Koko perheen liikunnan edistäminen Anu Kangasniemi, LitM, laillistettu psykologi LIKES-tutkimuskeskus 18.10.2012. www.likes.fi

Samankaltaiset tiedostot
Tietoisuustaidot uusi keino hyvinvoinnin ja fyysisen aktiivisuuden edistämiseksi

MUUTOKSEN PSYKOLOGIA. ANU KANGASNIEMI PsT, terveyspsykologian erikoispsykologi, LitM, sert. liikunta- ja urheilupsykologi STRESSIPÄIVÄ 24.5.

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

KKI-PÄIVÄT

Työhyvinvointi ja työkuormituksesta palautuminen

Kulttuurin ja vapaa-ajan hyvinvointivaikutukset

JAKSAMINEN VUOROTYÖSSÄ

Eläkeiän kynnyksellä kahden kohortin vertailu

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Ikääntyvien köyhyys ja sen heijastumat hyvinvointiin

Kouluikäisten liikunta ja liikkumattomuus Liikkuva koulu ohjelmassa

Arvojen tunnistaminen

Mitä tiedämme luonnon terveys- ja hyvinvointivaikutuksista? Kati Vähäsarja, tutkija, LitM Kansallispuistomatkalla hyvinvointiin,

Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta

Hoitokäytännöt muuttuneet. WHO Global Health Report. Makuuttamisesta pompottamiseen, potilaan fyysisen aktiivisuuden lisääminen

Liikkuva koulu hanke. Seminaari Helsinki Tuija Tammelin tutkimusjohtaja LIKES tutkimuskeskus

Kestävyyskunto ja työkykyisyyden haasteet

Aktiivisena eläkkeellä

Innostu liikkeelle Järvenpään kaupunki Tiina kuronen

suhteessa suosituksiin?

HYVINVOINTITAPAAMINEN. 1. tapaaminen / 20. Muuta:

Hyväksymis- ja omistautumisterapia työvälineenä erityisryhmien kanssa Marjaana Araneva Piia Jaskari Pirjo Kankaanpää Marika Ylikojola

AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka

Biohakkerointi terveyden ja suorituskyvyn optimointia

Lasten fyysinen aktiivisuus

Varhaiskasvatusikäisten lasten liikunta suomalaisten tutkimusten perusteella

Arja Uusitalo, erikoislääkäri, LT, Dosentti, HUSLAB, Helsingin urheilulääkäriasema

Luonnon hyvinvointivaikutuksista lisäarvoa luontomatkailuasiakkaille

Vaikuta rintojesi terveyteen. Tee oikeita valintoja.

Lasten fyysinen aktiivisuus ja varhaiskasvatuksen oppimisympäristöt

Jaana Kari

Liikunta ja lapsen kokonaisvaltainen kehitys

Voiko kansan kuntoa mitata? Mitä mittarit kertovat? Kuntotestauspäivät

Motivaatio muutokseen itselle tärkeiden asioiden avulla

ESIOPETUSTA LÄHILUONNOSSA TAPAUSESIMERKKINÄ HÄMEENLINNA

Liikunnan terveyshyödyt ja liikkumattomuuden terveyshaitat. Tommi Vasankari UKK-instituutti

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

Hevosharrastuksen merkitys ja ratsastuskouluyrittäjän mietteitä kuntayhteistyöhön Minna Martin-Päivä. Forssa

OMA VÄYLÄ- HANKE ARKEEN INTEGROIMINEN

Liikahdus Elämäntapa

Ikäihmisen elinympäristö, osallistuminen ja autonomian tunne

Mitä kuuluu nuorten liikkumiselle ja miten liikettä voidaan edistää? Tommi Vasankari UKK-instituutti

Psykologi Kirsi Salonen. Luontokokemuksen. Psykologipalvelut Hyvän MielenTila

Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen

Itsensä tuntemisen ja johtamisen -kurssi Liikunta, istuminen ja ergonomia Vastaava fysioterapeutti Kati Kauppala

Valtion tuki urheiluseuroille ja kunnille

AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA

Miksi katse työniloon? Työnilosta tuloksellisuutta Työnilon edistäminen työpaikoilla. Työhyvinvoinnin professori, Tampereen yliopisto

Työelämästä arkiliikkujana eläkkeelle. LIVE-tilaisuus Katariina Tuunanen, Liisamaria Kinnunen Kunnossa kaiken ikää (KKI) -ohjelma

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

Lisää liikuntaa vai vähemmän istumista? Tommi Vasankari, prof., LT UKK-instituutti & THL

PITKÄAIKAISTYÖTTÖMIEN FYYSISEN AKTIIVISUUDEN JA TYÖLLISTYMISEN EDISTYMISEN YHTEYDET PÄÄKAUPUNKISEUDULLA

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto

Tutkimus ja seuranta Liikkuva koulu ohjelman kehittämisen tukena Tampere Tuija Tammelin, tutkimusjohtaja LIKES tutkimuskeskus

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Laatua liikuntaneuvontaan

Lapset liikkeelle, mutta miten ihmeessä?

SUUNTA-MITTARI NUORILLE VANHEMMILLE Muutoksen arviointi yhdessä Kykyviisari Abilitator työpaja TAINA ERA JOHANNA MOILANEN

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto

IMUA JA HYVINVOINTIA OMAAN TYÖHÖN. Anki Mannström

Terveys- ja hyvinvointivaikutukset. seurantatutkimuksen ( ) valossa

FYYSINEN TERVEYS JA HYVINVOINTI UUDESSA KOTIMAASSA

Tiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia

Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Toni Piispanen, Valtion liikuntaneuvosto

Virkeyttä ja Voimaa vanhuuteen ft Kirsi Pölönen

Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry

Täyden kympin vapaa-aika

KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry

Liikkuja polku verkostotapaaminen

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Yrittäjien hyvinvointi, työkyky ja osallistuminen kuntoutukseen. Projektipäällikkö Kimmo Terävä, VTM

Kokonaisuus. 15 vuotta kestävä interventio- ja seurantaohjelma

Arvioinnin perusteista yksilön havainnointiin Mirja Hirvensalo, Jyväskylän yliopisto. Kuva Erkki Tervo

Kouluyhteisö liikunnallisuuden turvaajana. Minna Paajanen valtion liikuntaneuvoston pääsihteeri

Paljonko liikkuvissa kouluissa liikuttiin pilottivaiheessa? Tuija Tammelin, tutkimusjohtaja LIKES tutkimuskeskus

HYVINVOINTIANALYYSI XAMK

Movendos on 2012 perustettu yksilön terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen keskittyvä valmennus- ja teknologiayhtiö

Equity matters! Interventioiden kustannusvaikuttavuus. Jan Klavus, Leena Forma Jussi Partanen, Pekka Rissanen Tampereen yliopisto

Copyright

Liikuntaan aktivointi saumattoman palveluketjun keinoin. Tampere Sari Kivimäki, KKI-ohjelma

Liikkumattomuuden hinta. Harri Helajärvi, LL vt. erikoislääkäri Paavo Nurmi keskus, Turku

Liikunta-aktiivisuuden seurannan haasteet kunnalle. Marie Rautio-Sipilä Liikuntatoimenjohtaja Raahen kaupunki


Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy

Valio Olo:n juuret ovat Valion arvoissa: Vastuu hyvinvoinnista

Liikunta. Terve 1 ja 2

Nuorten fyysinen aktiivisuus Kasit liikkeelle! -hankkeessa. Minna Aittasalo, TtT, ft Kuntotestauspäivät UKK-instituutti

Hyvinvointi ja liikkuminen

DUODECIM. Pekka Mustonen

LAPSET JA LIIKUNTA. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman avausseminaari Teemu Japisson

Ikäinnovaatio hanke

Ilo kasvaa liikkuen - varhaiskasvatuksen liikkumis- ja. hyvinvointiohjelma

Tie kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin Uy, Laurea Lohja

Työpaikkavalmentajana työllistyvän työssä jaksamisen tukena

Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä peruskoululaisille. Jyväskylän yliopisto Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta

Auttava omainen hankkeen esittely Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset Finfami ry / Auttava omainen -hanke

Transkriptio:

Koko perheen liikunnan edistäminen Anu Kangasniemi, LitM, laillistettu psykologi LIKES-tutkimuskeskus 18.10.2012

Sisältö Johdanto Motivointi muutokseen arvotyöskentelyn ja itselle tärkeiden asioiden avulla Kokemuksia ja tutkimustuloksia

Johdanto Fyysisesti passiivinen elämäntavan yleisyys -> Työikäisistä noin puolet (46%) liikkuu terveytensä kannalta liian vähän (Husu, Paronen, Suni & Vasankari, 2011) -> elämäntapasairaudet, II tyypin diabetes, sydän- ja verisuonitaudit. Fyysinen inaktiivisuus 4. suurin yksittäinen riskitekijä kuolleisuuden aiheuttajana (WHO)

Elämän ruuhkavuodet

Motivointi muutokseen arvotyöskentelyn avulla

S PARISUHDE 9 PERHE 10 TYÖ 9 PSYYKKINEN JAKSAMINEN 9 Minulle tärkeitä asioita/arvoja elämässä 8 HYVÄ TERVEYS 9 10 LUONTO 8 OMA AIKA 8 YSTÄVÄT 9 8

Puheista arvojen mukaisiin tekoihin Onko tämä tavoite, jonka saavuttamiseksi haluan todellakin uhrata paljon aikaa ja energiaa? Onko tämä tavoite samansuuntainen tärkeimpien arvojeni kanssa? Onko tämä tavoite saavutettavissa? Onko tavoite itselle ja omaan elämään sopiva? Edistääkö tavoite tasapainoa itselle tärkeiden asioiden välillä? - Määritä konkreettiset teot!

Lähtökohtana pienet, omaan jokapäiväiseen arkeen sopivat muutokset!

Näkökulmia esteisiin Omat selitykset ns. tekosyyt voivat joskus toimia esteinä ja niihin samaistuminen: Olen aina ollut huono ja kömpelö liikunnassa. Ei ole aikaa harrastaa liikuntaa.

Näkökulmia esteisiin Tunne-esteet voivat estää meitä tekemästä meille tärkeitä asioita: toimitaan liikaa omien tunteiden pohjalta, tunteet ohjaavat liikaa elämää tai on liikaa omien tunteiden armoilla. Ei huvita lähteä työpäivän jälkeen ulkoilemaan/lenkille/jumppaan, olo on väsynyt.

Välttämiskäyttäytyminen voi olla estämässä meitä elämästä haluamaamme elämää. Sen sijaan, että lähtisin liikkeelle, järjestelen ennemmin vaikka koko talon tai keksin jotakin muuta tärkeämpää puuhaa. Liikuntaa harrastettaessa koen itseni epävarmaksi, hävettää puhkia naama punaisena, siksi liikkumaan lähteminen on vaikeaa.

Liian tiukat säännöt saattavat estää meitä löytämästä uusia joustavia ratkaisuja. Työpäivän päätteeksi ilta kului lapsia harrastuksiin kuskatessa, suunnitelmani lähteä lenkille/jumppaan tunnin ajaksi estyi. Liikunta jäi tuona päivänä kokonaan.

Miten päästä esteiden yli? Pane merkille, millaisia ajatuksia ja tunteita liikuntaan liittyviin esteisiin liittyy ja tee tietoinen valinta oman käyttäytymisesi suhteen. Suuntaa toimintasi asioihin, jotka edistävät omia elämän arvoja ja itsellesi tärkeitä asioita. Aloita pienin askelin, jotka ovat toteutettavissasi joustavasti päivittäin. Pienet päivittäiset teot ovat parempia kuin itselle liian isot teot tai suunnitelmat. Ole luova ja joustava, näe tilanteet mahdollisuuksina ja liikunnan harrastaminen pikemminkin aktiivisuutena. Älä anna ohjeistusten tai neuvojen jäykistää omaa toimintaasi.

Liitä vastenmielinen tekeminen johonkin mukavampaan. Esim. jos et erityisemmin pidä liikunnasta, kävele työpaikalta ruokatunnilla ravintolaan tai kotoa elokuviin. Muistuta itseäsi myös siitä, millaisia pitkän tähtäimen hyötyjä tekemisestä on sinulle. Palkitse ja ole tyytyväinen itseesi, kun olet saanut tehdyksi jonkin vastenmielisen tekemisen. Kohtele itseäsi yhtä armollisesti ja lempeästi kuin kohtelisit hyvää ystävääsi.

Kriteerit täyttävät tutkittavat (n=70) Satunnaistaminen ACT ryhmä (n=35): Kontrolliryhmä (n=35) Outlier (n=1) Drop out (n=6) Drop out (n=3) Invalid data (n=1) Drop out n=1) Osallistui ACT interventioon (N=29) Analyysiin (N=26) Analyysiin (n=32)

Intervention sisältö 1. tapaaminen: Ryhmän aloitus ja tutustuminen sekä terveyskäyttäytymisanalyysi 2. tapaaminen: Arvotyöskentely ja itselle tärkeät asiat elämässä 3. tapaaminen: Arvojen mukaiset tavoitteet ja teot sekä liikuntaan liittyvien esteiden kanssa työskenteleminen 4. tapaaminen: Tässä hetkessä eläminen ja tietoisuustaidot 5. tapaaminen: Käsitys itsestä ja liikunnan kautta saadut kokemukset sekä sosiaalisen tuen merkitys 6. tapaaminen: Mihin suuntaan olet menossa? Tavoitteiden ja arvojen tarkistaminen sekä käyttäytymisen joustavuus

Mittarit Fyysinen aktiivisuus (ActiGraf) Psyykkinen hyvinvointi: - yleinen psyykkinen hyvinvointi (GHQ-12) - psykologinen oireilu (SCL-90) - masennus (BDI-II) - mindfulness (KIMS) - käyttäytymisen joustavuus (AAQ-2)

Kiihtyvyysanturi (ActiGraph GT1M)

Terveysliikunta-ajan muutos min/viikko 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Alkumittaus Loppumittaus Kontrolliryhmä ACT ryhmä

Muutos psyykkisessä oireilussa 16 GHQ-12 14 12 10 8 6 Kontrolliryhmä ACT ryhmä 4 2 0 Alkumittaus Loppumittaus

Lopuksi Tutkimustulokset viittaavat siihen, että arvopohjaisen ohjelman avulla on mahdollista lisätä fyysistä aktiivisuutta ja samalla edistää psyykkistä hyvinvointia. Kokonaisvaltainen ohjelma tarpeen erityisesti vähän liikkuvilla, sillä psyykkinen hyvinvointi keskimäärin heikompi kuin aktiivisilla. Hyvinvointi kietoutuu yhteen; muutos yhdessä tekijässä poikii usein eteenpäin myös muita hyvinvoinnin muutoksia!

Kiitos!