Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio

1 KIRJALLINEN KYSYMYS 416/2013 vp Kehitysvamma-alan ammattitutkinnon kelpoisuus sosiaali- ja terveysalalla Eduskunnan puhemiehelle Kehitysvamma-alan ammattitutkintoon valmistavaa koulutusta tarjotaan useissa oppilaitoksissa ympäri Suomen. Tutkinto ei kuitenkaan yksinään anna kelpoisuutta kehitysvammatyöhön, sillä Valvira ei ole rekisteröinyt sitä. Tällä hetkellä Valvira vaatii, että kehitysvammatyötä tekevillä täytyy olla myös sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, jotta heidät voidaan laskea kuuluviksi työpaikan koulutettuun henkilökuntaan. Kehitysvamma-alan koulutusta tarjoavat oppilaitokset eivät kuitenkaan välitä hakijoilleen tietoa sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon pakollisuudesta. Perustutkinto ei ole pääsyvaatimus, vaan koulutusohjelmaan otetaan myös henkilöitä, joilta tällainen tutkinto puuttuu. Moni koulutuksen aloittanut saakin vasta kesken opintojen tietää, ettei oma tutkinto annakaan kelpoisuutta toimia kehitysvamma-alalla. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto on jo vuonna 2011 todennut, että kehitysvamma-alan ammatillisessa koulutuksessa on vuosia ollut merkittävä vajaus. Silti laki sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuuksista (272/2005) ei tunnista kehitysvamma-alan ammattitutkintoa. Yksittäiset työnantajat esimerkiksi Kymenlaaksossa ja Uudellamaalla ovat tunnistaneet tutkinnon työpaikkakohtaisissa ohjeissaan, mutta kansallista ohjeistusta ei ole, eivätkä useimmat työnantajat pidä tutkintoa kelpoisena kehitysvammatyön tekemiseen. Yksin työnhakija ei voi vastata siitä, että tieto tutkinnon antamasta pätevyydestä tulee työnantajan tietoisuuteen. Myös koulutuksen järjestäjien on kannettava vastuunsa siitä, että kelpoisuusvaatimukset tulevat selviksi jokaiselle opiskelijalle jo hakeutumisvaiheessa. Ratkaisu tilanteeseen olisi, että Valvira rekisteröisi virallisesti kehitysvamma-alan ammattitutkinnon. Tulkinnanvaraisuus poistuisi myös, jos laki sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista (272/2005) tunnustaisi tutkinnon kelpoiseksi tutkintonimikettä käyttäen. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Onko hallitus tietoinen tämänhetkisistä ongelmista, jotka johtuvat siitä, ettei kehitysvamma-alan ammattitutkinto täytä sosiaali- ja terveysalan kelpoisuusvaatimuksia ja aikooko hallitus korjata tilanteen näitä vaatimuksia muuttamalla? Helsingissä 17 päivänä toukokuuta 2013 Antti Rantakangas /kesk Versio 2.0

2 Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Antti Rantakankaan /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 416/2013 vp: Onko hallitus tietoinen tämänhetkisistä ongelmista, jotka johtuvat siitä, ettei kehitysvamma-alan ammattitutkinto täytä sosiaali- ja terveysalan kelpoisuusvaatimuksia ja aikooko hallitus korjata tilanteen näitä vaatimuksia muuttamalla? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Ammatillisten tutkintojen järjestelmä rakentuu ammatillisista perustutkinnoista, ammattitutkinnoista ja erikoisammattitutkinnoista. Tutkintotyyppien väliset suhteet vaihtelevat toimialoittain. Eräillä toimialoilla ammattitutkintojen vaatimustaso rakentuu ammatillisten perustutkintojen varaan, ja toisilla toimialoilla ammattitutkintoja voi hyödyntää myös alan ensimmäisenä tutkintona. Tutkintojen perusteet ja alakohtainen tutkintorakenne suunnitellaan yhteistyössä työelämän kanssa. Ammatin harjoittamista koskevat kelpoisuusehdot määritellään eri toimialoja sääntelevässä lainsäädännössä ja muissa säädöksissä. Sosiaalija terveysalalla ammatin harjoittamiseksi edellytettävä koulutus on perinteisesti määritelty hyvin tiukkarajaisesti. Siellä ammattitutkinnot toimivat pääsääntöisesti perusosaamista täydentävinä ja syventävinä tutkintoina. Kehitysvamma-alan ammattitutkinto on aikuisten näyttötutkintojärjestelmän mukainen tutkinto, jossa osoitetaan alan ammattityöntekijältä edellytettävä ammattitaito. Kehitysvamma-alan ammattitutkinnon suorittanutta säätelee laki sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista. Sosiaalihuollon kelpoisuuslaissa on säännelty keskeisten sosiaalihuollon tehtävien kelpoisuusvaatimukset ammattinimikkeittäin. Muita sosiaalihuollon tehtäviä, joiden ammattinimikkeitä ei ole nimenomaisesti mainittu laissa, koskee kelpoisuuslain 11. Kelpoisuusvaatimuksena sosiaalihuollon muihin ammatillisiin tehtäviin on tehtävään soveltuva ammattitutkinto tai muu soveltuva koulutus. Säännöksen soveltamisalaan kuuluvat sellaiset sosiaalihuollon ammatilliset tehtävät, joiden kelpoisuusvaatimuksista ei ole erityissäännöksiä sosiaalihuollon kelpoisuuslaissa tai muussa lainsäädännössä. Koska säännöstä sovelletaan sosiaalihuollon ammatillista osaamista edellyttäviin tehtäviin, edellytetään kaikissa tehtävissä lähtökohtaisesti vähintään ammattitutkinnon tasoista koulutusta. Sosiaalihuollon kelpoisuuslain 11 :ssä tarkoitetun muun soveltuvan koulutuksen arviointi jää viime kädessä työnantajan harkittavaksi. Tehtävä voi edellyttää ammattitutkintotasoista tai sitä ylempää koulutusta. Työnantaja arvioi, minkälainen koulutus vastaa ammattitutkinnolla saavutettua osaamista. Opetus- ja kulttuuriministeriö on asettanut työryhmän kehittämään ammatillisten tutkintojen rakennetta. Kehittämistyön yhteydessä linjataan myös eri tutkintotyyppien väliset suhteet. Samassa yhteydessä tullaan käymään eri hallinnonalojen kanssa keskusteluja siitä, voidaanko ja millä edellytyksillä voidaan kelpoisuuden tuottavaa koulutusta monipuolistaa nykyisestä. 2

3 Ministerin vastaus KK 416/2013 vp Antti Rantakangas /kesk Helsingissä 17 päivänä kesäkuuta 2013 Opetusministeri Krista Kiuru 3

4 Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 416/2013 rd undertecknat av riksdagsledamot Antti Rantakangas /cent: Är regeringen medveten om problemen i nuläget som följer av att yrkesexamen inom omsorgsarbete för utvecklingsstörda inte räcker till för att uppfylla behörighetsvillkoren inom social- och hälsovården och ämnar regeringen rätta till läget genom att ändra villkoren? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Systemet med yrkesinriktade examina baserar sig på yrkesinriktade grundexamina, yrkesexamina och specialyrkesexamina. Förhållandet mellan de olika examenstyperna varierar enligt bransch. Inom vissa branscher bygger kravet på yrkesexamina på yrkesinriktade grundexamina och inom andra branscher kan yrkesexamina också utnyttjas som den första examen inom branschen. Grunderna för examina och examensstrukturen inom de olika branscherna planeras i samarbete med arbetslivet. Behörighetsvillkoren för yrkesutövande preciseras i den lagstiftning och i de andra författningar som reglerar de olika branscherna. Inom social- och hälsovården har den utbildning som krävs för yrkesutövande av tradition definierats mycket snävt. Yrkesexamina fungerar inom branschen främst som examina som kompletterar och fördjupar grundkompetensen. Yrkesexamen inom omsorgsarbete för utvecklingsstörda är en examen som hör till systemet med fristående examina för vuxna, där examinanden ska visa att han eller hon besitter sådan yrkesskicklighet som krävs av yrkesverksamma inom branschen. På personer som har avlagt yrkesexamen inom omsorgsarbete för utvecklingsstörda tillämpas lagen om behörighetsvillkoren för yrkesutbildad personal inom socialvården. I lagen om behörighetsvillkoren för yrkesutbildad personal inom socialvården anges behörighetsvillkoren för de viktigaste uppgifterna inom socialvården enligt yrkesbeteckning. På andra uppgifter inom socialvården i fråga om vilka yrkesbeteckningen inte uttryckligen nämns i lagen tilllämpas 11 i lagen om behörighetsvillkoren för yrkesutbildad personal inom socialvården. Behörighetsvillkor för andra yrkesuppgifter inom socialvården är för uppgiften lämplig yrkesexamen eller annan lämplig utbildning. Tilllämpningsområdet för bestämmelsen omfattar yrkesuppgifter inom socialvården i fråga om vilka behörighetsvillkoren inte regleras särskilt i lagen om behörighetsvillkoren för yrkesutbildad personal inom socialvården eller i någon annan lagstiftning. Eftersom bestämmelsen är tillämplig på sådana uppgifter inom socialvården där det förutsätts yrkeskompetens, bör utgångspunkten vara att det för uppgifterna alltid förutsätts utbildning på minst yrkesexamensnivå. Sådan annan lämplig utbildning som avses i lagen om behörighetsvillkoren för yrkesutbildad personal inom socialvården prövas i sista hand av arbetsgivaren. En uppgift kan kräva utbildning på yrkesexamensnivå eller på högre nivå. Arbetsgivaren avgör vilket slags utbildning som motsvarar sådant kunnande som uppnås genom en yrkesexamen. Undervisnings- och kulturministeriet har tillsatt en arbetsgrupp för att utveckla strukturen för 4

5 Ministerns svar KK 416/2013 vp Antti Rantakangas /kesk yrkesinriktade examina. I samband med utvecklingsarbetet fastställs också förhållandet mellan de olika examenstyperna. Samtidigt kommer diskussioner också att föras med de olika förvaltningsområdena om huruvida och under vilka förutsättningar det vore möjligt att göra den behörighetsskapande utbildningen mångsidigare än för närvarande. Helsingfors den 17 juni 2013 Undervisningsminister Krista Kiuru 5