PARIKKALAN KUNTA Harjulinnan Ruskakilpailun 15.9.2012 yleisöä (kuva Parikkalan-Rautjärven Sanomat) TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2012 Toimintakertomus Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Konsernitilinpäätös Liitetiedot Henkilöstöraportti Kunnanhallitus 2.4.2013 Kunnanvaltuusto 18.6.2013
KUNNANJOHTAJAN KATSAUS 2012... 4 1. OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA... 5 1.1. KUNNAN HALLINTO JA SIINÄ TAPAHTUNEET MUUTOKSET... 5 1.2. YLEINEN JA OMAN ALUEEN TALOUDELLINEN KEHITYS... 7 1.3. OLENNAISET MUUTOKSET KUNNAN TOIMINNASSA JA TALOUDESSA...11 1.4. KUNNAN HENKILÖSTÖ...14 1.5. ARVIO MERKITTÄVIMMISTÄ RISKEISTÄ JA EPÄVARMUUSTEKIJÖISTÄ SEKÄ MUISTA TOIMINNAN KEHITTYMISEEN VAIKUTTAVISTA SEIKOISTA...14 1.6. YMPÄRISTÖTEKIJÄT...15 2. SELONTEKO KUNNAN SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMISESTÄ...16 3. TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA TOIMINNAN RAHOITUS...19 3.1. TULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT...19 3.2. RAHOITUSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT...20 4. RAHOITUSASEMA JA SEN MUUTOKSET...21 5. KOKONAISTULOT JA MENOT...23 6. KUNTAKONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS...24 6.1. YHDISTELMÄ KONSERNITILINPÄÄTÖKSEEN SISÄLTYVISTÄ YHTEISÖISTÄ...24 6.2. KONSERNIN TOIMINNAN OHJAUS...24 6.3. OLENNAISET KONSERNIA KOSKEVAT TAPAHTUMAT...25 6.4. SELONTEKO KONSERNIVALVONNAN JÄRJESTÄMISESTÄ...25 6.5. KONSERNITILINPÄÄTÖS JA SEN TUNNUSLUVUT...25 7. TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELY JA TALOUDEN TASAPAINOTTAMISTOIMENPITEET...26 7.1. TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELY...26 7.2. TALOUDEN TASAPAINOTTAMISTOIMENPITEET...26 8. TALOUSARVION TOTEUTUMINEN...26 8.1. TOIMINNALLISTEN JA TALOUDELLISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN TULOSALUEITTAIN...27 8.2. TULOSLASKELMAOSAN TOTEUTUMINEN...58 8.3. INVESTOINTIEN TOTEUTUMINEN...60 8.4. RAHOITUSOSAN TOTEUTUMINEN...63 8.5. YHTEENVETO MÄÄRÄRAHOJEN JA TULOARVIOIDEN TOTEUTUMISESTA...64 9. TILINPÄÄTÖSLASKELMAT...65 9.1. TULOSLASKELMA...65 9.2. RAHOITUSLASKELMA...66 9.3. TASE 31.12.2011...67 9.4. KONSERNILASKELMAT...69 10. TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT...73 10.1. TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT...73 10.2. KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT...73 10.3. TULOSLASKELMAA KOSKEVAT LIITETIEDOT...74 10.4. TASETTA KOSKEVAT LIITETIEDOT...77 10.5. VAKUUKSIA JA VASTUUSITOUMUKSIA KOSKEVAT LIITETIEDOT...83 11. ERIYTETYT TILINPÄÄTÖKSET...85 11.1. VESIHUOLLON TILINPÄÄTÖSLASKELMAT JA TUNNUSLUVUT...85 12. LUETTELOT JA SELVITYKSET...87 12.1.LUETTELO KIRJANPITOKIRJOISTA JA TOSITTEIDEN LAJEISTA...87 12.2. SELVITYS KIRJANPIDON SÄILYTYKSESTÄ...87 13. ALLEKIRJOITUKSET JA MERKINNÄT...88 HENKILÖSTÖRAPORTTI 2012...91 2
Kunnan kehitysvisio 2015 Parikkala vilkas ja kansainvälinen rajakunta - vilkas, eloisa, palveleva - joustava ja uudistuskykyinen - kansainväliset kuntalaiset ja yritykset - useilla rajoilla yhteistyökykyisesti toimiva Kunnan päästrategia Elinkeinojen monipuolistaminen ja kansainvälistäminen toimimme ennakkoluulottomasti ja uusia avauksia tehden panostamme bioenergiaan ja uusiutuviin energioihin sekä hyödynnämme niiden mahdollisuudet laaja-alaisesti kehitämme olemassa olevaa yritystoimintaa (maatalous, jalostus, palvelut, erikoistuminen) Logistisen aseman ja rajanylityspaikan hyödyntäminen panostamme rajanylityspaikan kansainvälistämiseen ja käynnistämme sekä osallistumme sitä edistäviin kehityshankkeisiin, haemme Rikkautta rajasta varaudumme logistisen aseman vaatimiin maanhankintoihin Parikkala on alueensa taloudellis-hallinnollinen keskus huolehdimme tarkoituksenmukaisesta ja yhteistyökykyisestä edunvalvonnasta järjestämme julkiset palvelut tehokkaasti ja taloudellisesti joko omana toimintana tai palvelusopimuksin edistämme yksityisten palvelujen kehittämistä maankäytön suunnittelulla ja infrastruktuurin kehittämisellä Edistämme kuntalaisten hyvinvointia ja terveyttä Etelä-Karjalan hyvinvointistrategia 2011 2015 Virkistys- ja liikuntapaikkojen kehittäminen Pidämme taloutemme tasapainossa kilpailukykyisellä verotuksella Tuloveroprosentti alle maan keskiarvon 3
KUNNANJOHTAJAN KATSAUS 2012 Kunnan elinvoima rakentuu paikallistaloudesta. Kunnat ovat myös avainasemassa tämän elinvoiman vahvistamisessa. Kunnan menestyminen edellyttää erityisesti strategista ja pitkäjänteistä päätöksentekoa. Kehityksen kannalta ratkaisevaa on, että kunnalla on toimiva strateginen johtamisjärjestelmä ja sitä tukevat strategiset kehityshankkeet. Tärkein strateginen hanke Parikkalan kunnassa on edelleen Parikkalan rajanylityspaikan kehittäminen kansainväliseksi rajanylityspaikaksi, koska vilkas rajanylityspaikka synnyttää suoraan kymmeniä työpaikkoja ja välillisesti vielä huomattavasti useampia. Rajanylityspaikan alueen yleiskaavan laatiminen käynnistyi syksyllä 2012 edellisenä vuonna hyväksytyn aluevaraussuunnitelman pohjalta. Myös alueen toteuttaminen on alkanut välivarastointialueen rakentamisella. Yhdyskuntarakenteen kehittämisen kannalta tärkeän maapoliittisen ohjelman valtuusto hyväksyi kesäkuussa 2012. Parhaillaan niin kunta kuin yksityinen liike-elämäkin toteuttavat Parikkalassa merkittäviä investointeja. Kunnanvaltuusto hyväksyi Etelä-Karjalan osuuskaupan kauppakeskuksen asemakaavan helmikuussa 2012 ja kauppakeskuksen rakennustyöt ovat parhaillaan käynnissä. Myös Laatokan Portin hotellihanke on edennyt rakentamisvaiheeseen. Kunnan omista investoinneista ehdottomasti tärkein on uuden päiväkodin rakentaminen kuntakeskukseen. Kunnanhallitus valitsi rakennushankkeen urakoitsijat lokakuussa 2012 ja päiväkodin rakentaminen käynnistyi saman vuoden joulukuussa. Sen sijaan jäteveden johtamiseen liittyvät ratkaisut siirtyivät tehtäväksi vasta vuonna 2013. Parikkalan kunnan talous kehittyi tilinpäätösvuonna epätyydyttävään suuntaan ja vuosi jäi ennakoitua heikomman verotulokehityksen vuoksi selvästi alijäämäiseksi. Alijäämän syntyyn vaikuttavat omalta osaltaan viime vuosina toteutetut merkittävät investoinnit asukaspalveluihin, jotka ovat kasvattaneet poistoja. Muun muassa valtionosuuksiin kohdistuvien leikkausten vuoksi talouden haasteet tulevat jatkossakin olemaan suuret. Myös kunnan lainamäärä uhkaa kasvaa nopeasti. Akuuttien ongelmien lisäksi kunnan tulee kyetä vastaamaan myös pidemmän aikavälin haasteisiin. Näitä ovat erityisesti väestön ikääntymisestä johtuva kunnallisten palvelujen kysynnän kasvu sekä työmarkkinoilla tulevaisuudessa tapahtuvat suuret muutokset. Parikkalassa 2.4.2013 Hans Olander, kunnanjohtaja 4
1. OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA 1.1. Kunnan hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Valtuusto Vuoden 2008 kunnallisvaaleissa on valittu vaalikaudeksi 2009-2012 kunnan ylintä päätösvaltaa käyttämään 27-jäseninen valtuusto, jonka poliittiset voimasuhteet ovat seuraavat: KESK. 14, KOK 5, MUUTOS 4, SDP 3 ja KD 1. Kunnanvaltuuston kokoonpano ja osallistuminen vuoden 2012 kokouksiin: Nimi Ammatti Läsnä Anttonen Pekka SDP lähihoitaja 6 Aronen Tuija KESK vanhempi tutkija, dosentti 3 Berg Ari KESK toiminnanjohtaja, maa- ja 5 metsätalousyrittäjä Haapio Salme MUUTOS kassanhoitaja 6 Hämäläinen Sakari, 1. varapuheenj. KOK yrittäjä, toimitusjohtaja 6 Kiviaho Jouni MUUTOS rajavartija 6 Koiso-Kanttila Pekka, 2. varapuheenj. MUUTOS toimittaja 6 Kokkonen Minna KOK FM, työvoimaohjaaja 6 Kontiokorpi Paavo KESK eläkeläinen 6 Kosonen Leena KOK KM, opettaja 5 Kähkönen Matti KESK maaseutuyrittäjä 5 Niiranen Kari KOK rakennusinsinööri 5 Nykänen Eero KOK vanhempi konstaapeli, eläkel. 6 Paajanen Anne KESK maaseutuyrittäjä 5 Paajanen Antti KESK myyjä 6 Paakkinen Pekka KESK yrittäjä 6 Paakkinen Sakari, puheenjohtaja KESK maanviljelijä 6 Pekonen Kari KESK maaseutuyrittäjä 6 Penttinen Raimo SDP ylirajavartija, evp 3 Saikkonen Matti KESK maanviljelijä 6 Saukkonen Jouko KESK maanviljelijä, yrittäjä 6 Sinkkonen Sami MUUTOS YTM, metsätalousins.(amk) 5 Soikkeli Markku KESK maanviljelijä 5 Tiainen Ilkka KESK opistoupseeri 3 Tynnilä Päivi SDP avopalvelun ohjaaja 5 Valkeapää Pirkko KD erikoissairaanhoitaja 6 Vilska Miia KESK metsätalousinsinööri 5 Olander Hans, kunnanjohtaja 6 Laukkanen Marjatta, hallintojohtaja, 6 pöytäkirjanpitäjä Valtuusto piti vuoden aikana kuusi kokousta, joissa käsiteltiin 44 pykälää. 5
Parikkalan kunnanvaltuusto 2009-2012 sekä kunnanjohtaja ja hallintojohtaja, valtuuskauden viimeisessä kokouksessa13.12.2012: Takarivi vas.: Mika Anttonen (varajäsen), Ilkka Tiainen, Pekka Paakkinen, Kari Niiranen, Eero Nykänen, Jouni Tiainen (varajäsen), Markku Soikkeli, Antti Paajanen, Jouko Saukkonen, Matti Saikkonen, Jouni Kiviaho, Sami Sinkkonen, Hans Olander (kunnanjoht.), Kari Pekonen Keskirivi vas.: Marjatta Laukkanen (hallintojoht.), Raimo Penttinen, Sanna Lötjönen (varajäsen), Anne Paajanen, Päivi Tynnilä, Salme Haapio, Pirkko Valkeapää, Minna Kokkonen, Paavo Kontiokorpi Istumassa puheenjohtajisto, vas.: Pekka Anttonen, kunnanhallituksen vpj., Ari Berg, kunnanhallituksen pj., Sakari Paakkinen, valtuuston pj., Sakari Hämäläinen, valtuuston 1. vpj., Pekka Koiso-Kanttila, valtuuston 2. vpj Poissa: Tuija Aronen, Leena Kosonen, Matti Kähkönen, Miia Vilska Luottamushenkilöorganisaatio KUNNANVALTUUSTO 35 27 TILINTARKASTAJA TARKASTUSLTK 5 KUNNANHALLITUS 10 Henkilöstöjaosto 7 5 KESKUSVAALILTK 5 MAASEUTUELINKEINOLTK 75 J TERVEYSLTK - SIVISTYSLTK 97 SIVISTYSLTK TEKNINEN LTK 97 TEKNINEN RAKENNUSLTK 75 6
Hallinto- ja palvelutuotanto-organisaatio 31.12.2012 Kunnan hallintoa ja palvelutuotantoa johtaa kunnanhallituksen alaisena kunnanjohtaja. Kunnanjohtajan sijaisena toimii hallintojohtaja. Kunnanjohtajan alaisena toimialoista vastaavat toimialajohtajat. Kunnassa toimii kunnanhallituksen toimikaudekseen asettama johtoryhmä, jonka tehtävänä on kehittää ja sovittaa yhteen hallintokuntien toimintaa ja taloutta niin, että kunnan toimintaajatuksen mukaiset kokonaistavoitteet ja taloudellisuus toteutuvat. Kunnanhallitus on päättänyt, että johtoryhmän muodostavat kunnanjohtaja ja toimialajohtajat. KUNNANVIRASTO Kunnanjohtaja Johtoryhmä HALLINTO Hallintojohtaja SIVISTYSPALVELUT Sivistystoimenjohtaja ELINKEINOPALVELUT Elinkeinojohtaja TEKNISET PALVELUT Tekninen johtaja Tilivelvollisia ovat kunnanhallituksen ja lautakunnan jäsenet ja esittelijät sekä taloussuunnitelmassa tulosalueiden tilivelvollisiksi nimetyt henkilöt. Kunnan vastuullisena tilintarkastajana toimii PwC Julkistarkastus Oy:n nimeämänä KHT, JHTT Elina Hämäläinen. 1.2. Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys 1.2.1 Yleinen taloudellinen kehitys Valtiovarainministeriön joulukuussa 2012 julkaiseman suhdannekatsauksen mukaan kuluvana vuonna kokonaistuotanto ei lisäänny lainkaan, samoin lähivuosien talouskasvu on vaimeaa koko euroalueella, jolla on merkittävä vaikutus myös Suomen talouteen. Kuluneen vuoden lopun heikko taloudellinen kehitys vaikuttaa myös vuoden 2013 kasvuun, kasvuennuste on 0,5 %. Työllisyys on lähtenyt kuluvan vuoden lopulla heikkenemään ja työllisyys supistuu myös vuonna 2013, ennusteen mukaan työttömyysaste kohoaa 8,1 prosenttiin, mutta toisaalta sen ei odoteta alentuvan olennaisesti seuraavana vuonna talouden virkoamista huolimatta. Taantuma heikentää julkisen talouden näkymiä. Sopeutumistoimista huolimatta valtion talous pysyy selvästi alijäämäisenä ja velkaantuminen jatkuu. 7
Kulunut vuosi on ollut myös kunnille hyvin haasteellinen. Kuntarakenne-, sote- ja keskiasteen koulutuksen rakenneuudistukset, kuntalain ja kuntien valtionosuusjärjestelmän uudistaminen sekä näiden kaikkien uudistusten keskeneräisyys leimaavat alkamassa olevaa vuotta. Uudet valtuustot käynnistävät työhönsä heikkenevissä talousnäkymissä. Rakennemuutos kohtelee paikkakuntia kovin eri tavoin. Kunnallisveroaan nosti vuodelle 2013 ennakko-odotuksiin nähden huomattavan suurempi joukko Suomen kuntia, peräti 119 kuntaa. Keskimääräinen painotettu kunnallisveroprosentti on nyt 19,38. Ero matalimman ja korkeimman välillä on venähtänyt jo 5,5 %- yksikön suuruiseksi. Vaikka taloustilanne Suomessa on epävarma, kuntaliiton mukaan luottamus Suomen kuntiin pysyy kokonaisuutena tarkastellen korkealla tasolla. Kuntien tulevaisuuteen vaikuttaa merkittävästi maan hallituksen mahdolliset, erityisesti valtionosuuksiin kohdistuvat sopeutustoimenpiteet. Kuntien tilanne on nyt monessa mielessä epävarma ja suorastaan hämmentävä. Kuntauudistus kuntien lausuntokierroksineen, selvitysmiesten soteratkaisujen selvittämiset, kuntalain ja valtionosuusjärjestelmän uudistamiset yhdistettynä kuntien taloudellisiin ongelmiin pitävät niin kuntien päättäjät kuin työntekijätkin vielä pitkään epävarmuuden tilassa. Moni asia on meneillään ja toivottavaa olisi, että ratkaisut saataisiin kohtuullisessa ajassa aikaan, jotta kunnissa voidaan keskittyä varsinaisiin kehittämis- yms. asioihin. 1.2.2 Oman talousalueen kehitys Väestö Parikkalan väkiluku oli vuoden 2012 lopussa 5 591. Väki väheni 73 henkilöllä, joka on edellisvuotta vähemmän. Luonnollinen poistuma on 56 henkeä, joten muuttotappiota on 17 henkilöä. Eniten Parikkalaan muutettiin Savonlinnasta (18) Lappeenrannasta (17) ja Helsingistä (16). Vastaavasti samoihin kuntiin kohdistuu muutot Parikkalasta, Savonlinnaan (33), Lappeenrantaan (27) ja Helsinkiin (24). Eläkeikäisten muutto kuntaan ja kunnasta pois olivat tasapainossa eli noin 20 henkilön luokkaa, samoin työikäisten osalta, mutta nuorten alle 21 -vuotiaiden osalta n. 20 henkeä negatiivinen. Vuoden 2012 lopussa parikkalalaisten väestörakenne oli seuraava: Ikä vuosina Henkilömäärä Prosenttiosuus 0-6 257 4,61 7-15 388 6,95 16-64 3 192 57,01 yli 65-1 754 31,43 Yhteensä 5 591 100,00 Väestöllinen huoltosuhde eli alle 15 ja yli 65 -vuotiaiden suhde 16-64 -vuotiaisiin oli vuoden 2012 lopussa 67,9. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan vuonna 2015 väestöllinen huoltosuhde Parikkalassa on 80,6 ja 95,8 vuonna 2020. Luvut ovat yhteneväiset Etelä-Karjalan muiden maalaiskuntien kanssa. 8
Työllisyys Työvoimaan kuului Parikkalassa vuoden 2012 lopussa yhteensä 2 359 henkilöä. Työllisten suhdetta työvoiman ulkopuolella tai työttömänä yhtä työllistä kohden mittaava taloudellinen huoltosuhde oli vuoden 2011 lopussa 1,71, joka on suunnilleen samaa luokkaa kuin naapurikunnissa. Työllisyystilanne parani kuukausittain vuoden alusta aina elokuulle saakka, mutta lähti syksyllä taas huononemaan. Työttömänä oli eniten joulukuussa 13,4 % ja vähiten elokuussa 10,0 % työvoimasta. Vuoden 2012 keskiarvo oli 11,6 %, joka on lähes sama kuin vuonna 2011. Luvut ovat suunnilleen samansuuruiset kuin koko Etelä-Karjalassa. Parikkalassa oli yli vuoden työttömänä keskimäärin 68 henkilöä ja alle 25 -vuotiaita 21,7 henkilöä kuukaudessa. Kuukausittain avoimia työpaikkoja on ollut keskimäärin 10 kappaletta. Parikkalassa kuten koko valtakunnassa työikäisen väestön supistuminen vaikuttaa merkittävästi työllisyystilanteeseen lähivuosina, työllisten määrän laskulla ei ole suoranaista vaikutusta työllisyysasteeseen. Parikkalassa työvoima vähenee vuosittain noin 50 henkilöllä. Ennusteiden mukaan vuonna 2030 Parikkalassa on yli 65-vuotiaita lähes yhtä paljoin kuin työikäistä väestöä. Toteutuakseen tämä aiheuttaa valtavat haasteet kunnan palveluiden järjestämiseen ja ennen kaikkea painopisteen siirtämistä edelleen päivähoidosta ja opetuksesta vanhusten hoitoon. Parikkalan työpaikkarakenne vuonna 2011: Maa- ja metsätalous 21 % Jalostus 17 % Palvelut 60 % Tuntematon 2 % Maa- ja metsätalouden työpaikkojen osuus Parikkalassa on suurempi ja teollisten työpaikkojen määrä pienempi kuin seudun muissa kunnissa. Rakentamisen ja palveluiden osuus on samaa tasoa kuin seutukunnan muissa kunnissa. Parikkalan palvelualojen työpaikkakatoa selittää useiden valtion palvelujen supistaminen viime vuosina, kuten poliisi, verotoimisto ja posti. Vuonna 2010 perustetusta yhteispalvelutoimistosta saa kuitenkin verottajan ja maistraatin joitakin palveluja. Toisaalta alustavasti on ilmoitettu, että vuoden 2013 lopulla poliisihallinnon uudistamisen yhteydessä Parikkalaan tulisi poliisiasema, jonka henkilöstömäärä 2-3 kertaistuisi nykyisestä kolmesta henkilöstä. Asuminen ja rakentaminen Parikkalassa oli vuoden 2011 lopussa 2 832 asuntokuntaa, joista noin joka viides oli vuokraasunto. Rivi- ja pientaloissa asuvien osuus oli 85 %. Ahtaasti asuvia oli kahdeksan prosenttia asuntokunnista ja puutteellisesti varustettuja asuntokuntia lähes neljännes. Vuoden 2011 lopussa tilastojen mukaan Parikkalassa oli 1 801 vapaa-ajan asuntoa. Asuntotuotanto oli kertomusvuonna edellisvuoden luokkaa; uusia omakotitaloja valmistui 11 kpl ja asuinrakennusten peruskorjauksia ja / tai laajennuksia 19 kpl. Uusia vapaa-ajan rakennuksia valmistui 22 kpl. Koko kunnan alueella valmistui 121 rakennusta (ed. vuonna 129). Rakennuslupia myönnettiin 121 kpl. Vuonna 2012 käynnistyi keskusta-alueen päiväkodin rakentaminen ja vuonna 2013 alkaa kehitysvammaisten asuntolan ja kauppakeskuksen rakentamiset kuntakeskukseen. 9
Talous Parikkalan kunnan tuloveroprosentti vuodesta 2010 lähtien on ollut 18,50, joka on huomattavasti alle sekä maan keskiarvon että maakunnan ja 2 000-6 000 asukkaan kuntien keskiarvon. Naapurikuntien tuloveroprosentit vuonna 2012 olivat meitä korkeammat Rautjärvellä 19,00, Punkaharjulla 20,75, Kesälahdella 21,50 ja Kiteellä 21,75. Ruokolahdella oli sama kuin Parikkalassa eli 18,50. Punkaharjun kunta liittyy vuoden 2013 alusta Savonlinnan ja Kesälahti Kiteen kaupunkiin. Keskimääräinen tuloveroprosentti 2 000-6 000 asukkaan kunnissa vuonna 2012 oli 19,98 ja Etelä-Karjalan kuntien keskiarvo oli 19,38. Kiinteistöveroprosentit ovat samoin vuodesta 2010 lähtien olleet seuraavat; yleinen 1,00, vakituisesta asunnosta 0,50 ja muusta kuin vakituisesta asuinrakennuksesta 1,10. Vastaavat Etelä- Karjalan kuntien keskimääräiset prosentit olivat 1,17, 0,36 ja 0,99. Parikkalan kunnanvaltuusto on päättänyt nostaa vuodelle 2013 tuloveroprosentin 19,50:een, mutta kiinteistöveroprosentit pysyvät ennallaan. Parikkalan rajanylityspaikka Saimaa Laatokka kehityskäytävä avautuu Parikkala Syväoron rajanylityspaikan kehittämisen kautta. Etelä-Karjalan ja Etelä-Savon yritystoiminnan kehittyminen ja mahdollisuudet tukeutuvat vahvasti Luoteis-Venäjän ja erityisesti Pietarin alueen yritystoiminnan ja kansalaisten ostovoiman vahvistumiseen. Imatran ja Nuijamaan kansainvälisten rajanylityspaikkojen ylitysten määrät oli vuonna 2012 yhteensä n 5,6 miljoonaa, mikä tarkoitti n. 11 % kasvua edelliseen vuoteen. Rajanylittäjistä 80 % on venäläisiä, lähinnä Pietarin alueelta. Matkailun ja kaupan palvelujen investoinnit Etelä-Karjalassa ja Savonlinnan seudulla ovat entisestään lisänneet alueen matkailullista ja kaupallista vetovoimaa. Etelä-Karjalassa rakentuu Pohjois-Euroopan suurin matkailukeskittymä Imatra - Lappeenranta alueelle. Savonlinnan seutu on lisäksi Suomen suurin mekaanisen puunjalostusteollisuuden keskittymä 1000 työpaikalla. Alueen matkailu, mekaaninen puunjalostus ja muu yritystoiminta tarvitsevat Parikkalan rajanylityspaikkaa Venäjä yhteistyöhön. Etelä-Savon ja Etelä-Karjalan kehittämiselle Parikkalan rajanylityspaikan liikenteen monipuolistaminen on elintärkeää. Kulttuurimatkailu ja Saimaa Laatokka alueen luontomatkailu ovat vetovoimaisuuden perusta. Parikkala - Syväoron rajanylityspaikka on toiminut säännöllisin aukioloajoin vuodesta 2001 lähtien. Se on ainoa tilapäinen rajanylityspaikka, jolla on vakinainen henkilöstö. Se on myös rajanylityksiltään suurin tilapäisistä rajanylityspaikoista Suomen ja Venäjän välillä: vuosittain rajanylityksiä on 13 000 20 000. Venäjän puolella on käynnistynyt Karjala ENPI ohjelman EU:n osarahoittamana Syväoro Raivio välisen tien kunnostaminen. Kaakkois-Suomi Venäjä ENPI ohjelma osarahoittaa tiehanketta Raivio Ihala. Molempien tiehankkeiden tulee valmistua vuoden 2014 loppuun mennessä. Parikkalan kunta, Savonlinnan kaupunki sekä Etelä-Karjalan ja Etelä-Savon maakuntien liitot ovat yhteisesti 7.6.2010 esittäneet, että ulkoasiainministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö sekä rajavartiolaitos käynnistäisivät välittömästi valmistelutyön ja toimenpiteet Parikkalan rajanylityspaikan muuttamiseksi kansainväliseksi rajanylityspaikaksi. Olemassa olevia kansainvälisiä rajanylityspaikkoja tulee kehittää, mutta on myös avattava uusia väyliä ja mahdollisuuksia matkailun ja yritystoiminnan tarpeiden mukaan. 10
Parikkala Syväoron rajanylityspaikan erityisstatuksen aikaansaamisella on kiire: tavarakuljetusten lisäksi rajanylitys tulisi mahdollistaa yritysten vastuuhenkilöille ja alueen viranomaistahoille. Lisäksi tulisi mahdollistaa rajoitettu lähialuematkailu. Päätös antaa yrityksille monipuolisesti kehittämispotentiaalia ja parantaa yritysten liiketoiminnan kannattavuutta ja alueen työllisyyttä. Parikkala Syväoron rajanylityspaikan kansainvälistämispäätös tulisi tehdä pikaisesti niin, että rajanylityspaikka voisi toimia kansainvälisenä viimeistään vuonna 2016. Saimaa Laatokka kehityskäytävä on suuri mahdollisuus, joka hyödyttää elinkeinoelämää Keski- ja Länsi- Suomea myöten. Liikenneverkko Helsinki Kajaani valtatie 6:n vuorokautinen keskimääräinen liikennemäärä Parikkalan kohdalla on 5 000 ajoneuvoa, josta raskaan liikenteen osuus on 600. Särkisalmelta erkanevan valtatie 14:n liikenne Parikkalan kunnan alueella on 1 800 ajoneuvoa vuorokaudessa, josta raskaan liikenteen osuus on 200. Läpikulkuliikennettä hyödynnetään kunnan matkailussa ja palveluissa. Raideliikenteen osalta Parikkalalla on hyvä tilanne; risteysasema on aivan kunnan keskustaajamassa, jossa matkustajajunat yhtä lukuun ottamatta kaikki pysähtyvät. 1.3. Olennaiset muutokset kunnan toiminnassa ja taloudessa Talous Vuoden 2012 talousarvio toteutui käyttötalouden osalta suunnitellusti, toimintakatteen toteutuminen oli 99,9 %, sekä tulot että menot ovat ylittyneet noin 0,5 milj. euroa. Tilikauden tulosta heikentää rahoituksen osuus; verotulojen jääminen huomattavasti ennakoitua eli 600 000 euroa pienemmäksi, toisaalta valtionosuudet ylittyivät yli 200 000 euroa. Näin ollen talousarvion toteutuminen kokonaisuudessaan on 400 000 euroa ennakoitua heikompi eli 1,27 milj. euroa. Kertaluonteisena, budjetoimattomana menona oli Parikkalan Eksoten vuoden 2012 maksuosuuden muutos 313 000 euroa sekä metsätilan osto 114 000 euroa. Merkittäviä kertaluonteisia tuloja ei kertomusvuonna ollut. Verotulojen tilitykset eivät kasvaneet edellisvuodesta lainkaan, vaan alenivat 1,5 % eli yli 200 000 euroa. Verotulot toteutuivat vain 95,7 %:sti ollen 14,2 milj. euroa. Eniten alle arvion jäivät yhteisöverotulot, jotka toteutuivat vain 90,5 %:sti, mikä oli suora seuraus yleisen taloudellisen tilanteen heikkenemisestä koko valtakunnassa. Valtionosuudet kasvoivat edellisvuodesta 2,7 % eli yli 400 000 euroa ollen 15,9 milj.euroa. Verorahoitus eli verotulot ja valtionosuudet, 30 milj.euroa kattaa kunnan kaikista menoista 70 % ollen 5 385 euroa /asukas. Käyttötalouden toimintatuotot olivat 12,7 milj. euroa, jossa ei kasvua edellisvuoteen ollut lainkaan. Toimintakulut olivat 43,1 milj.euroa ja kasvua edelliseen vuoteen 1,75 %. Investointien menot olivat 1,8 milj. euroa, johon ulkopuolista rahoitusosuuksia, tukia ja avustuksia on saatu n. 250 000 euroa ja omaisuuden myyntituloja reilut 100 000 eroa. Nettoinvestoinnit olivat 1,5 milj.euroa. Suurin yksittäinen investointi oli päiväkodin rakentaminen, johon kertomusvuonna käytettiin vajaat 400 000 euroa, yhteensä talonrakennukseen käytettiin 1,2 milj.euroa. Vuosikate on edellä kerrottujen verotulojen vajauksen verran budjetoitua pienempi eli noin 13 000 euroa. 11
Toiminta Hallinto Kaksivaiheiset presidentin vaalit ja kunnallisvaalit Edunvalvonta erikoisesti sosiaali- ja terveystoimen osalta IT-asioiden siirto Saimaan Talous ja Tieto Oy:lle 1.3.2012 lukien Harjulinnan remontin valmistuminen ja teknisen ja sivistystoimen hallintojen muutto Harjulinnaan Keskushallinnon organisaatiota muutettu, koko henkilöstölle uudet toimenkuvat Elinkeinojen kehittäminen Yritysneuvojan palkkaaminen toukokuussa 2012 Maaseutuelinkeinojen kehittäminen Maaseututoimen hallinnon siirron valmistelu Lappeenrannan kaupungin hallintoon Sivistystoimi Särkisalmen koulun lakkaaminen ja opetuksen siirtyminen Kirjolan koululle Kotihoidon kuntalisä 1.3.2012 lukien Tekninen toimi Maankäyttöhankkeet, useita kaavojen laatimisia, muutoksia, ajantasaistamisia Kartoitus kiinteistöjen käytöstä, peruskorjaamisesta ja purkamisesta Jätevedenpuhdistamon lietteen käsittely on ratkaistu siirtämällä jatkokäsittely Kiteelle Hinku / energiakatselmukset, energiatodistukset, kuntoarvioita teetetty 1.3.1 Tilinpäätöksen vaikutus kuluvan vuoden talousarvioon ja arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Yleistä Vuoden 2012 tilinpäätös muodostui ennakoitua heikommaksi johtuen verotulojen merkittävästi budjetoitua alemmasta kertymästä. Tuloveroprosenttia on vuodelle 2013 nostettu yhdellä prosenttiyksiköllä, mutta alkuvuoden tilitykset ovat kuitenkin olleet edellisvuoden tasolla, joten näyttää siltä, ettei verotulot tule juurikaan kasvamaan. Kunnan väestörakenteesta ja työttömyystilanteesta johtuen valtionosuuksien arvioidaan kasvavan vuonna 2013 noin 250 000 euroa. Talletusten korkotuotoilla ei ole enää suurta merkitystä toisaalta vähäisten talletusten määrän takia, koska aiemmat suuret investoinnit on kaikki rahoitettu kassavaroista ja toisaalta alhaisen korkotason vuoksi. Uusiin investointeihin joudutaan käyttämään ulkopuolista rahoitusta. Mikäli korkotaso pysyy nykyisellään, ei lainojen hoitokulut tuota suurta ongelmaa. Tilikauden tulos 1,27 milj. euroa pienentää edellisten kausien ylijäämää, joka kuitenkin on vielä lähes 10 milj. euroa. Uudet investoinnit tulevat lisäämään käyttökustannuksia ja nostamaan poistojen määrää. Kun terveen talouden tunnusmerkki on, että vuosikate pysyy positiivisena niin tämä edellyttää tulorahoituksen kasvua vähintäänkin menojen suhteessa. Maan hallitus on hallitus- 12
Toimialat ohjelmassa sitoutunut kuntalain kokonaisuudistuksen lisäksi tarkistamaan myös kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmää. Vaarana on, että toimintamenojen kasvu ylittää verorahoituksen kasvun, jolloin vaihtoehdoiksi jää lainoituksen lisääminen tai tuloveroprosentin nosto. Parikkalan osalta nämä molemmat tunnusluvat, lainamäärä asukasta kohden ja veroprosentti ovat vielä varsin kohtuulliset. Tuleville vuosille haasteita tuo rahoitukseen jo meneillään oleva päiväkodin rakentaminen, kiinteistöjen peruskorjaukset sekä jätevedenpuhdistamisen ja lämpölaitoksen järjestelyt. Kertomusvuonna on pitkäaikaisia lainoja lyhennetty 170 000 euroa ja uutta lainaa nostettu 500 000 euroa. Vuoden lopussa lainakanta oli 1,764 milj. euroa eli 316 euroa /asukas. Vastaavasti rahoitussijoituksia on reilut 800 000 euroa. Vuoden 2013 talousarvio on entistätkin tiukempi. Mikäli verotulorahoitus ei merkittävästi kasva, jouduttaneen talousarviota tarkistamaan kesken vuoden. Hallinto Uudet syksyn 2012 kunnallisvaaleissa valitut luottamushenkilöt ovat aloittaneet työskentelyn eri toimielimissä vuoden 2013 alusta. Maakunnallisesti on sovittu, että valtuustokauden alussa toteutetaan yhteisesti laaja-alainen luottamushenkilökoulutus kevään 2013 aikana, mihin Parikkalan kuntakin osallistuu. Kuntarakenneuudistus ei ole edennyt hallituksen alkuperäisen aikataulun mukaisesti, vaan on kunnissa vuonna 2013 uudella lausuntokierroksella ja kuntien päätöksiä odotetaan kevään 2014 aikana. Sitä vastoin valtionosuusuudistus on käynnistynyt ja uusi järjestelmä tullee voimaan 2015. Valtuustokauden alussa eli kevään 2013 aikana valtuusto hyväksyy valtuustosopimuksen ja kuntastrategian, jonka pohjalta laaditaan hallitusohjelma koko valtuustokaudelle 2013-2016. Kunnan toimenpiteet työpaikkojen luomiseksi ja nykyisten työpaikkojen säilymiseksi nousevat merkittävään osaan, jotta nykyinen palvelutaso voidaan pitää yllä. Parikkala on vuoden 2013 alusta liittynyt osaksi Lappeenrannan kaupungin maaseutuhallintoaluetta. Sivistystoimi Oppilasmäärien vähentyminen perusopetuksessa Uuden päiväkodin valmistuminen elokuussa 2013 Esiopetus sekä aamu- ja iltapäivätoiminta Kirjolan koululle Tekninen toimi Kaavoituksen toteuttaminen kaavoitusohjelman mukaisesti Kiinteistöjen perusparannushankkeet Jätevedenpuhdistuksen kehittäminen, hulevesien hallinnan tehostaminen Korjausvelan pienentäminen kiinteistöjen ja vesi- ja viemärilaitoksen osalta Kiinteistöstrategian laatiminen teknis-taloudellisin perustein 13
1.4. Kunnan henkilöstö Kunnan henkilöstömäärä 31.12.2012 2012 2011 Tilapäiset/ Kaikki Tilapäiset/ Kaikki Vakituiset työllistetyt yhteensä Vakituiset työllistetyt yhteensä Hallinto*) 79 19 98 82 22 104 Sivistystoimi 94 47 141 94 49 143 Tekninen 45 12 57 47 9 56 toimi Yhteensä 218 78 296 223 80 303 *) sis. 59 maatalouslomittajaa Maksetut palkat ja palkkiot 2012 2011 Maksetut palkat ja palkkiot 8 443 559 8 349 303 (palkkalaskennan tiedot) Sosiaaliturvan kustannukset - eläkevakuutusmaksut 3 174 140 3 079 891 - muut sosiaaliturvan kustannukset 529 632 549 007 Kustannukset yhteensä 12 147 331 11 978 201 1.5. Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista Kunnan kannalta on tärkeää onnistua toiminnan suunnittelussa ja strategisissa valinnoissa. Erityisesti strategisissa hankkeissa ja investoinneissa tai palvelujen kohdistamisessa ja tuotantotapojen toteuttamisessa epäonnistuminen, vaikuttaisivat negatiivisesti Parikkalan kehitykseen ja sen toimintaympäristöön mutta myös kuntalaisiin. Erilaisista varautumisista huolimatta aina voi esiin tulla niitä, joihin ei osattu varautua. Kuntien riskit jaetaan yleensä vahinkoriskeihin ja toiminnallisiin riskeihin, joissa kummassakin painopisteen tulee olla erityisesti riskien tunnistamisessa ja sitä kautta ennaltaehkäisyssä. Kuntien riskienhallinnan pääpaino on vahinkoriskeissä, jotka jaetaan henkilö- ja omaisuusriskeihin. Riskien hallittavuus riippuu siitä, miten niihin voidaan varautua. Vahinkoriskejä hallitaan omaisuutta vakuuttamalla. Vahinkojen ja toiminnan keskeytymisen varalta olevat vakuutukset on kilpailutettu 2010, jolloin on samalla määritelty käytettävät vakuutusmuodot ja omavastuut. Uudet sopimukset ovat tulleet voimaan 1.1.2011. Vakuutusyhtiön kanssa suoritettiin vuonna 2007 toimialoittainen riskienhallinnan arviointi. Vakuutusturva käydään läpi vuosittain pidettävässä vakuutuspalaverissa. Kertomusvuonna kunnan kiinteistöissä on ollut useita vesivahinkoja ja / tai sisäilmaongelmia, joihin osaan on saatu myös vakuutuskorvauksia. Vuonna 2011 esiin tullut koulukiinteistön myynnin purkamisvaatimus on edelleen kesken, ostajan kanssa ei ole päästy sopimukseen. Kirjanpitolain mukainen pakollinen varaus on tehty vuoden 2011 tilinpäätökseen. Sitä vastoin kunnan yksityiseltä ostamassa kiinteistössä todettiin myöhemmin sisäilmaongelma ja myyjän kanssa sovittiin kauppahinnan alennuksesta. 14
Omaisuuden hankintaan ja hallintaan sekä sen myymiseen tulee jatkuvasti kiinnittää huomiota. Erityisesti kiinteistöjen merkitystä ja kuntoa sekä korjaustarvetta tulee seurata, jotta varmistetaan arvon säilyminen. Kiinteistömassan asianmukaisella hoidolla sekä tarkoituksenmukaisella hankinnalla ja käytöllä voidaan vähentää taloudellisten riskien uhkaa. Kunnan käyttämättömät tai vajaakäyttöiset kiinteistöt on inventoitu ja laitettu myyntiin taikka päätetty purkaa, toiminta on jatkuvaa. Henkilöstöriskejä hallitaan ensisijaisesti rekrytoinnilla, vaarallisten työyhdistelmien estämisellä, perehdyttämisellä, koulutuksella sekä kehityskeskusteluissa esiin tulleiden ongelmien ratkaisuilla. Henkilöstöriskejä ovat myös työturvallisuuteen, työssäviihtymiseen yms. liittyvät vaaratekijät, joiden osalta lakisääteiset työsuojelu ja työterveyshuolto ovat kunnossa. Lisäksi työhyvinvointikyselyjä tehdään parin vuoden välein ja ongelmatilanteisiin puututaan. Parikkalassa avoimeksi tulleet virat ja toimet on pääsääntöisesti saatu täytetyiksi kelpoisuusehdot täyttävillä henkilöillä. Henkilöstön keski-ikä on kuitenkin korkea, mikä asettaa haasteita jaksamisen tukemiselle ja ammattitaidon ylläpitämiselle. Lähivuosina eläkkeelle siirtyminen kiihtyy, mihin jokaisen hallintokunnan tulee varautua hyvissä ajoin. Rahoitusriskejä ovat mm. tulojen ja menojen kertymiseen liittyvät ongelmat sekä sijoitustoimintaan ja lainoihin liittyvät vaaratekijät. Rahoitusriskejä hallitaan maksuvalmiussuunnittelulla ja maltillisella sijoitus- ja lainapolitiikalla. Ajankohtainen raportointi on äärimmäisen tärkeää menojen ja tulojen seurannassa. Tällä hetkellä sekä sijoitus- että lainasalkut ovat varsin pienet, joten niihin kohdistuva riski ei ole suuri. Viime vuosien mittavat investoinnit on maksettu sijoituksilla eikä niihin ole näin lainaa tarvittu. Huolimatta pienistä määristä niin sijoitukset kuin lainatkin on kilpailutettu. Maksuvalmius on ollut vielä tyydyttävä, mutta mahdolliseen lainanottoon tulee varautua, alhainen korkotaso näkyy ainakin alussa edullisina lainakustannuksina, mutta taloudenpidossa on varauduttava myös mahdollisiin korkojen nousuun. Maksuvalmiuden alentuessa myös viivästyskorkojen lisääntymiseen on varauduttava. Tietoturvariskeihin on varauduttu hyväksymällä tietoturvasuunnitelma, jonka mukaan mm. käyttöoikeuksia rajoittamalla on pyritty minimoimaan riskejä. Vuonna 2011 on läpikäyty ja päivitetty koko henkilöstön osalta tietoverkon käyttöoikeudet. Samalla jokainen on sitoutunut kunnan tietojärjestelmän käyttösääntöihin. Kunnassa ei ole tullut esiin tietoturvaongelmia. 1.6. Ympäristötekijät Parikkalassa ei ole tiedossa olennaisesti kunnan talouteen vaikuttavia ympäristökysymyksiä. Kunnissa kuten myös Parikkalassa on viime vuosina kiinnitetty erityistä huomiota vesihuollon moitteettomaan toimivuuteen Nokialla tapahtuneen vahingon seurauksena. Viime vuosien tapaiset luonnonkatastrofit voivat hyvinkin uusiutua, mutta niihin varautuminen muutoin kuin vakuuttamalla ei liene tarpeellista. Parikkalan kunta on yksi viidestä HINKU-kunnasta. Kunta on sitoutunut tavoittelemaan koko alueensa kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä 80 % vuoden 2007 tasosta vuoteen 2030 mennessä ja määrittelemään lähiajan kasvihuonekaasupäästötavoitteeksi vähintään 15 %:a vuoden 2016 loppuun mennessä ja tärkeimmät keinot tavoitteeseen pääsemiseksi kolmen vuoden sisällä hankkeeseen liittymisestä ja sen jälkeen vähintään kerran viidessä vuodessa. 15
2. SELONTEKO KUNNAN SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMISESTÄ Selonteon laatiminen Selonteko perustuu johtoryhmässä päätettyyn menettelyyn, jossa keskeisenä valmisteluvaiheena oli toimialajohtajien sisäisen valvonnan itsearviointi erityisen arviointilomakkeen avulla. Toimialajohtajien arviointi asteikolla 1-4 on seuraava: 1. Sisäinen toimintaympäristö ja toimintarakenteet 2,62 2. Tavoitteiden asettaminen 2,93 3. Riskien tunnistaminen, arviointi ja hallinta 2,05 4. Kontrollit (valvontatoimenpiteet) 3,02 5. Tiedonkulku ja informaation käytettävyys 2,87 6. Seuranta 2,40 Säännösten määräysten ja päätösten noudattaminen 16 Keskiarvo 2,65 Lakisääteisten tehtävien toteuttamisessa on noudatettu hyvää hallintotapaa. Lakien ja kunnan toimielinten päätösten noudattamisessa ei ole havaittu puutteita. Tavoitteiden toteuttaminen, varojen käytön valvonta, tuloksellisuuden arvioinnin pätevyys ja luotettavuus. Kunnanhallitus on 11.5.2009 päättänyt, että talousarvion toteutumisesta raportoidaan vuosikolmanneksittain niin, että 1/3- ja 2/3- raportit sisältävät tuloslaskelman ja talousarvion toteutumisvertailun, ml. investoinnit sekä kommentit merkittävimmistä poikkeamista. Raportit saatetaan tiedoksi myös kunnanvaltuustolle. Valtuusto käsitteli 1/3 -raportin 20.6.2012 ja 2/3 -raportin 15.11.2012. Varojen käytön valvonta on ollut systemaattista ja säännöllistä kunnan kaikissa toimielimissä eikä valvonnassa ole havaittu olennaisia ongelmia. Tehtävät, vastuut ja velvollisuudet on toimielimittäin määritelty varsin selkeästi. Eri toimialojen keskeisiin toimintaprosesseihin sisältyy riittävästi valvontatoimenpiteitä, jotka varmistavat toiminnan tuloksellisuuden. Tuloksellisuuden arviointia varten ei kunnassa ole keskitetysti toteutettua suunnittelu-, ohjaus- ja mittausmenetelmää. Tästä johtuen tuloksellisuuden arviointi ei ole ollut systemaattista kertomusvuonna koko kunnan tasolla. Merkittävä osa toimialojen keskeisistä prosesseista on kuvattu jo kuntien yhdistyessä v. 2005. Riskienhallinnan järjestäminen Kunnassa ei ole tehty koko kuntaa koskevaa systemaattista riskikartoitusta, jossa olennaiset riskit olisi tunnistettu ja kartoitettu. Koko kuntaa koskeva valmiussuunnitelma on hyväksytty vuonna 2010. Toimialakohtaisten valmiussuunnitelmien päivittäminen on meneillään. Riskienhallinnasta on raportoitu kunnanhallitukselle. Toimialajohtajat ovat raportoineet omille lautakunnille. Raportoinnista ei ole olemassa selkeästi sovittuja menettelytapoja. Toimialakohtaisia sisäiseen valvontaan ja riskienhallintaan liittyviä erillisarviointeja ei ole suoritettu.
Informaatio ja tiedonkulku Johtoryhmällä, toimialojen johdolla ja henkilöstöllä on ollut käytettävissään riittävän oikeaa tietoa, oikea-aikaisesti ja riittävän oikeassa muodossa johtamisen ja siihen sisältyvän sisäisen valvonnan kannalta. Tiedonkulun varmistamiseksi kunnassa käytetään tarkoituksenmukaisesti nykyaikaisia tiedonkulun kanavia (palaverit, tiedotustilaisuudet ja sähköposti). Kunnanhallituksen päätöksistä tiedotetaan välittömästi koko henkilökunnalle. Johtoryhmän pöytäkirjat ovat olleet yleisesti esillä hallinnon verkossa. Ulkoisen tiedotuksen menettelytavat ja vastuuhenkilöt on selkeästi määritelty hallintosäännössä sekä viestintä- ja tiedotussuunnitelmassa. Omaisuuden hankinnan, luovutuksen ja hoidon valvonta Kunnassa on riittävä toiminnan ohjeistus, jolla varmistetaan tehokas ja lainmukainen toiminta sopimustoiminnassa, hankintojen kilpailuttamisessa ja omaisuuden myymisessä ja luovutuksessa. Sopimustoiminta Kunnan eri toimialoja koskevien sopimusten seuranta ja valvonta on kunnossa. Vuonna 2013 sopimushallinta siirtyy sähköisesti hoidettavaksi asianhallintaohjelma Dynastyn kautta, jolloin seuranta ja valvonta tehostuu entisestään. Kunnassa hyödynnetään tarvittaessa otto-oikeutta toimivaltuuksien noudattamisessa. Ulkoistettujen palvelujen seuranta ja valvonta on ajan tasalla. Sisäisen tarkastuksen järjestäminen Konserni Sisäinen tarkastus on osa kunnan normaalia johtamistoimintaa. Kunnanhallitus on hyväksynyt sisäisen valvonnan ohjeen 8.3.2011. Selonteon laatiminen Selonteko perustuu johtoryhmässä päätettyyn menettelyyn, jossa keskeisenä valmisteluvaiheena oli kunnanjohtajan konsernivalvonnan itsearviointi erityisen arviointilomakkeen avulla. Toimivallan ja -vastuunjako konserniohjauksessa Valtuuston 17.12.2009 hyväksymissä, vuoden 2010 alussa voimaan tulleissa konserniohjeissa on määritelty täsmällisesti konsernijohto ja sen vastuut. Kuntakonsernissa on noudatettu hyvää hallintotapaa, mitä myös konserniohjeet edellyttävät. Konserniohjeet ovat riittävät varmistamaan konserniyhteisöjen tehokkaan johtamisen, tarkoituksenmukaisen päätöksenteon, riskien ennalta ehkäisemisen ja hallinnan sekä ajantasaisen raportoinnin ja tiedottamisen. Ohjeiden anto kunnan edustajille tytäryhteisöissä Kunnan edustajille tytäryhteisöissä on annettu riittäviä ja täsmällisiä ohjeita koskien mm. yhtiökokouksessa käsiteltäviä asioita, tavoitteiden asettamista ja seurantaa, sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämistä ja raportointia. Tytäryhteisöt ovat Parikkalan Ravi- ja Markkinakettä Oy:tä lukuun ottamatta asunto- ja kiinteistöosakeyhtiöitä. Kunnanjohtaja on yhtiökokousedustajana antanut toimintaohjeet Parirealtyn toimivalle johdolle, joka on raportoinut puolestaan säännöllisesti kunnanjohtajalle. 17
Konsernitavoitteiden asettamista ja toteutumista koskeva arviointi Kunta on asettanut tytäryhteisöille tarkoituksenmukaiset, realistiset ja oikeat tavoitteet, jotka myös antavat oikean kuvan konserniyhteisöjen toiminnan tuloksellisuudesta. Konsernitavoitteiden osalta yleisvastuu konsernitavoitteiden ohjauksesta, valvonnasta ja raportoinnista on kunnanjohtajalla. Asunto-osakeyhtiöiden toiminnan osalta vastuu on teknisellä johtajalla. Vuodelle 2012 asetetut tavoitteet ovat olennaisilta osin toteutuneet. Kuntastrategian ja taloussuunnitelman mukaan asunto-osakeyhtiöiden tavoitteena oli asuntojen kunnon parantaminen. Tytäryhteisöjen toiminnan tuloksellisuuden ja taloudellisen aseman seuranta, analysointi ja raportointi Tytäryhteisöjen toiminnan tuloksellisuuden ja taloudellisen aseman seuranta-, analysointi- ja raportointijärjestelmät ovat olleet jokseenkin toimivia Parikkalan konsernin rakenne ja laajuus huomioon ottaen. Parirealty Oy:n hallituksen esityslistat ja pöytäkirjat tulevat kunnanjohtajalle. Konsernijohto on käsitellyt dokumentoidusti konserniyhtiöiden tavoitteiden saavuttamista osavuosikatsauksissa. Taloudellista asemaa ei ole dokumentoidusti tarkasteltu ajantasaisesti tarkasteluvuoden kuluessa, koska siihen ei ole katsottu olevan tarvetta epävirallisen informoinnin lisäksi. Keskitettyjen konsernitoimintojen käyttö Konserniohjeen mukaan tavoitteena on, että konsernissa hyödynnetään erilaisten tukipalvelujen hankinta- ja volyymiedut sekä ammatti- ja erityisosaaminen. Riskienhallintajärjestelmien toimivuus tytäryhteisöissä Tytäryhteisöjen riskikartoitukset ja riskien ennakointi ovat konsernin rakenne ja laajuus huomioon ottaen riittäviä ja ajantasaisia. Tätä koskeva konsernijohdon ohjeistus ja valvonta on ollut myös riittävää. 18
3. TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA TOIMINNAN RAHOITUS 3.1. Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut 2012 2011 1 000 1 000 Toimintatuotot 10 813 11 248 Toimintakulut -40 932-40 162 Toimintakate -30 119-28 914 Verotulot 14 154 14 363 Valtionosuudet 15 945 15 520 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 17 21 Muut rahoitustuotot 49 36 Korkokulut -33-34 Muut rahoituskulut -1 Vuosikate 13 991 Poistot ja arvonalentumiset -1 332-1 296 Tilikauden tulos -1 319-305 Tilinpäätössiirrot 49 27 Tilikauden ylijäämä/alijäämä -1 270-278 TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT 2012 2011 Toimintatuotot/Toimintakulut % 26,4 28,0 = 100 x Toimintatuotot / Toimintakulut Vuosikate/Poistot % 1 76 = 100 x Vuosikate / poistot ja arvonalentumiset Vuosikate, euroa/asukas 2 175 = 13483,92/5591 Asukasmäärä 5591 5666 = vuodenvaihteen 2012 / 2013 tilanne 19
3.2. Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut 2012 2011 1 000 1 000 Toiminnan rahavirta Vuosikate 13 991 Tulorahoituksen korjauserät -51 27 Investointien rahavirta Investointimenot -1 821-1 693 Rahoitusosuudet investointeihin 281 303 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 77 139 Toiminnan ja investointien rahavirta -1 501-233 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset 12 62 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 500 500 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -171-649 Oman pääoman muutokset 71 Muut maksuvalmiuden muutokset 625 423 Rahoituksen rahavirta 1 037 336 Heleniuksen rahaston muutos 19-3 Oikaisu keskeneräisistä hankkeista 5 Rahavarojen muutos -445 105 Rahavarat 31.12. 1 014 1 459 Rahavarat 1.1. 1 459 1 354 RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Investointien tulorahoitus % 1 71 = 100 * Vuosikate / Investointien omahankintamenot Pääomamenojen tulorahoitus % 1 146 = 100 * Vuosikate / (Investointien omahankintamenot + Antolainojen nettolisäys + Lainanlyhennykset) Lainanhoitokate 0,2 1,5 = (Vuosikate + Korkokulut) / (Korkokulut + Lainanlyhennykset) Kassan riittävyys, pv 9 12 = 365 pv * Kassavarat / Kassasta maksut tilikaudella Asukasmäärä 5591 5666 = Vuodenvaihteen 2012-2013 tilanne 20
4. RAHOITUSASEMA JA SEN MUUTOKSET TASE JA SEN TUNNUSLUVUT VASTAAVAA 2012 2011 VASTATTAVAA 2012 2011 1 000 1 000 1 000 1 000 A PYSYVÄT VASTAAVAT 28821 28650 A OMA PÄÄOMA 25515 26714 I Aineettomat hyödykkeet 1440 1522 I Peruspääoma 15558 15558 Aineettomat oikeudet 11 9 Muut pitkävaikutteiset menot 1429 1513 III Arvonkorotusrahasto V Edellisten tilikausien II Aineelliset hyödykkeet 24382 24098 ylijäämä (alijäämä) *) 11227 11434 Maa- ja vesialueet 3518 3408 VI Tilikauden ylijäämä Rakennukset 16007 16214 (alijäämä) -1270-278 Kiinteät rakenteet ja laitteet 3814 3947 Koneet ja kalusto 172 217 B POISTOERO JA VAPAA- Muut aineelliset hyödykkeet 39 39 EHTOISET VARAUKSET 378 406 Ennakkomaksut ja kesken- Poistoero 378 406 eräiset hankinnat 832 273 III Sijoitukset 2999 3030 C PAKOLLISET VARAUKSET 133 133 Osakkeet ja osuudet 2829 2848 Muut pakolliset varaukset 133 133 Joukkovelkakirjasaamiset Muut lainasaamiset 170 182 D TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 249 340 Valtion toimeksiannot 13 19 Lahjoitusrahastojen B TOIMEKSIANTOJEN VARAT 162 232 pääomat 208 226 Valtion toimeksiannot 13 19 Muut toimeksiantojen pääomat 28 95 Muut toimeksiantojen varat 149 213 E VIERAS PÄÄOMA 7062 6234 C VAIHTUVAT VASTAAVAT 4354 4945 I Pitkäaikainen 3293 3164 I Vaihto-omaisuus 1 4 Lainat rahoitus- ja Aineet ja tarvikkeet 1 4 vakuutuslaitoksilta 1543 1264 II Saamiset 3339 3481 Ostovelat Lainat julkisyhteisöiltä Pitkäaikaiset saamiset 459 776 Muut velat/liittymismaksut ja Lainasaamiset 71 muut velat 1750 1900 Muut saamiset 388 776 Siirtovelat Siirtosaamiset Lyhytaikaiset saamiset 2880 2705 3769 3070 Myyntisaamiset 754 599 II Lyhytaikainen Lainat rahoitus- ja Muut saamiset 840 723 vakuutuslaitoksilta 221 171 Siirtosaamiset 1286 1383 Lainat julkisyhteisöiltä Saadut ennakot 8 III Rahoitusarvopaperit 823 812 Ostovelat 1687 1031 Sijoitukset rahamarkkina- Muut velat 450 485 instrumentteihin 823 812 Siirtovelat 1411 1375 IV Rahat ja pankkisaamiset 191 648 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 33337 33827 VASTAAVAA YHTEENSÄ 33337 33827 *) Edellisten tilikausien yli-/alijäämä, Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon ky, alijäämän maksu vuodelta 2010 21
Tunnusluvut Taseesta laskettavat tunnusluvut kuvaavat kunnan omavaraisuutta, rahoitusvarallisuutta ja velkaisuutta. Omavaraisuusaste, % = 100 * (Oma pääoma + Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) / (Koko pääoma- Saadut ennakot) Tilinpäätös 2009 Tilinpäätös 2010 Tilinpäätös 2011 Tilinpäätös 2012 80,5 80,4 80,2 78,0 Omavaraisuuden hyvänä tavoitetasona voidaan pitää kuntien keskimääräistä 70 % omavaraisuutta. Alle 50 % omavaraisuus merkitsee kuntataloudessa merkittävän suurta velkarasitetta. Kuntien keskimääräinen omavaraisuusaste oli vuoden 2011 tilinpäätösten mukaan 64,2 %. Valtioneuvoston asetus kunnan talouden tunnuslukujen eräistä raja-arvoista (172/2007) asettaa kunnan omavaraisuusasteen raja-arvoksi 50 %. Suhteellinen velkaantuneisuus, % =100* (Vieras pääoma - Saadut ennakot) / Käyttötulot Tilinpäätös 2009 Tilinpäätös 2010 Tilinpäätös 2011 Tilinpäätös 2012 15,6 15,6 15,1 17,0 Mitä pienempi velkaantuneisuuden tunnusluvun arvo on, sitä paremmat mahdollisuudet kunnalla on selviytyä velan takaisinmaksusta tulorahoituksella. Kuntien keskimääräinen suhteellinen velkaantuneisuus oli vuoden 2011 tilinpäätösten mukaan 45,4 %. Lainakanta 31.12 = Vieras pääoma (Saadut ennakot + Ostovelat + Siirtovelat + Muut velat) Lainat /asukas Asukaskohtainen lainamäärä lasketaan jakamalla edellä mainittu lainakanta tilinpäätösvuoden päättymispäivän mukaisella kunnan asukasmäärällä. Lainat, /asukas Tilinpäätös 2009 Tilinpäätös 2010 Tilinpäätös 2011 Tilinpäätös 2012 118 274 253 316 Vuoden 2012 tilinpäätösennusteiden mukaan kuntien lainamäärä on 2 100 euroa asukasta kohti. Lainasaamiset 31.12. = sijoituksiin merkityt jkv -lainasaamiset ja muut lainasaamiset Lainasaamiset 31.12. Tilinpäätös 2009 Tilinpäätös 2010 Tilinpäätös 2011 Tilinpäätös 2012 302 703 243 240 181 583 169 978 22
5. KOKONAISTULOT JA MENOT KUNNAN KOKONAISTULOT JA -MENOT TULOT M % MENOT M % Toiminta Toiminta Toimintatuotot 10,8 26,0 Toimintakulut 40,9 95,3 Verotulot 14,2 34,1 Korkokulut 0 0,0 Valtionosuudet 15,5 37,3 Muut rahoituskulut 0 0,0 Korkotuotot 0 0,0 Tulorahoituksen korjauserät Muut rahoitustuotot 0 0,0 Pakollisten varausten muutos Tulorahoituksen korjauserät 0 0,0 Pakollisten varausten lis (+), väh (-) 0 0,0 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutusvoitot 0,1 0,2 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustappiot 0 0,0 Investoinnit 0 0,0 Rahoitusosuudet investointi- Investoinnit menoihin 0,3 0,7 Investointimenot 1,8 4,2 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 0,1 0,2 Rahoitustoiminta Rahoitustoiminta Antolainasaamisten lisäykset 0,0 0,0 Antolainasaamisten vähennykset 0 0,0 Pitkäaikaisten lainojen vähennys 0,2 0,5 Pitkäaikaisten lainojen lisäys 0,5 1,2 Lyhytaikaisten lainojen vähennys 0,0 0,0 Lyhytaikaisten lainojen lisäys 0 0,0 Oman pääoman vähennykset 0,0 0,0 Oman pääoman lisäykset 0,1 0,2 Kokonaismenot yhteensä 42,9 100,0 Kokonaistulot yhteensä 41,6 100,0 23
6. KUNTAKONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS 6.1. Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä KONSERNIRAKENNE 31.12.2012 Tytär Kuntayhtymä Asunto Oy Kaivoniemi 100 % 4,53 % Etelä-Karjalan liitto huoneistoja 12 Tytär Kuntayhtymä Asunto Oy Kaivotienvatro 100 % 2,46 % Etelä-Karjalan koulutusky huoneistoja 7 Tytär Kuntayhtymä Asunto Oy Tarnalan Kylätalo 100 % PARIKKALAN KUNTA 4,05 % Etelä-Karjalan sosiaali- ja huoneistoja 4 terveydenhuollon ky Tytär Kuntayhtymä Asunto Oy Vatrinne 92,90 % 1,41 % Itä-Savon koulutusky huoneistoja 10 kunnan huoneistoja yhteensä 33 Osakkuusyhteisöt / pääomaosuus Kuntayhtymä Kiinteistö Oy Pohjanlämpö 46,60 % 0,62 % Itä-Suomen Päihdehuolto ky Asunto Oy Purokujansato 36,00 % 5 Asunto Oy Tulpaanipelto 44,51 % 3 Tytär Asunto Oy Maironiemen Kaivorinne 39,08 % 2 Parirealty Oy 60 % Asunto Oy Parikkalan Rinnetalo 44,83 % 2 Asunto Oy Saaren keskus 20,51 % 2 Asunto Oy Hoviselkä 49,52 % 5 Asunto Oy Niukkalanhovi 24,19 % 2 Tytär kunnan huoneistoja yhteensä 21 Parikkalan Ravi- ja Markkina- 55,48 % kenttä Oy tytäryhteisöt ja kuntayhtymät Tytäryhteisöt yhdistelty pariarvomenetelmällä Kuntayhtymä yhdistelty suhteellisen omistusosuuden mukaisesti osakkuusyhteisöt Osakkuusyhteisöt yhdistelty pääomaosuusmenetelman mukaisesti 6.2. Konsernin toiminnan ohjaus asuinhuoneistojen erittely: tytäryhteisöt: huoneistoja 33 osakkuusyhteisöt: huoneistoja 21 Parikkalan kunnan konserniin kuuluvat tytäryhtiöinä Parirealty Oy ja Parikkalan Ravi- ja Markkinakenttä Oy sekä asunto-osakeyhtiöt Asunto Oy Kaivoniemi, Asunto Oy Kaivotienvatro, Asunto Oy Tarnalan Kylätalo ja Asunto Oy Vatrinne. Edellisten lisäksi konsernitilinpäätökseen on yhdistetty seuraavat kuntayhtymät, joissa kunta on osakkaana: Etelä-Karjalan liitto, Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä, Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymä, Itä-Savon koulutuskuntayhtymä ja Itä-Suomen päihdehuollon kuntayhtymä. Kunnanvaltuusto on 17.12.2009 hyväksynyt kunnalle konserniohjeet. Tunnistetiedot konsernitilinpäätökseen kuuluvista yhteisöistä ovat liitetietoina. 24
6.3. Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat Kiinteistöyhtiö Parirealty Oy:lle myönnetyn 50 000 euron lainan takaisinmaksun eräpäivä oli 31.12.2012. Kunnanvaltuusto on päättänyt jatkaa laina-aikaa 31.12.2018 saakka, johon mennessä Tehomet Oy:n kanssa tehdyn sopimuksen mukaan yhtiö lunastaa kunnan osuuden kiinteistöyhtiöstä. 6.4. Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Konserniohjeen mukaan kunnanvaltuusto mm. määrittelee omistajapolitiikan ja hyväksyy talousarviossa vuotuiset tavoitteet kuntakonsernille. Tavoitteet on asetettu ja toteutumisen seuranta tapahtuu tilinpäätöksessä. Kunnanhallitus valitsee toimikaudekseen edustajat konserniin kuuluvien yhtiöiden hallintoon ja antaa heille tarvittaessa ohjeita sekä seuraa konserniin kuuluvien yhteisöjen toimintaa. Kunnanjohtaja vastaa kuntakonsernin operatiivisesta johtamisesta ja vaatii tarvittaessa hallinnossa olevalta edustajalta selontekoa yhtiön asioista. Selontekoja ei ole vaadittu. Kunnalla on ollut edustajana kunnanhallituksen jäsen tai keskushallinnon johtava viranhaltija kaikkien tytäryhtiöiden hallituksissa. Kaikkien tytäryhteisöinä olevien asunto-osakeyhtiöiden isännöinti ja tilinpito hoidetaan kunnassa. Näin ollen tiedonkulku yhtiöiden ja konsernivalvonnasta vastaavien toimielinten ja viranhaltijoiden välillä on ollut jatkuvaa ja tilanteen seuraaminen kuntaan toimitetuista asiakirjoista on jatkuvasti mahdollista. Konsernivalvonnassa ei ole havaittu puutteita tai virheitä. 6.5. Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut Parikkalan Ravi- ja Markkinakenttä Oy: Yhtiö järjestää Parikkalan Markkinat ja toimii kannattavasti. - Parikkalan Markkinat pidettiin syyskuussa 2012. Yhtiön tulos oli 2 288,22 euroa tappiollinen. Parirealty Oy: Yhtiö pystyy vuokratuloillaan vastaamaan sille kuuluvista hallinto-, kiinteistö- ja lainanhoitomenoista sekä veroista. - Yhtiö pystyi vuokratuloillaan vastaamaan em. kustannuksista, poistojen jälkeen tulos oli 73 525,98 euroa. Kiinteistö- ja asunto-osakeyhtiöt: Yhtiöt toimivat kannattavasti ja huolehtivat riittävästä kiinteistöjensä kunnossapidosta. - Kunnalla on konserniin kuuluvissa asunto-osakeyhtiöissä 54 huoneistoa. Yhtiöiden yhteenlaskettu vuoden 2012 tulos oli 70 euroa. Osakkuusyhteisöt: Kunta myy omistamiaan osakkeita ensisijaisesti huoneistoissa oleville vuokralaisille. - Kertomusvuoden aikana kunta ei myynyt yhtään konserniin kuuluvaa asunto-osaketta, mutta yhden osakehuoneiston Kiinteistö Oy Liikepihasta. 25
7. TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELY JA TALOUDEN TASAPAINOTTAMISTOIMENPITEET 7.1. Tilikauden tuloksen käsittely Kunnanhallituksen on KuntaL 69 :n mukaan tehtävä toimintakertomuksessa tai sen antamisen yhteydessä esitys tilikauden tuloksen käsittelystä sekä talouden tasapainottamista koskevista toimenpiteistä. Tilikauden tulos on 1 318 888,24 euroa alijäämäinen. Kunnanhallitus ehdottaa, että investointivarauksista muodostettua poistoeroa vähennetään kohteiden suunnitelman mukaisten poistojen määrällä 28 474,95 eurolla. Lisäksi kunnanhallitus ehdottaa, että Artturi ja Aina Heleniuksen lahjoitusrahaston vuoden 2011 rahastosiirto 11 389,75 euroa perutaan, koska tulos oli alijäämäinen, vuoden 2012 rahastokirjausta ei myöskään tehdä alijäämäisen tuloksen takia. Vuoden 2012 käyttö 8 564,85 euroa kirjataan kuluksi. Edellä mainittujen erien jälkeen jäävä tilikauden alijäämä 1 270 458,69 euroa kirjataan taseeseen oman pääoman eränä Tilikauden yli-/ alijäämän tilille. 7.2. Talouden tasapainottamistoimenpiteet Kunnalla ei ole taseessa kattamatonta alijäämää, joten lakisääteistä selontekoa talouden tasapainottamista ei tarvita. 8. TALOUSARVION TOTEUTUMINEN Käyttötalousosan toimintakulujen ja -tuottojen jakautumien 2012: 26