Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Kuntalaisten kuuleminen Jarmo Asikainen, Paavo Kaitokari & Jouko Luukkonen 7. - 9.1.2014 Hankasalmi Joutsa Jyväskylä Laukaa Luhanka Muurame Petäjävesi Toivakka Uurainen erityisselvitys.jyvaskylanseutu.fi
Valtiovarainministeriön määräys Valtiovarainministeriö määrää kuntarakennelain 15 :n perusteella toimitettavaksi erityisen kuntajakoselvityksen Hankasalmen kunnan, Joutsan kunnan, Jyväskylän kaupungin, Laukaan kunnan, Luhangan kunnan, Muuramen kunnan, Petäjäveden kunnan, Toivakan kunnan ja Uuraisten kunnan välillä. Selvittäjien on suoritettava kuntarakennelain16 :ssä tarkoitettu erityinen kuntajakoselvitys. Selvityksen tulee tuottaa ne tiedot, joiden perusteella voidaan arvioida edellytyksiä yhdistää edellä mainitut kunnat tai osa kunnista. Selvitys alkaa 1.8.2013 ja päättyy selvityksen valmistuttua, kuitenkin viimeistään 31.3.2014. Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys 18.12.2013 2
Kuntajaon muuttamisen edellytykset (Kuntarakennelaki 4 ja 4a ) Kuntajakoa voidaan muuttaa, jos muutos parantaa: 1) kunnan toiminnallisia ja taloudellisia edellytyksiä vastata palvelujen järjestämisestä tai muuten edistää kunnan toimintakykyä; 2) alueen asukkaiden palveluja tai elinolosuhteita; 3) alueen elinkeinojen toimintamahdollisuuksia; tai 4) alueen yhdyskuntarakenteen toimivuutta. Kuntarakenneuudistuksen tavoitteena on kehittää kuntarakennetta 2 :ssä tarkoitettujen tavoitteiden mukaisesti ja erityisesti vahvistaa kuntien edellytyksiä järjestää yhdenvertaisesti palveluja, eheyttää yhdyskuntarakennetta sekä vahvistaa kunnallista itsehallintoa. Tarkoitus on lisäksi vahvistaa kuntien kykyä vastata palvelutuotannosta pääosin itse sekä kykyä hyödyntää markkinoita. Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys 18.12.2013 3
Rakennelain selvitysvelvoitteet Väestöpohja (4 c ) perusteet täyttyvät: Väestöpohjaperuste Hankasalmi, Joutsa, Laukaa, Luhanka, Muurame, Petäjävesi, Toivakka ja Uurainen. Työpaikkaomavaraisuus, työssäkäynti ja yhdyskuntarakenne (4 d ) perusteet täyttyvät: Yhdyskuntarakenneperuste Jyväskylä, Muurame ja Laukaa. Työssäkäyntiperuste Laukaa, Muurame, Petäjävesi ja Toivakka. (Uurainen 2011 alk.) Työpaikkaomavaraisuusperuste Laukaa, Luhanka, Muurame, Petäjävesi, Toivakka ja Uurainen. Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys 4
Elinvoimainen ja toimintakykyinen kunta - 2030 Maankäyttö, asuminen ja liikenne Demokratia ja johtaminen Elinvoima ja kilpailukyky Elinvoimainen ja toimintakykyinen kunta 2030 Palvelut Henkilöstö Kaupunkiseuduilla korostuu elinvoiman ja kilpailukyvyn sekä maankäytön, asumisen ja liikenteen tekijät. Tulevaisuuden näkökulma: Mikä on tilanne 2030-luvulla? Talous Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys 5
Seudun yhteiset resurssit ja kuntakohtainen päätösvalta K U N T I E N VEROTUS TYÖVOIMA ASUMINEN KAAVOITUS K U N T I E N P Ä Ä T Ö S V A L T A SEUDUN YHTEISET RESURSSIT KAUPPA VETOVOIMA PALVELUT YRITYKSET P Ä Ä T Ö S V A L T A Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys 18.12.2013 6
Yhteistyö Jyväskylän kaupunkiseudulla Selvitysalueella on paljon yhteistyöorganisaatioita ja sopimuksia Perusterveydenhuolto on kahdessa yhteistyöalueessa (JYTE ja Seututerveyskeskus). Puitelain perusteella vuoden 2015 alussa myös sosiaalipalvelut pitää ottaa mukaan (osa kunnista perunut tai perumassa siirtopäätöstä yhteistoimintaan) Organisoidussa seudullisessa elinkeinoyhteistyössä on mukana aiempaa vähemmän kuntia. Seudullinen sitoutuminen yhteiseen elinkeinojen kehittämiseen on vähentynyt. Kunnat harjoittavat elinkeinopolitiikkaa omista lähtökohdistaan. Päätöksenteko on kunnissa ja yhteistoimintaorganisaatiossa sekä yhtiöissä ja liikelaitoksissa. Valtuustojen näkökulmasta toimintojen ja palvelujen koordinointi on monimutkaista ja seudullisesti ohutta. Kuntien tehtävistä ja budjetista merkittävä osa on ylikunnallisilla toimielimillä. Yksittäisen kunnan näkökulmasta toiminnan ohjaus on hankalaa. Kuntien valtuustoilla ei ole valtaa ylikunnallisessa päätöksenteossa. Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys 18.12.2013 7
Yhdistymisen vaikutuksia suurilla kaupunkiseuduilla Kuntarakennemuutoksissa kaupunkiseuduilla suurimmat hyödyt saavutetaan kilpailukyvyn edellytysten parantamisessa ja maankäytön suunnittelussa. Suuremmassa kunnassa johtamisen ja konserniohjauksen vaativuus kasvaa Useamman kunnan yhdistymisessä yhteistoimintaorganisaatioiden ja sopimusten määrä vähenee Fuusiokustannukset vievät resursseja yhdistymisen alkuvaiheessa. Toimintojen yhdistyessä hallinnon päällekkäisyyksiä voidaan purkaa (Jyväskylä -100 htv) ja saavuttaa säästöjä tietohallinnon järjestelmien harmonisoinnissa (Jyväskylä: harmonisointikustannus 1 milj. e, +800 000 e/v) Resurssien yhdistämisen mahdollistaman potentiaalin hyödyntäminen edellyttää voimakasta johtamista, päätöksenteko- ja toimeenpanokykyä Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys 8
Taulukko edut ja haitat Elinvoima ja kilpailukyky (1) ennuste Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys 18.12.2013 9
Elinvoima ja kilpailukyky (2) TYÖLLISET (HLÖ) TYÖPAIKAT (KPL) TYÖPAIKKAOMAVARAISUUS (%) 2011 1990 2000 2011 Muutos 1990 2000 2011 Muutos (%-yks.) Hankasalmi Joutsa Jyväskylä Laukaa Luhanka Muurame Petäjävesi Toivakka Uurainen 1 986 2038 1 683 1 533-24,8 88,1 83,7 77,2-10,9 1 751 2394 1 795 1 509-37,0 94,0 91,4 86,2-7,8 57 453 51512 52 294 62 253 20,9 106,4 104,9 108,4 2,0 7 748 5241 4 793 5 585 6,6 77,1 70,4 72,1-5,0 251 399 241 190-52,4 81,2 73,4 75,7-5,5 4 236 2418 2 635 2 597 7,4 78,8 73,4 61,3-17,5 1 552 1242 1 007 1 017-18,1 79,1 71,7 65,5-13,6 946 775 673 599-22,7 79,2 78,8 63,3-15,9 1 370 930 834 861-7,4 76,8 69,6 62,8-14,0 Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys 18.12.2013 10
Edut/vahvuudet Jyväskylän seudun vetovoima on hyvä ja väestökehitys kasvava Jyväskylän seudulla on hyvä koulutetun työvoiman tarjonta, kolmanneksi parhain valtakunnassa. Alueella on käynnistetty elinkeinojen kehittämistoimintaa, joka tähtää uusien kasvuyritysten syntymiseen Jyväskylän seudulle (Yritystehdas). Jyväskylän kaupunkiseudun (JJÄ) kasvusopimus, INKA-ohjelma, Jyväskylän Kangas sekä Kohti resurssiviisauttayhteishanke avaavat alueelle uusia kasvumahdollisuuksia. Jyväskylän työpaikkakehitys on ollut voimakasta pitkällä ajanjaksolla. Jyväskylän työpaikkakehitys on toipunut 1990-luvun alun ja 2008/09 talouden taantumista. Elinvoima ja kilpailukyky (3) Haitat/heikkoudet Jyväskylän seudun suhteellinen asema 25 suurimman seutukunnan kilpailukykyvertailussa on heikentynyt viime vuosina. Seutu menettää korkeasti koulutettuja nuoria muualle Suomeen. Nykyinen koulutustarjonta ei vastaa alueen kaikkien yritysten työvoimatarpeisiin. Seudun sisäinen korkeakoulutettujen muuttoliike on merkittävää. Imago on heikentynyt viime vuosina, syynä mm. Jyväskylän talouden heikentyminen sekä alueen korkea hintataso ja maksut. Alueen kehittämisresurssit ja päätöksenteko ovat hajautuneet. Kaupungin 2009 yhdistymisen jälkeen Jykesin merkitys ylikunnallisena kehittämisyhtiönä muuttui. Kuntien työpaikkakehitys on ollut laskevaa Jyväskylää, Laukaata ja Muuramea lukuun ottamatta. Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys 18.12.2013 11
Maankäyttö, asuminen ja liikenne (1) Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys 18.12.2013 12
Maankäyttö, asuminen ja liikenne (2) Jyväskylän kaupunki Strateginen suunnittelu 1.11.2013 Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys 15
Maankäyttö, Jyväskylän selvitysalue asuminen ja liikenne (3) Työpaikkaomavaraisuus 2011 Jyväskylä 108,4 Joutsa 86,2 Hankasalmi 77,2 Luhanka 75,7 Laukaa 72,1 Petäjävesi 65,5 Toivakka 63,3 Uurainen 62,8 Muurame 61,3 Petäjävesi (61 %) Työpaikkaomavaraisuus alle 80 % Sulkeissa kunnasta pendelöivien osuus Asiointi (päivittäistavara) Pendelöinti Uurainen (58 %) Lähde: Tilastokeskus Pohjakartta MML, 2012 Jyväskylä (15 %) Muurame (69 %) 0,2 % Luhanka (47%) 14 % Laukaa (56 %) Toivakka (58 %) Joutsa (31 %) Hankasalmi (38 %)
Asuinkunta Asuinkunta Hanka-salmi Joutsa Jyväskylä Maankäyttö, asuminen ja liikenne (4) Työlliset Hankasalmi Joutsa Jyväskylä Laukaa Luhanka Muurame Petäjävesi Toivakka Uurainen Jämsä Äänekoski Saarijärvi Keuruu Muut Hankasalmi 62 % 0 % 20 % 4 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 1 % 0 % 0 % 11 % Joutsa 0 % 69 % 11 % 2 % 1 % 0 % 0 % 1 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 15 % Jyväskylä 0 % 0 % 85 % 2 % 0 % 2 % 0 % 0 % 0 % 1 % 1 % 0 % 0 % 7 % Laukaa 1 % 0 % 44 % 44 % 0 % 1 % 0 % 0 % 0 % 0 % 4 % 0 % 0 % 5 % Luhanka 0 % 14 % 18 % 1 % 53 % 1 % 0 % 0 % 0 % 2 % 0 % 0 % 0 % 11 % Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys 18.12.2013 17 Muurame 0 % 0 % 59 % 1 % 0 % 31 % 0 % 0 % 0 % 2 % 1 % 0 % 0 % 5 % Petäjävesi 0 % 0 % 39 % 1 % 0 % 0 % 45 % 0 % 1 % 2 % 0 % 0 % 5 % 7 % Toivakka 0 % 3 % 42 % 5 % 0 % 1 % 0 % 42 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 6 % Uurainen 0 % 0 % 36 % 2 % 0 % 1 % 0 % 0 % 42 % 0 % 9 % 3 % 1 % 5 % Jämsä Laukaa Luhanka Työssäkäyntikunta Muuramvesi Petäjä- Toivakka Uurainen Äänekoski Saarijärvi Keuruu Muut Hankasalmi 1 240 2 398 84 0 6 1 7 2 5 29 0 1 211 1 986 Joutsa 1 1 202 189 40 17 5 1 19 0 5 3 2 0 267 1 751 Jyväskylä 90 75 48 807 1 344 21 1 056 182 92 143 483 845 158 215 3 942 57 453 Laukaa 53 4 3 393 3 406 1 63 19 34 23 17 342 9 7 377 7 748 Luhanka 0 34 46 2 132 3 1 0 0 5 0 0 0 28 251 Muurame 4 5 2 480 63 1 1 319 10 3 2 83 23 11 10 222 4 236 Petäjävesi 1 0 603 9 0 7 700 0 9 25 6 1 79 112 1 552 Toivakka 4 28 396 50 1 5 0 397 0 1 2 1 1 60 946 Uurainen 0 3 493 24 1 13 4 0 580 1 126 44 8 73 1 370 Jämsä 0 0 475 14 1 29 19 0 0 7 083 3 4 45 816 8 489 Äänekoski 6 3 983 178 2 10 4 0 44 10 5 933 107 5 394 7 679 Saarijärvi 0 0 339 24 4 5 2 0 34 1 188 2 788 8 391 3 784 Keuruu 2 0 253 4 0 3 27 0 0 34 6 2 3 008 537 3 876 Muut 132 153 3 398 343 9 73 47 47 24 899 466 286 453 Yhteensä 1 533 1 509 62 253 5 585 190 2 597 % työllisestä työvoimasta vuonna 2011 1 017 599 861 8 652 7 972 3 413 3 840 7 430 101 121 Työssäkäyntikunta Jämsä 0 % 0 % 6 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 83 % 0 % 0 % 1 % 10 % Äänekoski 0 % 0 % 13 % 2 % 0 % 0 % 0 % 0 % 1 % 0 % 77 % 1 % 0 % 5 % Saarijärvi 0 % 0 % 9 % 1 % 0 % 0 % 0 % 0 % 1 % 0 % 5 % 74 % 0 % 10 % Keuruu 0 % 0 % 7 % 0 % 0 % 0 % 1 % 0 % 0 % 1 % 0 % 0 % 78 % 14 %
Pendelöinti: Hankasalmi Työlliset 1 986 100 % Hankasalmi 1 240 62 % Jyväskylä 398 20 % Laukaa 84 4 % Pieksämäki 53 3 % Äänekoski 29 1,5 % Konnevesi 22 1,1 % Helsinki 16 0,8 % Kangasniemi 13 0,7 % Mikkeli 12 0,6 % Työpaikat 1 533 100 % Hankasalmi 1 240 62 % 81 % Jyväskylä 90 0,2 % 5,9 % Laukaa 53 0,69 % 3,5 % Pieksämäki 33 0,4 % 2,2 % Kangasniemi 27 1,3 % 1,8 % Konnevesi 18 1,6 % 1,2 % Työpaikkaomavaraisuus 77,2 % Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys 18.12.2013 18
Pendelöinti: Joutsa Työlliset 1 751 100 % Joutsa 1 202 69 % Jyväskylä 189 11 % Hartola 81 5 % Laukaa 40 2 % Heinola 21 1,2 % Helsinki 21 1,2 % Toivakka 19 1,1 % Lahti 19 1,1 % Luhanka 17 1,0 % Kangasniemi 17 1,0 % Sysmä 15 0,9 % Mikkeli 12 0,7 % Hirvensalmi 10 0,6 % Työpaikat 1 509 100 % Joutsa 1 202 69 % 80 % Jyväskylä 75 0,1 % 5 % Hartola 40 3,3 % 2,7 % Luhanka 34 13,5 % 2,3 % Toivakka 28 3,0 % 1,9 % Kangasniemi 27 1,3 % 1,8 % Heinola 12 0,2 % 0,8 % Työpaikkaomavaraisuus 86,2 % Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys 18.12.2013 19
Pendelöinti: Jyväskylä Työlliset 57 453 100 % Jyväskylä 48 807 85 % Laukaa 1344 2,3 % Muurame 1056 1,8 % Äänekoski 845 1,5 % Helsinki 762 1,3 % Jämsä 483 0,8 % Tampere 327 0,6 % Työpaikat 62 253 100 % Jyväskylä 48 807 85 % 78 % Laukaa 3 393 44 % 5,5 % Muurame 2 480 59 % 4,0 % Äänekoski 983 13 % 1,6 % Petäjävesi 603 39 % 1,0 % Uurainen 493 36 % 0,8 % Jämsä 475 5,6 % 0,8 % Hankasalmi 398 20 % 0,6 % Toivakka 396 42 % 0,6 % Saarijärvi 339 9,0 % Työpaikkaomavaraisuus 0,5 % 108,4 % Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys 18.12.2013 20
Pendelöinti: Laukaa Työlliset 7 748 100 % Laukaa 3 406 44 % Jyväskylä 3 393 44 % Äänekoski 342 4,4 % Muurame 63 0,8 % Hankasalmi 53 0,7 % Helsinki 46 0,6 % Työpaikkaomavaraisuus 72,1 % Työpaikat 5 585 100 % Laukaa 3 406 44 % 61 % Jyväskylä 1 344 2,3 % 24 % Äänekoski 178 2,3 % 3,2 % Hankasalmi 84 4,2 % 1,5 % Muurame 63 1,5 % 1,1 % Toivakka 50 5,3 % 0,9 % Joutsa 40 2,3 % 0,7 % Konnevesi 36 3,2 % 0,6 % Hämeenlinna 34 0,1 % 0,6 % Uurainen 24 1,8 % 0,4 % Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys 18.12.2013 21
Pendelöinti: Luhanka Työlliset 251 100 % Luhanka 132 53 % Jyväskylä 46 18 % Joutsa 34 13,5 % Hartola 7 2,8 % Jämsä 5 2,0 % Muurame 3 1,2 % Tampere 3 1,2 % Työpaikat 190 100 % Luhanka 132 53 % 69 % Jyväskylä 21 0,04 % 11 % Joutsa 17 1,0 % 8,9 % Saarijärvi 4 0,1 % 2,1 % Työpaikkaomavaraisuus 75,7 % Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys 18.12.2013 22
Pendelöinti: Muurame Työlliset 4 236 100,0 % Jyväskylä 2 480 58,5 % Muurame 1 319 31,1 % Jämsä 83 2,0 % Laukaa 63 1,5 % Tampere 30 0,7 % Helsinki 30 0,7 % Äänekoski 23 0,5 % Espoo 20 0,5 % Työpaikat 2597 100 % Muurame 1319 31 % 51 % Jyväskylä 1056 1,8 % 41 % Laukaa 63 0,8 % 2,4 % Jämsä 29 0,3 % 1,1 % Uurainen 13 0,9 % 0,5 % Äänekoski 10 0,1 % 0,4 % Työpaikkaomavaraisuus 61,3 % Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys 18.12.2013 23
Pendelöinti: Petäjävesi Työlliset 1 552 100 % Petäjävesi 700 45 % Jyväskylä 603 39 % Keuruu 79 5 % Multia 29 2 % Jämsä 25 2 % Tampere 13 0,8 % Helsinki 11 0,7 % Mänttä-Vilppula 10 0,6 % Laukaa 9 0,6 % Uurainen 9 0,6 % Työpaikat 1 017 100 % Petäjävesi 700 45 % 69 % Jyväskylä 182 0,3 % 18 % Keuruu 27 0,7 % 2,7 % Laukaa 19 0,2 % 1,9 % Jämsä 19 0,2 % 1,9 % Multia 11 1,8 % 1,1 % Muurame 10 0,2 % 1,0 % Työpaikkaomavaraisuus 65,5 % Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys 18.12.2013 24
Pendelöinti: Toivakka Työlliset 946 100 % Toivakka 397 42 % Jyväskylä 396 42 % Laukaa 50 5,3 % Joutsa 28 3,0 % Helsinki 8 0,8 % Kangasniemi 8 0,8 % Tampere 6 0,6 % Muurame 5 0,5 % Hartola 5 0,5 % Työpaikat 599 100 % Toivakka 397 42 % 66 % Jyväskylä 92 0,2 % 15 % Laukaa 34 0,4 % 5,7 % Joutsa 19 1,1 % 3,2 % Kangasniemi 10 0,5 % 1,7 % Työpaikkaomavaraisuus 63,3 % Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys 18.12.2013 25
Pendelöinti: Uurainen Työlliset 1 370 100 % Uurainen 580 42 % Jyväskylä 493 36 % Äänekoski 126 9 % Saarijärvi 44 3 % Laukaa 24 2 % Muurame 13 0,9 % Helsinki 10 0,7 % Keuruu 8 0,6 % Multia 8 0,6 % Tampere 8 0,6 % Työpaikat 861 100 % Uurainen 580 42 % 67 % Jyväskylä 143 0,2 % 17 % Äänekoski 44 0,6 % 5,1 % Saarijärvi 34 0,9 % 3,9 % Laukaa 23 0,3 % 2,7 % Työpaikkaomavaraisuus 62,8 % Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys 18.12.2013 26
Edut/vahvuudet Maankäyttö, asuminen ja liikenne (5) Jyväskylän seudun rakennemalli 20X0 ja liikennejärjestelmäsuunnitelma hyväksyttiin 2011 ohjaamaan seudun kuntien maankäytön kehittämistä (esim. verkkariryhmä kaavoituksen yhteistyö- ja kehittämisfoorumi). Haitat/heikkoudet Alueella ei ole yhteistä päätöksentekoa maankäytössä, joten rakennemallin linjaukset eivät sido kuntia eivätkä estä seudun kokonaisedun vastaisia ratkaisuja. Alueella ei ole yhteistä asuntopoliittista ohjelmaa. Selvitysalueen asuntomarkkinat toimivat kohtuullisen hyvin. Sosiaalinen asuntotuotanto on tarpeisiin nähden riittävää. Joukkoliikenneyhteistyö on tiivistynyt, kun uuden lainsäädännön mukainen Jyväskylän, Laukaan ja Muuramen joukkoliikenne-lautakunta aloitti 2013 toimintansa. Valikoiva sisäinen muuttoliike lisää alueellista ja sosioekonomista eriytymistä ja heikentää Jyväskylän taloudellista kantokykyä. Asuntojen hinnat ja vuokrataso ovat suhteellisen korkeat. Yhä laajemmalta alueelta tapahtuva asiointi- ja työssäkäyntiliikenne lisää autoistumista ja sen tuomia ympäristöhaittoja sekä sen tuomia investointitarpeita. Kehityksen myötä joukkoliikenteen edellytykset heikentyvät. Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys 18.12.2013 27
Palvelut (1) - Palvelutarpeen muutos kunnittain v 2029 mennessä 150% 130% 110% Päivähoito Perusopetus Pt avohoito Esh Vanhuspalvelut 90% 70% 50% 30% 10% -10% Hankasalmi Joutsa Jyväskylä Laukaa Luhanka Muurame Petäjävesi Toivakka Uurainen Selvitysalue -30% Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys 18.12.2013 28
/asukas Palvelut (3) - Odotekustannukset: säästöpotentiaalit selvitysalueella KÄYTTÖTALOUS YHTEENSÄ ilman liikelaitoksia (700) Nettokustannukset asukasta kohti Odotekustannukset vuodelle 2012 on saatu, kun 2. pienimpiin kustannuksiin vuonna 2011 (Oulu) on listätty 3,5 % kustannusten reaalista nousua Muutos 2007-2011: 1,8 % / vuosi (koko maa 1,3 % / vuosi) Suht. muutos¹ +0,5%/v Nettokustannukset 2012: 901 M, odotekustannukset: 930 M (Ei potentiaalia²) -29,1 M 8000 7000 6000 5000 4929 4809 4738 4718 4561 4406 5139 4872 5925 5131 5227 5165 5074 4916 5836 5100 5495 5303 4599 4600 7061 4488 5476 5044 5128 5162 4000 3000 2000 1000 0 Vertailukunnat Selvitysalueen kunnat Lähde: Tilastokeskus, kuntien talous- ja toimintatilasto Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys 18.12.2013 29
Palvelut (4) Odotekustannukset: säästöpotentiaalit selvitysalueella Erikoissairaanhoito on edullisemmin hoidettu verrattuna muihin seutuihin (- 15,2 M ) Perusterveydenhuollossa on säästöpotentiaalia 20,3 M, mistä suuri osa tulee avohoidosta Vanhuspalveluissa on säästöpotentiaalia 35,8 M Päivähoito ja esiopetus on hoidettu edullisesti (-9,0 M ) Liikenneväylien hoidossa on säästöpotentiaalia 11,7 M Lasten ja nuorten laitoshuollossa ja muissa lasten ja perheiden palveluissa on säästöpotentiaalia yhteensä 16,4 M Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys 18.12.2013 30
/asukas Palvelut - Odotekustannukset: säästöpotentiaalit HANKASALMI KÄYTTÖTALOUS YHTEENSÄ ilman liikelaitoksia (700) Nettokustannukset asukasta kohti Odotekustannukset vuodelle 2012 on saatu, kun 2. pienimpiin kustannuksiin vuonna 2011 (Luumäki) on listätty 3,5 % kustannusten reaalista nousua Muutos 2007-2011: 2,8 % / vuosi (koko maa 1,3 % / vuosi) Suht. muutos¹ +1,5%/v Nettokustannukset 2012: 31 M, odotekustannukset: 28 M 'Potentiaali'² 3,2 M 8000 7000 6000 5000 5748 5665 5303 5246 4985 4961 5854 5650 4992 5389 5033 5315 4878 5838 5359 5387 4665 5303 4599 4600 7061 4488 5476 5044 5128 5162 4000 3000 2000 1000 0 Vertailukunnat Selvitysalueen kunnat Lähde: Tilastokeskus, kuntien talous- ja toimintatilasto Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys 18.12.2013 31
Palvelut Odotekustannukset/ HANKASALMI Säästöpotentiaalit Perusterveydenhuolto 1,4 M, mistä suuri osa tulee vuodeosastohoidosta Vanhuspalvelut 1,1 M Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys 18.12.2013 32
/asukas Palvelut - Odotekustannukset: säästöpotentiaalit JOUTSA KÄYTTÖTALOUS YHTEENSÄ ilman liikelaitoksia (700) Nettokustannukset asukasta kohti Odotekustannukset vuodelle 2012 on saatu, kun 2. pienimpiin kustannuksiin vuonna 2011 (Virrat) on listätty 3,5 % kustannusten reaalista nousua Muutos 2007-2011: 5,9 % / vuosi (koko maa 1,3 % / vuosi) Suht. muutos¹ +4,6%/v Nettokustannukset 2012: 28 M, odotekustannukset: 28 M 'Potentiaali'² 0 M 8000 7000 6000 5000 4000 5657 5466 4960 5317 4773 4221 5669 5666 5992 5582 6323 5483 5459 6378 5586 5132 5495 4665 4599 4600 7061 4488 5476 5044 5128 5162 3000 2000 1000 0 Vertailukunnat Selvitysalueen kunnat Lähde: Tilastokeskus, kuntien talous- ja toimintatilasto Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys 18.12.2013 33
Palvelut Odotekustannukset/ JOUTSA Säästöpotentiaalit Perusterveydenhuolto 1,0 M Vanhuspalvelut 1,4 M Lasten ja nuorten laitoshoito 0,5 M Kansalaisopisto 0,4 M Yhdyskuntapalvelut 0,6 M Edullisesti hoidettu (potentiaali negatiivinen) Perusopetus 0,5 M Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys 18.12.2013 34
/asukas Palvelut - Odotekustannukset: säästöpotentiaalit JYVÄSKYLÄ KÄYTTÖTALOUS YHTEENSÄ ilman liikelaitoksia (700) Nettokustannukset asukasta kohti Odotekustannukset vuodelle 2012 on saatu, kun 2. pienimpiin kustannuksiin vuonna 2011 (Oulu) on listätty 3,5 % kustannusten reaalista nousua Muutos 2007-2011: 1,7 % / vuosi (koko maa 1,3 % / vuosi) Suht. muutos¹ +0,4%/v Nettokustannukset 2012: 651 M, odotekustannukset: 679 M (Ei potentiaalia²) -28,2 M 8000 7000 6000 5000 4877 4740 4713 4695 4530 4378 4872 5925 5131 5227 5165 5074 4916 5453 5836 5100 5495 5303 4665 4600 7061 4488 5476 5044 5128 5162 4000 3000 2000 1000 0 Vertailukunnat Selvitysalueen kunnat Lähde: Tilastokeskus, kuntien talous- ja toimintatilasto Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys 18.12.2013 35
Palvelut Odotekustannukset/ JYVÄSKYLÄ Säästöpotentiaalit Perusterveydenhuolto 11,5 M Vanhuspalvelut 27,5 M Perusopetus 8,0 M Liikenneväylät 10,9 M Edullisesti hoidettu (potentiaali negatiivinen) Erikoissairaanhoito 11,6 M Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys 18.12.2013 36
/asukas Palvelut - Odotekustannukset: säästöpotentiaalit LAUKAA KÄYTTÖTALOUS YHTEENSÄ ilman liikelaitoksia (700) Nettokustannukset asukasta kohti Odotekustannukset vuodelle 2012 on saatu, kun 2. pienimpiin kustannuksiin vuonna 2011 (Janakkala) on listätty 3,5 % kustannusten reaalista nousua Muutos 2007-2011: 1,5 % / vuosi (koko maa 1,3 % / vuosi) Suht. muutos¹ +0,3%/v Nettokustannukset 2012: 89 M, odotekustannukset: 88 M 'Potentiaali'² 1,1 M 8000 7000 7061 6000 5000 4837 4741 4581 4556 4484 4400 4808 4779 5309 4648 4656 4303 4620 5002 4615 4687 5495 5303 4599 4665 4488 5476 5044 5128 5162 4000 3000 2000 1000 0 Vertailukunnat Selvitysalueen kunnat Lähde: Tilastokeskus, kuntien talous- ja toimintatilasto Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys 18.12.2013 37
Palvelut Odotekustannukset/ LAUKAA Säästöpotentiaalit Perusterveydenhuolto 1,4 M Vanhuspalvelut 4,1 M Vammaishuollon laitospalvelut 1,5 M Vapaa-aikapalvelut 1,4 M Edullisesti hoidettu (potentiaali negatiivinen) Päivähoito ja esiopetus 2,4 M Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys 18.12.2013 38
/asukas Palvelut - Odotekustannukset: säästöpotentiaalit LUHANKA KÄYTTÖTALOUS YHTEENSÄ ilman liikelaitoksia (700) Nettokustannukset asukasta kohti Odotekustannukset vuodelle 2012 on saatu, kun 2. pienimpiin kustannuksiin vuonna 2011 (Kaskinen) on listätty 3,5 % kustannusten reaalista nousua Muutos 2007-2011: 1,2 % / vuosi (koko maa 1,3 % / vuosi) Suht. muutos¹ -0,1%/v Nettokustannukset 2012: 5 M, odotekustannukset: 4 M 'Potentiaali'² 1,1 M 9000 8000 7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 7061 6220 6028 5985 5771 5870 6153 6774 5338 5660 5439 5887 7143 7734 5935 7188 5495 5303 4599 4600 4929 4488 5476 5044 5128 5162 Vertailukunnat Selvitysalueen kunnat Lähde: Tilastokeskus, kuntien talous- ja toimintatilasto Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys 18.12.2013 39
Palvelut Odotekustannukset/ LUHANKA Säästöpotentiaalit Perusterveydenhuolto 0,4 M (vuodeosastohoito) Edullisesti hoidettu (potentiaali negatiivinen) Muut vanhusten ja vammaisten palvelut 0,3 M Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys 18.12.2013 40
/asukas Palvelut - Odotekustannukset: säästöpotentiaalit MUURAME KÄYTTÖTALOUS YHTEENSÄ ilman liikelaitoksia (700) Nettokustannukset asukasta kohti Odotekustannukset vuodelle 2012 on saatu, kun 2. pienimpiin kustannuksiin vuonna 2011 (Hattula) on listätty 3,5 % kustannusten reaalista nousua Muutos 2007-2011: 3 % / vuosi (koko maa 1,3 % / vuosi) Suht. muutos¹ +1,7%/v Nettokustannukset 2012: 43 M, odotekustannukset: 45 M (Ei potentiaalia²) -1,7 M 8000 7000 6000 5000 4488 4825 4709 4399 4326 4201 4266 5207 4578 4853 5134 5019 5685 5166 4579 4505 5495 5303 4599 4600 7061 4929 5476 5044 5128 5162 4000 3000 2000 1000 0 Vertailukunnat Selvitysalueen kunnat Lähde: Tilastokeskus, kuntien talous- ja toimintatilasto Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys 18.12.2013 41
Palvelut Odotekustannukset/ MUURAME Säästöpotentiaalit Perusterveydenhuolto 2,2 M Muut lasten ja perheiden palvelut 0,9 M Päivähoito ja esiopetus 0,8 M Perusopetus 1,7 M Liikuntapalvelut 0,9 M Edullisesti hoidettu (potentiaali negatiivinen) Erikoissairaanhoito 0,8 M ) Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys 18.12.2013 42
/asukas Palvelut - Odotekustannukset: säästöpotentiaalit PETÄJÄVESI KÄYTTÖTALOUS YHTEENSÄ ilman liikelaitoksia (700) Nettokustannukset asukasta kohti Odotekustannukset vuodelle 2012 on saatu, kun 2. pienimpiin kustannuksiin vuonna 2011 (Lemi) on listätty 3,5 % kustannusten reaalista nousua Muutos 2007-2011: 1,8 % / vuosi (koko maa 1,3 % / vuosi) Suht. muutos¹ +0,5%/v Nettokustannukset 2012: 22 M, odotekustannukset: 20 M 'Potentiaali'² 2 M 8000 7000 6000 5000 5476 5147 5047 5052 4971 4715 5707 5198 4829 5214 5394 4538 5092 5296 5583 5302 5495 5303 4599 4600 7061 4488 4929 5044 5128 5162 4000 3000 2000 1000 0 Vertailukunnat Selvitysalueen kunnat Lähde: Tilastokeskus, kuntien talous- ja toimintatilasto Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys 18.12.2013 43
Palvelut Odotekustannukset/ PETÄJÄVESI Säästöpotentiaalit Perusterveydenhuolto 2,2 M, erityisesti vuodeosastohoito Vanhuspalvelut 1,2 M Päivähoito ja esiopetus 0,5 M Perusopetus 0,6 M Yhdyskuntapalvelut 0,5 M Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys 18.12.2013 44
/asukas Palvelut - Odotekustannukset: säästöpotentiaalit TOIVAKKA KÄYTTÖTALOUS YHTEENSÄ ilman liikelaitoksia (700) Nettokustannukset asukasta kohti Odotekustannukset vuodelle 2012 on saatu, kun 2. pienimpiin kustannuksiin vuonna 2011 (Myrskylä) on listätty 3,5 % kustannusten reaalista nousua Muutos 2007-2011: -1,1 % / vuosi (koko maa 1,3 % / vuosi) Suht. muutos¹ -2,4%/v Nettokustannukset 2012: 12 M, odotekustannukset: 12 M 'Potentiaali'² 0,2 M 8000 7000 6000 5000 4000 5044 4707 5002 5251 5167 4973 4813 5086 5522 5304 5081 5055 6172 4397 5696 5014 5495 5303 4599 4600 7061 4488 5476 4929 5128 5162 3000 2000 1000 0 Vertailukunnat Selvitysalueen kunnat Lähde: Tilastokeskus, kuntien talous- ja toimintatilasto Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys 18.12.2013 45
Palvelut Odotekustannukset/ TOIVAKKA Säästöpotentiaalit Vanhuspalvelut 0,6 M Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys 18.12.2013 46
/asukas Palvelut - Odotekustannukset: säästöpotentiaalit UURAINEN KÄYTTÖTALOUS YHTEENSÄ ilman liikelaitoksia (700) Nettokustannukset asukasta kohti Odotekustannukset vuodelle 2012 on saatu, kun 2. pienimpiin kustannuksiin vuonna 2011 (Aura) on listätty 3,5 % kustannusten reaalista nousua Muutos 2007-2011: 2,3 % / vuosi (koko maa 1,3 % / vuosi) Suht. muutos¹ +1%/v Nettokustannukset 2012: 18 M, odotekustannukset: 17 M 'Potentiaali'² 1,1 M 8000 7000 6000 5000 5128 4777 4492 4475 4582 4289 5968 5699 5147 4657 5626 6060 5198 4633 4829 6172 5495 5303 4599 4600 7061 4488 5476 5044 4929 5162 4000 3000 2000 1000 0 Vertailukunnat Selvitysalueen kunnat Lähde: Tilastokeskus, kuntien talous- ja toimintatilasto Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys 18.12.2013 47
Palvelut Odotekustannukset/ UURAINEN Säästöpotentiaalit Vanhuspalvelut 0,4 M Yhdyskuntapalvelut 0,4 M Edullisesti hoidettu (potentiaali negatiivinen) Oma perusopetus 0,4 M Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys 18.12.2013 48
Edut/vahvuudet Selvitysalueen väestön ikääntyminen on ollut vielä maltillista. Vanhuspalvelujen palvelurakenteen uudistaminen sisältää merkittävää säästöpotentiaalia. Palvelut (8) Haitat/heikkoudet Vanhusväestön määrä ja palvelutarpeet kasvavat voimakkaasti. Mikäli palvelurakenteen uudistamisessa ei onnistuta nykyisillä voimavaroilla ei voida vastata kasvavaan palvelutarpeeseen. Selvitysalueen kunnissa on tällä hetkellä toimivat palvelut. Varhaiskasvatuspalveluita on voitu toteuttaa asiakaslähtöisesti ja kuntarajat ylittäen. Pienten lukioiden ja yläkoulujen opettajaresurssit ovat yhteisessä käytössä. Terveyspalvelujen yhteistyö on toimivaa (yhteispäivystys ja sairaanhoidolliset tukipalvelut). Tukipalveluiden uusia organisointitapoja on kehitetty. Kuntarajat vaikeuttavat palveluverkkojen tarkoituksenmukaista suunnittelua ja investointien toteuttamista erityisesti koulupalveluissa. Perusopetuksen yksikkökustannuksissa on suuria eroja koulujen välillä. Varhaiskasvatuspalvelujen käyttö yli kuntarajojen on vähäistä kuntien keskinäisestä sopimuksesta huolimatta. Alueella on kolme alle sadan oppilaan lukiota, joista kahden kustannukset oppilasta kohden ovat korkeat. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon rajapinnoissa on kehittämistä. Sosiaali- ja terveydenhuollon integraatio ei ole toteutunut. Tukipalveluissa on monenlaisia tuotanto- ja organisointitapoja. Yhteistyötä tukipalveluissa on vähän. Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys 18.12.2013 49
9 000 Talous (1) Tulot 2012, eur/asukas 8 000 217 7 000 6 000 5 000 388 1 345 591 758 438 237 466 767 803 4 245 419 594 329 335 507 653 372 413 549 733 4 000 3 159 2 893 1 035 1 728 1 011 2 466 2 220 2 312 1 303 3 000 2 000 1 000 2 528 2 678 3 300 3 024 2 546 3 466 2 647 2 748 2 414 3 199 - Hankasalmi Joutsa Jyväskylä Laukaa Luhanka Muurame Petäjävesi Toivakka Uurainen Selvitysalue Verot Valtionosuudet Maksut ja myynnit Muut toimintatulot Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys 18.12.2013 50
Talous (2) Trendilaskelma: vero-% vuonna 2017 ja 2029, jos vain vero-% joustaa Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys 18.12.2013 51
Talous (3) Kuntien investoinnit 2013 2022, /as/v 800 2013-2015 700 2016-2022 600 500 400 300 200 100 0 Kuntien investointipaine on n. 740 milj. euroa Kehyskunnista Laukaa, Petäjävesi, Toivakka ja Uurainen joutuvat investoimaan yhtä aikaa sekä nuorten että vanhusten palveluihin. Lisäksi uusi keskussairaala (250 M = 100 /as/v laskettuna 10 vuodelle) Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys 18.12.2013 52
RAJA-ARVO HANKASALMI JOUTSA JYVÄSKYLÄ LAUKAA LUHANKA MUURAME PETÄJÄVESI TOIVAKKA UURAINEN Talous (4) Kriisikuntakriteerit (TA 2014) KRITEERI Vuosikate < 0 266 45 173 226 108 282 280 222 293 Tulovero-% Lainamäärä 20,24 21,50 21,00 20 20,50 19,00 19,50 21,25 20,50 20,50 3 392 1 240 4 400 3 403 3 468 1 827 2 240 2 107 1 138 3028 Kertynyt alijäämä < 0-180 -633 52-387 691 398 1721-98 557 Omavaraisuusaste Suhteellinen velkaantuminen < 50 % 62,4 23,5 51,5 36,6 49,6 48,7 58,6 54,3 51,9 > 50 % 25,6 59,7 66,7 51,4 44,5 48,3 50,1 28,7 60,4 TÄYTTYVIÄ KRITEEREITÄ 2 5 2 5 1 1 2 2 2 Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys 18.12.2013 53