Henkilövalmisaineistomoduulit, VL7085, kokonaisaineisto

Transkriptio

1 Aineistokuvaus Henkilövalmisaineistomoduulit, VL7085, kokonaisaineisto Sisältökuvaus Aineisto sisältää tietoja väestölaskentavuosilta 1970, 1975, 1980 ja Joitain muuttujia on karkeistettu. Aineistoa ei voida luovuttaa kokonaisaineistona. Kohdejoukko Vuosina 1970,1975,1980 ja 1985 viiteajankohtana maassa asuva väestö Lähdeaineisto Väestön keskusrekisteri, verohallitus ja laskentalomakkeet Muuttujia 35 Muuttujaluettelo shnro sivs kunta taaja ptoim1 amas1 ammattikoodi sose tyokk tyke tkun toimiala jurmu ktutk saikavv vata svatv tyotu tyrtu taty hape akoko hulu pety peas pekoko lkm alkm18 alkm7 alkm3 syntyv kuolv sukup vuosi penulaika Muuttujat Suojattu henkilönumero Siviilisääty Asuinkunta Asuintaajama Pääasiallinen toiminta väestölaskentaviikolla Ammattiasema ammattikoodi Sosioekonominen asema (uusi luokitus) Työkuukaudet (kokopäivätyö) Työttömyyskuukaudet Työpaikan sijaintikunta Toimiala Juridinen muoto Korkein tutkinto Korkeimman tutkinnon suoritusvuosi Asunnon varustetaso Valtionveronalaiset tulot Palkkatulo Yrittäjätulo Talotyyppi Asunnon hallintaperuste Asuntokunnan koko Huoneiden lukumäärä Perhetyyppi Perheasema Perheen koko Lasten lukumäärä perheessä Alle 18-vuotiaiden lasten lukumäärä perheessä Alle 7-vuotiaiden lasten lukumäärä perheessä Alle 3-vuotiaiden lasten lukumäärä perheessä Syntymävuosi Kuolinvuosi sukupuoli Perheen nuorimman lapsen ikä Suojattu henkilönumero shnro Järjestelmän henkilölle antama yksilöivä numeron, joka korvaa henkilötunnuksen Siviilisääty sivs Henkilön siviilisäädyllä tarkoitetaan Suomen avioliittolain mukaista asemaa. Tieto siviilisäädystä perustuu väestön keskusrekisteriin. Vuosina 1970 ja 1975 käytettiin myös lomaketietoja hyväksi. Tieto kuuluu laskennan luotettavimpiin. 1=Naimaton 2=Naimisissa 3=Asumuserossa 4=Eronnut 1 (10)

2 5=Leski (9=tuntematon v. 1975) Asuinkunta kunta Asuinkunta on se kunta, johon henkilö on henkikirjoitettu. Väestölaskennoissa ei ole huomioitu ns. tilapäistä asumista. Henkilöt, jotka esim. opiskelevat kotikuntansa ulkopuolella on siten useimmiten kooditettu varsinaiseen kotikuntaansa. Tieto perustuu väestön keskusrekisterin tietoihin. Vuosina 1970 ja 1975 myös lomaketietoja käytettiin osittain hyväksi. Asuinkunta-tiedon laatua tutkittiin vuoden 1990 luotettavuusselvityksessä. Selvityksen mukaan 0,4 % väestöstä oli merkitty väärään kotikuntaan. Väestölaskennan tietoa voitaan siksi pitää melko luotettavana. Vuoden 199x kotikuntalaki antaa henkilölle mahdollisuuden vapaammin valita vakinaisen asuinpaikkansa. Esim. opiskelijat voivat halutessaan olla kirjoilla opiskelu paikkakunnalla. Henkilöllä voi vakinaisen asuinpaikan lisäksi olla tilapäinen asuinpaikka asunnossa, jossa hän ilmoituksensa mukaan asuu tilapäisesti vähintään kolme kuukautta. Uusi kotikuntalaki ei kuitenkaan enää vaadi ilmoituksen tekemistä tilapäisestä asumisesta. Myös asunnottomat voivat kuulua kunnassa vakinaisesti asuvaan väestöön. Tilastokeskus on vuoden 1996 alussa tutkinut asuinpaikkatiedon luotettavuutta. Tulosten valossa näyttää siltä, että Oheisesta taulukosta selviää kuntien määrä Suomessa eri väestölaskenta-ajankohtina kuntaa Väestölaskentojen pitkittäistiedoston käsikirjassa (Tilastokeskus 1991) on luettelo kuntien aluejärjestelyjen aiheuttamista väestömuutoksista ajanjaksolla Asuinkunta tiedot ovat seuraavilta ajankohdilta: (kuntaluokitus 1971, 515 kuntaa), (kuntaluokitus 1976, 475 kuntaa), (kuntaluokitus 1980, 461 kuntaa) ja (kuntaluokitus 1985, 461 kuntaa) Asuintaajama taaja Pääasiallinen toiminta väestölaskentaviikolla ptoim1 TOIMINTA Työllinen työvoima 1 Työtön työvoima vuotiaat 3 Opiskelijat, koululaiset (15+) 4 kotitaloustyötä tekevät 5 Varusmiehet 6 Vanhuuseläkkeellä olevat 7 Työkyvyttömät 8 Muut työvoiman ulkopuolella olevat 9 Toiminta tuntematon TOIMINTA KÄYTETTÄVÄ HARKITEN 0 Työllinen työvoima 1 Työtön työvoima vuotiaat 3 Opiskelijat, koululaiset (15+ v.) 2 (10)

3 4 Kotitaloustyötä tekevät 5 Varusmiehet 6 Eläkeläiset 9 Muut työvoiman ulkopuolella olevat, toiminta tuntematon TOIMINTA Työllinen työvoima 1 Työtön työvoima vuotiaat 3 Opiskelijat, koululaiset (15+ v.) 4 Kotitaloustyötä tekevät 5 Varusmiehet 6 Eläkeläiset (pl. työttömyyseläkkeellä olevat) 7 Työttömyyseläkkeellä olevat 8 Muut työvoiman ulkopuolella olevat 9 Toiminta tuntematon Ammattiasema amas1 Ammattiasema kuvaa työllisten asemaa työelämässä. Tieto erottelee palkansaajat, yrittäjät, ja yrittäjäperheenjäsenet. Rekisteriväestölaskennoissa yrittäjiä ei enää jaettu työnantaja- ja yksinäisyrittäjiin. Ryhmä '"yrittäjät ym." sisältää lisäksi sekä yrittäjät että näiden yrittäjäperheenjäsenet. Tiedot vuosilta perustuvat kokonaan lomaketietoihin. Tuoreimmat tiedot perustuvat henkilön eläkevakuutustietoihin sekä palkka- ja yrittäjätulon määrään. Vuosien 1970, 1975 ja 1980 laskennoissa myös lapset, kotitaloustyötä tekevät ja osa opiskelijoista saivat ammattiaseman ruokakunnan päämiehen tai asuntokunnan viitehenkilön mukaan. Eläkeläiset, laitoshoidossa olevat ja itsenäiset opiskelijat sijoitettiin taas luokkaan "itsenäiset ammatittomat" (1970 ja 1975) tai luokkaan "muu, tuntematon (1980). Vuonna 1980 valtaosa kotitaloustyötä tekevistä kuului viimeksi mainittuun ryhmään. Vuodesta 1985 eteenpäin ammattiasema -tieto on vain työllisellä työvoimalla. Mikäli henkilö väestölaskennoissa on oikein perustein luokiteltu ammatissa toimivaksi (vuodesta 1985 työlliseksi), hänen ammattiasemakoodinsa on yleensä oikea. Koska ammatissatoimivia ja työllisiä on laskennoissa ilmeisesti liian vähän (vuosi 1990 on poikkeus), myös palkansaajien ja yrittäjien määrä on liian alhainen. Esim. vuoden 1985 laskennasta puuttuu selvityksen mukaan peräti palkansaajaa ja yrittäjää tai yrittäjäperheenjäsentä. Suurin osa näistä henkilöistä on väärin perustein kooditettu työvoiman ulkopuolelle. Vuoden 1990 laskennassa yrittäjiä ja heidän avustavia perheenjäseniään näyttää taas olevan noin liian paljon. Tieto on myös ei-ammatissatoimivilla vuosina Ammattiasema =Toimihenkilöt 2=Työntekijät 3=Työnantajayrittäjät 4=Yksinäisyrittäjät 5=Avustavat perheenjäsenet 6=Itsenäiset ammatittomat 9=Ammattiasema tuntematon Ammattiasema =Palkansaajat 2=Yksinäisyrittäjät 3=Yrittäjät, 1-4 työntekijää 4=Yrittäjä, vähintään 5 työntekijää 6=Yksinäisyrittäjän perheenjäsen 7=työnantajayrittäjän perheenjäsenet 9=Ammattiasema tuntematon Ammattiasema =Palkansaajat 2=Yksinäisyrittäjät 3 (10)

4 3=Yrittäjät, palkattua työvoimaa 4=Yrittäjän avustava perheenjäsen 9=tuntematon, ei työllinen ammattikoodi ammattikoodi Ammatilla tarkoitetaan sitä toimintaa tai työtä, jota henkilö tekee tuloa saadakseen. Yleisenä periaatteena ammatteja luokiteltaessa on mainittu "yhdistää samanlainen toiminta kiinnittämättä yleensä huomiota koulutukseen, ammattiasemaan, virka-asemaan tai toimialaan." Toiminnan samankaltaisuuden arviointiperuste on ollut työn luonne tai toiminnan tarkoitus (esim. hoitotyö, vartiointityö). Pitkittäistiedoston ammattiluokituksen mukainen koodi. Pitkittäistiedoston ammattiluokitus poikkeaa jonkin verran vuoden 1980 ammattiluokituksesta. Vuosina ammattitieto on myös ei-ammatissa toimivilla. Sosioekonominen asema (uusi luokitus) sose - Sosioekonomisen aseman luokitus perustuu tietoihin henkilön pääasiallisesta toiminnasta, ammatista, ammattiasemasta, toimialasta sekä työnantajasektorista. Vuosien 1970 ja 1975 sosioekonomisen aseman luokitukset on tehty mahdollisimman vertailukelpoisiksi myöhempien vuosien luokitusten kanssa. Työkuukaudet (kokopäivätyö) tyokk Tiedot työssäolokuukausista kokopäivätyössä olevilta ovat vuosilta 1975, 1980 ja Vuodelta 1975 tieto on vain palkansaajilla. Kuukausitiedot perustuvat yksinomaan lomaketietoihin. Henkilöt, jotka jättivät vastaamatta tähän kysymykseen ovat saaneet työssäolokuukausiksi 0 (nolla) kuukautta. Kokopäivätyökuukausien luotettavuudesta ei ole tarkkoja tietoja. Vuoden 1980 luotettavuustutkimuksessa on kuitenkin osoitettu, että ammatissa toimivien määrä laskenta-aineistossa on liian alhainen. Tästä voidaan melko suurella varmuudella päätellä, että myös niiden henkilöiden määrä, jotka ovat tehneet kokopäivätyötä vähintään 6 kuukautta, on liian alhainen. Sama pätee melko varmasti myös muiden vuosien kohdalla. Arvoalue 1-12, 99. 1= 1 kuukausi 2= 2 kuukautta. 99=ei kokopäivätyökuukausia, tuntematon (1975 ei palkansaaja) Työttömyyskuukaudet tyke Pitkittäistiedostossa on tietoja työttömyyskuukausista 1980 ja Kuukausitiedot perustuvat yksinomaan lomaketietoihin. Kuukausitiedot perustuvat yksinomaan lomaketietoihin. Henkilöt, jotka jättivät vastaamatta tähän kysymykseen ovat saaneet työssäolokuukausiksi 0 (nolla) kuukautta. Vuosina 1980 ja 1985 henkilön ammatissa toimivuuteen vaikutti myös työttömyyskuukausien määrä. Ammatissa toimiviin luettiin kaikkia 15 vuotta täyttäneet henkilöt (19 85: vuotiaat) jotka viimeisen 12 kuukauden aikana olivat vähintään kuusi kuukautta työssä (vähintään 20 h/viikko) ja/tai työttömänä. Arvoalue 1-12, 99. 1= 1 kuukausi 4 (10)

5 2= 2 kuukautta. 99=ei työttömyyskuukausia tai tuntematon Työpaikan sijaintikunta tkun Työpaikan sijainti on määritelty työn luonteen ja suorittamispaikan mukaan. Pitkittäistiedoston pienin alueyksikkö on kunta. Vuonna 1970 ja 1975 työpaikalla tarkoitettiin lähinnä työpaikkaa vuoden vaihteessa. Vuoden 1980 laskennassa tiedusteltiin missä työpaikassa asianomainen oli ollut "työssä pisimmän ajan 12 viime kuukauden aikana". Vuonna 1985 työpaikalla tarkoitettiin pääasiallista työpaikkaa viikolla Toimiala toimiala Henkilön elinkeino (toimiala) määräytyy hänen työpaikkansa toimialan mukaan. Kaikki samassa toimipaikassa työskentelevät saavat saman elinkeinon ammatistaan riippumatta. Työpaikan toimiala määritetään kullekin toimipaikalle Tilastokeskuksen toimiala luokituksen mukaisesti. Itsenäiselle ammatinharjoittajalle elinkeino määritetään toiminnan laadun mukaan. Toimipaikassa yritys harjoittaa pääasiassa yhdenlaatuista toimintaa. Saman yrityksen eri sijaintipaikoilla harjoittamat toiminnot katsotaan yleensä eri toimipaikoiksi. Vuoden 1970 laskennan yhteydessä tiedusteltiin sekä vuodenvaihteen että laskentaviikon työpaikkaa. Pitkittäistiedostoon on ensisijaisesti siirretty vuodenvaihteen toimialatieto. Vuoden 1975 laskennassa tiedot piti antaa " vallitsevien olosuhteiden mukaisesti". Vuoden 1980 toimialatieto perustuu siihen työpaikkaan, jossa asianomainen oli ollut "työssä pisimmän ajan 12 viime kuukauden aikana". Vuosien 1985 ja 1990 elinkeinotieto kuvaa laskentaviikon pääasiallisen työpaikan toimialaa. Vuoden 1970 ja 1975 väestölaskennoissa käytettiin toimialaluokitusta, joka on esitetty monisteessa "Elinkeinoluokitus. Väestölaskenta 1970". Vuonna 1980 otettiin käyttöön uusi toimialaluokitus, joka oli käytössä myös vuonna 1985 (Toimialaluokitus 1979, Tilastokeskus, Käsikirjoja nro 4, uudistettu laitos 1984). Pitkittäistiedoston luokitus perustuu vuoden 1979 luokitukseen. Tämä luokitus on tarkempi kuin vuosien 1970 ja 1975 luokitus. Kun näiden vuosien toimialatiedot muunnettiin uutta luokitusta vastaaviksi, noin 200 lähinnä 5-numerotason toimialaryhmää jäi ilman tapauksia. Nämä toimialakoodit ovat kuitenkin käytössä vuosien 1980 ja 1985 ja osittain myös vuoden 1990 osalta. Eri väestölaskentavuosina luokituksen hierarkiataso (2-5 numeron tarkkuudella) voi poiketa huomattavasti Juridinen muoto jurmu Juridinen muoto kuvaa työpaikan omistajuutta ja yritysmuotoa. Juridisen muodon avulla voidaan tehdä jako mm. julkisen ja yksityisen sektorin välillä. Tieto on niillä henkilöillä, jotka ovat ammattiasemaltaan palkansaajia ja se perustuu laskentalomakkeilla saatuihin tietoihin henkilön työpaikasta. Vuosina 1970 ja 1975 työpaikalla tarkoitettiin lähinnä työpaikkaa vuodenvaihteessa. Vuoden 1980 laskennassa tiedusteltiin missä työpaikassa asianomainen oli ollut "työssä pisimmän ajan 12 viime kuukauden aikana". Vuonna 1985 työpaikalla tarkoitettiin pääasiallista työpaikkaa viikolla Pitkittäistiedoston luokitus noudattaa vuoden 1985 luokitusta. Vuosina 1970 ja 1975 asunto-osakeyhtiöt on kuitenkin viety ryhmään "muu osakeyhtiö", kun ne taas vuosina 1980 ja 1985 sisältyvät ryhmään "muu yksityinen sektori". Työpaikan juridinen muoto 1=Valtio 2=Kunta 3=Valtioenemmistöinen osakeyhtiö 4=Muu osakeyhtiö (myös asunto-osakeyhtiö) 5=Muu yksityinen sektori 5 (10)

6 9=Muu, tuntematon, työpaikka ulkomailla Korkein tutkinto ktutk Vuoden 2003 koulutusluokituksen mukainen 6-nro koodi Korkeimman tutkinnon suoritusvuosi saikavv Asunnon varustetaso vata ASUNNON VARUSTETASO Arvoalue 0-64, 99 0 Ei asuntoväestössä 1 asunnossa ei varusteita 2-64 erilaisia kombinaatioita varusteista viemäri vesijohto WC keskus- tai sähkölämmitys lämmin vesi peseytymistilat 64 Asunnosssa kaikki varusteet 99 Varustetaso tuntematon Valtionveronalaiset tulot svatv Valtionveronalaisiksi tuloiksi on katsottu tulot, joiden suuruus on vähintään 2 euroa. Tulot on pyöristetty sadan euron tarkkuuteen ja ylin persentiili on korvattu mediaanilla. Vaikka perusjoukko on määritelty laskentapäivän avulla, yksittäisten tietojen viite ajanjakson pituus vaihtelee. Tiedot työ- ja työttömyyskuukausista sekä tuloista koskevat koko väestölaskentavuotta (tulotiedot vuoden 1970 laskennassa koskevat vuotta 1971). Palkkatulo tyotu Tulot on pyöristetty sadan euron tarkkuuteen ja ylin persentiili on korvattu mediaanilla Yrittäjätulo tyrtu Tulot on pyöristetty sadan euron tarkkuuteen ja ylin persentiili on korvattu mediaanilla Talotyyppi taty Asunnot ryhmitellään talotyypin mukaan seuraavasti: - erilliset pientalot: 1-2 asunnon asuintalot, paritalot sekä pientaloihin verrattavat erilliset asuinrakennukset (esim. vakinaisesti asutut vapaa-ajan asunnot) - rivi- ja ketjutalot: asuinrakennukset, joissa on vähintään kolme yhteen kytkettyä pientaloa - asuinkerrostalot: vähintään kolmen asunnon talot, joissa ainakin kaksi asuntoa sijaitsee päällekkäin ja jotka eivät kuulu edellisiin luokkiin - muu rakennus: myös rakennukset, joiden talotyyppi on tuntematon. TALOTYYPPI , =Ei kuulu asuntoväestöön 1=Erillinen pientalo 2=Kytketty pientalo 3=Asuinkerrostalo 5=Muu rakennus 6 (10)

7 9=Tuntematon TALOTYYPPI =Ei kuulu asuntoväestöön 1=Erillinen pientalo 2=Kytketty pientalo 3=Asuinkerrostalo 9=Muu rakennus, tuntematon HUOM! Eri vuosien tiedot eivät ole vertailukelpoisia ainakaan asuntoväestöön kuulumattomien kohdalla. Asunnon hallintaperuste hape Luokitus 1970, 1980 ja =Ei kuulu asuntoväestöön 1=omistaa talon 2=omistaa osakkeet 3=työ- tai virkasuhdeasunto 4=vuokra-asunto tai osuuskunta-asunto 9=Hallintaperuste tuntematon Luokitus 1975 vai 1980 (vrt alkuper muuttujaluettelo) 0=Ei kuulu asuntoväestöön 1=Omistaa talon tai asunnon osakkeet 3=Työ- tai virkasuhdeasunto 4=Vuokra-asunto tai osuuskunta-asunto 5=Huoneisto tilapäisesti asuttu 9=Hallintaperuste tuntematon Asuntokunnan koko akoko Pitkittäistiedostossa on myös jokaiselta väestölaskentavuodelta tieto asuntokunnan koosta. Tämä tieto on otettu suoraan alkuperäisten laskenta-aineistojen asunto- tai asuntokunta tiedostoista. Asuntokuntakoodin avulla muodostettujen asuntokuntien kokotieto saattaa poiketa tästä tiedosta. Asuntoväestöön kuuluvat periaatteessa kaikki Suomessa yksityisasunnoissa asuvat henkilöt, eli kaikki ne, jotka kuuluvat johonkin ruoka- tai asuntokuntaan. Asuntoväestön määritelmä vaihtelee kuitenkin jonkin verran laskennasta toiseen - joskus jopa saman väestölaskentavuoden eri tiedostoissa. Pitkittäistiedostossa asuntoväestö on osittain määritelty uudestaan. Vuoden 1970 asuntoväestöön laskettiin kaikki henkilöt, jotka eivät vakituisesti asuneet laitoksissa, olivat vailla vakinaista asuntoa tai työskentelivät Suomen lähetystöissä tai edustoissa ulkomailla. Asuntoloissa asuvat laskettiin asuntoväestöön, mikäli asunto täytti asuinhuoneiston määritelmän.vuoden 1970 laskennassa muodostettiin ruokakuntia myös niistä henkilöistä, jotka eivät kuuluneet asuntoväestöön (lähinnä asuntoloissa asuvia). Tällaisiin ruokakuntiin kuului yhteensä henkilöä. Pitkittäistiedostossa valtaosa näistä henkilöistä on laskettu asuntoväestöön. Vuoden 1975 laskenta-aineistoon sisältyi yhteensä noin henkilöä, jotka eivät palauttaneet väestölaskentalomaketta. Näitä henkilöitä ei laskenta-aineistossa laskettu asunto väestöön kuuluviksi. Pitkittäistiedostossa vuoden 1975 asuntoväestöön on laskettu lähes kaikki henkilöt, jotka eivät vakituisesti asuneet laitoksessa. Tästä syystä luku on huomattavasti suurempi kuin alkuperäisessä väestölaskentaaineistossa. Vuoden 1980 laskennassa asuntoväestöön laskettiin myös asuntoloissa asuvat, joiden asuintilat eivät täyttäneet asuinhuoneiston määritelmää. Pitkittäistiedostossa vuoden 1980 asuntoväestöön ei kuulu lainkaan asuntoloissa asuvia. Asuntolarakennuksissa asui yhteensä noin henkilöä. Vuosien 1985, 1990 ja 1995 asuntoväestöön kuuluvat väestön keskusrekisterin mukaan vuoden lopussa asuinhuoneistoissa vakinaisesti asuvat henkilöt. Laitoksissa vakinaisesti hoidettavina olevat, asuntoloissa 7 (10)

8 ja ulkomailla asuvat sekä asunnottomat henkilöt eivät kuulu asuntoväestöön, eivätkä myöskään ne asuntolarakennuksiksi luokitelluissa rakennuksissa asuvat henkilöt, joiden asunto ei täytä asuinhuoneiston määritelmää. laskettu ASKU-koodin avulla. 00=Ei kuulu asuntoväestöön 01=asuntokunnassa yksi henkilö 02=Kaksi henkilöä 09=Asuntokunnassa 9 tai enemmän henkilöitä 99=Asuntokunnan koko tuntematon Huoneiden lukumäärä hulu Asunnossa olevien huoneiden lukumäärä ilman keittiötä 0=henkilö ei kuulu asuntoväestöön tai huoneluku tuntematon 1=1 huone 2=2 huonetta 9=Vähintään 9 huonetta Perhetyyppi pety PERHETYYPPI =Ei perheväestössä 1=Aviopari ilman lapsia 2=Aviopari ja lapsia 3=Äiti ja lapsia 4=Isä ja lapsia 5=Avopari ja lapsia 9=Tuntematon PERHETYYPPI =Ei perheväestössä 1=Aviopari ilman lapsia 2=Aviopari ja lapsia 3=Äiti ja lapsia 4=Isä ja lapsia 5=Avopari ja lapsia 7=Avopari ilman lapsia 9=Tuntematon PERHETYYPPI =Ei perheväestössä 1=aviopari ilman lapsia 2=aviopari ja lapsia 3=äiti ja lapsia 4=isä ja lapsia 5=avopari ja lapsia PERHETYYPPI =Ei perheväestössä 1=aviopari ilman lapsia 2=aviopari ja lapsia 3=äiti ja lapsia 4=isä ja lapsia 5=avopari ja ei yhteisiä lapsia 8 (10)

9 6=avopari ja yhteisiä lapsia 7=avopari ilman lapsia 9=perhetyyppi tuntematon Perheasema peas 0=Ei perheväestössä 1=Päämies 2=Puoliso (avio- tai avo-) 3=Lapsi 9=Perheasema tuntematon Huom! Vuonna 1980 päämies (=1) on vanhempi puoliso ja puoliso (=2) nuorempi sukupuolesta riippumatta Perheen koko pekoko Arvoalue 0, 2-9 0=Ei perheväestössä, koko tuntematon 2=Kaksi henkilöä jne. 9=Yhdeksän tai enemmän Lasten lukumäärä perheessä lkm 0=Ei perheväestössä tai perheessä ei lapsia (ei ikärajaa) 1=perheessä yksi lapsi 2=perheessä kaksi lasta jne 9=perheessä vähintään 9 lasta Alle 18-vuotiaiden lasten lukumäärä perheessä alkm18 Lapseksi katsotaan iästä riippumatta vanhempien kanssa asuvat omat lapset tai puolison biologiset lapset tai ottolapset. 0=Ei perheväestössä tai perheessä ei alle 18 -vuotiaita lapsia 1=perheessä yksi alle 18-vuotias lapsi 2=perheessä kaksi alle 18-vuotiasta jne 5=perheessä vähintään viisi alle 18-vuotiaita Alle 7-vuotiaiden lasten lukumäärä perheessä alkm7 Lapseksi katsotaan iästä riippumatta vanhempien kanssa asuvat omat lapset tai puolison biologiset lapset tai ottolapset. 0=Ei perheväestössä tai perheessä ei alle 7 -vuotiaita lapsia 1=perheessä yksi alle 7-vuotias lapsi 2=perheessä kaksi alle 7-vuotiasta lasta 3=perheessä vähintään kolme alle 7-vuotiasta Alle 3-vuotiaiden lasten lukumäärä perheessä alkm3 Lapseksi katsotaan iästä riippumatta vanhempien kanssa asuvat omat lapset tai puolison biologiset lapset tai ottolapset. 0=Ei perheväestössä tai perheessä ei alle 3 -vuotiaita lapsia 1=perheessä yksi alle 3-vuotias lapsi 2=perheessä vähintään kaksi alle 3-vuotiasta lasta 9 (10)

10 Syntymävuosi syntyv Henkilön syntymävuosi Jos henkilön syntymäaika on muuttunut (Henkilötunnus muutettu) tieto on viimeisen väestötietojärjestelmän (VTJ) mukainen Kuolinvuosi kuolv Henkilön kuolinvuosi (tilastovuosi) sukupuoli sukup Tieto sukupuolesta on saatu Väestörekisterikeskuksen väestötietojärjestelmästä. Henkilön sukupuoli (viimeisimmän väestörakenneaineiston mukaan). Sukupuoli päivitetään aina uusimmasta väestörakenneaineistosta. Kun sukupuoli muuttunut, taulussa viimeisin ts. voimassaoleva tieto. vuosi Perheen nuorimman lapsen ikä penulaika 00=nuorimman lapsen ikä 0 vuotta 01=nuorimman lapsen ikä 1 vuotta 99=ei lapsia tai henkilö ei kuulu perheväestöön 10 (10)