A L K U S A N A T Perhe- ja asuntokuntatyyppi vaihtelee pääkaupunkiseudun kunnissa. Espoossa ja Vantaalla perheet ja asuntokunnat ovat tyypiltään melko samanlaisia, mutta Helsingissä esimerkiksi lapsettomien perheiden ja yhden hengen asuntokuntien osuudet ovat suuremmat kuin Espoossa ja Vantaalla. Myös muissa perheisiin ja asuntokuntiin liittyvissä seikoissa löytyy eroja. Raportti perheistä ja asuntokunnista sisältää alueittaisia tietoja mm. perheiden ja asuntokuntien rakenteesta ja tuloista. Erillisinä ryhminä on tarkasteltu myös mm. lapsiperheitä, yhden hengen asuntokuntia ja vanhusasuntokuntia. Vuoden 2000 väestölaskennan aineistosta on aikaisemmin ilmestynyt julkaisu asuinoloista. Raportin tiivistelmäosan on laatinut projektisihteeri Katariina Hilke-Aaramo ja julkaisun painokuntoon saattamisesta on huolehtinut toimistosihteeri Eija Österholm. Espoossa 13.12.2002 Teuvo Savikko Tieto- ja tutkimuspalvelujen päällikkö
SISÄLLYSLUETTELO Sivu TAULUKKOLUETTELO II KUVIOLUETTELO II LIITETAULULUETTELO III 1 PERHEET 1 1.1 Perheisiin liittyviä käsitteitä 1 1.2 Perhetyypit 2 1.2 Lapsiperheet 2 1.3 Perheiden tulot 5 2 ASUNTOKUNNAT 7 2.1 Asuntokuntiin liittyviä käsitteitä 7 2.2 Asuntikuntien koko ja asuntokuntarakenne 8 2.3 Asuntokuntien tulot 13 LIITETAULUT 17 PIENALUEKARTTA
TAULUKKOLUETTELO Taulukko 1. Taulukko 2. Taulukko 3. Taulukko 4. Taulukko 5. Perheet tyypin mukaan Espoossa vuosina 1990, 1995 ja 2000 sekä Helsingissä ja Vantaalla vuonna 2000 (lapset iästä riippumatta). Lapsiperheet perhetyypeittäin suuralueittain vuosina 1990 2000 (alle 18-vuotiaat lapset). Lapsiperheet perhetyypeittäin ja alle 18-vuotiaiden lasten määrä perhettä kohti Espoossa, Helsingissä, Vantaalla, Uudellamaalla ja Espoossa vuonna 2000. Perheet valtionveronalaisten tulojen mukaan Espoossa, Helsingissä ja Vantaalla vuonna 2000. Valtionveronalaiset tulot perhettä ja perheenjäsentä kohti Espoossa, Helsingissä Vantaalla, Uudellamaalla ja koko maassa vuonna 2000. Taulukko 6. Asuntokunnat koon mukaan Espoossa vuosina 1985 2000. Taulukko 7. Taulukko 8. Taulukko 9. Taulukko 10. Asuntokunnat koon mukaan Espoossa, Helsingissä, Vantaalla, Uudellamaalla ja koko maassa vuonna 2000. Asuntokuntarakenne Espoossa, Helsingissä, Vantaalla, Uudellamaalla ja koko maassa vuonna 2000. Yhden hengen asuntokunnat sukupuolen ja siviilisäädyn mukaan Espoossa, Helsingissä, Vantaalla, Uudellamaalla ja koko maassa vuonna 2000. Yli 65-vuotiaiden asuntokunnat Espoossa, Helsingissä ja Vantaalla vuonna 2000. Taulukko 11. Taulukko 12. Asuntokunnat valtionveronalaisten tulojen mukaan Espoossa, Helsingissä ja Vantaalla vuonna 2000. Valtionveronalaiset tulot asuntokuntaa ja asuntokuntaa ja henkilöä kohti Espoossa, Helsingissä, Vantaalla, Uudellamaalla ja koko maassa vuonna 2000. KUVIOLUETTELO Kuvio 1. Kuvio 2. Lapsiperheiden osuuden muutos tilastoalueittain Espoossa vuosina 1995 2000. Asuntokunnat koon mukaan Espoossa, Helsingissä, Vantaalla, Uudellamaalla ja koko maassa vuonna 2000.
Kuvio 3. Kuvio 4. Yli 65-vuotiaiden asuntokunnat suuralueittain Espoossa henkilöluvun mukaan vuonna 2000. Vanhusasuntokuntien osuuden muutos tilastoalueittain Espoossa vuosina 1995 2000.
1 PERHEET 1.1 Perheisiin liittyviä käsitteitä Perheen muodostavat yhdessä asuvat - avio- tai avoliitossa asuvat henkilöt ja heidän lapsensa - jompikumpi vanhemmista lapsineen - avio- ja avopuolisot, joilla ei ole lapsia Perhe koostuu vain yhdessä asuvista henkilöistä. Perheeseen kuulumattomia ovat - yksin tai samaa sukupuolta olevan henkilön kanssa asuvat - sisarukset tai serkukset, jotka asuvat keskenään Asuntoloissa asuvat perheet kuuluvat perheväestöön. Sen sijaan laitoksissa kirjoilla olevista henkilöistä ei muodosteta perheitä. Perheessä voi olla vain kaksi peräkkäistä sukupolvea. Jos asuntokunnassa on useampia perättäisiä sukupolvia, perhe muodostetaan nuorimmasta sukupolvesta lähtien. Lapsiperhe on perhe, johon kuuluu vähintään yksi kotona asuva alle 18-vuotias lapsi. Perheessä lapseksi katsotaan iästä ja siviilisäädystä riippumatta vanhempiensa kanssa asuvat omat lapset, puolison biologiset lapset tai ottolapset, mutta ei kasvattilapsia tai huollettavia lapsia.
1.2 Perhetyypit Vuoden 2000 lopussa Espoossa oli yhteensä lähes 59 200 perhettä, kun kymmenen vuotta aikaisemmin perheitä oli yli kymmenentuhatta vähemmän. Lapsettomien perheiden osuus on noussut Espoossa. Vuonna 1990 lapsettomia avio- tai avopareja oli perheistä noin kolmannes, vuonna 2000 näiden osuus oli jo 40 prosenttia. Myös vantaalaisista perheistä 40 prosenttia oli lapsettomia ja helsinkiläisistä perheistä jopa lähes puolet. Taulukko 1. Perheet tyypin mukaan Espoossa vuosina 1990, 1995 ja 2000 sekä Helsingissä ja Vantaalla vuonna 2000 (lapset iästä riippumatta). Espoo Helsinki Vantaa Perhetyyppi 1990 1995 2000 2000 2000 lkm % lkm % lkm % lkm % lkm % Aviopari, ei lapsia 11 637 24,0 13 781 25,9 15 793 26,7 39 477 28,9 13 574 27,2 Avopari, ei lapsia 4 988 10,3 5 917 11,1 7 539 12,7 24 760 18,1 6 666 13,3 Aviopari ja lapsia 23 975 49,5 23 597 44,3 24 109 40,8 39 917 29,2 18 177 36,4 Avopari ja lapsia 2 071 4,3 2 894 5,4 3 932 6,6 9 131 6,7 4 160 8,3 Äiti ja lapsia 5 080 10,5 6 169 11,6 6 781 11,5 20 825 15,2 6 371 12,8 Isä ja lapsia 716 1,5 855 1,6 998 1,7 2 600 1,9 1 006 2,0 Yhteensä 48 467 100 53 213 100 59 152 100 136 710 100 49 954 100 Lähde: VAL 2000; taulu P 02 E Espoolaisista perheistä aviopari- ja lapsia -tyyppisten perheiden osuus on selvästi pienentynyt. Vuoden 2000 lopussa espoolaisista perheistä 40 prosenttia oli aviopari ja lapsia -perhe, kun vielä kymmenen vuotta aiemmin näiden perheiden osuus kaikista perheistä oli puolet. Helsingissä aviopari ja lapsia -perheiden osuus oli vuoden 2000 lopussa Espoon osuutta neljänneksen pienempi, ollen noin 30 prosenttia kaikista perheistä. Avopari ja lapsia -tyyppiset perheet olivat kaikissa kolmessa kaupungissa harvinaisia, vaikkakin niiden osuus oli hieman kasvanut. 1.3 Lapsiperheet Perheitä, joissa oli alle 18-vuotiaita lapsia oli Espoossa vuoden 2000 lopussa 29 134. Näissä varsinaisissa lapsiperheissä oli keskimäärin 1,78 lasta. Suuralueittain tarkasteltuna yksinhuoltajaperheiden osuus kaikista lapsiperheistä oli suurin Suur- Kauklahdessa ja Suur-Matinkylässä, joissa kummassakin yli viidennes lapsiperheistä oli yksinhuoltajaperheitä. Keskimääräistä vähemmän yksinhuoltajaperheitä oli Pohjois-Espoossa, jossa ainoastaan 14 prosenttia lapsiperheistä oli yksinhuoltajaperheitä. Myös Suur-Tapiolassa osuus jäi keskimääräistä pienemmäksi.
Taulukko 2. Lapsiperheet perhetyypeittäin suuralueittain vuosina 1990 2000 (alle 18-vuotiaat lapset). Avio/avopari ja lapsia Äiti/Isä ja lapsia Lapsiperheet yht. Suuralue 1990 2000 1990 2000 Muutos-% 2000 % lkm % % lkm % 1990 00 lkm % Suur-Leppävaara 86,9 6 293 80,8 13,1 1 496 19,2 6,1 7 789 100 Suur-Tapiola 86,9 3 805 83,4 13,1 759 16,6 3,5 4 564 100 Suur-Matinkylä 82,1 3 178 78,1 17,9 893 21,9 4,0 4 071 100 Suur-Espoonlahti 87,7 5 550 80,9 14,3 1 312 19,1 4,8 6 862 100 Suur-Kauklahti 79,2 510 77,7 20,8 146 22,3 1,5 656 100 Vanha-Espoo 82,4 3 272 80,5 17,6 791 19,5 1,9 4 063 100 Pohjois-Espoo 89,9 972 86,1 10,1 157 13,9 3,8 1 129 100 Koko Espoo 85,1 23 580 80,9 14,9 5 554 19,1 4,2 29 134 100 Lähde: VAL 2000; taulu P 02 E Espoossa yksinhuoltajaperheiden osuus kaikista lapsiperheistä kasvoi vuosien 1990 ja 2000 välillä 4,2 prosenttia. Tänä aikana osuus oli kasvanut kaikilla suuralueilla. Keskimääräistä suurempaa kasvu oli Suur-Leppävaarassa, jossa osuus kasvoi 6,1 prosenttiyksikköä ja Suur- Espoonlahdessa, jossa kasvu oli 4,8 prosenttiyksikköä. Hitainta yksinhuoltajaperheiden osuuden kasvu oli Suur-Kauklahdessa, vain 1,5 prosenttiyksikköä. Taulukko 3. Lapsiperheet perhetyypeittäin ja alle 18-vuotiaiden lasten määrä perhettä kohti Espoossa, Helsingissä, Vantaalla, Uudellamaalla ja koko maassa vuonna 2000. Perhetyyppi Espoo Helsinki Vantaa Uusimaa Koko maa Avio/avopari ja lapsia 1,83 1,75 1,82 1,82 1,89 Äiti/Isä ja lapsia 1,57 1,49 1,57 1,53 1,54 Yhteensä 1,78 1,68 1,76 1,76 1,82 Lähde: VAL 2000; taulu P 02 E; taulu P 04 D Varsinaisissa lapsiperheissä oli Espoossa vuoden 2000 lopussa keskimäärin 1,78 lasta. Tämä oli vähemmän kuin koko maassa, jossa lapsiperheissä oli keskimäärin 1,82 lasta. Pääkaupunkiseudun kaupungeista alle 18-vuotiaiden lasten määrä perhettä kohti oli pienin Helsingissä, jossa oli ainoastaan keskimäärin 1,68 lasta perheessä. Perhetyypeittäin tarkasteltuna Espoossa ja Vantaalla oli yksinhuoltajaperheiden lasten määrä suurempi kuin Helsingissä, Uudellamaalla tai koko maassa. Espoossa avio- tai avopari ja lapsia - perheissä lasten lukumäärä perhettä kohti oli 1,83, kun Helsingissä se oli vain 1,75. Koko maassa vastaava lapsiluku oli 1,89.
Kuvio 1. Lapsiperheiden osuuden muutos tilastoalueittain Espoossa vuosina 1995 2000. Tilastoalueittain tarkasteltuna lapsiperheiden osuuden muutos oli vuosien 1995 2000 välisenä aikana useammin negatiivinen kuin positiivinen. Suurinta kasvua lapsiperheiden osuudessa tapahtui Vanhakartano-Röylän tilastoalueella, jossa osuus kasvoi lähes 8 prosenttiyksikköä sekä Nuuksio-Nupurin ja Henttaan tilastoalueilla, joissa kasvua tapahtui yli 5 prosenttiyksikköä. Lapsiperheiden osuuden väheneminen puolestaan oli suurinta Suvisaaristossa, jossa osuus väheni 8 prosenttiyksiköllä. Myös Olarissa ja Kanta-Espoonlahdessa osuus väheni yli 6 prosenttiyksiköllä.
1.4 Perheiden tulot Yli 57 000 euron vuosituloilla eli yli 40 prosenttia espoolaisista perheistä, vastaavasti helsinkiläisistä ja vantaalaisista perheistä ainoastaan noin 30 prosenttia. Espoolaisista perheistä lähes viidennes kuului ylimpään tuloluokkaan eli niihin, jotka ansaitsivat vuonna 2000 vähintään 87 000 euroa. Helsinkiläisistä perheistä ylimpään tuloluokkaan kuului noin joka kymmenes ja vantaalaisista alle kymmenesosa perheistä. Helsinkiläisistä perheistä useampi kuin espoolaisista tai vantaalaisista kuului alimpiin tuloluokkiin. Taulukko 4. Perheet valtionveronalaisten tulojen mukaan Espoossa, Helsingissä ja Vantaalla vuonna 2000. Espoo Helsinki Vantaa Tuloluokka (euroa) lkm % lkm % lkm % 2-11 999 2 419 4,1 8 730 6,4 2 471 5,0 12 000-16 999 1 952 3,3 6 388 4,7 1 905 3,8 17 000-26 999 6 167 10,4 19 777 14,5 6 432 12,9 27 000-36 999 7 252 12,3 21 325 15,6 7 904 15,8 37 000-46 999 7 952 13,4 20 373 14,9 8 779 17,6 47 000-56 999 7 521 12,7 17 256 12,6 7 840 15,7 57 000-66 999 6 115 10,3 12 124 8,9 5 347 10,7 67 000-76 999 4 786 8,1 8 528 6,2 3 370 6,8 77 000-86 999 3 631 6,1 5 718 4,2 2 066 4,1 87 000-11 181 18,9 15 718 11,5 3 721 7,5 Tuloton/tuntematon 176 0,3 773 0,6 119 0,2 Yhteensä 59 152 100 136 710 100 49 954 100 Lähde: VAL 2000; taulu P 06 D
Taulukko 5. Valtionveronalaiset tulot perhettä ja perheenjäsentä kohti Espoossa, Helsingissä Vantaalla, Uudellamaalla ja koko maassa vuonna 2000. Tulot/ Perhe ( ) Tulot/ Perheenjäsen ( ) Espoo 72 378 24 535 Helsinki 56 506 20 915 Vantaa 49 031 16 973 Uusimaa 56 592 19 873 Koko maa 44 029 15 227 Lähde: VAL 2000; taulu P 06 D Vuoden 2000 valtionveronalaiset tulot espoolaista perhettä kohti olivat keskimäärin 72 378 euroa. Espoolaisen perheen tulot olivat lähes 30 000 euroa korkeammat kuin koko maan vastaavat tulot ja lähes 16 000 euroa korkeammat kuin helsinkiläisen sekä yli 23 000 euroa korkeammat kuin vantaalaisen perheen vastaavat tulot. Uudellamaalla valtionveronalaiset tulot perhettä kohti olivat noin 57 000 euroa. Perheenjäsentä kohti laskettuna vuonna 2000 valtionveronalaiset tulot olivat Espoossa lähes 25 000 euroa, kun vastaavasti Helsingissä tulot olivat 21 000 euroa ja Vantaalla 17 000 euroa. Koko maassa perheenjäsenen tulot olivat keskimäärin yli 9 000 euroa pienemmät kuin espoolaisen perheenjäsenen tulot vuoden 2000 aikana.
ASUNTOKUNNAT 1.1 Asuntokuntiin kuuluvia käsitteitä Asuntokunnan muodostavat kaikki samassa asuinhuoneistossa vakinaisesti asuvat henkilöt. Vakinaisesti laitoksissa kirjoilla olevat, asunnottomat, ulkomailla ja tietymättömissä olevat henkilöt eivät muodosta asuntokuntia. Asuntolarakennuksiksi luokitelluissa rakennuksissa asuvat henkilöt, joiden asunto ei täytä asuinhuoneiston määritelmää, eivät muodosta asuntokuntia. Alivuokralainen kuuluu samaan asuntokuntaan muiden asunnossa asuvien kanssa. Asuntokunnan viitehenkilöllä tarkoitetaan asuntokunnan suurituloisinta henkilöä. Mikäli suurituloisin on alle 25-vuotias lapsen asemassa oleva henkilö tai asuntokunnassa ei kenelläkään ole valtionveronalaisia tuloja, viitehenkilöksi määritellään asuntokunnan vanhin henkilö. Asuntokunnat jaetaan asuntokuntarakenteen mukaan kahteen luokkaan seuraavasti: Perheasuntokuntia ovat asuntokunnat, joissa on - 1 perhe, ei muita henkilöitä - 1 perhe ja muita henkilöitä - vähintään 2 perhettä, ei muita henkilöitä - vähintään kaksi perhettä ja mahdollisesti muita henkilöitä Muita asuntokuntia ovat asuntokunnat, joissa on - 1 henkilö - 2 henkilöä, molemmat samaa sukupuolta - 2 henkilöä, mies ja nainen - vähintään 3 henkilöä, kaikki samaa sukupuolta - vähintään 3 henkilöä, miehiä ja naisia Koska asuntokuntatilastoihin on viety vain ne perheet, joiden asunto täyttää asunnon määritelmän, on asuntokuntatilastojen perheiden lukumäärä pienempi kuin perhetilastojen perheiden lukumäärä.
1.2 Asuntokuntien koko ja asuntokuntarakenne Vuoden 2000 lopussa espoolaisista asuntokunnista lähes joka kolmas oli yhden hengen asuntokunta. Vuodesta 1985 sekä yhden että kahden hengen asuntokuntien osuus oli tasaisesti kasvanut ja sitä suurempien asuntokuntien osuus pienentynyt. Asuntokunnan keskikoko oli hieman pienentynyt Espoossa, vuoden 1985 lopussa asuntokunnassa oli keskimäärin oli 2,6 henkilöä ja vuoden 2000 lopussa keskimäärin 2,4 henkilöä. Taulukko 6. Asuntokunnat koon mukaan Espoossa vuosina 1985 2000. 1985 1990 1995 2000 Henkilöluku lkm % lkm % lkm % lkm % 1 henkilö 14 200 24,1 18 586 27,3 24 479 31,2 28 050 31,7 2 henkilöä 16 111 27,3 20 430 30,0 23 843 30,4 28 049 31,7 3 henkilöä 12 222 20,7 12 306 18,1 12 681 16,2 13 592 15,3 4 henkilöä 12 046 20,4 11 871 17,4 11 796 15,0 12 757 14,4 5 henkilöä 3 419 5,8 3 727 5,5 4 140 5,3 4 460 5,0 6 henkilöä 713 1,2 779 1,1 913 1,2 1 033 1,2 7+ henkilöä 306 0,5 413 0,6 637 0,8 613 0,7 Yhteensä 59 017 100 68 112 100 78 489 100 88 554 100 As.kunnan keskikoko 2,6 2,5 2,4 2,4 Lähde: VAL 2000; taulu P 02 D1 Taulukko 7. Asuntokunnat koon mukaan Espoossa, Helsingissä, Vantaalla, Uudellamaalla ja koko maassa vuonna 2000. Espoo Helsinki Vantaa Uusimaa Koko maa Henkilöluku lkm % lkm % lkm % lkm % lkm % 1 henkilö 28 050 31,7 131 541 47,4 25 932 33,6 232 565 39,3 856 746 37,3 2 henkilöä 28 049 31,7 83 840 30,2 24 908 32,3 183 260 31,0 722 437 31,5 3 henkilöä 13 592 15,3 30 811 11,1 11 914 15,4 78 698 13,3 312 646 13,6 4 henkilöä 12 757 14,4 21 801 7,9 9 827 12,7 64 876 11,0 254 707 11,1 5 henkilöä 4 460 5,0 7 104 2,6 3 370 4,4 23 103 3,9 103 339 4,5 6 henkilöä 1 033 1,2 1 686 0,6 838 1,1 5 735 1,0 29 328 1,3 7+ henkilöä 613 0,7 864 0,3 359 0,5 2 946 0,5 16 183 0,7 Yhteensä 88 554 100 277 647 100 77 148 100 591 183 100 2 295 386 100 As.kunnan keskikoko 2,4 1,9 2,3 2,1 2,2 Lähde: VAL 2000; taulu P 02 D1 Vuoden 2000 lopussa Vantaan asuntokuntarakenne oli jokseenkin samanlainen kuin Espoon, mutta Helsingissä asuntokuntien rakenne oli voimakkaasti painottunut pieniin asuntokuntiin. Espoolaisista ja vantaalaisista asuntokunnista kaksi kolmesta oli yhden tai kahden hengen asuntokuntia, kun vastaavasti helsinkiläisistä asuntokunnista niitä oli jopa neljä viidestä.
Asuntokunnan keskikoko oli Espoossa 2,4 henkilöä eli se oli hieman suurempi kuin keskimäärin koko maan asuntokunnan keskikoko, joka oli 2,2 henkilöä asuntokuntaa kohti. Helsingissä keskikoko oli ainoastaan 1,9 henkilöä, Vantaalla 2,3 henkilöä ja Uudellamaalla 2,1 henkilöä asuntokuntaa kohti. % 100 80 60 40 20 0 Espoo Helsinki Vantaa Uusimaa Koko maa 1 henkilö 2 henkilöä 3 henkilöä 4 henkilöä 5+ henkilöä Kuvio 2. Asuntokunnat koon mukaan Espoossa, Helsingissä, Vantaalla, Uudellamaalla ja koko maassa vuonna 2000. Taulukko 8. Asuntokuntarakenne Espoossa, Helsingissä, Vantaalla, Uudellamaalla ja koko maassa vuonna 2000. Espoo Helsinki Vantaa Uusimaa Koko maa Asuntokuntatyyppi lkm % lkm % lkm % lkm % lkm % Vain 1 perhe 55 763 63,0 128 353 46,2 47 650 61,8 325 515 55,1 1 317 741 57,4 1 perhe ja muita 1 633 1,8 5 074 1,8 1 328 1,7 11 017 1,9 45 474 2,0 2 perh. ja mahd. muita 852 1,0 1 534 0,6 482 0,6 4 407 0,7 18 707 0,8 Ei-perhettä asuntokunnat Vain miehiä 13 015 14,7 54 657 19,7 12 097 15,7 101 645 17,2 384 909 16,8 Vain naisia 16 783 19,0 85 848 30,9 15 141 19,6 144 528 24,4 511 490 22,3 Miehiä ja naisia 508 0,6 2 181 0,8 450 0,6 4 071 0,7 17 065 0,7 Yhteensä 88 554 100 277 647 100 77 148 100 591 183 100 2 295 386 100 Lähde: VAL 2000; taulu P 01 D Espoossa ja Vantaalla vuoden 2000 lopussa kahdessa kolmesta asuntokunnasta oli ainakin yksi perhe. Uudellamaalla ja koko maassa asuntokunnista keskimäärin 60 prosentissa oli vähintään yksi perhe ja Helsingissä vain alle puolet asuntokunnista oli perheen muodostamia asuntokuntia. Asuntokunnissa, joissa ei ollut perhettä, naisasuntokunnat olivat hieman miesasuntokuntia yleisempiä. Miesten ja naisten muodostamat seka-asuntokunnat olivat kaikilla alueilla harvinaisia.
Taulukko 9. Yhden hengen asuntokunnat sukupuolen ja siviilisäädyn mukaan Espoossa, Helsingissä, Vantaalla, Uudellamaalla ja koko maassa vuonna 2000. Espoo Helsinki Vantaa Uusimaa Koko maa Siviilisääty % lkm % % % % Kaikki 100 28 050 100 100 100 100 Naimaton 53,0 14 867 58,1 52,3 53,8 48,1 Naimisissa 4,5 1 253 3,7 4,1 4,1 4,1 Eronnut 25,4 7 128 22,2 28,0 24,2 22,9 Leski 17,1 4 802 15,9 15,6 17,8 24,9 Mies 42,7 11 982 38,2 44,0 40,7 42,3 Naimaton 63,4 7 600 66,6 61,6 63,2 60,5 Naimisissa 5,5 662 4,9 4,8 5,3 5,5 Eronnut 24,1 2 883 22,3 27,3 24,5 24,7 Leski 7,0 837 6,1 6,3 7,0 9,3 Nainen 57,3 16 068 61,8 56,0 59,3 57,7 Naimaton 45,2 7 267 52,9 45,0 47,4 39,0 Naimisissa 3,7 591 3,0 3,5 3,3 3,1 Eronnut 26,4 4 245 22,2 28,6 24,0 21,6 Leski 24,7 3 965 22,0 22,9 25,3 36,3 Lähde: VAL 2000; taulu P 02 D1 Espoossa oli vuoden 2000 lopussa yhteensä noin 28 000 yhden hengen asuntokuntaa. Espoolaisista yhden hengen asuntokunnista 57 prosenttia oli naisasuntokuntia. Näistä naimattomia oli 45 prosenttia, eronneita 26 ja leskiä 25 prosenttia. Yksin asuvista miehistä 63 prosenttia oli naimattomia, 24 prosenttia eronneita ja vain 7 prosenttia leskiä. Pääkaupunkiseudun kuntien ja koko maan yhden hengen asuntokuntien erot ilmenevät selvimmin kun verrataan naimattomien naisten ja leskien osuuksia alueiden välillä. Espoossa ja Vantaalla yksin asuvien naimattomien naisten osuus oli noin 6 prosenttia ja Helsingissä jopa 14 prosenttiyksikköä korkeampi kuin vastaava koko maan osuus. Pääkaupunkiseudun kaupungeissa keskimäärin vain noin joka neljäs yksin asuva nainen oli leski, koko maassa vastaavasti joka kolmas.
Taulukko 10. Yli 65-vuotiaiden asuntokunnat Espoossa, Helsingissä ja Vantaalla vuonna 2000. Espoo Helsinki Vantaa Asuntokuntatyyppi lkm % lkm % lkm % Kaikki as.kunnat yht. 88 554 277 647 77 148 Vanhusas.kunnat 13 411 15,1 56 889 20,5 11 137 14,4 joista 1 henkilön as.kunnat 6 373 47,5 34 438 60,5 5 345 48,0 Väh. 2 henk.as.kunnat 7 038 52,5 22 451 39,5 5 792 52,0 Lähde: VAL 2000; taulu P 01 E Espoossa oli vuoden 2000 lopussa noin 13 400 vanhusasuntokuntaa eli kaikista asuntokunnista vanhusasuntokuntien osuus oli noin 15 prosenttia. Helsinkiläisistä asuntokunnista joka viides oli vanhusasuntokunta, Vantaalla puolestaan vanhusasuntokuntien osuus oli lähes sama kuin Espoossakin. Espoossa ja Vantaalla hieman alle puolet kaikista vanhusasuntokunnista oli yhden hengen asuntokuntia, kun vastaavasti Helsingissä yhden hengen asuntokuntien osuus vanhusasuntokunnista oli jopa 61 prosenttia. Suur-Leppävaara Suur-Tapiola Suur-Matinkylä Suur-Espoonlahti Suur-Kauklahti Vanha-Espoo Pohjois-Espoo Koko Espoo % 0 20 40 60 80 100 1 henkilön as.kunnat 2+ henkilön as.kunnat Kuvio 3. Yli 65-vuotiaiden asuntokunnat suuralueittain Espoossa henkilöluvun mukaan vuonna 2000. Suuralueittain tarkasteltuna yhden hengen vanhusasuntokuntien osuus oli lähes kaikilla suuralueilla noin puolet kaikista vanhusasuntokunnista. Vähiten yhden hengen vanhusasuntokuntia oli Suur-Kauklahdessa, jossa niiden osuus vanhusasuntokunnista oli 43 prosenttia ja Pohjois- Espoossa, jossa vain noin joka kolmas vanhusasuntokunnista oli yhden hengen asuntokunta.
Kuvio 4. Vanhusasuntokuntien osuuden muutos tilastoalueittain Espoossa vuosina 1995 2000. Tilastoalueittain tarkasteltuna vanhusasuntokuntien osuuden muutos vuosina 1995 2000 oli lähes yhtä usein negatiivista kuin positiivistakin. Vanhusasuntokuntien osuus kasvoi voimakkaimmin Westendissä ja Kanta-Espoonlahdessa. Vanhusasuntokuntien osuus väheni puolestaan eniten Vanhakartano-Röylän sekä Henttaan tilastoalueilla.
2.3 Asuntokuntien tulot Espoolaisista asuntokunnista noin joka kolmas ansaitsi yli 57 000 euroa vuoden 2000 aikana, kun taas helsinkiläisistä ja vantaalaisista vain noin joka viides. Korkeintaan 26 000 euroa ansaitsevia asuntokuntia oli espoolaisista 34 prosenttia, helsinkiläisistä 49 prosenttia ja vantaalaisista 40 prosenttia. Taulukko 11. Asuntokunnat valtionveronalaisten tulojen mukaan Espoossa, Helsingissä ja Vantaalla vuonna 2000. Espoo Helsinki Vantaa Tuloluokka (euroa) lkm % lkm % lkm % 2-11 999 9 987 11,3 48 569 17,5 9 934 12,9 12 000-16 999 6 027 6,8 27 673 10,0 5 942 7,7 17 000-26 999 14 407 16,3 58 384 21,0 14 859 19,3 27 000-36 999 11 620 13,1 41 324 14,9 11 946 15,5 37 000-46 999 9 945 11,2 29 120 10,5 10 187 13,2 47 000-56 999 8 455 9,5 21 277 7,7 8 422 10,9 57 000-66 999 6 645 7,5 14 397 5,2 5 660 7,3 67 000-76 999 5 142 5,8 9 849 3,5 3 607 4,7 77 000-86 999 3 884 4,4 6 560 2,4 2 199 2,9 87 000-12 091 13,7 18 571 6,7 4 055 5,3 Tuloton/tuntematon 351 1,4 1 923 0,7 337 0,4 Yhteensä 88 554 100 277 647 100 77 148 100 Lähde: VAL 2000; taulu P 06 D Taulukko 12. Valtionveronalaiset tulot asuntokuntaa ja asuntokuntaa ja henkilöä kohti Espoossa, Helsingissä, Vantaalla, Uudellamaalla ja koko maassa vuonna 2000. Tulot/ As.kunta ( ) Tulot/ Henkilö ( ) Espoo 58 198 24 615 Helsinki 40 994 21 423 Vantaa 39 581 17 401 Uusimaa 43 518 20 289 Koko maa 34 296 15 492 Lähde: VAL 2000; taulu P 06 D Asuntokuntaa kohti laskettuna keskitulot olivat pienemmät kuin perhettä kohti laskettuna, mikä johtuu siitä, että asuntokuntien keskikoko on pienempi kuin perheiden. Espoossa vuonna 2000 asuntokunnan tulot olivat keskimäärin 58 000 euroa, Helsingissä 41 000 euroa ja Vantaalla 40 000 euroa. Koko maassa keskitulot olivat asuntokuntaa kohti 34 000 euroa.