SKUTT 2014 = Koulun kehittämisen työkalu Näyttöön perustuvan, policy-, käytäntö- ja tutkimuslähtöisen pedagogisen konseptin kehittäminen. Michael Uljens Åbo Akademi Opetushallitus 9.6.2015
3) Myös SKUTT on pedagogista kokeilua ja kehitystyötä. SKUTT 2014 Näyttöön perustuva pedagogisen toimintakulttuurin johtaminen SKUTT? = Koulun kehittämisen työkalu TAVOITE: 1) Pedagogisen johtajuuden ja koulun toimintakulttuurin näkyväksi tekeminen sekä opettajien, rehtorien että koulutoimenjohtajien perspektiivistä. 2) SKUTT-aineiston hyödyntäminen pedagogisen dialogin ja kehittämisen pohjana.
Näyttöön perustuva johtaminen ja kehittäminen Miten yhdistää tutkimus ja kehittämistyö? 1 2 3 4 5 Kokemus- ja policylähtöinen kehittämistyö Tutkimusja tietolähtöinen kehittämistyö Kohtaamisen areenoita Kehitykseen tähtäävä tutkimus Tutkimusta tieteen ehdoilla 9.6.2015 Åbo Akademi - Domkyrkotorget 3-20500 Åbo
Instituutioteoreettinen lähtökohta
3. Element i pedagogiskt ledarskap I Finland är vi bra på att undervisa, men inte på att uppmärksamma skolans kollegiala, pedagogiska arbetskultur: Hur är vårt gemensamma arbete som pedagogiskt kollegium organiserat? När, var och hur arbetar vi med att reflektera över och ta sats för vårt fortsatta arbete? Hur gör vi då?
Koulun kehittämisen diskurssia... Diskursiivisia välittävia ja kantaaottavia käytänteitä eri osaamisalueiden (1-6) ja arvomaailmojen (etiikka ja politiikka) välillä 1. Pedagogik. 2. Lokal kultur 3. Hemmen Politik Pedagogiskt ledarskap och administration Etik Rättvisa och omsorg 4. Organisation 5. Lagar 6. Läroplan 7. Ekonomi
SKUTT- Kokemuksen, yhteistoiminnan ja arvioinnin malli A. Individuellt erfarenhetsbaserat lärande i arbetet B. Jag och Vi: Gemensamt erfarenhetsbaserat lärande C. Systematiskt utvecklingsarbete Handling Avsikt & Tradition Varför fungerar (inte) detta? Vad betyder resultaten för oss? Min erfarenhet Upplevelse Bearbetning av resultat - vad säger de? Individuell reflektion Dialog om vår erfarenhet = Verksamhetskultur (utvecklingsplan etc) Reflektion över mig (person), mitt handlande (profession), min roll (position) som rektor och som lärare. SKUTT som stöd
1. Lähtökohdat ja periaatteet Kaikki tasot osallistetaan kehittämistyöhön (kunta, koulun johto, opettajat). Moniammatillinen yhteistyö. Konkreettinen työkalu: Tukee opetussuunnitelmatyötä. Tukee kunnan kehittämissuunnitelmaa. Tukee rehtorin näyttöön perustuvaa kehityskeskustelua. Toistuva. Bottom-up/Top-down: Koulukehittämistyön lähtökohtana on miten koulun ja kunnan toiminta tulee dynaamisesti kehittyä paikallisten tarpeiden ja kansallisten ambitioiden mukaisesti. Moninaiset tiedonlähteet (kokemukset, tutkimustulokset, perinteet ja arviointitieto) Monivuotiset koulu- ja kuntalähtöiset kehittämishankkeet tavoitteena. Vahva kytkentä tutkimukseen. Hanke on ankkuroitu kansainväliseen opetus-, johtajuus- ja koulukehittämistutkimukseen. Design tutkimus, interventio- ja toimintatutkimus. Käytännön toimijat aktiivisia tutkijoita. Osallisuus suunnittelussa: Kehittämiskonsepti, mittarin toimintakonsepti kehitetään tutkijoiden ja käytännön toimijoiden yhteistyönä.
Netistä...:
Läroplansprocessen Utvecklingsplan Kvalitetskriterier Toppkompetens 10
Ensisijaiset tavoitteet: Tukea ammatillisen toimintakulttuurin kehittymistä Arviointitulokset ja tutkimustulokset huomioidaan työssä Vahvistaa pedagogista johtajuutta Koulutoimenjohtajan ja rehtorina aktiivinen rooli kehittämistyössä Toissijaiset tavoitteet: Parantaa oppilaiden lukutaitoa Kehittää suomen kielen opetusta Lisätä kiinnostusta luonnontieteisiin 9.6.2015 Åbo Akademi - Domkyrkotorget 3-20500 Åbo
Toppkompetens-hankkeen kokoontumiset koulutoimenjohtajille 2012-2015
Muistio Tampereella 3.10.2012 tehdystä OPERAsta, Suomenruotsalaiset koulutoimenjohtajat - eli todelliset, koetut ongelmat ohjelman lähtökohtana Osallisuus ja omistautuminen Precis som på scenen bygger OPERA på delaktighet och engagemang - så att alla deltagare får utrymme och kan bidra till helheten. Metoden kombinerar både individuellt arbete och arbete i par eller grupp. Orden som skapar ordbilden OPERA är: O medelbara egna tankar P arets tankar E xponera R angordna A rrangera
Pedersören kunnan rehtorit työstävät SKUTT-mittaristoa 12.3.2014 - Testituloksia prosessoitiin ja mittaristo uudistettiin taas
SKUTT-kyselyn teemat 1. Rehtori pedagogisena johtajana 2. Koulun yhteistyökulttuuri, organisaatio, työjako 3. OPS ja ohjausasiakirjat 4. Opetuksen suunnittelu, arviointi ja käytännöt 5. Koulun kehittämisen tavoitteet ja muodot 6. Rehtorin ja koulutoimenjohtajan yhteistyö 7. Koulu-koti ja koulu-lähiyhteisön yhteistyö 8. Henkilötiedot (sukupuoli, ikä ja työkokemus, koulutus jne) 9. Koulun tiedot (sijainti, koko, luokat jne)
SKUTT - Aineisto Aineisto on kerätty 2014-2015 Vastaukset -21 koulutoimenjohtajaa -172 koulua -144 rehtoria - 883 opettajaa yhteensä 24 kunnasta. Aineiston keruu jatkuu vielä elokuussa 2015.
Joitain tuloksia...
Mies- ja naisrehtorit 5,00 Koulun henkilöstö osoittaa luottamusta rehtorin tapaan johtaa koulua 4,50 4,18 4,10 4,00 3,61 3,76 3,50 3,00 2,50 2,00 Opettaja nainen Opettaja mies Opettaja nainen Opettaja mies Naispuolinen rehtori Miespuolinen rehtori
Luokanopettajat 1-6 ja aineenopettajat 7-9
SKUTT 2014 Miten tuloksia voi hyödyntää?
SKUTT 2014 tuloksia voi hyödyntää: 1. Pedagogisen työn tukena kouluissa (prosessit, työnjako, panostukset, täydennyskoulutuksen tarpeet, ammatillisuuden lisääntyminen, arviointi, johtajuus). 2. Kehittää koulujen välistä yhteistyötä (opettajat, rehtorit). 3. Kehittää kunnan ja koulun yhteisytötä ja moniammatillista työskentelyä. 4. Pohjana kuntien policy koulujen laatutyölle. 5. Kehittämissuunnitelmien ja opetussuunnitelmien työstämiseen. 6. Koululautakunnan, valtuuston ja kunnan johdon vuorovaikuksen tukena. 7. Kotien ja huoltajien kanssa käytävän vuorovaikuksen tukena. 8. Toimintakulttuurin seurantaan. 2014, 2017, 2020...
SKUTT-intervention elementit - Syksy 2015 A. Kuntataso B. Rehtorit KUNTAKOHTAINEN REHTORITAPAAMINEN 1 Aineiston esittely, kytkentä koulun toimintakulttuuriin, valmistautuminen tulosten työstämiseen koulussa, KoulutoimenjohtajAat 2015 KUNTAKOHTAINEN REHTORITAPAAMINEN 2 Kokemukset tulosten käsittelystä työyhteisössä, rehtorin ammatillisuus, kytkentä työohjaukseen, valmistautuminen työstämiseen kouluissa KUNTAKOHTAINEN REHTORITAPAAMINEN 3 Koulun kehittäminen tai valinnaisen teeman käsittely, miten tuloksia voi hyödyntää ops-työssä, kehityskeskusteluissa jne. Prosessin arviointi. C. Koulutaso. Rehtorit/ opettajat KOULUTAPAAMINEN 1 Tulosten esittely työyhteisössä, keskustelut ja työstäminen (Mahdollisuus asiantuntijatukeen) KOULUTAPAAMINEN 2 Tulosten esittely työyhteisössä, keskustelut ja työstäminen (Mahdollisuus asiantuntijatukeen) Rehtori oppivassa organisaatiossa
Videotukea Netistä löytyy kolme SKUTT-hanketta kuvaavaa videota. Ne toimivat koulujen ja kuntien tukena ennen kyselyn täyttämistä. Osa1: Tausta ja tarkoitus (n. 9 min) http://youtu.be/ba_uzpqjcnc Osa 2: Kehittämisvaihe (n. 4 min) http://youtu.be/mze4sgrkp1m Osa 3: Aineiston keräys ja käyttö (n. 8 min) http://youtu.be/fslzxkovala
Rehtorien vastauksia alueittain huomaa Ahvenanmaan vastaukset 5,00 Koulussamme on varattu aikaa yhteiselle opetuksen suunnittelulle 4,50 4,00 3,91 4,20 3,93 4,06 3,50 3,00 2,50 2,00
Ahvenanmaa vs Manner-Suomi Rehtorien käsitykset Ahvenanmaalla ja Manner-Suomessa hyvin yhteneväiset (eroja vain 11%) Eroavaisuuksia enemmän Ahvenanmaan ja Manner-Suomen opettajien välillä (eroja 35%) Ahvenanmaalla rehtorien ja opettajien käsitykset ovat lähempänä toisiaan (tilastollisesti merkitseviä eroja vain n. 30% kysymyksistä). Manner-Suomessa rehtorien ja opettajien käsitykset eroavat toisistaan (tilastollisesti merkitsevästi n. 60% kysymyksistä).