Aloite merkittiin tiedoksi.

Transkriptio

1 Valtuusto Sosiaali- ja terveysvlk/social- och hälsovårdsutsk Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen Aloite Sipoon kunnan ruokapalveluiden kehittämisestä ja kunnallisen ruokailun arvostuksen nostamisesta/heikki Vestman ym. / Motion om utvecklande av Sibbo kommuns kostservice och en högre värdesättning av den kommunala bespisningen/heikki Vestman m.fl. 1845/ /2011 KV 63 Valtuusto Heikki Vestman ja 12 muuta valtuutettua jättivät 8-kohtaisen aloitteen toimenpiteistä kunnan ruokapalveluiden kehittämiseksi ja kunnallisen ruokailun arvostuksen lisäämiseksi. Aloite merkittiin tiedoksi. Liite 1/ 63. SOSTEVLK 58 Sosiaali- ja terveysvaliokunta /Social- och hälsovårdsutskottet Valmistelija/Beredare: ruokapalvelupäällikkö/kostchef Birgit Mäkilä, birgit.makila (at) sipoo.fi Sosiaali- ja terveysosasto on nostanut hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen sekä ennaltaehkäisevän toiminnan strategiseksi painopistealueekseen. Myös ruokapalvelujen siirtyminen elämänkaareen on osa tätä tavoitetta. Elämänkaarimalli mahdollistaa asiakkaiden makutottumusten ja ruokasuositusten paremman huomioimisen tarjonnassa ja ruokalistasuunnittelussa. Ruokapalveluiden yksiköt siirtyvät elämänkaarimalliin uusien keittiötilojen valmistumisen myötä. Sosiaali- ja terveysosaston elämänkaarimallissa jokaisessa elämänkaaressa ensimmäinen prosessi on ennaltaehkäisevää ja hyvinvointia sekä terveyttä edistävää toimintaa, joissa myös ruokapalveluilla ja ravitsemuksellisella asiantuntemuksella on merkittävä rooli. Sosiaali- ja terveysosastolle on jo vuosia suunniteltu ravitsemusterapeutin tointa terveydenedistämistyön tehostamiseksi. Ajatuksena on, että ravitsemusterapeutti toimisi sekä vastaanotoilla jo sairastuneiden parissa että ennaltaehkäisevän terveydenhuollon apuna, myös suunnittelukonsulttina ruokapalveluissa, jolloin terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen rooli myös ruokapalveluissa painottuisi entisestään. Myös sosiaalityön asiakkaissa on moniongelmaisia asiakkaita, jotka hyötyisivät käytännön ravitsemusneuvonnasta. Kevään 2011 aikana Sipoossa on siirrytty tarjoamaan lähi- ja

2 luomuruokaa saatavuus ja hinta huomioiden. Asiakkaiden palaute on ollut hyvin myönteistä ja myös jatkossa on tarkoitus jatkaa samalla linjalla uusia ruokalistoja suunniteltaessa. Myös lisäaineiden määrään on elintarvikevalinnoissa kiinnitetty aikaisempaa enemmän huomiota, eikä koulu- ja päiväkotien ruokatarjonnassa ole käytössä lainkaan ns. epäterveellisiä tuotteita. Lisäaineiden määrä pyritään minimoimaan ja mm. natriumglutamaattia ja hiivauutetta sisältäviä elintarvikkeita ei käytetä lainkaan. Kouluruokailua myös ohjataan malliaterian avulla, jolloin oppilas pystyy valitsemaan mallin mukaisen terveellisen ateriakokonaisuuden, joka kattaa osansa päivän ravitsemuksellisesta kokonaistarpeesta ja sisältää tarvittavat vitamiinit ja kivennäisaineet. Etenkin luomuruoan kohdalla ongelmaksi on muodostunut kotimaisten luomutuotteiden heikko saatavuus ja niiden korkea hinta. Esim. lihapullien kohdalla luomutuote olisi tanskalaista luomua ja hinta on kaksi kertaa kalliimpi kuin lisäaineeton lähiruoka. Kotimaista vastaavaa luomutuotetta ei ole saatavilla siinä määrin, kuin sitä tarvittaisiin. Lähiruoan käyttöä puoltavat kotimaisen luomuruoan heikon saatavuuden vuoksi myös ympäristönäkökohdat. Myös kotimaisten kausituotteiden käyttöä pyritään lisäämään entisestään. Vuoden 2012 sitovaksi tavoitteiksi ruokapalvelu ehdottaa Portaat Luomuun ohjelman käynnistämistä ruokapalveluyksikössä. Yhteistyötä sivistystoimen kanssa lisätään mm. yhteisten rehtorikokousten, päiväkotikokousten oppilaskunnan kokousten ja vanhempainiltojen avulla. Tämä toiminta on jo käynnistynyt. Myös ruoan ulkonäköön, oppilaiden makutottumuksiin, ruokalistojen ulkonäköön yms. asioihin on kiinnitetty huomiota ja tehty muutoksia houkuttelevuuden lisäämiseksi. Ruokailutilat ovat koulun tiloja, joiden viihtyvyyden lisäämiseksi tehdään yhteistyötä koulujen kanssa. Ruokapalvelut on jo vuosien ajan tehnyt säännöllisiä asiakastyytyväisyyskyselyjä. Tulosten trendi on ollut nouseva ja palautteiden mukaista kehitystyötä on tehty systemaattisesti. Sosiaali- ja terveysvaliokunta on jo useamman vuoden ajan investointiohjelmassaan esittänyt valmistuskeittiökapasiteetin lisäämistä. Nämä ehdotukset on kuitenkin vuosi toisensa jälkeen karsittu taloussuunnitelmista. Aloitteessa liite 1/58 /2011/sos-th. esitetty kouluruoka ateria voidaan valtuuston kokousten yhteydessä järjestää. Ruokapalvelut haluavat kuitenkin korostaa, että pelkästään tällä tavoin ei voida luoda kokonaiskuvaa kouluruokailusta ja sen laadusta, johon vaikuttavat hyvin paljon myös muut seikat, kuten se, miten paljon aikaa on varattu ruokailuun, kuinka suuri osa ruokailuun varatusta ajasta kuluu jonottamiseen, ruokailuun varatut tilat sekä ruokailun valvonnan ylläpito opettajien toimesta.

3 Hälsofrämjande arbete och förebyggande verksamhet har lyfts fram som ett strategiskt fokusområde för hela Social- och hälsovårdsavdelningen. Kostserviceenhetens övergång till en verksamhet enligt livscykelmodellen är också en del av detta mål. Tack vare livscykelmodellen kan man bättre beakta kundernas smakvanor och kostrekommendationerna i matutbudet och planeringen av matlistor. Enheterna inom Kostservice övergår till livscykelmodellen i takt med att nya kökslokaler färdigställs. Inom Social- och hälsovårdsavdelningens livscykelmodell är den första processen i varje livscykel hälsofrämjande arbete och förebyggande verksamhet där även kostservicen och näringsmässig sakkännedom spelar en betydande roll. Redan under flera års tid har Social- och hälsovårdsavdelningen planerat att inrätta en tjänst som näringsterapeut för att effektivera det hälsofrämjande arbetet. Tanken är att näringsterapeuten förutom på mottagningarna och bland de sjuka samt inom den förebyggande hälso- och sjukvården även ska fungera som kostserviceenhetens planeringskonsult, varvid även kostservicens hälsofrämjande roll skulle framhävas ytterligare. Även inom enheten Socialarbete finns det multiproblematiska klienter som skulle ha nytta av praktisk kostrådgivning. Under våren 2011 började Sibbo erbjuda närproducerad och ekologisk mat med beaktande av deras tillgång och pris. Kundernas respons har varit mycket positiv och därför kommer vi även i framtiden att fortsätta på samma linje då vi planerar nya matlistor. Vid valet av livsmedel har vi också fäst allt större uppmärksamhet vid mängden tillsatsämnen, och i skolorna och daghemmen används inga s.k. ohälsosamma produkter. Vår avsikt är att minimera mängden tillsatsämnen, och bl.a. livsmedel som innehåller natriumglutamat och jästextrakt används inte alls. Skolbespisningen styrs också med hjälp av en modellmåltid varvid eleven kan välja en hälsosam måltidshelhet enligt en modell som täcker en del av det dagliga näringsbehovet och innehåller nödvändiga vitaminer och mineralämnen. Vad ekologisk mat beträffar har den bristande tillgången på inhemska ekoprodukter och deras höga pris varit ett problem. T.ex. vad gäller köttbullar skulle det ekologiska alternativet vara danska köttbullar och priset är dubbelt så högt som priset av närproducerad mat utan tillsatsämnen. Motsvarande inhemska ekologiska produkter är inte tillgängliga i sådana mängder som skulle behövas. På grund av den bristande tillgången på inhemsk ekologisk mat talar även miljöaspekterna för närproducerad mat. Vår avsikt är också att i allt större utsträckning börja använda inhemska säsongprodukter. Kostserviceenheten föreslår att programmet Stegvis mot eko införs som ett bindande mål för år 2012 inom enheten. Samarbetet med bildningsväsendet utökas bl.a. i form av gemensamma rektorsmöten, daghemsmöten, elevkårsmöten och föräldrakvällar. Den här verksamheten har redan startat.

4 Uppmärksamhet har även fästs vid matens utseende, elevernas smakvanor, matlistornas utseende etc. och ändringar har gjorts för att öka attraktiviteten. Matsalarna är skolornas lokaler och kostserviceenheten samarbetar med skolorna för att öka deras trivsel. Kostserviceenheten har redan flera år regelbundet genomfört kundenkäter. Resultaten har blivit bättre och ett systematiskt utvecklingsarbete har utförts utgående från responsen. Social- och hälsovårdsutskottet har redan flera år i sitt investeringsprogram föreslagit att tillredningskökens kapacitet bör utökas. Det här förslaget har dock år efter år strukits i ekonomiplanen. I motionen bilaga 1/58 /2011/soc-hv. nämnda skollunch måltid kan ordnas i samband med fullmäktigemöten. Kostserviceenheten vill dock påpeka att det inte enbart på detta sätt är möjligt att skapa en helhetsbild av skolbespisningen och dess kvalitet som också i hög grad påverkas av många andra faktorer såsom hur mycket tid har reserverats för måltiden, hur stor del av tiden går åt till att köa, lokalerna reserverade för bespisningen samt lärarnas övervakning av bespisningen. Sosiaali- ja terveysjohtajan ehdotus Sosiaali- ja terveysvaliokunta päättää antaa asiasta edellä olevan mukaisen lausunnon. Social- och hälsovårdsdirektörens förslag Social- och hälsovårdsutskottet beslutar att ge utlåtande enligt följande. Päätös Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Beslut Föredragandes förslag godkändes enhälligt. KH 306 Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen Kunn.joht:n ehdotus Kunnanhallitus merkitsee sosiaali- ja terveysvaliokunnan lausunnon tiedoksi ja antaa asian valtuustolle tiedoksi ja esittää, että aloite on täten loppuun käsitelty. Kd:s förslag Kommunstyrelsen antecknar social- och hälsovårdsutskottets utlåtande för kännedom och delger fullmäktige ärendet och föreslår att motionen härmed är slutbehandlad. Asian käsittelyn aikana esitettiin mielipiteitä siitä, että oppilaiden tyytymättömyys kouluruokailuun ei useinkaan kohdistu itse ruokaan,

5 vaan tyytymättömyys johtuu siitä, että ruokailuun varattu aika on liian lyhyt ja ruokasalien jonot ovat sen vuoksi pitkiä. Under behandlingen framfördes åsikter om att elevernas missnöje över skolbespisningen ofta inte hänför sig till själva maten, utan ofta beror på att den tid som reserverats för måltiden är för kort och att köerna i matsalarna därför är långa. Kunn.joht:n muutettu ehdotus Kunnanhallitus pyytää aloitteesta myös sivistysvaliokunnan lausunnon. Kd:s ändrade förslag Kommunstyrelsen begär också bildningsutskottets utlåtande om motionen. Päätös Kunnanhallitus hyväksyi esittelijän muutetun ehdotuksen. Beslut Kommunstyrelsen godkände föredragandens ändrade förslag. Liite/Bilaga 1/ 306