Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio

1 KIRJALLINEN KYSYMYS 1016/2009 vp Etuuksien leikkautuminen osa-aikaeläkkeelle siirryttäessä Eduskunnan puhemiehelle Työntekijä jäi pysyvästä työsuhteesta osa-aikaeläkkeelle 1. huhtikuuta 2009 alkaen. Myöhemmin hän totesi saaneensa lomaltapaluurahaa ajalta vain puolet normaalista, samoin hänen kesäloma-aikansa puolittui. Menettely koettiin epäoikeudenmukaiseksi, olihan kesälomaraha ansaittu ja kesäloman pituus määräytynyt jo ennen osa-eläkkeelle siirtymistä. Nyt ansaitut etuudet puolittuvat eläkeratkaisun yhteydessä. Asiaa on selvitetty, ja asianosaiselle on kerrottu menettelyn olevan nykylainsäädännön mukainen. Tilanteen tekee ongelmalliseksi myös se, ettei pääsääntöisesti osa-aikaeläkkeelle siirtyville ole etukäteen kerrottu etuuksien leikkaantumisesta. Näin tilanteeseen ei etukäteen voi valmistautua. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Onko perusteluissa kuvattu osa-aikaeläkkeelle jäämistä koskeva tilanne hallituksen käsityksen mukaan oikeudenmukainen vai onko lakia muutettava niin, etteivät ennalta ansaitut edut leikkaannu? Helsingissä 4 päivänä joulukuuta 2009 Pentti Tiusanen /vas Versio 2.0

2 Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Pentti Tiusasen /vas näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 1016/2009 vp: Onko perusteluissa kuvattu osa-aikaeläkkeelle jäämistä koskeva tilanne hallituksen käsityksen mukaan oikeudenmukainen vai onko lakia muutettava niin, etteivät ennalta ansaitut edut leikkaannu? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Osa-aikaeläkkeelle jääminen voidaan toteuttaa joko lyhentämällä päivittäistä työaikaa tai siten, että työ- ja eläkejaksot vuorottelevat tiettynä ajanjaksona. Vuosiloman pituus määräytyy vuosilomalain ansaintasääntöjen mukaan. Ansaintasääntö ei muutu, mikäli kokoaikaisen työntekijän päivittäistä työaikaa ainoastaan lyhennetään. Mikäli osa-aikaeläke toteutetaan siten, että työntekijä on vuoroviikoin töissä ja eläkkeellä, johtaa tämä käytännössä myös ansaintasäännön muutokseen. Vuosilomalaissa on kolme ansaintasääntöä eli 14 päivän sääntö, 35 tunnin sääntö ja ns. vapaan ansainta. Vuosilomaa ansaintaan lomanmääräytymisvuodelta ( ) työsuhteen pituudesta riippuen joko 2 tai 2,5 päivää kuukaudessa. Vuosiloman ansaintasääntö määräytyy sopimukseen tai virkamääräykseen perustuvan taikka vakiintuneesti noudatetun työajan perusteella. Vuosilomalain ansaintasäännöt ovat erillisiä. Työaikamuutoksista sopiminen voi johtaa siihen, että eri ansaintasääntöjä sovelletaan peräkkäin lomanmääräytymisvuoden aikana. Vuosiloman ansainta tulee erottaa vuosilomapalkan laskennasta. Vuosilomalain mukaan lomapalkan laskentatapa määräytyy sen perusteella, mitä palkkaustapaa työntekijään sovelletaan lomanmääräytymisvuoden päättyessä eli Siten kesällä 2009 annettavien vuosilomien osalta lomapalkan laskentasääntö määräytyy työntekijään sovelletun palkkaustavan mukaan. Merkitystä ei ole sillä, onko sovellettava ansaintasääntö tai palkkaustapa muuttunut lomanmääräytymisvuoden aikana. Mikäli henkilö on ollut lomanmääräytymisvuoden lopussa kuukausipalkkainen, maksetaan hänelle tämän palkkaustavan mukaan myös vuosilomapalkka eli viikko- tai kuukausipalkkainen työntekijä saa normaalin juoksevan palkkansa loman ajalta. Tällöin merkitystä ei ole lomanmääräytymisvuoden ansioilla. Vuosilomalain 10 :n 3 momentin mukaan viikko- tai kuukausipalkkainen työntekijä voi kuitenkin sopia työnantajansa kanssa siitä, että lomapalkka lasketaan lomanmääräytymisvuoden keskimääräisen viikko- tai kuukausipalkan mukaan. Asiasta on sovittava silloin, kun työntekijä ja työantaja sopivat työajan ja siihen perustuvan palkkauksen muutoksesta eli esimerkiksi osa-aikaeläkkeelle siirtymisestä. Jos tätä sopimismahdollisuutta ei käytetä, määräytyy lomapalkka ja lomaraha loman pitämisajankohtana maksettavan eli osa-aikatyön palkan mukaan. Tunti- tai suorituspalkkaisten vuosilomapalkka lasketaan ansaintasäännöstä riippuen joko keskipäiväpalkkaan perustuen tai prosenttiperusteisesti lomanmääräytymisvuoden ansioista. Vuosilomalaissa on rajoitettu työnantajan oikeutta määrätä vuosiloman ajankohdasta :n säännöksillä. Työnantaja ei saa direktiooikeutensa nojalla määrätä lomaa äitiys- tai 2

3 Ministerin vastaus KK 1016/2009 vp Pentti Tiusanen /vas isyysvapaan ajalle tai lomaa alkavaksi työntekijän vapaajaksolla, jos se johtaisi lomapäivien vähenemiseen. Rajoitusten tavoitteena on ollut estää työntekijän vuosiloman lyhentäminen loman alkamisajankohdan ajoittamisella. Vuosiloman tarkoitus ei toteutuisi, jos lyhyissä vuosilomissa loma voitaisiin määrätä päällekkäin työntekijän vapaajakson kanssa. Ainoastaan työntekijän suostumuksella loma voidaan määrätä alkavaksi edellä mainittuina ajanjaksoina. Kun vuosilomalaissa ei ole muita vuosiloman ajankohdan rajoituksia tai erityissäännöksiä osaaikaeläkkeellä olevan henkilön vuosiloman antamisesta, voidaan vuosiloma määrätä myös työntekijän eläkejaksolle. Työneuvosto on vuonna 2001 antanut ratkaisun siitä, että työnantajalla on oikeus määrätä vuosiloma myös osa-aikaeläkejaksolle, kun vuosilomaa ei voida yksin sijoittaa työntekijän työjaksolle. Oikeustila on säilynyt tältä osin ennallaan uuden vuosilomalain myötä. Esittämänne kysymys osa-aikaeläkeläisen vuosilomaoikeuksista oli mietittävänä vuosilomalakia valmistelleessa komiteassa. Kysymyksessä todetut ongelmat koskevat erityisesti eläkkeelle siirtymistilannetta. Työ- ja virkaehtosopimuksissa tämä asia on pyritty huomioimaan erityisesti julkisella sektorilla. Sopimuksissa on annettu mahdollisuus työntekijälle pitää kertyneet lomat ennen osa-aika-eläkkeen alkamista. Hyvän henkilöstöhallintoon kuuluu se, että työaikamuutoksista sovittaessa myös muutosten vaikutus vuosilomaoikeuksiin selvitetään. Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 2009 Työministeri Anni Sinnemäki 3

4 Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 1016/2009 rd undertecknat av riksdagsledamot Pentti Tiusanen/vänst: Är den i motiveringen beskrivna situation som gäller deltidspensioneringen rättvis enligt regeringens åsikt eller bör lagen ändras så att de förmåner som intjänats i förväg inte kan skäras ned? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Deltidspensioneringen kan genomföras antingen så att den dagliga arbetstiden förkortas eller så att man under en viss period är omväxlande i arbete och deltidspensionerad. Semesterns längd bestäms enligt semesterlagens regler för intjänande av semester. Regeln för intjänande av semester ändras inte om den dagliga arbetstiden för en heltidsanställd endast förkortas. Om deltidspensioneringen genomförs så att arbetstagaren arbetar varannan vecka och är pensionerad varannan vecka, leder detta i praktiken till att också regeln om intjänande av semester ändras. Semesterlagen har tre olika regler för intjänande av semester, dvs. fjortondagarsregeln, trettiofemtimmarsregeln och regeln för s.k. intjäning av ledighet. Semester intjänas för arbete som utförs under kvalifikationsåret ( ) antingen 2 eller 2,5 dagar per månad beroende på anställningsförhållandets längd. Vilken regel för intjänande av semester som ska tillämpas bestäms på basis av den arbetstid som anges i ett avtal eller tjänsteförordnande eller som vedertaget tillämpas. Semesterlagens regler för intjänande av semester är skilda. En överenskommelse om ändring av arbetstiden kan leda till att olika regler för intjäning av semester tillämpas efter varandra under ett kvalifikationsår. Reglerna för intjänande av semester ska skiljas från reglerna för beräkning av semesterlönen. Enligt semesterlagen bestäms semesterlönens beräkningssätt på basis av det avlöningssätt som tillämpades på arbetstagaren vid kvalifikationsårets utgång, dvs. den 31 mars. Med tanke på den semester som ges sommaren 2009 betyder detta att semesterlönens beräkningssätt bestäms på basis av det avlöningssätt som tillämpades på arbetstagaren den 31 mars Att den regel för intjäning av semester som ska tillämpas eller avlöningssättet har ändrats under kvalifikationsåret saknar betydelse i sammanhanget. Om personen i fråga har haft månadslön vid utgången av kvalifikationsåret, betalas också semesterlönen till henne eller honom på basis av detta avlöningssätt, dvs. en anställd med vecko- eller månadslön får sin normala löpande lön för semestertiden. Inkomsterna under kvalifikationsåret har därvid ingen betydelse. Enligt 10 3 mom. i semesterlagen får en arbetstagare med vecko- eller månadslön dock avtala med sin arbetsgivare om att arbetstagarens semesterlön ska beräknas i enlighet med den genomsnittliga vecko- eller månadslönen under kvalifikationsåret. En överenskommelse om detta ska träffas då arbetstagaren och arbetsgivaren avtalar om att arbetstagarens arbetstid och den lön som baseras på arbetstiden ändras, dvs. exempelvis i samband med deltidspensionering. Om denna möjlighet till överenskommelse inte utnyttjas, bestäms semesterlönen och semesterpenningen på basis av den lön som betalas vid den tidpunkt då semestern tas ut, dvs. enligt lönen för deltidsarbete. Semesterlönen för arbetstagare med tim- eller prestationslön beräknas, be- 4

5 Ministerns svar KK 1016/2009 vp Pentti Tiusanen /vas roende på vilken regel för intjänande av semester som tillämpas, antingen utgående från den genomsnittliga dagslönen eller som en procentuell del av lönen under kvalifikationsåret. I semesterlagen har arbetsgivarens rätt att bestämma tidpunkten för semester begränsats genom bestämmelserna i Arbetsgivaren får inte på basis av sin direktionsrätt bestämma att semestern ska infalla under arbetstagarens moderskaps- eller faderskapsledighet eller att semestern ska börja på en dag som är ledig för arbetstagaren, om detta medför en minskning av antalet semesterdagar. Syftet med begränsningarna har varit att hindra förkortning av arbetstagarens semester genom förläggning av tidpunkten för inledandet av semestern till arbetstagarens lediga period. Syftet med semestern skulle inte förverkligas om arbetsgivaren i fall med korta semestrar fick bestämma att semestern infaller under arbetstagarens lediga period. Endast med arbetstagarens samtycke kan det bestämmas att semestern ska börja under den ovan nämnda perioden. Då semesterlagen inte innehåller några andra begränsningar när det gäller tidpunkten för semester eller särskilda bestämmelser om förläggning av semestern för deltidspensionerade personer, får semestern förläggas även till arbetstagarens pensionsperiod. År 2001 har arbetsrådet gett ett avgörande enligt vilket arbetsgivaren har rätt att bestämma att semestern ska infalla även under den period då arbetstagaren är deltidspensionerad, om semestern inte kan förläggas enbart till arbetstagarens arbetsperiod. Rättsläget har således inte ändrats till denna del i och med den nya semesterlagen. Den fråga om deltidspensionärers rätt till semester som ni ställt i spörsmålet har begrundats av den kommitté som beredde semesterlagen. De problem som tas upp i spörsmålet gäller särskilt situationer då arbetstagarna ska bli pensionerade. Avsikten har varit att beakta detta i arbets- och tjänstekollektivavtalen särskilt inom den offentliga sektorn. I avtalen har arbetstagaren getts möjlighet att ta ut den intjänade semestern innan hon eller han bli deltidspensionerad. I god personalförvaltning ingår att när överenskommelse om ändring av arbetstiden träffas utreds också ändringens inverkan på arbetstagarens semesterrätt. Helsingfors den 18 december 2009 Arbetsminister Anni Sinnemäki 5