Sydämentahdistin potilasopas. Sisätautien osasto

Transkriptio

1 Tahdistin potilasopas 1 (16) Sydämentahdistin potilasopas Sisätautien osasto

2 Tahdistin potilasopas 2 (16) Sisältö 1. Terve sydän 2. Rytmihäiriöt 3. Tahdistimen toiminta 4. Valmistelu kotona / osastolla 5. Toimenpide 6. Toimenpiteen jälkeinen seuranta ja jatkokontrollit 7. Elämää tahdistimen kanssa

3 Tahdistin potilasopas 3 (16) 1 Terve sydän Sydämen normaali tahdistus Sydämen toiminta aktivoituu sinussolmukkeesta, saaden eteiset supistumaan ja vieden veren kammioihin, jonka jälkeen av-solmuke aktivoi kammioiden supistumisen ja veren siirtymisen muualle elimistöön. Tämä toiminta näkyy sydänfilmissä normaalina käyränä. Normaalisti sydän lyö levossa kertaa minuutissa, ja rasituksen aikana syke nousee. Sinussolmuke Luonnollinen sydämen tahdistuskeskus, joka toimii kuin auton sytytysjärjestelmä. Sinussolmuke sijaitsee oikean eteisen yläosassa, josta se saa aikaan supistumisimpulssin etenemisen koko sydämeen.

4 Tahdistin potilasopas 4 (16) Av-solmuke Sijaitsee eteisen ja kammion välissä. Av-solmuke siirtää sinussolmukkeen impulssit kammion johtoratoihin, jolloin kammiot supistuvat. Miten tutkitaan Mahdolliset häiriöt sydämen sähköisessä järjestelmässä selvitetään erilaisilla tavoilla: holterilla eli sydämen rytmin vuorokausiseurannalla, ekg:llä, rasituskokeella, osastolla rytminseurantalaitteella, rytmivalvurin avulla (ihon alla oleva rekisteröintilaite) sekä mahdollisesti elektrofysiologisilla eli rytmihäiriöitä selvittävällä tutkimuksella.

5 Tahdistin potilasopas 5 (16) 1. Rytmihäiriöt Miksi tahdistinta tarvitaan Sydämen sähköinen toiminta voi häiriintyä monesta eri syystä. Erilaiset sairaudet ja ikä aiheuttavat häiriöitä sydämen sähköjärjestelmässä. Häiriöt voivat olla joko sinussolmukkeessa, av- solmukkeessa tai molemmissa. Harvassa pulssissa sydän lyö liian hitaasti elimistön tarpeisiin nähden, mikä voi aiheuttaa hengästymistä, huimausta, väsymistä ja mahdollisesti tajunnan hämärtymisen kaltaisia oireita. Tahdistinhoidon ensisijaisena aiheena on oireita aiheuttava hidaslyöntisyys. Jäljempänä luetellaan erilaisia syitä, joista ongelmat voivat johtua ja tahdistin voidaan joutua laittamaan.

6 Tahdistin potilasopas 6 (16) SSS eli sairas sinussolmuke. Tällöin sydän lyö ajoittain hitaasti ja välillä voi olla nopeita rytmihäiriöitä. Impulssi ei lähde normaalisti eteenpäin, jolloin eteinen ei supistu, eikä veri etene normaalisti kammioon. Eräiden välttämättömien lääkkeiden käyttöön nopeissa rytmihäiriöissä, (esim. nopea eteisvärinä eli flimmeri), voi liittyä harvapulssisuutta. Av- johtumishäiriöt eli blokit, joita voi olla eriasteisia. Av solmukkeen häiriinnyttyä veri ei pääse tehokkaasti muualle verenkiertoon, koska kammio ei supistu normaalisti. Muuna tekijänä voi olla esimerkiksi normaalin sinusrytmin hidastuminen liian harvaksi.

7 Tahdistin potilasopas 7 (16) 3. Tahdistimen toiminta Tahdistin valitaan siten, että se palauttaa kullekin potilaalle sen, mitä sydämen normaalista rytmisestä toiminnasta puuttuu. Tahdistin pystyy tunnistamaan sydämen rytmin. Nykyaikainen tahdistin seuraa sydämen rytmiä jatkuvasti ja tahdistaa sydäntä vain, jos syke hidastuu ohjelmoidun rajan alle. Tavoitteena on estää sydämen sykkeen liiallinen hidastuminen ja palauttaa sykkeen normaali vaihtelu sekä eteisten ja kammioiden yhteistoiminta. Tahdistin voidaan ohjelmoida siten, että se lähettää impulssin, tai odottaa, että sydän synnyttää oman impulssin. Jotkut tahdistimet pystyvät tunnistamaan myös potilaan toiminnan aktiviteettitason.

8 Tahdistin potilasopas 8 (16) Tahdistimen impulssi on hyvin pieni, joten suuri osa ihmisistä ei tunne sitä. Tahdistin valvoo sydämen rytmiä ja tallentaa tietoa siitä. Tahdistinjärjestelmään kuuluu tahdistingeneraattori ja yksi tai kaksi ohutta elektrodia, jotka yhdistävät tahdistimen sydämeen. Elektrodi laitetaan tilanteesta riippuen joko oikeaan eteiseen tai kammioon tai molempiin. Generaattori on pieni tietokone; se toimii sähkövirralla, jonka se saa saman kotelon sisään suljetusta, tarkkaan eristetystä paristosta. Paristo kestää 5-12 vuotta, riippuen tahdistimen aktiivisuudesta. Tahdistingeneraattori on tulitikkurasiaa pienempi ja painaa n. 20 g. Se ei aiheuta allergioita. Valmistusmateriaali on yleisimmin titaani.

9 Tahdistin potilasopas 9 (16) 4. Valmistelu kotona/osastolla Teille on päätetty asentaa pysyvä tahdistin. Teidän tulisi huolehtia etenkin ylävartalon ihon kunnon säilymisestä ehjänä. Leikkaushaava tulee joko oikealle tai vasemmalle puolelle solisluun alle. Iholla ei saa olla haavaumia tai hiertymiä tulehdusriskin minimoimiseksi. Rintakehän iholta ei saa ajella ihokarvoja kotona. Soittakaa osastolle 3A (puh. (013) ) toimenpiteen perumiseksi, jos teillä on flunssan oireita, kuumetta tai tunnette muuten itsenne sairaaksi. Saatte ohjeet sairaalaan saapumisajankohdasta puhelimitse tahdistinpoliklinikan sairaanhoitajalta. Toimenpideaamuna olette ravinnotta. Lääkkeitä ei saa ottaa toimenpideaamuna, jollei lääkärin kanssa ole toisin sovittu. Jos teillä on insuliini käytössä, pistäkää vain puolet aamuannoksesta. Ennen toimenpidettä teidän tulee käydä suihkussa joko kotona tai osastolla. Muistakaa ilmoittaa antibiootti- ja muista lääkeaineyliherkkyyksistä sairaalaan / osastolle tullessa. Kertokaa myös fyysisistä harrastuksistanne, esim. metsästyksestä, koska se voi vaikuttaa tahdistimen laittokohtaan.

10 Tahdistin potilasopas 10 (16) 5. Toimenpide Teille laitetaan suonikanyyli käteen ja tarvittaessa saatte rentouttavaa esilääkettä. Saatte antibiootin suonensisäisesti tulehdusten ennaltaehkäisemiseksi. Toimenpide tehdään leikkaussalissa steriilissä ympäristössä. Toimenpiteen suorittaa erikoislääkäri ja avustamassa on kaksi sairaanhoitajaa. Tahdistin laitetaan paikallispuudutuksessa ilman nukutusta. Tahdistinelektrodi laitetaan oikeaan paikkaan läpivalaisuohjauksessa. Tahdistingeneraattorille tehdään tasku ihon alla olevaan kudokseen. Haavalle laitetaan sulavat tai poistettavat ompeleet. Haavan koko on noin 5 cm. Lopuksi haava suojataan haavatyynyllä. Toimenpide kestää yleensä noin 2 tuntia valmisteluineen.

11 Tahdistin potilasopas 11 (16) 5. Toimenpiteen jälkeinen seuranta ja jatkokontrollit Osastolla joudutte olemaan vuodelevossa kaksi tuntia toimenpiteen jälkeen. Toimenpidelääkäri testaa tahdistimenne. Osastolla katsotaan keuhkokuva ja sydänfilmi ennen kotiutusta. Sairaalassaoloaika on noin 1-3 vrk. Ensimmäinen tahdistinpoliklinikkakontrolli on kolmen kuukauden kuluttua, jolloin tahdistimen toiminta tarkistetaan. Jatkossa tahdistinseurantaa on mahdollisuus toteuttaa myös etäseurantana, hoitohenkilökunnalta saatte tietoa asiasta. Tahdistinkortin saatte mukaanne tai postitse. Jos haavalla on poistettavat ompeleet, ne poistetaan 10 päivän kuluttua terveyskeskuksessa. Osastolta saatte haavanhoito-ohjeen ja infektionseurantakaavakkeen. Tahdistinhaavalla oleva haavatyyny suojaa haavaa eikä sitä tulisi poistaa ennen ompeleiden poistoa. Haavatyynyn irrotessa siihen voi laittaa uuden tilalle. Haava voi olla kipeä. Voitte ottaa tavanomaisia kipulääkkeitä. Toimenpidepuolen kädellä tulisi välttää venyttelyä, äkillisiä ja nykiviä liikkeitä 2-3 viikon ajan toimenpiteen jälkeen Välttäkää haavan suoraa suihkuttamista ja turhaa koskettelua. Tahdistinta ei saa liikutella ihon läpi, koska se voi aiheuttaa tulehduksen tai siirtää elektrodia.

12 Tahdistin potilasopas 12 (16) Kuvassa haavanhoito-ohje ja inf. seurantalomake Ottakaa yhteyttä terveyskeskukseen, jos toimenpiteen jälkeen ilmenee kuumetta, haavassa tai sen seudulla punoitusta, turvotusta, kuumotusta, kipua tai eritystä. Oireet voivat olla merkki haavan tulehduksesta, joten on tärkeää, että seuraatte tahdistinhaavan aluetta ja lähdette ajoissa hoitoon. Jos teille tulee useita tunteja kestävä hikka, pallean seudussa tuntuu nykinää tai entiset oireet palaavat takaisin, ottakaa yhteyttä lääkäriin.

13 Tahdistin potilasopas 13 (16) 6. Elämää tahdistimen kanssa Tahdistimen kanssa voitte viettää lähes samanlaista elämää kuin ennenkin. Eräitä asioita teidän täytyy kuitenkin muistaa, jotta tahdistin toimisi moitteettomasti. Matkustelu: Lentokentällä teidän ei tarvitse kulkea turvaportin läpi, kun näytätte tahdistinkortin. Teitä ei saa tutkia metallinpaljastimella. Kaupan hälytyslaitteet eivät aiheuta hälytyksiä, mutta niiden välittömään läheisyyteen ei pidä jäädä seisomaan. Sairaalaan joutuessa muistakaa mainita lääkärille ja hoitohenkilökunnalle tahdistimestanne. Useimmat tavalliset toimenpiteet, kuten röntgentutkimukset, mammografia, uä-tutkimukset ja hammaslääkärihoidot eivät aiheuta ongelmia. Jotkut toimenpiteet voivat kuitenkin vaikuttaa tahdistimen toimintaan, esim. sädehoito, leikkauksessa käytettävät laitteet sekä magneettikuvaus (MRI).

14 Tahdistin potilasopas 14 (16) Harrastukset; Toimintoja, jotka aiheuttavat tärinää tai tahdistinalueen kontaktia, tulisi välttää, tai keskustella niistä erikseen toimenpidelääkärin kanssa. Tällaisia lajeja ovat mm. jalkapallo, painonnosto ja monet muut kontaktilajit. Metsästystä voi harrastaa, koska tahdistin voidaan laittaa asekäden vastakkaiselle puolelle. Matkapuhelinta voi käyttää 15 cm:n etäisyydellä tahdistimesta. Puhelinta ei tulisi säilyttää saman puolen rintataskussa. Fysikaalisia hoitoja, esim. lämpöhoitoja ja hierontaa voi ottaa, jos hoito ei kohdistu tahdistinalueelle. Solariumissa saa käydä. Autolla saatte ajaa vasta ompeleiden poiston jälkeen. Jos tahdistin on laitettu tajunnanmenetyskohtauksen takia, autoa saa ajaa vasta 3 kk:n kuluttua tahdistimen laitosta.

15 Tahdistin potilasopas 15 (16) Sähkömagneettinen laite tai ympäristö voi harvoissa tapauksissa aiheuttaa ohimeneviä oireita, esim. huimausta, sydämen tykytystä tai epäsäännöllisen pulssin. Kun sammutatte tai siirrytte kauemmaksi häiriön aiheuttaneesta laitteesta, tahdistin alkaa toimia taas normaalisti. Pitäkää muut magneetit kauempana, vähintään käsivarren etäisyydellä tahdistimesta. Sähkölaitteita voi käyttää kotona normaalisti, jos ne ovat kunnossa, esimerkiksi hiustenkuivaajaa, leivänpaahdinta, mikroaaltouunia, sähköhammasharjaa, sähköisiä puutarhatyökaluja, sähkötyynyjä ja -huopia, stereoiden kovaäänisiä, radioamatöörilaitteita ja LA - puhelinten antenneja sekä radio-ohjauslaitteita. Autonmoottorin korjaustöitä voi tehdä, kun auto on sammutettuna.

16 Tahdistin potilasopas 16 (16) Muita huomioitavia asioita Varokaa valokaari- ja vastushitsauslaitteita, teollisuuden induktiouuneja ja muoviteollisuudessa käytettäviä sähköisiä kuumennuslaitteita, teräksen valmistuksessa käytettäviä sähköuuneja, suuria generaattoreita ja voimalaitoksia sekä radiolähettimiä. Muistakaa ettei sähkö- ja kaasukäyttöisiä laitteita ja työkaluja saa korjata tai huoltaa itse. Induktiolieden käyttöohjeista tulee tarkistaa, soveltuuko se sydäntahdistinpotilaan käyttöön. Välttäkää kumartumista käynnissä olevan mikroaaltouunin ylitse. Jos teillä on kysymistä sairaalasta pääsynne jälkeen, voitte ottaa yhteyttä tahdistinpoliklinikalle puh. (013) tai osastolle 3A puh (013) Hyvin toimiva tahdistinhoito tarkoittaa käytännössä sitä, että ette edes huomaa sen olemassaoloa. Toivomme teille hyvää jatkoa uuden tahdistimenne kanssa!