qwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwe rtyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyu iopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopå LAATUKÄSIKIRJA asdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdf Tuusulan perusopetus ghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdfghjk 1.8.2012 löäzxcvbnmqwertyuiopåasdfghjklöäz Kalliomaan koulu, Kellokoski xcvbnmqwertyuiopåasdfghjklöäzxcv bnmqwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnm qwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwe rtyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyu iopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopå asdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdf ghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdfghjk löäzxcvbnmqwertyuiopåasdfghjklöäz xcvbnmqwertyuiopåasdfghjklöäzxcv bnmqwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnm rtyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyu
Tuusulan perusopetuksen laatukäsikirja Sisältö Lukijalle... 4 LAATUKUVAUKSET... 5 1. Johtaminen... 5 2. Henkilöstö... 7 3. Taloudelliset resurssit... 10 4. Arviointi... 12 5. Opetussuunnitelman toteuttaminen... 14 Opetussuunnitelman laatiminen... 15 Toimivuuden arviointi ja jatkuva kehittäminen... 15 Valintoihin liittyvä tiedottaminen ja ohjaus... 15 Luokan- ja aineenopettajien lisääntyvä yhteistyö yhtenäisessä perusopetuksessa... 15 6. Opetus ja opetusjärjestelyt... 18 Työparityöskentely... 19 Yhteisöllisyys ja yhteistoiminnallisuus... 19 Työskentely avustajan kanssa... 20 Eriyttäminen... 20 Integroinnista inkluusioon... 21 Muut joustavat opetusjärjestelyt... 21 Koulujen tilat ja varustelutaso... 22 Oppilasarviointi... 22 Oppilaan itsearviointi... 22 7. Oppimisen, kasvun ja hyvinvoinnin tuki... 25 8. Osallisuus ja vaikuttaminen... 28 Jokapäiväinen arjen osallistaminen opiskelussa... 28 Oppilaiden kanssa tehtävä yhteistyö... 29 Huoltajien kanssa tehtävä yhteistyö... 29 Nuorisovaltuusto... 29 9. Kodin ja koulu yhteistyö... 31 10. Oppimisympäristön turvallisuus... 33 11. Fyysinen oppimisympäristö... 35 2
3
Lukijalle Kädessäsi on Tuusulan perusopetuksen laatukäsikirja. Sen kirjoittamisesta on vastannut laatutyöryhmä, johon kuuluivat: luokanopettaja Kirsi Pässilä, erityisluokanopettaja Anu Piira, uskonnonopettaja ja apulaisrehtori Elsi Kiviniemi, äidinkielenopettaja ja apulaisrehtori Minna Järvi, erityisopetuksen koordinaattori Liisa Hasunen sekä pj. rehtori Mika Saatsi. Työryhmä työskenteli lukuvuoden 2010-2011. Kiviniemi osallistui työskentelyyn tammikuuhun 2011 saakka ja Järvi tammikuusta lukuvuoden loppuun. Koulujen laatuvastaavat sekä rehtorit osallistuivat työskentelyyn ja Tuusulan opetuspäällikkö Markus Torvinen koordinoi työskentelyä. Laatukäsikirja on kirjoitettu Opetusministeriön Perusopetuksen laatukriteereiden pohjalta tuusulalaisin painotuksin. Tavoitteena oli luoda konkreettinen kouluja ja koko opetustoimea palveleva vihkonen laadukkaan opetuksen turvaamiseksi. Kyseessä ei ole oppimisen käsikirja, vaan käsikirja opettajille ja laatukäsikirja kouluille. Oppimisen kysymyksiin tukea antaa paremmin opetussuunnitelma (TOPS), johon Tuusulassa on vielä erikseen lisätty Oppimaan oppimisen luku. Olemme huomioineet opetussuunnitelman muutokset ja muutoinkin pyrkineet katsomaan tulevaisuuteen perusopetuksen normien muutoksen hengessä. Sitä tarkoittaa käsikirjasta löytyvä 2020-luvun asenne. Jokaista laatukuvausta seuraa muutamia laadukkaan toiminnan tunnusmerkkejä. Ne ovat tarkoitetut mittareiksi kouluille ja koko opetustoimellemme. Laadusta puhuttaessa on tärkeä ymmärtää, että tarvitsemme mittareita, joilla voimme toisaalta osoittaa todeksi hyvää laatuamme ja toisaalta löytää kehittämiskohteita nykyhetkeen ja tulevaisuuteen. Opetuksen hyvä laatu on kaikkien oppilaiden, huoltajien ja koulujen henkilökunnan etu. Laatukäsikirja ei ole tarkoitettu vain opettajainhuoneen tai kanslian koristeeksi, vaan lukuvuoden koulutyötä tukevaksi dokumentiksi yhdessä uudistuvan työsuunnitelman ja lukuvuoden seurantaraportin kanssa. Samalla se palvelee opetustoimen strategiatyötä ja auttaa löytämään vahvuuksia ja kehittämiskohteita koko toimialalla. Laaturyhmän puolesta Tuusulan Kellokoskella 21.6.2011 Mika Saatsi rehtori 4
LAATUKUVAUKSET 1. Johtaminen Opetuksen järjestäjä ja koulu Opetuksen järjestäjä on määritellyt toiminta-ajatuksen, arvopohjan ja strategian niiden toteuttamiseksi Opetuksen järjestäjällä on rakenteet ja menettelytavat, joiden avulla tuetaan opetustoimen ja koulun johtamista sekä hyvän hallinnon toteutumista Opetustoimea ja koulua koskevat strategiat ja suunnitelmat on laadittu. Johto ja henkilöstö on sitoutunut niiden toteuttamiseen ja niiden vaikutuksia seurataan suunnitelmallisesti Miten johtaja kehittää itseään johtajana Koulun johto luo asianmukaiset edellytykset opettamiselle ja oppimiselle yhteistyössä opettajien, oppilaiden ja huoltajien kanssa Koulussa on kannustavat käytänteet, jotka tukevat oma-aloitteisuutta ja oman työn jatkuvaa kehittämistä Opetuksen järjestäjällä on selkeät tavoitteet opetuksen järjestämisen kehittämiseksi Koulun johtamisen painopiste on pedagogisessa johtamisessa, joka on vuorovaikutteista ja osallistavaa Tuusulassa kasvatus- ja opetustoimen toiminta-ajatus, arvopohja ja lähitulevaisuuden tavoitteet on kirjattu opetussuunnitelmaan sekä vuosittain tarkasteltavaan strategiaan. Johto ja henkilöstö ovat sitoutuneet niiden toteuttamiseen. Talousjohtaminen tapahtuu pääosin toimialatasolla, kouluilla ei ole paljon mahdollisuuksia vaikuttaa niille tuleviin resursseihin. Koulun johto luo asianmukaiset edellytykset opettamiselle ja oppimiselle yhteistyössä opettajien, oppilaiden ja huoltajien kanssa. Toimintatavat ja toimintakulttuuri on kirjattu koulun opetussuunnitelmaan. Hyvä johtaminen tunnistaa yhteisön vahvuudet ja kehittämishaasteet, vahvistaa itsearviointia sekä kehittää pedagogiikkaa. Tuusulassa tuetaan kokeilevaa ja innovatiivista opetuksen kehittämistä mm. projektein ja pilottihankkein. Ne ovat myös tärkeä rahoituskanava opetustoimelle. Hankkeiden kulusta ja tuloksista tiedotetaan koko henkilöstöä. Toimivat mallit otetaan käyttöön. Johto on ajan tasalla valtakunnan tasolla menossa olevassa kehittämisessä. Laadukkaan johtamisen tunnusmerkkejä ovat: hallinnossa riittävästi henkilökuntaa 5
työn- ja vastuunjako on tiedossa ja perusteltua rehtorin työ painottuu pedagogiseen ja henkilöstöjohtamiseen koulussa on kannustavat käytännöt oma-aloitteisuuteen ja oman työn jatkuvaan kehittämiseen avoin ja monipuolinen tiedottaminen koulussa sekä kasvatus- ja opetustoimessa, mm. intranetin tehokas käyttö tiedottamisessa pedagogisen keskustelemisen kulttuuri rehtoreiden vireä yhteistyö ja ideoiden jakaminen kunnan sisällä ja naapurikuntien välillä rehtorin ja vararehtorin välinen selkeä työnjako Koulu 1. Mitkä tunnusmerkit jo toteutuvat? Miten niitä arvioidaan? Pedagogisen keskustelun kulttuuri on Kalliomaassa vankkaa yhteisöllisen ja tiimityörakenteen vuoksi. Työn- ja vastuujaot ovat tiedossa ja ne sovitaan jokaisen lukuvuoden käynnistyessä ja arvioidaan lukuvuoden päätteeksi. Näitä sisältöjä käydään läpi myös vuosittaisissa kehityskeskusteluissa. Koulun toimintaa ollaan kehitetty sekä sisäisten että ulkoa tulevien (hoidon rakenteet) muutosten vuoksi. Suunnitteluun ja arviointiin on osallistunut koko henkilökunta. 2. Mitä muuta laadukasta teillä on? Miten sitä arvioidaan? Sairaalakoulun rehtorin työnkuvaan kuuluu tiivis yhteydenpito hoitoon, hallintoon ja yhteistyökouluihin. Mahdollisissa ristiriitatilanteissa rehtori toimii tarvittaessa opettajien tukena. 3. Kehittämiskohde: Johtoryhmän toiminnan edelleen kehittäminen osana koko koulun tiimityötä. Toimintasuunnitelma: Lv.11-12 alkaen. Arviointisuunnitelma (miten ja milloin): Lukuvuosittain koulun rakenteissa. Vastuuhenkilöt: Rehtori, johtoryhmä ja koko henkilökunta 6
2. Henkilöstö Opetustoimen henkilöstön rakenne, määrä ja osaaminen vastaavat kunkin koulun toiminnan tarpeita Ajantasaisen henkilöstösuunnitelman avulla on varauduttu tuleviin henkilöstötarpeisiin Pysyvät tehtävät täytetään toistaiseksi olevilla työsuhteilla Opetushenkilöstön työn tukena on tarjolla kouluterveydenhuollon ja sosiaalitoimen riittävät ja vähintään STM:n antamien suositusten mukaiset palvelut Henkilöstölle järjestetään perehdyttämiskoulutusta sekä mahdollisuudet oman ammattitaidon aktiiviseen ylläpitämiseen ja kehittämiseen Henkilöstön kehittäminen on suunnitelmallista ja sitä varten on toimiva seurantajärjestelmä (mm. kehityskeskustelut) Henkilöstön työhyvinvointi on jatkuvan seurannan ja kehittämisen kohteena Eri ammattiryhmien välinen yhteistyö on sujuvaa Opetushenkilökunnan osaamistason kehittymistä arvioidaan säännöllisesti Henkilöstön muodostavat perusopetuksen rehtorit, opettajat, lastentarhanopettajat, opinto-ohjaajat, koulupsykologit, -kuraattorit, koulunkäyntiavustajat, nuorisotyöntekijät sekä muut opetuksen tukipalveluissa ja oppilashuoltopalveluissa työskentelevät henkilöt. Kaikki eivät kuulu kasvatus- ja sivistystoimen alaisuuteen. Kunnassa on erillinen henkilöstöstrategia, joka päivitetään joka neljäs vuosi. Pysyvät tehtävät täytetään toistaiseksi voimassa oleviin työsuhteisiin. Ajoissa suoritettu rekrytointi antaa tilaisuuden mahdollisimman osaavan ja pätevän henkilökunnan palkkaamiseen. Riittävä tuntikehys, sopivat ryhmäkoot ja avustajaresurssi auttavat henkilöstöä jaksamaan. Kehityskeskustelu on tärkein väline henkilöstön osaamistason kehittymisen seurannassa ja arvioinnissa. Se on vuorovaikutustilanne, jossa työntekijä saa tukea ja kannustusta ammatilliseen kehittymiseen. Keskustelussa voidaan konkretisoida ja sopia koulutustoiveista pidemmällekin aikavälille. Perusopetuslain ja opetussuunnitelman muututtua järjestetään tarpeen mukaan esimerkiksi opetusmenetelmäkoulutusta. 7
Henkilöstön työhyvinvointia seurataan ja kehitetään jatkuvasti. Suunnitelma kirjataan vuosittain tehtävään Henkilöstön hyvinvoinnin ja kehittämisen suunnitelmaan. Suunnitelma palautetaan Tuusulan tyky-ryhmälle maaliskuun loppuun mennessä. TYKYtoiminta tarjoaa myös yksilöllisiä mahdollisuuksia työkyvyn ylläpitoon. Laadun tunnusmerkkejä ovat: oma halu kehittyä yksilöllisiin ja alueellisiin tarpeisiin vastaava tyky-toiminta toimiva työterveyshuolto eri ammattiryhmien välisen yhteistyön vahvistaminen kehityskeskustelun merkityksellisyyden ymmärtäminen vertaisoppiminen, mentorointi ja konsultointi koulun, alueen, kunnan ja seutukunnan sisällä opetusta tukevat kouluterveydenhuollon ja sosiaalitoimen riittävät, vähintään sosiaali- ja terveysministeriön suositusten mukaiset palvelut mahdollisuus työnohjaukseen ja riittävään täydennyskoulutukseen koulutustarjonta on helposti löydettävissä Koulu 1. Mitkä tunnusmerkit jo toteutuvat? Miten niitä arvioidaan? Tunnusmerkit toteutuvatpääosin. Pieni henkilökunnan määrä ja yhteinen ammatillinen katsontakanta vaikuttavat tähän. Henkilökunta suhtautuu myönteisesti oman työn ja oman ammattitaidon kehittämiseen. Ryhmätyönohjaus on vallitseva työnohjausmuoto, mutta myös henkilökohtaiseen työnohjaukseen on tarvittaessa mahdollisuus. Koulutustarpeet arvioidaan kehityskeskusteluissa. Kouluterveydenhoidon palvelut ovat vähäisiä. Sosiaalitoimen yhteistyötahot ovat pääosin hoidon ja omien kuntien työntekijöitä, ei koulukuraattoreita. Kalliomaassa ei ole omaa Tuusulan oppilashuoltohenkilökuntaa, vaan oppilashuoltotiimi koostuu hoidosta ja muista mahdollisista toimijoista sekä oppilasta opettavista koulun opettajista. 2. Mitä muuta laadukasta teillä on? Miten sitä arvioidaan? 3. Kehittämiskohde: Kouluterveydenhoitajan rooli sairaalaopetuksessa. 8
Toimintasuunnitelma: Lv.12-13 vaihtuu kouluterveydenhoitaja ja on hyvä käydä yhdessä läpi toimintatapoja. Pohdittavia kysymyksiä ovat: Mikä on järkevää kouluterveydenhoitajan työtä sairaalakoulussa ja miten sitä tehdään? Arviointisuunnitelma (miten ja milloin): Lv. 12-13 & 13-14. Vastuuhenkilöt: Rehtori, henkilökunta ja Mäntsälän kouluterveydenhoito 9
3. Taloudelliset resurssit Opetuksen järjestäjä ja koulun johto Perusopetukselle suunnatut taloudelliset resurssit takaavat perusopetusta koskevan lainsäädännön ja opetussuunnitelman mukaisen opetuksen ja ohjauksen jokaiselle oppilaalle jokaisena koulupäivänä Käytettävissä olevat resurssit on kohdistettu koulutukselle asetettujen tavoitteiden kannalta optimaalisesti ja resurssien määrä riittävä koulutuspalveluiden määrän ja palvelutuotannon rakenteen organisoinnin kannalta Toiminnan ja talouden suunnittelussa lähtökohta on mahdollisimman hyvien edellytysten luominen opetus ja kasvatustyölle Kestävän kehityksen toteuttamista seurataan talouden kannalta systemaattisesti Tuusulan kunta takaa perusopetusta koskevan lainsäädännön ja opetussuunnitelman mukaisen opetuksen ja ohjauksen jokaiselle oppilaalle jokaisena koulupäivänä. Taloudellinen tilanne ei saa vaikuttaa opetuksen tavoitteiden ja oppilaiden subjektiivisten oikeuksien toteutumiseen. Talousjohtaminen tapahtuu pääosin toimialatasolla. Koulujen resurssit tulevat hallinnosta perustellusti, avoimesti ja riittävän ajoissa tulevan lukuvuoden suunnittelun kannalta. Taloussuunnittelussa kouluilla on tällä hetkellä vähän mahdollisuuksia vaikuttaa niille tuleviin resursseihin. Suunnitelmat tehdään pääosin hallinnossa. Resurssit määräytyvät yhteisesti tiedossa olevien mittareiden mukaisesti. Tulevaisuudessa kasvatus- ja opetustoiminnan laatu ja tuloksellisuus vaikuttavat saatavan resurssin määrään. Kestävän kehityksen toteutumisessa tarvitaan kaikkien toimialojen yhteistyötä. Laadukkaan taloudellisten resurssien käytön tunnusmerkkejä ovat: optimaalinen resurssien käyttö hyvinvointi- ym. kyselyt resurssien jakamisen tukena investoiminen tulevaisuuteen laaja kokonaiskuvan hallinta itseohjautuvuus koulujen taloudenpidossa kestävät ja laadukkaat hankinnat 10
Koulu yhteiskäyttö ja materiaalipankit 1. Mitkä tunnusmerkit jo toteutuvat? Miten niitä arvioidaan? Opetusresurssit (tunnit, ym) ovat tehokkaassa käytössä. Tiimityörakenne tukee sairaalaopetukseen oleellisesti kuuluvien yhteistyöpalavereihin osallistumista myös taloudellisesti järkevällä tavalla. Tornin tiimin henkilöstöresurssin tehokkaampaan käyttöön kannattaa tulevaisuudessa satsata työnjaon ja toimenkuvien kautta. Prosessikuvauksissa tähän on jo paneuduttu. 2. Mitä muuta laadukasta teillä on? Miten sitä arvioidaan? 3. Kehittämiskohde: Toiveissa olisi, että laadukkaalla opetuksella olisi mahdollista saada perustellusti lisäresurssia toiminnan kehittämiseen. Toimintasuunnitelma: Arviointisuunnitelma (miten ja milloin): Vastuuhenkilöt: 11
4. Arviointi Opetuksen järjestäjä ja koulu Arviointi- ja kehittämistoimintaa toteutetaan systemaattisesti ja suunnitelmallisesti Opetuksen järjestäjällä ja koululla on toimintansa tarpeisiin soveltuva arviointijärjestelmä Arviointijärjestelmän tuottamaa tietoa käytetään opetuksen kehittämisessä sekä toiminnan ja talouden suunnittelussa Opetuksen järjestäjän ja koulujen arviointiosaamista kehitetään suunnitelmallisesti Opetuksen järjestäjällä ja koululla on yhteisesti sovitut arvioinnin periaatteet Arviointi- ja kehittämistoimintaan osallistuvat myös oppilaat, vanhemmat ja oppilashuoltohenkilöstö sekä tarpeiden mukaan myös muu henkilöstö Tuusulan opetustoimessa on vuonna 2006 tehty ja edelleen voimassa oleva arviointisuunnitelma. Arviointisuunnitelman avulla saadaan tietoa siitä, miten asetetut tavoitteet on saavutettu. Opetustoimen arvioinnissa ei riitä pelkkä tulosten arviointi, vaan huomiota on kiinnitettävä koko palveluprosessiin ja sen parantamiseen. Kehittämiskohteet ja vahvuudet löytyvät arvioinnin ja palautteen kautta. Tuusulan kunnalla on kunnanvaltuuston hyväksymä strategia, jonka perusteella kunnan palveluita toteutetaan ja kehitetään. Kunnan strategiset tavoitteet huomioidaan kasvatusja sivistystoimen strategiassa ja edelleen opetustoimessa. Opetustoimen strategiassa määritellään opetustoimen keskeiset tavoitteet sekä kehittämisen painopistealueet ja kohteet. Opetustoimen strategialla tulee olla yhteys päivittäiseen koulutyöhön. Henkilöstö osallistuu strategian päivittämiseen vuosittaisen toimintaympäristöanalyysin kautta. Taloussuunnitelman hyväksymisen yhteydessä valtuusto päättää opetustoimen määrärahoista ja sitovista toiminnallisista tavoitteista. Koko opetustoimella on yhteisiä tavoitteita, jotka kirjataan taloussuunnitelmaan. Yhteisesti sovittujen tavoitteiden lisäksi koulut laativat myös koulukohtaisia tavoitteita, itsenäisesti omista lähtökohdistaan käsin. Nämä tavoitteet kirjataan lukuvuosittain koulukohtaiseen työ- ja kehittämissuunnitelmaan. Laadukkaan arvioinnin tunnusmerkkejä ovat: plan-do-check-act! 12
myös oppilaat, huoltajat ja sidosryhmät osallistuvat arviointiin tiedottaminen ja vertailu jatkuvan kehittämisen järjestelmä monipuolinen oppilasarviointi itsearviointi (oppilas, opettaja, koulu, opetustoimi) selkät tavoitteet, joita on helppo arvioida Koulu 1. Mitkä tunnusmerkit jo toteutuvat? Miten niitä arvioidaan? Yleisesti olemme sitä mieltä, että laadukkaan arvioinnin tunnusmerkit jo toteutuvat. Sovittiin, että kirjataan lukuvuoden aikana toteutuvat monipuolisen oppilasarvioinnin käytänteet sekä koulun toiminnan arviointi (mm. kyselyt ja käytänteet) lukuvuosiaikatauluksi. Siitä on helppo katsoa ja todentaa millaista arviointia toteutamme, onko se monipuolista ja laadukasta (plan-do-check-act) ja onko meillä jatkuvan kehittämisen järjestelmä. 2. Mitä muuta laadukasta teillä on? Miten sitä arvioidaan? 3. Kehittämiskohde: Kriisi- ja vastaanotto-osaston (os.18) opetus, rakenteet ja toimintatavat. Lukuvuosi 11-12 on kolmas, kun os.18 on toiminut nykyisellä profiilillaan. Toteutetaan kysely oppilaiden omille kouluille lv. 12-13. Toimintasuunnitelma: Arviointisuunnitelma (miten ja milloin): Vastuuhenkilöt: 13
5. Opetussuunnitelman toteuttaminen Opetuksen järjestäjä Koulu Opetussuunnitelmatyö on suunnitelmallista, hyvin johdettua ja informoitua sekä asianmukaisesti resursoitua. Opetussuunnitelman kannalta keskeiset toimijat ja yhteistyötahot osallistetaan opetussuunnitelmatyöhön. Opetussuunnitelmatyössä otetaan huomioon muut opetuksen järjestäjän lapsia, nuoria ja koulutusta koskevat päätökset ja strategiset linjaukset. Kieliohjelman ja valinnaisten aineiden tarjonta turvataan tarvittaessa yhteistyötä laajentamalla. Opetussuunnitelman toimivuutta, toteuttamista ja toteutumista seurataan, arvioidaan ja kehitetään suunnitelmallisesti Opetushenkilöstö osallistuu opetussuunnitelman laadintaan sekä sen toimivuuden ja toteuttamisen arviointiin ja kehittämiseen. Opetushenkilöstön ammatillista opetussuunnitelman tekoa tuetaan eri keinoin. Opetussuunnitelman laatimisessa, toteuttamisessa, arvioinnissa ja kehittämisessä hyödynnetään koulujen välistä yhteistyötä paikallisesti ja alueellisesti. Huoltajat ja muut yhteistyökumppanit voivat osallistua soveltuvin osin opetussuunnitelman laadintaan sekä toimivuuden ja toteuttamisen arviointiin ja kehittämiseen. Oppilaat voivat ikäkaudelleen sopivalla tavalla osallistua opetussuunnitelmasta käytävään keskusteluun, sen nojalla annetun opetuksen arviointiin ja kehittämiseen. Oppilaat saavat yleistä tietoa opetussuunnitelmasta, tietoa sen opetustarjonnasta ja ohjausta valintoihinsa. Opetussuunnitelma on perustana koulun itsearvioinnille ja työn jatkuvalle kehittämiselle. 14
Opetussuunnitelman laatiminen Tuusulan opetussuunnitelma sisältää kolme tasoa: kunnallisen opetussuunnitelman, alueelliset painotukset sekä koulujen omat tarkennukset ja painotukset. Tuusulan perusopetuksen opetussuunnitelman (TOPS 05) laadintaan osallistui ops-työryhmän lisäksi lukuisia opettajia eri alue- ja eri oppiaineryhmissä sekä moniammatillinen edustus sosiaali- ja terveydenhuollosta. Huoltajat kommentoivat opetussuunnitelman yleistä osaa prosessin aikana. Erillinen prosessikuvaus on liitteenä. Opetussuunnitelman päivitys perusopetuslain muutoksen (2010) mukaisesti tehtiin moniammatillisena hanketyönä keväällä 2011. Seuraavalla opetussuunnitelmakierroksella ops-prosessi toteutetaan samalla tavalla. Huoltajille ja oppilaille varataan riittävän yksinkertaiset matalan kynnyksen tavat osallistua ops-työhön sekä kouluilla että verkossa laatukriteereiden mukaisesti. Toimivuuden arviointi ja jatkuva kehittäminen Opetussuunnitelma on koulun työ- ja kehittämissuunnitelman, itsearvioinnin ja kehittämisen perusta. Opetussuunnitelmaa arvioidaan Tuusulassa lukuvuosittain koulujen seurantaraporteissa sekä kunnan että koulujen tasolla. Opettajat ja oppilaat punnitsevat päivittäisessä työssään opetussuunnitelman toimivuutta. Opetussuunnitelman pitäisi olla oppimisen suunnittelua ohjaava työväline myös oppilaalle. Kun opetussuunnitelma on helposti luettavissa, voivat myös huoltajat ja muut yhteistyökumppanit helpommin osallistua opetussuunnitelman toimivuuden ja toteuttamisen arviointiin ja kehittämiseen. Lukuvuoden alussa rehtorit ja opettajat laativat vuosittain koulun työ- ja kehittämissuunnitelman. Kehityskeskusteluissa voidaan myös arvioida opetussuunnitelman toimivuutta. Koulut keräävät säännöllisesti palautetta oppilailta, huoltajilta ja eri yhteistyösektoreilta. Palautetta voidaan kerätä alueen koulujen yhteistyönä. Valintoihin liittyvä tiedottaminen ja ohjaus Oppilaalla on mahdollisuus valita yhdessä huoltajansa kanssa erilaisia oppikokonaisuuksia. Koulut tiedottavat ajankohtaisista valintoihin liittyvistä asioista tiedottein ja koulujen kotisivuilla. Valintoja tehdään: - koulunkäynnin alkaessa katsomusaine - 2. luokalla musiikkiluokalle pyrkiminen - 3. luokalla A2-kieli - 4. luokalla käsityö - 6. luokalla lyhytkurssi 7. luokalle - 7. luokalla valinnaisaineet Luokan- ja aineenopettajien lisääntyvä yhteistyö yhtenäisessä perusopetuksessa Opetussuunnitelma on laadittu yhtenäistä perusopetusta varten. Eri koulujen ja luokkaasteiden opetushenkilöstön tulisi sopia kasvatus- ja opetustyön yhteisistä 15
toimintalinjoista. Tällä hetkellä Tuusulassa toteutuva yhteistyö on vähäistä. Se keskittyy lähinnä esikoulun ja perusopetuksen nivelvaiheeseen sekä alakoulusta yläkouluun siirtymisen rakenteisiin. Yhteistyömalleissa voitaisiin tehdä rohkeampiakin kokeiluja esim. aihekokonaisuuksissa vaikka erilaisina teemapäivinä. Laadukkaan opetussuunnitelman tunnusmerkkejä ovat: opetussuunnitelma liitteineen on helposti luettavissa kunnan ja koulun kotisivuilla kaikki oppilaat ovat tasavertaisessa asemassa kielen, kulttuuritaustan tai uskonnon suhteen normien puitteissa suunnitelmallinen arviointi valinnaisainetarjonta on hyvin tiedotettu ja vaihtoehdot löydettävissä myös kunnan ja koulun kotisivuilta toimivat rakenteet luokan- ja aineenopettajien monipuoliselle yhteistyölle Koulu 1. Mitkä tunnusmerkit jo toteutuvat? Miten niitä arvioidaan? Ops löytyy koulun kotisivuilta. Kaikki liitteet eivät löydy edes kunnan sivuilta. Kalliomaassa palaverit pyritään järjestämään oppilaan kotikielellä. Tarvittaessa käytetään tulkkauspalveluita. Oppilaita kohdellaan tasavertaisesti. Monipuolisen oppilasarvioinnin lisäksi Kalliomaassa arvioidaan säännöllisesti työskentelytaitoja sekä kerätään palautetta eri sidosryhmiltä. Valinnaisainetarjonnassa pieni on kaunista. Omien koulujen lyhytkursseja ei toteuteta. Aineen- ja erityisluokanopettajien kanssa tehtävään yhteistyöhön Kalliomaassa on kirjatut rakenteet. Luokanopettajien kanssa yhteistyötä teemme erityisen harvoin, koska oppilaat ovat 13-18 vuotiaita. Arviointia toteutetaan arjessa ja lukuvuoden päätteeksi. Lisäksi toteutetaan joka lukuvuosi joitakin erillisiä arviointeja / kyselyitä työsuunnitelmaan kirjatulla tavalla. 2. Mitä muuta laadukasta teillä on? Miten sitä arvioidaan? Oppilaiden nivelvaiheet hoidetaan srtukturoidusti yhdessä huoltajien, hoidon ja omien koulujen kanssa. 3. Kehittämiskohde: Opetussuunnitelman liitteet koulun(kin) kotisivuille. Opinto-ohjaus lisättävä opsiin. Toimintasuunnitelma: Lukuvuoden 11-12 aikana. 16
Arviointisuunnitelma (miten ja milloin): Keväällä 2012 valmiina. Vastuuhenkilöt: Opoa opettavat opettajat, rehtori 17
6. Opetus ja opetusjärjestelyt Opetuksen järjestäjä Koulu Opetusryhmät muodostetaan siten, että voidaan toteuttaa opetus ja ohjaus opetussuunnitelman mukaan, saavuttaa opetukselle asetetut tavoitteet ja ottaa huomioon oppilaiden erilaiset tarpeet. Opetuksen järjestäjä vahvistaa opetusryhmätavoitteet, esimerkiksi opetusryhmien enimmäiskoon välyksen tai opetustuntimäärä/oppilas/ vuosiviikkotunti määrän välyksen taikka aikuisten määrän oppilaita kohden Resursoitaessa koulujen opetustoimintaa (esim. päätettäessä opetustuntien määrästä) opetustoimintaan osoitetaan lisää määrärahoja sen mukaan, paljonko koulussa on erityistä tukea tarvitsevia sekä eri kieli- ja kulttuuritaustaisia oppilaita, minkä kokoisia ja mistä luokka-asteista koostuvia yhdysluokkia koulussa on sekä onko koululta syytä edellyttää erityistä työturvallisuutta. Monikulttuurisen taustan omaavilla tai vastaavia tietoja tarvitsevilla oppilailla on mahdollisuus päästä valmistavaan opetukseen. Turvataan opetushenkilöstön mahdollisuuden osallistua pedagogista osaamista täydentävään suunnitelmalliseen koulutukseen tai muuhun tätä osaamista kehittävään toimintaan. Opetuksessa sovelletaan monipuolisesti asianomaiselle tiedonalalle ominaisia, opetuksen tavoitteiden mukaisia opetusmenetelmiä ja työtapoja opetusryhmän koon ja kokoonpanon mukaan. Oppilaiden yksilöllisyys, aikaisempi osaaminen ja oppimisen erityiset tarpeet otetaan huomioon opetusta eriytettäessä, opetusmenetelmiä valittaessa ja arviointia kohdennettaessa. Koulujen tilat, varustetaso ja opetusmateriaalit tarjoavat edellytykset eriyttää opetusta oppilaiden tarpeiden, opetusryhmäkoon ja tavoitteiden mukaan. Huolehditaan opetusmateriaalien ja oppivälineiden asianmukaisesta hankkimisesta, käyttämisestä, korjaamisesta, säilyttämisestä ja huoltamisesta kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti ja ottaen huomioon, mitä asiasta on opetussuunnitelmassa edellytetty. Koulun opetustoimintaa arvioidaan ja oppilasarviointi toteutetaan opetussuunnitelman pohjalta. Koulussa on luotu käytänteet opetuksen jatkuvalle kehittämiselle. 18
Tuusulan opetussuunnitelmassa on kuvattu kasvatus- ja opetustehtävän perusteet: opetuksen suunnittelu, toteuttaminen ja oppilaan arviointi. Lisäksi oppiaineosan aloittaa kappale Opettajuus, jossa kuvataan opettajan roolia ja oppimiskäsitystä. Ryhmäkokojen tulee olla sellaisia, että opettajalla on mahdollisuus seurata ja tukea oppilaan oppimista ja muuta kehitystä. Suositeltava yleisopetusryhmien yläraja on 20-25. Luokkamuotoisessa erityisopetuksessa noudatetaan lakisääteisiä luokkakokoja. Ryhmien kokoa sekä opetuksen järjestämisen ja alueellisten tukipalveluiden resursseja määriteltäessä otetaan huomioon oppilaiden erityispiirteet, turvallisuus, kieli- ja kulttuuritausta sekä opetustilojen erityispiirteet esimerkiksi kotitaloudessa ja teknisissä töissä. Pienemmät ryhmät antavat myös paremman mahdollisuuden laadukkaalle yhteistyölle huoltajien kanssa, esimerkiksi kolmikantakeskusteluihin ja päivittäiseen yhteydenpitoon. Tuusulassa työskentelee ammattitaitoisia ja kelpoisia luokan-, aineen- ja erityisopettajia, joilla on mahdollisuus hakeutua koulutuksiin myös Tuusulan ulkopuolelle. Opettajilla on mahdollisuus kokoontua oppiaineryhmittäin tapaamisiin, joissa voidaan keskittyä esimerkiksi oppiaineen opetuksen erityiskysymyksiin. Kunnassa on vakiintunut käytäntö ja aikataulu siihen, miten vuosittain kouluille jaettava tuntiresurssi muodostuu. Tavoitteena on, että kouluilla on seuraavan vuoden tuntikehys tiedossa jo huhtikuun loppuun mennessä. Tarkemmat tuntiresurssien jakamisen perusteet ja aikataulut on kuvattu prosesseissa. Työparityöskentely Yhteistyön tekeminen ei vaadi erillistä resurssia, vaan suunnittelun ja panostamisen kautta se voi tuoda uutta näkökulmaa opetukseen ja auttaa työssä jaksamista. Suunnitelmallinen työote ja yhteinen koulutus ovat tärkeitä työparityöskentelyn tukipilareita. Työparityöskentelyä pidetään turhaan persoonakohtaisena valintana. Ammatilliseen työotteeseen tulee kuulua työskentely niin erilaisten oppilaiden kuin kollegoidenkin kanssa. Oman työn kehittämisen kannalta työn jakaminen kannattaa ja yksin tekemisestä irtautuminen on toivottavaa. Tilojen osalta kannattaa suosia rohkeita ja luovia ratkaisuja: seinät eivät ole este. Laadukasta työparityöskentelyä ovat: lukujärjestys, joka mahdollistaa yhteistyön yksittäiset projektit, teemapäivät tai laajemmat kokonaisuudet suunnittelupalaverit ja tiimivesot Yhteisöllisyys ja yhteistoiminnallisuus Yhteisöllisyys on koulun positiivinen me-henki. Se näkyy (tai ei näy) koulun toimintakulttuurissa. Joka vuosi koulun oppilaat ja aikuiset kasvavat uudeksi yhteisöksi. Siihen tarvitaan vapaata ja pedagogista keskustelua sekä toimintaa kaikkien aikuisten ja oppilaiden kesken arjen rakenteissa. Tuusulan kouluilla yhteisöllisyyden rakentamisen tukena on oppilaskunta- ja tukioppilastoimintaa sekä yhteistyötä Koti ja koulu - yhdistysten kanssa. Toimintamalleja kouluille tarjoavat myös mm. KiVa- koulu -hanke ja Lions Quest. 19
Yhteistoiminnallisuus on vuorovaikutuksellista työskentelyä yhdessä. Yhdessä kouluttautuminen on suositeltavaa uusien toimintatapojen oppimiseksi ja vakiinnuttamiseksi. Yhteisöllisyys ja yhteistoiminta luovat turvallisuutta koulutyöhön ja edistävät henkistä hyvinvointia. Tuusulassa on paljon pieniä ja keskisuuria kouluja, joissa kaikki tuntevat toisensa. Isommissa kouluissa yhteisöllisyyden rakentaminen vaatii enemmän tietoista työtä ja rakenteellisia ratkaisuja. Koulun myönteiseen me-henkeen kannattaa satsata. Laadukasta yhteisöllisyyttä ja yhteistoiminnallisuutta ovat: yhteinen ja sisäistetty toimintakulttuuri hyvin toimiva oppilaskunta tuki- ja kummioppilastoiminta päivän- ja viikonavaukset tervehtiminen vertaisoppiminen koulun ulkopuolinen toiminta ryhmäytymispäivät ja toimintapäivät vertaissovittelu välituntileikit (isommat leikittävät pienempiä) kummioppilastoiminta retket yhteiset produktiot, esim. musikaalit, talent tapahtumat rinnakkaisluokkien yhteiset luokkatoimikunnat Työskentely avustajan kanssa Avustajien ammattiryhmä on tullut pysyvästi kouluun ja he ovat tasavertaisia työtovereita niin opetustilanteissa kuin koulun muissakin rakenteissa. Avustajaresurssien jakamisessa pyritään pysyviin ja vakinaisiin ratkaisuihin. Osa avustajista työskentelee sekä koulussa että iltapäiväkerhon ohjaajana. Näissä tilanteissa tulee sopia mm. yhteistyöpalaverien ja sijaistamisten vaikutus ja järjestelyt. Työskentelyn avustajien kanssa tulee olla suunnitelmallista ja monipuolista. Suurin osa avustajista työskentelee erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden kanssa opettajan työparina. Suunnitelmallinen työote ja yhteinen koulutus ovat tärkeitä työparityöskentelyn tukipilareita. Laadukasta avustajien kanssa työskentelyä ovat: ammatillinen työote selkeät työroolit ja vastuualueet yhteiselle suunnittelulle varattu aika Eriyttäminen Opettajat eriyttävät opetuksen sisältöjä niin määrällisesti kuin laadullisesti. Arkipäivän työssä opettajat eriyttävät materiaalia, välineitä, tehtäviä sekä tuotoksia ja arviointia oppilaan taso ja kehitys huomioiden. Oppilaan työtä voidaan eriyttää myös syventävään ja soveltavaan suuntaan. Lisämateriaalit, vaihtoehtoiset tehtävät sekä erilaiset kotitehtävät voivat olla oppilaan valittavissa esim. oppilaan oppimistyylin mukaan. 20
Oppilaista voi muodostaa erilaisia ryhmiä esim. valmiuksien, oppimistyylien ja mieltymysten mukaisesti. Erityisen palkitsevaa ryhmittely on silloin, kun ohjaamassa on useampi aikuinen yhtä aikaa. Opettaja tai avustaja voi työskennellä yksittäisen oppilaan tai pienen ryhmän kanssa toisessa tilassa kuin muu ryhmä. Eriyttävinä tiloina voivat olla esim. eri luokkahuone, kirjasto, opiskelupiste käytävällä tai muu koulusta löytyvä sopiva tila. Laadukasta eriyttämistä ovat: suunnitelmallisuus oppimistyylien ja -valmiuksien huomioiminen oppimisympäristöjen monipuolinen käyttö laaja-alaisen erityisopettajan tuki käytännön toteutukset mm. oppilasparit, monipuoliset koejärjestelyt, äänikirjat Integroinnista inkluusioon Integrointi tarkoittaa opetuksessa toimintaa, jossa joukosta aiemmin siirretty palautetaan takaisin. Perusopetuslain henki ohjaa koulujen kehitystä kuitenkin enemmän inkluusion suuntaan, jossa yhteen joukkoon kuuluminen on lähtökohta ja oppimisympäristöt (sekä psyykkinen, fyysinen että sosiaalinen) vastaavat oppilaiden tarpeita. Lukuaineiden kohdalla oppilaan taitotaso on paljolti määrittänyt integroinnin toteutumisen, heikkoa tai rajoittunutta taitotasoa on pidetty esteenä. Kun kaikkien oppilaiden omat oppimistavoitteet hyväksytään oppimista rikastuttavana, ei kukaan erotu joukosta integroituna tai tavallisena oppilaana. Erilaisten oppijoiden ryhmä on kaikille kasvattava. Joustavat opetusjärjestelyt mahdollistavat oppilaiden ryhmittelyn ja inkluusion toteutumisen oppilaiden tarpeiden mukaisesti. Näin toimittaessa yleisen ja tehostetun tuen oppilas voi saada vahvaakin tukea opiskeluunsa. Laadukkaaseen inkluusioon saattelevat: 2020-luvun asenne yhteisöllisyys, yhteisvastuu, yhteistoiminnallisuus työjärjestys, joka edistää integraation toteutumista (esim. palkitus) vaihtelevat pienet opetusryhmät Muut joustavat opetusjärjestelyt Samanaikaisopetuksella tarkoitetaan opetustilannetta, jossa kaksi tai useampi opettaja työskentelee samassa opetustilassa yhteisten oppilaiden kanssa. Tarvittaessa toinen opettajista voi myös ottaa osan oppilaista toiseen tilaan työskentelemään. Samanaikaisopetuksen hyötyjä ovat mm. asiantuntija-avun saaminen, opetusvastuun jakautuminen kahden opettajan välille sekä opettajien kesken tapahtuva molemminpuolinen oppiminen. Myös oppilaat hyötyvät erilaisista opettajista. Oppimisvaikeuksien ja oppilaan yleinen havainnointi onnistuu hyvin oppilaan omassa oppimisympäristössä. Kiistämättömien etujensa takia samanaikaisopetuksen järjestäminen pitää jatkossa ottaa huomioon erityisopetuksen resursseja laskettaessa. Opettajien erityistaitoja tulee hyödyntää niin, että erityisosaaja jakaa osaamistaan laajemmin koko koulussaan tai jopa koko kunnan tasolla. Kyseessä voi olla kouluttaminen, lyhyen periodin vaihto perusopetuksessa, vaihtokauppa koko lukuvuodeksi tai oppiaineen tuntien kohdentaminen erityisosaajalle. 21
Tukiopetuksen antaminen ryhmälle, jossa on oppilaita eri rinnakkaisryhmistä tai eri luokka-asteilta, on järkevää resurssien käyttöä. Tukiopetusta voi antaa muukin aikuinen kuin oppilaan oma opettaja, esimerkiksi rinnakkaisluokan tai -ryhmän opettaja tai resurssiopettaja. Kynnys tuen järjestämiseen ja oppilaalla myös siihen osallistumiseen madaltuu, kun tukiopetuksille on varattu vakioajat koulun lukujärjestykseen. Oppilas voi saada tukea muutenkin kuin tukiopetuksena esimerkiksi läksykerhossa tai ylitöissä. Laadukkaita joustavia opetusjärjestelyjä ovat: monikanavainen opetus yhdessä opettaminen rinnakkaisopettaminen pysäkkiopettaminen läksykerho, ylityöt opettajavaihto koulujen kesken opetustilanteen järjestelyt mm. ohjeet pöytätasossa erityisosaamisen vaihtopäivät koulujen sisällä ja kesken Koulujen tilat ja varustelutaso Tuusulan kouluverkko on laaja ja hajanainen, ja koulurakennukset ovat eri-ikäisiä. Joka kolmas vuosi tehtävässä kouluverkkoselvityksessä koko kunnan opetustilojen kuntoa, alueellista riittävyyttä sekä varustelutasoa arvioidaan ja suunnitellaan. Koulujen tulee myös itse tarkastella koulutilojensa tarkoituksenmukaisuutta ja miettiä mahdollisimman monipuolista tilojen käyttöä turvallisuussäädösten puitteissa. Oppilasarviointi Opetussuunnitelman mukaan oppilasarvioinnilla on kolme tehtävää: 1) ohjata ja kannustaa opiskelua, 2) kuvata, miten hyvin oppilas on saavuttanut kasvulle ja oppimiselle asetetut tavoitteet sekä 3) auttaa oppilasta muodostamaan realistinen kuva oppimisestaan ja kehittymisestään ja siten tukea myös oppilaan persoonallisuuden kasvua. Opettajan antama jatkuva palaute on ehdottoman tärkeää. Oppilaan edistymistä, työskentelyä ja käyttäytymistä arvioidaan suhteessa opetussuunnitelman tavoitteisiin ja kuvauksiin oppilaan hyvästä osaamisesta. Hyvän osaamisen kuvaukset nivelvaiheissa ovat kirjattuina Tuusulan opetussuunnitelman oppiaineosiossa kuhunkin oppiaineeseen. Arviointi perustuu monipuoliseen näyttöön. Oppilaan ja huoltajan pitää saada etukäteen tietoa arvioinnin perusteista. Pyydettäessä on selvitettävä jälkikäteen, miten niitä on arvioinnissa sovellettu. Arviointipalautetta annetaan oppilaalle ja hänen huoltajalleen lukuvuositodistuksen lisäksi mm. välitodistuksin, erilaisin tiedottein ja arviointikeskusteluissa. Oppilaan itsearviointi Oppilasta ohjataan tarkastelemaan oppimisprosessiaan sekä arvioimaan oppimis- ja työskentelytaitojaan. Itsearviointitaitojen kehittämisen tarkoituksena on tukea oppilaan itsetuntemuksen kasvua ja opiskelutaitojen kehittymistä. Tavoitteena on vahvistaa oppilaan itsetuntoa, myönteistä minäkuvaa oppijana sekä osallisuuden tunnetta. 22
Tuusulassa oppilaan itsearviointia toteutetaan oppituntien yhteydessä esim. keskusteluin ja tavoiteasetteluin. Näiden lisäksi käytössä on itsearviointikyselyjä väliarviointiin kuuluvana tai erillisinä kyselyinä. Laadukkaan opetuksen ja opetusjärjestelyiden tunnusmerkkejä ovat: oppiminen on keskiössä oppilasarvionti on oikeudenmukaista ja erityispiirteitä ymmärtävää koulun arviointikäytänteet ja -aikataulu ovat oppilaiden ja huoltajien tiedossa lukuvuoden alussa ja helposti tarkasteltavissa esimerkiksi koulun kotisivuilta. joustavat arviointimenetelmät, esim. suulliset kokeet ja oppimispäiväkirjat työskentelyn ja oppimisen taitoja arvioidaan suunnitelmallisesti käyttäytymistä arvioidaan opetussuunnitelmaan kirjattujen koulukohtaisten tavoitteiden mukaisesti suunnitelmallisesti lukuvuoden aikana toteutettavat itsearviointimenetelmät opetus järjestetään oppilaan kehitysvaihe ja edellytykset huomioiden oppilaan aito mahdollisuus osallisuuteen, palautteenantoon ja koulun toiminnan kehittämiseen Koulu ohjaava ote opetuksessa ja metataitojen kehittäminen 1. Mitkä tunnusmerkit jo toteutuvat? Miten niitä arvioidaan? Kalliomaassa opetus ja opetusjärjestelyt on suunniteltu monipuolisiksi ja yksilöllisen oppimisen mahdollistaviksi. Kaikki oppilaat ovat hyvin erilaisia ja vaativat yksilöllisemmän lähestymistavan niin kognitiivisen kuin psykiatrisenkin viitekehyksen takia. Henkilökunta on erityisopetuksen ammattilaisia ja työyhteisö ei ole liian suuri, joten yhteisöllinen työote on helpompaa toteuttaa kuin isommassa yksikössä. Jokaisen oppilaan kohdalla meillä tulee olla riittävästi taustatietoa aiemmasta koulu- ja hoitohistoriasta. Tämä helpottaa huomattavasti opiskelun suunnittelua ja aloitusta. Suunnitelmissa on taustatietojen keräämiseen oma lomakkeensa (Tuija Savolainen). 2. Mitä muuta laadukasta teillä on? Miten sitä arvioidaan? Tiimityöskentely mahdollistaa mm. joustan palavereihin osallistumisen. 3. Kehittämiskohde: Ohjaava ote ja metataitojen kehittäminen. Toimintasuunnitelma: 23
Pyritään huomioimaan monikanavaisen opetuksen mahdollisuudet. Yhteistyötä lääkärien, psykologien ja toimintaterapeuttien kanssa syvennetään. Oppimisvalmiuksien ja tyylien kartoitukseen kiinnitetään enemmän huomiota. Arviointisuunnitelma (miten ja milloin): Lukuvuonna 12-13 pidetään 2-3 palaveria ko. ammattiryhmien kanssa. Tavoitteena on mahdollisimman pian päästä antamaan oppilaan todellisten oppimisvalmiuksien mukaista opetusta. Vastuuhenkilöt: Rehtori, laatuvastaava + henkilökunta. 24
7. Oppimisen, kasvun ja hyvinvoinnin tuki Opetuksen järjestäjä Koulu Kunnassa on suunnitelmallinen, moniammatillinen tukiverkosto ja resurssit erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetuksen järjestämiseksi. Kunnassa on kehitetty joustavia opetusjärjestelyjä, hallintokuntien ja kouluasteiden yhteissuunnittelua sekä tietojen siirtoon liittyviä käytäntöjä. Kouluilla on käytettävissä riittävät henkilöstöresurssit oppilaanohjauksen ja oppilashuoltoon. Opetus- ja sosiaalitoimi sekä terveydenhuolto ovat sopineet keskinäisestä työnja vastuunjaostaan, tietojen vaihdosta sekä oppilashuollon johtamisesta. Varhaiskasvatuksen ja koulun nivelvaiheen järjestelyt on suunniteltu. Palvelut turvataan ensisijaisesti lähipalveluna ja tarvittaessa seudullisena yhteistyönä. Tuetaan ja seurataan nuorten koulutuksen jälkeisen sijoittumisen toteutumista. Kouluverkko-linjaukset tukevat oppilaan tervettä kasvua ja edistävät kehitystä. Opettajilla on riittävästi tiedollisia, taidollisia ja oppimisympäristöön liittyviä valmiuksia opettaa myös erityistä tukea tarvitsevia oppilaita lähikoulussa. Koulussa kehitetään ja käytetään joustavia toimintamuotoja, joilla koulut pystyvät kohtaamaan tukea trvitsevan oppilaan joustavasti ja tarkoituksenmukaisesti. Erilaisten ongelmatilanteiden hoitamiseen on olemassa selkeät, yhdessä sovitut toimintatavat. Oppilashuollosta tiedotetaan kattavasti oppilaille ja heidän huoltajilleen. Kouluruuan maittavuutta ja ravintosisältöä seurataan. Koulussa on käytössä yhteisesti sovitut toimintatavat sekä koulun ja varhaiskasvatusksen että koulun ja toisen asteen nivelvaiheisiin. Koulussa käytetään moniammaitillisessa yhteistyössä sovittuja varhaisen puuttumisen malleja ja niiden vaikuttavuutta arvioidaan. Koulu arvioi, miten ohjaus edistää oppilaan elämänhallintaa ja urasuunnittelua. Koulutuksen sisäisin, koulutuksen ja varhaiskasvatuksen välisiin nivelvaiheisiin on kehitetty toimiva käytäntö. Miten oppilaiden erilaisuus huomioidaan. 25
Hyvä koulupäivä on turvallinen, yhteisöllinen ja kasvun ja kehityksen perustarpeita tukeva. Siinä toteutuu laadukas perusopetus sekä kodin ja koulun yhteistyö. Näitä tavoitteita tukevat myös koulujen kerhot ja Tuusulan iltapäiväkerhotoiminta. Koulun toimintatapoja ja kulttuuria kehitetään niin, että koulussa toimivien eri ammattikuntien yhteistyötä ja yhdessä tapahtuvaa oppimista voidaan hyödyntää ja oppilaiden erilaisuus voidaan kohdata mahdollisimman hyvin. Joustavat työjärjestelyt tukevat sekä oppilaiden koulunkäyntiä että opettajien jaksamista. Oppilashuoltoa ja oppilaan kohtaamaa tukea Tuusulassa kehitetään moniammatillisena yhteistyönä Eritu-ryhmän toimesta. Kouluilla oppilashuollon rooli tulee kehittymään enemmän koko kouluyhteisön hyvinvoinnin ja opetuksen tukemisen edistämiseen yksittäisten oppilaiden asioiden käsittelyn sijaan. Oppilashuollon riittävyyttä tarkastellaan kouluverkkoselvityksen yhteydessä. Lukuvuonna 2010-2011 Tuusulassa erityisen tuen oppilaita on 5,2 % kaikista oppilaista. Näistä oppilaista integroituna yleisopetukseen on 13 %. Integroitujen oppilaiden määrä on melko alhainen verrattaessa naapurikuntien lukuja. Lähikunnissa (KUUMA) erityisen tuen oppilaista on integroituna 20,8-49,7 %. Lain hengen mukaan kouluvalmius onkin koulun valmiutta ottaa vastaan, kasvattaa ja opettaa oppilaaksiottoalueensa oppilaat. Tavoitteena on kaikille yhteinen inklusiivinen peruskoulu. Tuusulan tukipolussa kuvataan vaiheittain tuen tarjoamisen periaatteet. Yleinen tuki kuuluu kaikille oppilaille, ja tehostettua tukea tulee tarjota mahdollisimman varhain oppilaalle, jolla on tarve säännölliseen ja monialaiseen tukeen. Erityisen tuen saamiseksi oppilaalle tehdään pedagogiseen selvitykseen perustuva erityisen tuen päätös. Erityinenkin tuki pyritään ensisijaisesti järjestämään oppilaan lähikoulussa osana yleisopetusta. Nivelvaiheet varhaiskasvatuksesta alakouluun ja eteenpäin yläkouluun on kuvattu alueellisissa malleissa. Tässä yhteistyö huoltajien ja oppilashuoltohenkilöstön kanssa on tärkeää tiedon siirron onnistumiseksi. Perusopetuksen päättäneiden oppilaiden seurantaa kuvataan koulujen lukuvuosiraporteissa. Opinto-ohjaajat tekevät yhteistyötä oppilaiden ja oppilaitosten kanssa toisen asteen koulutukseen hakeutumisen onnistumiseksi. Tuusulan kunnan koulujen yhteisessä turvallisuussuunnitelmassa on kuvattu toimintamalleja erilaisten ongelmatilanteiden hoitamiseksi. Opettajien ja avustajien koulutusta tulee kehittää vastaamaan työssä tarvittavia taitoja. Yhteistyö kollegoiden ja muiden oppilashuoltoon kuuluvien henkilöjen kanssa varmistaa, että oppilaille järjestyy riittävä tuki ja ohjaus. Laadukkaan oppimisen, kasvun ja hyvinvoinnin tuen tunnusmerkkejä ovat: selkeät koulun, kunnan ja seutukunnan oppilashuollon rakenteet yhteisöllinen työote riittävä tuki ja koulutus kaikille koulussa toimiville oppilaanohjaus ensimmäisestä luokasta alkaen oppilashuollon sisäistäminen kaikille kuuluvana toimintana yleisen, tehostetun ja erityisen tuen järjestelmä on kaikilla tasoilla riittävä 26
iltapäiväkerhotoimintaa kehitetään yhteistyössä koulujen kanssa koulujen kerhotoiminnan johdonmukainen kehittäminen Koulu 1. Mitkä tunnusmerkit jo toteutuvat? Miten niitä arvioidaan? Yhteisöllinen ja ohjauksellinen työote on Kalliomaan koulun vahvuuksia ja tunnusmerkkejä. Koulussa on yhteiset toimintatavat erilaisten sairaalakoulujaksojen nivelvaiheisiin. Ne on kuvattu opsin liitteinä prosessikuvauksin. 2. Mitä muuta laadukasta teillä on? Miten sitä arvioidaan? Sairaalan kanssa tehdään myös tiivistä koulutuksellista yhteistyötä erityisesti nuorisopsykiatrian ja turvallisuuden alueilla. 3. Kehittämiskohde: Oppilaanohjaus Toimintasuunnitelma: Koulussa lähes 20 vuotta oppilaanohjaus oli yhden henkilön vastuulla. Nyt tilanne on muuttunut ja tarvitaan uusien toimijoiden yhteissuunnittelua. Arviointisuunnitelma (miten ja milloin): Pidetään esillä vuosina 12-14. Vastuuhenkilöt: Oppilaanohjauksesta vastaavat opettajat 27
8. Osallisuus ja vaikuttaminen Opetuksen järjestäjä Koulu Kunnassa on luotu ja vakiinnutettu asianmukaiset lasten ja nuorten osallistumisen ja vaikuttamisen toimintatavat osaksi lapsia ja nuoria koskevaa päätöksentekoa. Oppilaiden mielipiteitä kuullaan kunnassa heitä koskevan päätöksenteon yhteydessä. Osallisuuden ja vaikuttamisen toimintatapoja arvioidaan ja kehitetään säännöllisesti. Koulun toimintakulttuuri on avoin, vuorovaikutteinen sekä oppilaiden ja heidän huoltajiensa osallistamista arvostava. Oppilaskunnan toiminta on tavoitteellista, suunnitelmallista ja vaikuttavaa. Oppilaskunnan ohjaamiseen on varattu riittävästi resursseja. Oppilaiden osallisuuden toteutumista opetuksessa ja koulun muussa toiminnassa on huolehdittu. Osallisuutta ja vuorovaikutusta tuetaan palautekäytäntöjen avulla. Jokapäiväinen arjen osallistaminen opiskelussa Koulun avoin ja vuorovaikutteinen toimintakulttuuri tukee oppilaiden osallisuutta ja yhteistoiminnallista oppimista sekä tietoisuutta yhteiskunnan arvoista ja toimintatavoista. Koulun tulee määritellä se, miten varmistetaan oppilaiden osallisuus ja vaikuttaminen arkipäivänkin oppimistilanteissa. Oppilaiden osallisuutta voivat edistää mm. sopiva opiskeluympäristö (fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen), vuorovaikutukselliset ja toiminnalliset opetusmenetelmät, harjoittelujaksot, yli luokkarajojen tapahtuva opetus sekä joustavat opetusjärjestelyt. Jokainen oppilas tulee haastaa vaikuttamaan omaan oppimiseensa omien oppimisedellytystensä mukaisesti. 28
Oppilaiden kanssa tehtävä yhteistyö Tuusulan kaikilla kouluilla toimii oppilaskunta. Koulut itse määrittelevät oppilaskuntatoimintansa rakenteet koulun omien mahdollisuuksien ja tarpeiden mukaisesti. Koulut kirjaavat nämä käytäntönsä myös vuosittaiseen työsuunnitelmaan. Oppilaskunnan toiminta on tärkeä osa lasten ja nuorten demokraattista toimintakulttuuria. Toimiminen oppilaskunnassa kehittää oppilaiden valmiuksia toimia oman ryhmänsä edustajana ja harjaannuttaa neuvotteluun perustuvaan yhteistoimintaan. Osallisuus ei ole synnynnäistä vaan osallistumisessa tarvittavia taitoja on opeteltava ja kehitettävä. Oppilaskuntatoiminnan tavoitteena on herättää oppilaiden kiinnostus oman koulun kehittämistä kohtaan. Oppilaskunnan hallitus, luokat ja opettajat yhdessä voivat rakentaa yhteisöllisesti toimivan koulun. Osallisuutta ja vuorovaikutusta tuetaan palautekäytäntöjen avulla. Oppilailta kerätään palautetta opetuksesta ja omasta oppimisestaan lukuvuoden aikana koulussa päätettävällä ja työsuunnitelmaan kirjattavalla tavalla. Lisäksi oppilailta kerätään palautetta kuntakohtaisesti suunnitellun ulkopuolisen arvioinnin kautta. Huoltajien kanssa tehtävä yhteistyö Koululta edellytetään rakenteita huoltajien kanssa tehtävään yhteistyöhön. Näitä ovat mm. yhteistoimintapäivät, vanhempaintapaamiset, vanhempainillat, juhlat, koti ja koulu yhdistykset tai vanhempainyhdistykset. Tuusulassa ei ole koulujen johtokuntia. Kuitenkin jokaisella koululla pitää olla kanava, jonka kautta huoltajat pystyvät vaikuttamaan koulun ja kotien yhteistoiminnan toteutukseen ja edistämiseen. Koulut kirjaavat nämä käytäntönsä myös vuosittaiseen työsuunnitelmaan. Nuorisovaltuusto Nuorisovaltuustoon kuuluu 13-18 vuotiaita tuusulalaisia nuoria. Perustehtävänä sillä on tuoda nuorten ääni Tuusulassa kuuluviin ja antaa heille vaikuttamismahdollisuuksia nuoria koskevissa asioissa. Nuorisovaltuusto pyrkii toimimaan tehtävässään aktiivisesti. Se tekee aloitteita ja kannanottoja nuorten itsensä tärkeiksi kokemissa asioissa. Valtuusto kokoontuu pääsääntöisesti noin kaksi kertaa kuukaudessa. Kokoontumisia on järjestetty nuorisotiloissa eri puolilla Tuusulaa. Nuorisovaltuustolla on edustuksia kunnan lautakunnissa ja kunnanvaltuustossa. Näin on mahdollistettu suora yhteys kunnallisiin päättäjiin. Nuorisovaltuuston edustajat on valittu syksyisin järjestetyssä nuorisovaltuustovaaleissa. Nykyisessä valtuustossa toimii 19 nuorta. Aikaisemmin vaalit on järjestetty kahden vuoden välein, mutta vuodesta 2010 alkaen vaalit on tarkoitus järjestää jatkossa joka 29
vuosi. Äänestäjinä ja ehdokkaina toimivat 13-18-vuotiaat tuusulalaisnuoret. Äänestyspaikkoina toimivat kunnan yläkoulut ja lukiot sekä nuorisotilat. Hyvän osallisuuden ja vaikuttamisen tunnusmerkkejä ovat: Aktiivista osallistumista arvostava ilmapiiri Demokratiaan kasvattava toiminta Oppilaiden keskinäinen hyväksyvä vuorovaikutus Oppilas vaikuttaa omaan oppimiseensa Yhteissuunnittelu opettajien ja oppilaiden kanssa Kaikki oppilaat kuuluvat oppilaskuntaan Oppilailta kerätään palautetta opetuksesta ja omasta oppimisestaan lukuvuoden aikana Koulu 1. Mitkä tunnusmerkit jo toteutuvat? Miten niitä arvioidaan? Sairaalakoulujaksolla olevat nuoret ovat hyvin erilaisia. Yhteistä on se, että kaikilla on omat terveydelliset syynsä käydä sairaalakoulua. Tämän johdosta oppilaat ovat suvaitsevaisempia oppilastovereita kohtaan. Oppilas vaikuttaa aina omaan opiskeluunsa, etenkin sairaalakoulujakson tulovaiheessa yhdessä hoidon, koulun ja huoltajien kanssa. Tulovaiheessa käydään läpi kouluhistoria ja koulunkäynnin omat tavoitteet ja toiveet. 2. Mitä muuta laadukasta teillä on? Miten sitä arvioidaan? Oppilaita rohkaistaan osallistumaan juhlien suunnitteluun ja toteuttamiseen. Juhlien jälkeen saadaan välitön palaute huoltajilta: Oli hienoa nähdä oma lapsensa esiintymässä. 3. Kehittämiskohde: Oppilaskunnan toiminta Toimintasuunnitelma: Oppilaskunta toimii koulussa joka vuosi. Haasteen tuo se, että oppilaat vaihtuvat jatkuvasti. Pyrimme löytämään, yhdessä oppilaskunnan kanssa, hyvät toiminnan rakenteet meidän oppilaskuntamme pyörittämiseksi. Arviointisuunnitelma (miten ja milloin): Ensi lukuvuosi lv. 12-13. Säännölliset kuukausittaiset oppilaskunnan hallituksen kokoukset. Tavoitteena oppilaiden oman aktiivisuuden lisääminen. Vastuuhenkilöt: oppilaskunnan ohjaava opettaja ja oppilaskunta 30