RAKENTAJAN OPAS OHJEITA IISALMESSA, LAPINLAHDELLA, PIELAVEDELLÄ, SONKAJÄRVELLÄ JA VIEREMÄLLÄ RAKENTAVILLE 2011 Iisalmi Pielavesi Lapinlahti Sonkajärvi Vieremä
Tee asuntotoiveista totta Me POP Pankissa autamme mielellämme juuri Sinulle sopivan asuntorahoituksen löytämisessä. Kaikki asuntolainan osat yhdestä paikasta Se on POP! Osuuspankki Poppia Tule keskustelemaan asuntosi myyntiin tai ostoon liittyvistä asioista! Tutustu tonttitarjontaamme sekä omakotirakentajan etuihin. www.sonkajarvi.i Asuinkunta Sonkajärvi - Tilavia tontteja Asuintontteja Sukevalla 12 kpl, Jyrkän idyllisessä ruukkimiljöössä 4 kpl, Aittokoskella 2 kpl, Koirakoskella 2 kpl, Mansikkavirralla 5 kpl ja Perkiöntiellä 4 kpl. Asuintontteja Sonkajärven taajamassa. Omarantaisia tontteja 2 kpl ja 20 kpl tilavia taajamatontteja. Lomatontteja Itä-Sonkajärven alueella puhtaiden vesien ääreltä. Vuokra-asuntoja ALAPITKÄ Alapitkäntie 38 p. 017-760 2251 IISALMI Riistakatu 7 p. 017-760 2100 KIURUVESI Niemistenkatu 4 p. 020 791 1200 LAPINLAHTI Linnansalmentie 26 p. 017-760 2200 VIEREMÄ Petterintie 2 p. 017-760 0700 www.poppia.fi Riistakatu 7, Iisalmi Tuula Farin-Repo, p. 050 370 7018 Arja Kekkonen, p. 050 571 1042 Aidosti lähellä ihmistä
RAKENNUSOPAS 1
2 RAKENNUSOPAS
SISÄLLYSLUETTELO Rakennusluvan hakeminen... 4 Iisalmen kaupunki... 7 Lapinlahden kunta... 8 Pielaveden kunta... 9 Sonkajärven kunta... 10 Vieremän kunta... 11 Hoksauttamalla riskittömiä matalaenergiataloja 12 Tähtiluokitus... 18 Paloturvallisuusvaatimukset... 22 Puhtaan palamisen puolesta... 31 Rakennusten energiatehokkuus... 32 Rakennuksen vaipan lämmöneristys... 35 Rakennusten ilmanvaihto... 36 Sähkötyöt... 41 Maalämpöpumput... 43 Jätevedet... 46 Tiili rakennusaineena... 52 Betonirakenteet... 56 Vakuutukset... 57 Rakentamisen aikataulu... 58 Kustannusarvio ja -seuranta... 60 Työmaan tarkastusasiakirjat... 61 LUKIJALLE Oman kodin rakentaminen tullut ajankohtaiseksi monen perheen suunnitelmiin. Vanhan asunnon nykyaikaistaminen on myös vaativa tehtävä. Tavoite voidaan saavuttaa monin eri tavoin: valmistalo (avaimet käteen), talopakettina tai rakentamalla ns. hartiapankki-toteutuksella. Suureen urakkaan lähtijät eivät useinkaan ole rakennusalan ammattilaisia tai edes tietoisia asiaan liittyvistä tiedon- ja taidontarpeista. Auttaaksemme teitä hyvän lopputuloksen aikaansaamisessa, päätimme koota opaskirjasen alan ammattilaisten avustamana. Rakentamisen säännöstöt ovat laajat ja juuri muuttumassa, joten panostamme tälle alueelle. Pyrimme antamaan yhteysverkoston pienrakentajien käyttöön. Vastaavan työnjohtajan osuus on hyvin merkittävä onnistuneessa rakennusprojektissa ja sen on oltava nimettynä jokaisessa merkittävämmässä rakennuskohteessa viranomaisten ohjeiden mukaisesti. Kiitämme kaikkia toimintaamme tukeneita ilmoittajia, joiden asiantuntemuksella toivomme rakennusprojektinne onnistuvan. Kiitos myös eri alojen asiantuntijoille, jotka ovat mahdollistaneet tämän oppaan laatimisen. RAKENTAJA, muistathan asiantuntemuksen olevan hyödyksi myös rakentamisessa. Verivel Oy RAKENNUSPROJEKTI Haaveet/ajatukset * perheen koko * harrastukset * tulevaisuuden odotukset Suunnittelija Tontti * puhdas vesi * jätevesi * liikennejärjestelyt * ostaminen/lohkominen/lainhuuto * kaava-alue/haja-alue/ranta-alue Rakennus * paloturvallisuus * rakennusmateriaalit * märkätilat * ilmanvaihto * lämmitysjärjestelmä Rakennusluvan hakeminen * suunnitelmat * luvan hakeminen * naapurien kuuleminen Rakentamisen aikataulu Kustannukset/rahoitus Tämän oppaan aineisto löytyy kuntien www-sivuilta. Julkaisija: Verivel Oy, Kokkola, verivel@verivel.fi 1221-12-11 Paino: Mustasaaren painotalo RAKENNUSOPAS 3
RAKENNUSLUVAN HAKEMINEN Rakennusluvan hakeminen Rakennuslupa tulee hakea hyvissä ajoin ennen rakennustöiden aloittamista (2 kk - 3 kk). Hakemus toimitetaan kunnan rakennusvalvontatoimistoon. Rakennusluvan myöntää kunnasta riippuen ympäristölautakunta, rakennuslautakunta tai rakennustarkastaja. Hakemus- ja liitekaavakkeet saa rakennusvalvontatoimistosta. Eräissä tapauksissa rakennusluvan myöntäminen edellyttää suunnittelutarveratkaisua (MRL 137 ) tai poikkeamispäätöstä (MRL 171-174 ) tai ympäristönsuojelulain mukaista ympäristölupaa. Tällöin luvan hakija saa sitä koskevat kaavakkeet ja ohjeet. 1. Rakennuslupahakemus on täytettävä kaikilta osin, allekirjoitettava (jos lainhuuto on molemmilla puolisoilla, hakemuksen allekirjoittaa molemmat) ja mukaan liitetään seuraavat asiakirjat: 2. Tontin / rakennuspaikan hallinta /omistusoikeus Lainhuutopöytäkirjan ote tai Kauppakirja ja tontin maksukuitista jäljennös tai Vuokrasopimus 3. Tontin tai rakennuspaikan sijaintikartat Ote asemakaavasta Ote peruskartasta asemakaava-alueen ulkopuolella (mittakaava esim. 1:10 000) Kartat saa tekniseltä osastolta, ja ne laskutetaan rakennusluvan yhteydessä (vaihtelee kunnittain). 4. Naapurin kuuleminen. Selvitys naapurin kuulemisesta rakennus-/ toimenpidelupahakemuksen johdosta (MRL 133.1 ja 65.3 ) ellei sitä katsota lupaviranomaisen toimesta tarpeettomaksi. Rakennuslupahakemuksen vireilletulosta on ilmoitettava naapurille, jollei ilmoittaminen hankkeen vähäisyyden, sijainnin taikka sisällön huomioon ottaen ole naapurin edun kannalta ilmeisen tarpeetonta. Eli naapurilla tarkoitetaan viereisten tai vastapäätä olevien kiinteistöjen tai muun alueiden omistajia ja haltijoita. (Mutta myös lisäksi ristikkäin olevat tontit.) Naapurin kuulemistapoja on periaatteessa kolmenlaisia: 1. rakennuslupahakemuksen vireilletulosta ilmoittaminen viranomaisen tai hakijan toimesta 2. asian vireilläolosta tiedottaminen rakennuspaikalla 3. rakennuspaikalla toimitettava katselmus Vireilletulosta ilmoittaminen on pääsääntö, jollei hankkeen vähäisyys tai sijainti taikka kaavan sisältö huomioon ottaen ole tarpeetonta. Omakotitalo ei tässä yhteydessä ole vähäinen hanke. Ensisijaisesti on pyrittävä siihen, että rakentaja hoitaa itse kuulemisen, sillä se nopeuttaa lupakäsittelyä ja on samalla ennakoivaa yhteydenpitoa tulevien naapurien kanssa. Rakennuspaikalla tapahtuvasta tiedottamisesta huolehtii rakentaja. Rakennuspaikalla toimitettavan katselmuksen harkintaan vaikuttaa se, onko hankkeen ominaisuuksien johdosta syytä tarkemmin selvittää rakennuksen ympäristöön soveltuvuutta, rakentamisen vaikutuksia ja naapurin kantoja. 5. Rakennuksen pohja/rakenteet Ympärivuotisessa käytössä olevien lomarakennusten, omakotitalojen ja sitä suurempien rakennusten osalta tulee liittää selvitys rakennuspaikan perustamis- ja pohjaolosuhteista ja niiden edellyttämästä perustamistavasta. 6. Pääpiirustukset kahtena tai kolmena (kunnasta riippuen) sarjana, jotka ovat pätevän suunnittelija laatimat ja allekirjoittamat. Asemapiirros, pohja-, leikkaus- ja julkisivupiirustukset tulee olla laadittu Suomen rakentamismääräyskokoelman A 2 mukaisesti, jolloin niistä mm. tulee ilmetä tontille rakennettujen, rakennettavien ja purettavien rakennusten kerrosalat, huoneistoalat ja tilavuudet asemapiirroksessa tontin korkeuserot ja pintavesien johtaminen rakennetyypit seinä-, alapohja- ja yläpohjarakenteista rakennuksen lämmitys ja ilmanvaihtotapa huonetilojen käyttötarkoitukset palotekninen osastointi Piirustukset on kopioitava arkistokelpoiselle paperille, taiteltava ja varustettuna seläkkein. Toimenpidelupaan- ja toimenpideilmoitukseen liittyvät suunnitelmat ovat samat kuin rakennusluvassa, kun kysymyksessä on rakennuksen rakentaminen eli pääpiirustukset. Muissa tapauksissa suunnitelman tulee olla sellainen, josta mahdollisimman hyvin ilmenee toimenpiteen luonne. Suunnittelijan kelpoisuusvaatimukset MRA 48 Rakennussuunnitelman ja erityissuunnitelman laatijalla tulee olla asianomaiseen suunnittelutehtävään soveltuva rakennusalan korkeakoulututkinto taikka aikaisempi rakennusalan ammattilaisen korkea-asteen tai sitä vastaava tutkinto sekä riittävä kokemus kyseisen suunnittelualan tehtävistä pääsääntöisesti omakotitalon suunnittelijaksi kelpoitetaan rakennusmestari. Pienehkön tai teknisiltä ominaisuuksiltaan tavanomaisen rakennuksen tai teknisen järjestelmän suunnittelijana voi hankkimaansa kokemusta vastaavasti toimia myös henkilö, joka on suorittanut talonrakennuksen tai asianomaisen erityisalan opintosuunnalla teknikon tai sitä vastaavan aikaisemman tutkinnon. 7. Pääsuunnittelija sitoumus. Lupahakemukseen tulee liittää selvitys, jolla pääsuunnittelija sitoutuu tehtävään (pääsuunnittelijalta vaaditaan riittävä rakennusalan koulutus). Selvitys koskee omakotitalon ja suurehkon maatalouden tuotantorakennuksen tai varaston tai näitä merkittävämmän hankkeen suunnittelua. Pääsuunnittelija on henkilö, joka vastaa rakennuksen suunnittelun kokonaisuudesta ja sen laadusta ja huolehtii, 4 RAKENNUSOPAS
että rakennussuunnitelma ja erityissuunnitelmat muodostavat kokonaisuuden, joka täyttää sille asetetut vaatimukset (MRL 120 ). 8. Vastaava rakennustyönjohtajahakemus/ilmoitus Vastaava työnjohtaja on henkilö, joka johtaa rakennustyötä sekä huolehtii rakentamisesta koskevien säännösten ja määräysten sekä myönnetyn luvan ja hyvän rakennustavan mukaisesta työn suorittamisesta ja sen laadusta. Henkilön kelpoisuudesta määrätään asetuksessa ja Suomen rakentamismääräyskokoelmassa. Omakotitalon ja suurehkon maatalouden tuotantorakennuksen tai näitä merkittävämmän hankkeen vastaava työnjohtaja tulee olla koulutukseltaan vähintään rakennusmestari. Näitä pienemmissä hankkeissa vastaava työnjohtaja voi olla kokenut rakennusammattimies. Vastaavan työnjohtajan hyväksyy hakemuksen tai ilmoituksen perusteella rakennustarkastaja. Pääsääntöisesti vastaava työnjohtajan hyväksyntä tulee hoitaa rakennusluvan hakemisen yhteydessä. Kun vastaava työnjohtaja on hyväksytty, hänelle lähetetään lupapäätös ja lomake tarkastusasiakirjan pitämiseksi. Aloituskokouksessa mahdollisesti täsmennetään rakennusaikaisten tarkastusten suorittamista. 9. Jäteveden johtaminen Selvitys jäteveden johtamisesta tulee tehdä viranomaiselle, joka vastaa vesiensuojelusta kunnassa. Asia koskee hankkeita, joita ei liitetä kunnan viemäriverkostoon, mutta joihin rakennetaan viemäri- rakennuslupahakemukseen liitettävän selvityksen tekemiseen liittyvät kaavakkeet ja ohjeet saa ympäristösihteeriltä tai rakennusvalvontatoimistosta. 10. Rakennushankeilmoitus väestörekisterikeskukselle Tehdään liitteellä RH 1. Jos hankkeeseen kuuluu huoneistoja vähintään kaksi, täytetään myös lomake RH 2. lomakkeet liitetään rakennuslupahakemukseen ja toimenpidelupahakemukseen/ -ilmoitukseen kun kysymys on rakennuksesta. 11. Muita liiteasiakirjoja Lupahakemuksen käsittelyn kannalta voidaan edellyttää myös muita asiakirjoja, esim. Liittymälupa yleiselle tielle Naapurin suostumus rajan läheisyyteen rakentamiseen Rakennuksen liittämiseksi vesi- ja viemäri-, kaukolämpö-, puhelin- ja kaapelitelevisioverkostoihin on hyvissä ajoin oltava yhteydessä asianomaisiin laitoksiin. Kvv työnjohtaja (kiinteistön vesi- ja viemäritöistä vastaava työnjohtaja) tulee hyväksyttää ennen kyseisiin töihin ryhtymistä. Lisätietoja hakemuksen tekemisestä ja rakennuslupaan liittyvistä asioista saa rakennusvalvontatoimistosta. RAKENNUSVALVONNAN OHJEITA RAKENNUS- LUVAN SAAJALLE JA VASTAAVALLE RAKENNUS- TYÖNJOHTAJALLE 1. Luvan voimassaoloaika Rakennuslupa on voimassa työn aloittamiseen nähden kolme vuotta ja valmistumiseen nähden viisi vuotta, ellei sitä eri hakemuksesta ole pidennetty. Muu rakennusasiassa annettu lupa ja ilmoitus on voimassa kolme vuotta. Loppukatselmus tulee pyytää niin ajoissa, että se voidaan suorittaa määräajassa. Erityisesti tulee ottaa huomioon, että loppukatselmus tulee suorittaa, vaikka rakennus olisi hyväksytty käyttöön ns. osittaisessa loppukatselmuksessa. 2. Lupaehdot Käykää läpi saamanne lupapäätös ja ottakaa huomioon, että siinä määrätyt lupaehdot on täytettävä päätöksen edellyttämällä tavalla ja että luvassa vahvistettuja piirustuksia on noudatettava. Mahdolliset muutospiirustukset tulee hyväksyttää rakennusvalvonnassa ennen toimenpiteen suorittamista. 3. Rakennustyönaloittamisen edellytykset 3.1. Luvan lainvoimaisuus Rakennustarkastajan päätöksestä oikaisuvaatimusaika on 14 pv antopäivästä ja lautakunnan päätöksestä valitusaika on 30 pv antopäivästä. Antopäivät ilmenevät lupapäätöksestä. Jos päätöksestä ei ole valitettu, tulee lupa lainvoimaiseksi ja rakennustyöt voidaan aloittaa. 3.2. Toimenpiteet ennen rakennustöiden aloittamista Rakennustöiden aloittamiseksi katsotaan perustusten valaminen tai niiden asentaminen. Kun rakennuslupahakemus on jätetty kuntaan ja naapureita on kuultu, puiden kaatamiseen ja pintamaiden poistamiseen saa ryhtyä, jos rakennustarkastaja antaa siihen suostumuksen. 3.3. Aloituskokous Maankäyttö- ja rakennusasetus 74 Rakentamisessa säädetyn huolehtimisvelvollisuuden täyttämiseksi tarvittavasta aloituskokouksesta määrätään rakennusluvassa. Rakennushankkeeseen ryhtyvän tulee sopia kunnan rakennusvalvontaviranomaisen kanssa aloituskokouksen ajankohdasta ja kutsua koolle ennen rakennustyön aloittamista. Aloituskokouksessa tulee olla läsnä ainakin rakennushankkeeseen ryhtyvä tai tämän edustaja, rakennuksen pääsuunnittelija sekä vastaava työnjohtaja. Aloituskokouksessa todetaan ja merkitään pöytäkirjaan lupa-asiakirjoissa rakennushankkeeseen ryhtyvälle määrätyt velvoitteet, hankkeen suunnittelun ja rakennustyön keskeiset osapuolet, rakennusvaiheiden vastuuhenkilöt ja työvaiheiden tarkastuksia suorittavat henkilöt sekä muut selvitykset ja toimenpiteet rakentamisen laadusta huolehtimiseksi. Aloituskokouksen perusteella rakennusvalvontaviranomainen harkitsee, tarvitaanko erillistä selvitystä toimenpiteistä rakentamisen laadun varmistamiseksi (laadunvarmistusselvitys). Aloituskokouksessa tai laadunvarmistusselvityksessä osoitettuja menettelyjä on noudatettava rakennustyössä. 3.4. Rakennuspaikan merkitseminen Ennen kuin uudisrakennuksen rakentamiseen ryhdytään, on rakennustarkastajan tai mittausryhmän toimesta maalle merkittävä vahvistettujen piirustusten mukainen rakennuksen paikka sekä rakennuskaava-alueella korkeusasema. Tämä toimitus on pyydettävä mittaustoimistosta hyvissä ajoin ennen aiottua rakentamisen aloittamista RAKENNUSOPAS 5
3.5. Rakennustyössä tarvittavien työnjohtajien tehtävät Rakennustyön vastaava työnjohtaja: Vastaavan työnjohtajan tulee huolehtia siitä, että 1) rakentamisen aloittamisesta ilmoitetaan rakennusvalvontaviranomaiselle 2) rakennustyö suoritetaan myönnetyn luvan mukaisesti ja siinä noudatetaan rakentamista koskevia säännöksiä ja määräyksiä 3) rakennustyön aikana ryhdytään tarvittaviin toimiin havaittujen puutteiden ja virheiden johdosta 4) luvassa määrätyt katselmukset pyydetään riittävän ajoissa ja suoritetaan aloituskokouksessa tai muuten määrätyt tarkastukset ja toimenpiteet asianmukaisissa työvaiheissa 5) rakennustyömaalla ovat käytettävissä hyväksytyt piirustukset ja tarvittavat erityispiirustukset, ajan tasalla oleva rakennustyön tarkastusasiakirja, mahdolliset testaustulokset sekä muut tarvittavat asiakirjat Kvv-työnjohtaja (kiinteistön vesi- ja viemäritöistä vastaava työnjohtaja) Luvanvaraisten rakennustöiden yhteydessä tehtävien kiinteistöjen vesi- ja viemärilaitteistojen asennustöitä johtamassa ja valvomassa tulee olla kvv-työnjohtaja. Kvv-työnjohtaja vastaa siitä, että suunnitelmia ja työn suoritusta koskevien kiinteistön vesi- ja viemärilaitteistoista annettuja määräyksiä ja niihin perustuvia, kunnassa kvv-töitä valvovan antamia ohjeita noudatetaan. Kvvtyönjohtajan on oltava läsnä kvv-töiden tarkastuksissa, jos valvova viranomainen niin vaatii. 3.6. Rakennustyössä tarvittavat erityissuunnitelmat Rakennepiirustukset Lupaehtojen mukaiset rakenne- ja erikoissuunnitelmat on toimitettava rakennustarkastajalle ennen kuin ko. työtä ryhdytään suorittamaan. LVI-suunnitelmat Mikäli kiinteistöön rakennetaan vesi- ja viemärilaitteistoja, on niitä koskevat suunnitelmat laadittava Suomen Rakentamismääräyskokoelman osan D1 mukaisesti. Ilmanvaihtoa ja energiataloutta koskevat suunnitelmat vastaavasti D2 ja D3 mukaisesti. 4. Rakennustyön aikainen viranomaistarkastus 4.1. Katselmukset Katselmukset on määritelty lupapäätöksessä. Näitä ovat kohteesta riippuen mm. pohja-, perustus-, hormi- ja loppukatselmus. Rakennuksen saa ottaa käyttöön vasta, kun se on käyttöön hyväksytty joko osittaisessa loppukatselmuksessa (käyttöönottokatselmus) tai loppukatselmuksessa. 4.2. Loppukatselmus Loppukatselmus pyydetään rakennustarkastajalta, kun rakennus on valmis, kuitenkin viimeistään ennen luvan voimassaoloajan päättymistä. Tässä katselmuksessa rakennuksen hyväksymisen edellytyksenä on rakennustyön hyväksyminen kaikissa edellä mainituissa rakennustyön aikaisissa katselmuksissa, mistä kaikista rakennuttajan tai rakentajan tulee esittää selvitys (vahvistettuihin piirustuksiin katselmusten toimittajien tekemät merkinnät tai erillinen tarkastuskertomus tai todistus) loppukatselmusta toimittavalle viranomaiselle. On myös huomattava, että rakennustarkastajan päätökseen liittyvät lupaehdot on täytettävä ennen rakennuksen käyttöönottoa. 5. Tiedottaminen veroviranomaisille Kiinteistöselvitys (lom 3) on annettava verotoimistoon veroilmoituksen yhteydessä, jos rakennuksen tiedot ovat muuttuneet edellisestä vuodesta, esim. rakennus on valmistunut verovuonna tai rakennus on rakenteilla verovuoden päättyessä. Lisäksi keskeneräisenä olevasta rakennuksesta on annettava valmistumisaste prosenttina verovuoden päättyessä. Tarvittava kiintiesöselvityslomake-3 on repäisylomakkeena 1-veroilmoituksen täyttöohjeet oppaassa. Lisäksi sitä on saatavana verohallituksen internet sivuilta. 6. Asiakirjojen säilytys Kaikki rakentamiseen liittyvät lupapäätökset, vahvistetut ja hyväksytyt rakennuspiirustukset, katselmuspöytäkirjat ja muut asiakirjat on säilytettävä huolellisesti (mieluummin erillisessä kansiossa) ja esitettävä pyydettäessä tarkastavalle viranomaiselle. Omistajan mahdollisesti vaihtuessa on nämä asiakirjat luovutettava uudelle omistajalle, jonka tulee tarvittaessa esittää ne viranomaiselle. LIITTÄMINEN VESI- JA VIEMÄRI- VERKOSTOON Liittyjä ja vesihuoltolaitos tekevät vesi- ja viemäriliittymisestä kirjallisen sopimuksen. Liittymissopimus tehdään yleensä ennen rakennustyön aloittamista, kuitenkin viimeistään ennen vesi- ja viemärijohtojen liittämistä. Sopimuksen liitteeksi vaaditaan LVI-suunnitelma. Liittymismaksut määräytyvät valtuuston päättämän taksan mukaisesti. Laitos perii liittymismaksujen lisäksi liitostyön yhteydessä vesihuoltolaitoksen toimittamat tarvikkeet ja työtunnit teknisen lautakunnan vahvistaman tuntiveloitushinnan mukaisesti. Liittyjä voi teettää tonttijohdot kaivuineen alan urakoitsijalla, mutta liittämisen yleiseen verkostoon suorittaa aina laitos. Tonttijohtojen rakentamisen valvonnasta vastaa rakennuskohteen kvv-työnjohtaja. Tonttijohtojen rakentamisessa on noudatettava viranomaisten antamia rakentamismääräyksiä. Tonttivesijohto on asennettava suojaputkeen, jonka on ulotuttava vähintään 2 cm vesimittaritilan valmiin lattiapinnan yläpuolelle ja toinen pää reilusti sokkelin ulkopuolelle, jolloin vesijohdon mahdollinen uusiminen myöhemmin on helpompaa. Vesimittaritilassa on oltava lattiakaivo, vesimittarin toimittaa aina vesilaitos. Tonttiviemäriin ei saa johtaa salaoja- eikä sadevesiä, vaan ne on ohjattava joko erilliseen sadevesi- tai salaojaverkostoon jos sellainen on olemassa tai maastoon (esim. rajaojaan). 6 RAKENNUSOPAS
IISALMEN KAUPUNKI Kaupungintalo vaihde 017-27 231 Käyntiosoite: Pohjolankatu 14 Postiosoite: PL 10, 74101 Iisalmi Sähköposti: etunimi.sukunimi@iisalmi.fi Tekninen keskus Tekninen johtaja Juhani Räisänen 272 3306, 0400-578 753 Hallintopäällikkö Olavi Haanketo 272 3283, 040 588 9005 Kaupunkisuunnittelu, kaavat Kaavoituspäällikkö Sari Niemi 272 3289, 040-830 4366 Asemakaava-arkkitehti Hannele Kelavuori 272 3340 Yleiskaavatutkija Jukka Virtanen 272 3288 Kunnallistekniikan ja yleisten alueiden suunnittelu, katualueiden kaivu- ja käyttöluvat Suunnittelupäällikkö Jyrki Könttä 272 3295, 040-588 9022 Suunnitteluinsinööri Pasi Korhonen 272 3296 Tonttipalvelut: Tonttien vuokraus ja myynti, yksityistieasiat Kiinteistösihteeri Eija Heikkinen 272 3287 Kiinteistöteknikko Ahti Säisä 272 3314 Tonttien muodostaminen, tonttitiedot Toimitusinsinööri Sirkku Eloranta 272 3315 Kiinteistöteknikko Jorma Qvintus 272 3678 Osoiteasiat Kartoittaja Heidi Martikainen 272 3321 Mittaustyönjohto Mittausteknikko Ilkka Niskanen 272 3307, 0400-814 401 Kunnallistekniikan rakentaminen Työpäällikkö Juha Rönkkö 272 3415, 040 588 9013 Liikenneväylien kunnossapito Kunnossapitomestari 272 3301, 040-588 9015 Puistotoimisto, puiden kaatamisluvat Työnjohtaja Aaro Väänänen 272 3450 Vesilaitos Vesilaitospäällikkö Vilho Partanen 272 3326, 040-588 9019 Karttatiedot Pekka Kokkonen 272 3327 Rakennusvalvonta Rakennusvalvontasihteeri Marjatta Kinnunen 272 3338 Rakennustarkastaja Johanna Venäläinen 272 3336, 040-8302 722 Rakennuslupainsinööri Kalevi Koponen 272 3337, 040-588 9024 Karttatilaukset ja sijainnin merkinnät, painokairaukset Markku Röntynen 272 3216 Iiro Kämäräinen 272 3309 RAKENNUSOPAS 7
LAPINLAHDEN KUNTA www.lapinlahti.fi suuntanro (017) Rakennusvalvonta: Asematie 4,73100 Lapinlahti Rakennusvalvonta Rakennusluvat, katselmukset ja neuvonta vastaava rakennustarkastaja Raimo Haverinen 040-4883751 Lupahakemukset ja muut asiakirjat - kanslisti Inkeri Partanen 040-4883702 - kanslisti Ritva Riekkinen 040-4883722 Rakennuspaikan merkintä, sijaintikatselmukset - maanmittausteknikko Osmo Nuutinen 040-4883705 - vastaava rakennustarkastaja Raimo Haverinen 040-4883751 Kaavoitus- ja mittaustoimi, tonttien myynti/vuokraus maanmittausteknikko Osmo Nuutinen 040-4883705 - vastaava rakennustarkastaja Raimo Haverinen 040-4883751 Korjausneuvonta ja yksityistieasiat - korjausneuvoja Seppo Riekkinen 040-4883752 Vesi- ja viemäriliitosasiat, jätehuolto - lvi-teknikko Marja-Leena Nevalainen 040-4883731 Tie- ja katuasiat - rakennusmestari Jari Mikkonen 040-4883711 Ympäristöasiat - ympäristösihteeri Helena Tukiainen 040-4883753 Palo- ja hormitarkastukset - palomestari Risto-Matti Raatikainen 187 160, 044 718 7160 Sähköliittymäasiat - Savon Voima Oyj 0800 301 40 Puhelinliittymäasiat - Sonera Oyj 020 401 8 RAKENNUSOPAS
PIELAVEDEN KUNTA www.pielavesi.fi suuntanro (017) Ympäristöosasto: Puustellintie 13, 72400 Pielavesi Rakennusvalvonta Rakennuslupa-asiat, neuvonta, katselmukset, korjausneuvonta ja yksityistieasiat - rakennustarkastaja Jukka Poutiainen 273 2666, 0400 378 893 - talonrakennusmestari Hannu Jäälinoja 273 2663, 040 514 3303 Asiakasneuvonta, lupahakemukset ja muut asiakirjat - kanslisti Hilkka Rantala 273 2667 Maankäyttö, kaavoitus, tonttien myynti - kunnaninsinööri Veli Toivainen 273 2661, 0400 275 471 Vesihuoltolaitos, kaavatiet, muut yleiset alueet ja maa-aineslupa-asiat - maanrakennusmestari Pertti Kröger 273 2664, 0400 173 304 Ympäristöasiat - ympäristönsuojelusihteeri Kari Haataja 273 2668, 0400 173 345 Ympäristöterveydenhuolto - terveystarkastaja Liisa Ruuska 273 2568, 0400 943 256 Jätehuolto - järjestetty jätteenkuljetus, Jätehuolto Hannu Korhonen 0400 287 987 - jäteneuvonta, Ylä-Savon Jätehuolto Oy, Mika Jauhiainen 040 527 3014 Palotarkastukset - palotarkastaja Jussi Herranen 044 718 8312 Nuohous - nuohooja Seppo Valta 0400 197 802 - nuohooja Timo Kolehmainen 040 533 1638 - nuohooja Kari Masalin 040 540 9011 Sähköliittymät - Savon Voima Oy 0800 301 40, 223 111 Puhelinliittymät - TeliaSonera Finland Oyj 0200 170 00 RAKENNUSOPAS 9
SONKAJÄRVEN KUNTA www.sonkajarvi.fi suuntanro (017) Rakennusvalvonta: Rutakontie 28, 74300 Sonkajärvi Rakennusvalvonta Rakennusluvat, katselmukset ja neuvonta - rakennustarkastaja Kauko Korolainen 272 7722, 0400 172 743 Lupahakemukset ja muut asiakirjat - palvelusihteeri Pirjo Piironen 040 148 3995 Kaavoitusasiat - kunnaninsinööri Jari Sihvonen 272 7661, 0400 243 136 - rakennustarkastaja Kauko Korolainen 272 7722, 0400 172 743 Tonttien myynti/vuokraus - kunnaninsinööri Jari Sihvonen 272 7661, 0400 243 136 - palvelusihteeri Riitta Räihä 040 148 4297 Tie- ja katuasiat - kunnaninsinööri Jari Sihvonen 272 7661, 0400 243 136 Tilapalvelu julkiset kiinteistöt ja rakennukset - kunnossapitoinsinööri Seppo Ryhänen 2727662 040 5318709 Vesi- ja viemäriliitosasiat Liittymät ja sopimukset - kunnaninsinööri Jari Sihvonen 272 7661, 0400 243 136 - palvelusihteeri Riitta Räihä 040 148 4297 Kaukolämpölaitos Fortum Lämpö Oy, Itä-Suomi - aluepäällikkö Aro Liikanen 050 455 7439 Ympäristöasiat Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä - ympäristöjohtaja Martti Veteli 272 7721, 0400 271 193 - ympäristönsuojelutarkastaja 272 4425 0400 144452 Palo- ja hormitarkastukset - palomestari Antero Oikarinen 187 191, 044 718 7191 Nuohouspalvelut - piirinuohooja Teuvo Kortelainen 040 582 0586 Sähköliittymäasiat - Savon Voima Oy 0800 301 40 Puhelinliittymäasiat - Sonera Oyj 020 401 Yleiset tiet, maantiet - Tienkäyttäjän linja 0200 2100 Asennukset - vastaava VV-laitoshoitaja Pekka Moilanen 040 517 7129 10 RAKENNUSOPAS
VIEREMÄN KUNTA www.vierema.fi vaihde 0400 370 160 Rakennusvalvonta: Myllyjärventie 1, 74200 Vieremä Rakennusvalvonta Rakennusluvat, katselmukset ja neuvonta - rakennustarkastaja Sirpa Luttinen 0400 371 166 Kaavoitus- ja mittaustoimisto, tie- ja katuasiat, jätehuolto - tekninen johtaja Mikko Kajanus 040 370 112 - toimistosihteeri Anna Koukkari 0400 370 098 Yksityistieasiat, osoitteet - kiinteistömestari Tanja Kyllönen 0400 370 842 Vesi- ja viemäriliitosasiat, kaukolämpöliitokset - Kari Peltola 0400 571 456 Palo- ja hormitarkastukset - Pohjois-Savon pelastuslaitos - Vieremän paloasema päivystys 044 718 7403 - palomies Veikko Antikainen 044 718 7401 Nuohouspalvelut - nuohooja Petteri Hämäläinen 040 725 1301 Ympäristöasiat - ympäristöjohtaja Martti Veteli 0400 271 193 Sähköliittymäasiat - Savon Voima Oy 0800 301 40 Puhelinliittymäasiat - Sonera Oyj 020 401 RAKENNUSOPAS 11
HOKSAUTTAMALLA RISKITTÖMIÄ MATALAENERGIATALOJA Oulun rakennusvalvonnan tekemä malli valtakunnalliseen käyttöön Omakotitalon lämmittäminen ja ylläpito voi maksaa enemmän kuin talon rakentaminen On mahdollista että rakentamiseen investoidaan 300 000 euroa, mutta ylläpito ja energiakustannukset voivat rakennuksen 100 vuoden elinkaaren aikana nousta jopa 500 000 euroon tai ylikin, kertoo esimerkkinä laatupäällikkö Pekka Seppälä Oulun rakennusvalvonnasta. Laatuvalintoja voi tehdä ja vertailla tuloksia tässä jutussa esiteltävillä laadunohjauksen työkaluilla, laatukorteilla. Lopullinen energialaskenta tulee tehdä aina hankekohtaisesti esim. www.pientalonlaatu.fi / Energiajunior-laskentaohjelmalla. Rakennusten energiatehokkuuden tavoittelussa onnistuminen on monen asian summa. Kaavoituksella ja energiantuotannolla luodaan peruslähtökohta onnistuneelle lopputulokselle. Yksittäisen rakennuksen energiatehokkuuden perusta on rakennuksen muoto ja sijoittuminen tontille sekä tehokas tilasuunnittelu. Monimutkainen muoto ja hukkaneliöt ovat energiatehottomuutta ja epätaloudellisuutta. Onnistuneen arkkitehtisuunnittelun rinnalla tulee tehdä laatuvalinnat ikkunoiden ja ovien, ulkovaipan lämmöneristävyyden ja ilmatiiveyden sekä talotekniikan osalla. Lopullisessa energiatehokkuudessa onnistuminen edellyttää energiasäästävää käyttöä ja ylläpitoa. Jos suunnittelu- ja rakentamisvaiheessa ollaan valmiita investoimaan 1-3 prosenttia enemmän, ylläpito ja energiakustannukset on mahdollista jopa puolittaa rakennuksen elinkaaren aikana. Lisäksi tulevaisuudessa rakennuksen myyntiarvossa ja kiinteistöverotuksessa parempi energiatehokkuus tulee näkymään positiivisena asiana. Nyt suositus on matalaenergiatalo Lähitulevaisuudessa passiivitalo, jos riskit hallitaan Vuosittain Oulussa rakennetaan 300 omakotitaloa ja Oulun seudulla noin 800 taloa. Oulussa on sitova energiatehokkuustavoite. Vuonna 2010 Oulussa tehdyistä omakotitaloista yli 90% on matalaenergiatasoa. Vuonna 2011 tavoitteena on saada kaikki asuinrakennukset matalaenergiatasolle, joka vastaa tilojen lämmitysenergian säästöä -20% vuoden 2010 alussa voimaan tulleisiin 30 % kiristyneisiin energiamääräyksiin. Vuosina 2012-13 ohjauksen tavoitteena on suositella passiivienergiataloja edellyttäen, että rakennusalalla hallitaan kattavasti passiivitalon toteutukseen liittyvät riskit, ts. riittävä osaaminen on hankittu niin suunnitteluun kuin myös toteutukseen. Matalaenergiataso saavutetaan, kun kohteen suunnitteluratkaisun vaipan ominaislämpöhäviö on enintään 85 % määräysten vähimmäistason vertailuratkaisun ominaislämpöhäviöistä (eristävyys, ilmanvuodot ja ilmanvaihto). Riskitön matalaenergiataso saavutetaan pitämällä lämmöneristys paksuudet ala- ja yläpohjassa sekä seinissä määräysten 2010 vähimmäistasolla ja valitsemalla määräysten vähimmäistasoa paremmat ikkunat, ovet ja ilmanvaihtokone sekä huolehtimalla paremmasta ulkovaipan ilmanpitävyydestä. Lisäinvestointia tulee noin 2000 euroa. Takaisinmaksuaika on keskimäärin 2-5 vuotta. Tässä työssä Oulun rakennusvalvonta auttaa ennakoivalla laadunohjauksella. Ohjaustyössä käytetään kehitettyjä laadunohjauksen työkaluja. Näistä keskeisimmät energiaosiossa ovat www.pientalonlaatu.fi, Energiajunior -laskentaohjelma sekä kuvissa 1A ja 1 B esitetty energiakortti. KUVA 1A 1. IV-KONEEN LÄMMÖNTALTEEN- OTON (LTO) VUOSIHYÖTYSUHDE (%) **) Ottamalla huomioon esim. maaliuospiiristä tuloilman esilämmitykseen saatava ilmaisenergia ja kohdekohtainen tarkempi LVI- suunnitelmiin perustuva mitoitus, voi laskennallinen vuosihyötysuhde nousta > 6 % VTT:n sertifikaatissa ilmoitetusta arvosta. 2. 3. 4. 5. 6. * - tee matalaenergiatalo 2010 - passiivienergiatalo 2012 - nollaenergiatalo 2017 - plusenergiatalo 2030 MATALAENERGIAVALINTOJA YM:n esimerkkitalolle (RakMk D3). Rajatasolla ulkoseinän, ylä- ja alapohjan lämmöneristys määräysten 2010 vähimmäistasolla ja tehotasolla eristystä hieman enemmän. Totea talosi taso Energiajuniorilla, www.pientalonlaatu.fi YLÄPOHJAN ERISTEPAKSUUS (mm) u-arvo 0,09...0,08 ULKOSEINÄN ERISTEPAKSUUS (mm) u-arvo 0,17...0,14 IKKUNAN / OVEN LÄMMÖNERISTÄVYYS (u -arvot) TALON ULKOVAIPAN ILMATIIVEYS ILMANVUOTOLUKU (vaihtoa/tunti) ks. Oulun Rak.valvonnan Tiiveyskortti ALAPOHJAN ERISTEPAKSUUS (mm) KIVIRAK.ROSSIPOHJA, puolilämmin u-arvo 0,16...0,12 Pientalon laatu: ENERGIAKORTTI versio 11.5.2010 1 (2) www.pientalonlaatu.fi SÄÄSTÄ ENERGIAA, luontoa ja rahaa MATALAENERGIAN RAJATASO TEHOTASO -20%*) ) -38%* **) **) 67 73 550 600 245 300 1,0/0,8 0,8/0,6 1,0 0,5 200 300 250 350 ) TILOJEN LÄMMÖNTARVE, VERTAILUTASONA ON MÄÄRÄYSTEN VÄHIMMÄISTASO VUONNA 2010 RAKENNUSVALVONTA OULU Etusivulla olevat valinnat on tehty ymp.ministeriön 1-kerroksiselle esimerkkitalolle, n.150 m². Sivulla 2 ovat vastaavat valinnat pientaloteollisuuden tyypilliselle 2-kerroksiselle talolle, n.160 m². 12 RAKENNUSOPAS
KUVA 1B RAKENNUSOPAS 13
Oulun laadunohjauksen sisältö ja vaikuttavuus vuosina 2008 ja 2009 Talon rakentaminen on yksi elämän suurimmista taloudellisista investoinneista. Onnistuminen ei saa olla sattumanvaraista. Rakentamisen laatuvalintojen tulee olla harkittuja ja määräytyä rakentajan omista lähtökohdista. Määräysten vähimmäistaso on perusedellytys. Hoksauttamalla laatutasoista heti rakennushankkeen alkuvaiheessa rakennuttajat tekevät vapaaehtoisia, tietoisia ja laadukkaampia valintoja. Tätä työtä on rakennusvalvonnan laadunohjaus. Lisämateriaalia liittyen ennakoivaan laadunohjaukseen löytyy Oulun rakennusvalvonnan kotisivulta: www.ouka. fi/rakennusvalvonta/pientalonrakentaminen. Rakennuksen energiankulutus ja lämmitystehontarve lasketaan rakentamismääräysosan D5 mukaan. Energiamääräykset tiukentuvat vuoden 2012 alussa 20%. Tätä juttua kirjoitettaessa uudet määräykset ovat lausunnolla, lausuntoversio löytyy ympäristöministeriön kotisivuilta. Kohderyhmä: Pientalorakennuttajaperheet, suunnittelijat, vastaavat työnjohtajat, talotoimittajat ja urakoitsijat. Toteutus: Laadunohjaus (8 tilaisuutta), joissa käydään asiantuntijoiden johdolla läpi sekä talon tekniseen että arkkitehtoniseen laatuun vaikuttavia asioita. Laadunohjauksen perustyökalu on www.pientalonlaatu.fi -suunnittelu- ja arviointijärjestelmän ja siihen liittyvät laatukortit, ympäristöopas ja energialaskuri. Teknisen laadun ohjaus sisältää energia-, ympäristö-, kosteus- ja sisäilmastovalintoja. Korttelikokouksissa käsitellään tilasuunnittelua ja kaupunkikuvaa. Laadunohjaus on oululaisille suunnattu kuntalaispalvelu ja se sisältyy rakennuslupaan. Vaikuttavuus: Vuonna 2008 Ouluun rakennettujen talojen käyttöaikainen (50v) energiansäästö määräysten vähimmäistasoon on yhteensä 602 GWh, joka vastaa noin 3,5 vuoden Merikosken vesivoimalaitoksen energiatuotantoa. Hiilidioksidipäästöt vähenevät 132 miljoonaa kg. Vuonna 2009 rakennetuissa rakennuksissa saavutetaan 620 GWh energiansäästö ja päästövähennys ovat 136 milj kg. Muutos vuodessa on merkittävä, koska säästöt kasvoivat, vaikka rakentamisen kerrosalamäärä väheni -25 %. Keskimäärin vuonna 2009 rakennetut oululaiset omakotitalot kuluttavat tilojen lämmitysenergiaa 37,4 % vähemmän kuin määräysten vähimmäistasovaatimus. Asuntotuotannon perustajaurakoitsijat ja pientaloteollisuus ovat kattavasti muuttamassa omat konseptit matalaenergiatasolle. Keskimäärin muu oululainen asuntotuotanto kuin omakotitalorakentaminen on saavuttanut noin 33 % vähennyksen tilojen lämmitysenergiassa verrattuna määräysten vähimmäistasoon. Myös muu rakentaminen on selkeästi parantanut energiatehokkuutta, vuonna 2009 oli noin 25% parannusta määräysten vähimmäistasoon. Vuodelle 2010 säästötavoite on 5..10% tiukempi kuin 2009 tavoite. Myös ympäristövaikutusten, kosteudenkestävyyden ja sisäilmaston suhteen Oulussa on tehty määräysten vähimmäistasoa selkeästi parempaa laatutasoa. Energiantehokkuustavoitteiden saavuttaminen edellyttää koko rakennusalan sitoutumisesta yhteisiin talkoisiin. Suuri säästö, mutta paljonko on 620GWh?...620 000 000 kwh?.. 55,8 milj Kolmella esimerkillä vertaillaan Oulun rakentamisen energiasäästön suuruutta: - Vuosina 2008...09 laadunohjauksella saavutettu energiansäästö rakennusten elinkaaren, 50v. aikana vastaa Merikosken vesivoimalaitoksen 7 vuoden energiatuotantoa. - Vuosina 2008 09 laadunohjauksella saavutettiin yli 4 kertaa suurempi energiansäästö kuin koko valtakunnan tuulisähkötuotanto oli vuonna 2008 (262 GWh). - Jos koko Suomen rakentaminen olisi Oulun säästötasolla, niin vuosina 2008 09 rakennetut rakennukset säästäisivät niiden elinkaaren aikana määräysten vähimmäistasoon verrattuna 40x 1 222 GWh = 48 880 GWh, joka on kaksi kertaa suurempi kuin koko Suomen vuoden 2008 ydinvoimasähkö, 22 038 GWh. Laadunohjaukseen Oulun rakennusvalvonta on panostanut vuosittain noin 0,1 milj, jolla on saavutettu yli 55,8 milj vuosisäästö rakentamismääräysten vähimmäistasoon verrattuna. Lisäksi päästövähennys 136 000 tn päästökaupan taksalla 35 /tn on noin 5 milj. /vuosi. Luonnollisesti valmiin energiatehokkaan rakennuksen käytöllä ja huollolla on merkittävä vaikutus lopulliseen saavutettavaa energiansäästöön. Rakennusvalvonnan rooli on ohjata rakennuskantaa energiatehokkaaseen suuntaan. Varmistamalla toimivien huoltokirjojen olemassaolo voidaan viitoittaa myös asumistottumuksia ja huoltoja energiansäästöä tukeviksi. Energiansäästössä vetoaminen pelkkiin asumis- ja käyttötottumuksiin ei tuota tavoiteltavaa tulosta, jos rakennuksen energiatehokkuus jää hoitamatta, ts. jos rakennukset tehdään määräysten vähimmäistason vaatimuksilla ja oletetaan että vaikutusta energiansäästöön on vain käyttötottumuksilla. 14 RAKENNUSOPAS
Ilmatiiveys on energiatehokkuuden halvin ratkaisu Ulkovaipan ilmatiiveys on kiistatta tärkeä asia. Se vähentää energiankulutusta, vähentää vedon tunnetta ja mikä tärkeintä parempi ilmantiiveys vähentää rakenteiden kosteusriskejä. Paremman ulkovaipan ilmatiiveyden saavuttaminen ei ole kustannuskysymys, vaan parempi tiiveys edellyttää hyvää detalji suunnittelua ja työn laatua. Kuvassa 2 on esitetty tiiveyden kriittisiä kohtia ja tiiveyden vaikutusta energiansäästöön. Tiiveyden merkitys tulee erityisesti korostumaan, kun lähitulevaisuudessa siirrytään passiivitalojen rakentamiseen. Alle 1 1/h tiiveystasolla ei enää saavuteta merkittävää energiansäästöä, mutta passiivitalossa liian suuret ilmavuodot rakenteisiin lisäävät kosteus ja homeriskejä. Passiivitalojen ilmatiiveydelle on asetettu ehdoton yläraja. Jos asetettu ehto ei täyty, niin talo ei ole passiivitalo. Kuvassa 3 on esitetty passiivitalon valintoja sekä se mitä onnistuminen vaatii. KUVA 2 KUVA 3 Tee TIIVISTALO -vältä vaurioriskejä - poista talosi ilmanvuodot ja vetohaitat Mikä on ilmanvuotoluku? Ulkovaipan ilmanvuotoluku (1/h) on luku, joka ilmaisee ulkovaipan läpi virtaavan ilmamäärän tunnissa jaettuna sisäilmatilavuudella, kun ulko- ja sisäilman paine-ero on 50 Pa. Hallitaanko PASSIIVI- TALON riskit 2012? TÄMÄN PÄIVÄN KRITEERIT PASSIIVITALOLLE OULUN SEUDULLA: Tilojen lämmitysenergiatarve 25...30 kwh/m 2 a Kokonaisprimäärienenergiatarve * 135...140 hwh/m 2 a Ilmanvuotoluku n50 0,6 1/h * tulevissa määräyksissä energiatuoton puhtaus vaikuttaa energiatehokkuuslukuun! Passiivitalon onnistuminen vaatii: - uusien asioiden oppimista ja niihin sitoutumista - koko suunnittelutiimin yhteistyötä heti hankkeen alussa - tarkkaa kokonaissuunnittelua (ARK, RAK, LVISA) - ilmatiiveydessä ja kosteudenhallinnassa virheettömyyttä Vaipan ilmanvuodon lähtötasona on määräysten vertailuarvona käytettävä ilmanvuotolukua 2 1/h. Rakennuslupavaiheessa voi käyttää parempaa kuin 4 1/h ilmanvaihtolukua, jos noudattaa rakennusvalvonnan erillistä tiiveyskorttia. Tyypilliset ilmanvuodon kohdat rakennuksessa: 1. ilmansulun liitoskohdat 1. IV-KONEEN LÄMMÖNTALTEEN- OTON (LTO) VUOSIHYÖTYSUHDE (%) Ottamalla huomioon esim. maaliuospiiristä tuloilman esilämmitykseen saatava ilmaisenergia ja kohdekohtainen tarkempi LVI- suunnitelmiin perustuva mitoitus, voi laskennallinen vuosihyötysuhde nousta > 6 % VTT:n sertifikaatissa ilmoitetusta arvosta. ENERGIA- TEHOKKUUS Määräys taso 2010 Passiivitalo 45 >75 2. lattian, välipohjan ja yläpohjan liitos seinään 3. ikkuna- ja oviaukkojen pielet 4. ikkunoiden ja ovien tiivistepinnat 5. ilmansulun läpiviennit, hormit, putket jne... elementtien saumat kivi ja puurakenteiden liitoskohdat Lisää tietoa löydät tiiveyskortista! 2. 3. 4. 2. 5. 1. 2. YLÄPOHJAN ERISTEPAKSUUS (mm) u-arvo 0,09...0,07 3. ULKOSEINÄN ERISTEPAKSUUS (mm) u-arvo 0,17...0,10 4. IKKUNAN / OVEN LÄMMÖNERISTÄVYYS (u-arvot) 5. TALON ULKOVAIPAN ILMATIIVEYS ILMANVUOTOLUKU (vaihtoa/tunti) ks. Oulun Rak.valvonnan Tiiveyskortti 6. ALAPOHJAN ERISTEPAKSUUS (mm) KIVIRAK.ROSSIPOHJA, puolilämmin u-arvo 0,1...0.08 550 600 250 370 1,0/1,0 0,80/0,5 2,0 <0,6 200 350 250 500 Arvot ovat viitteellisiä, perustuvat erään 2-kerroksisen talon tilaratkaisuun, n. 160 m², olohuone 2 kerroksisen korkuinen RAKENNUSVALVONTA OULU RAKENNUSVALVONTA OULU RAKENNUSOPAS 15
Uudisrakentamisen energiatehokkuuden perusta on tilasuunnittelu Hyvällä ja tehokkaalla tilasuunnittelulla voidaan merkittävästi vähentää asuintalon perusinvestointia, energiankulutusta ja ylläpitokustannuksia. Kuvassa 4 on esitetty hyvän tilasuunnittelun tuloksia. Esimerkkitalossa, jonka pinta-ala on 161 htm 2 ja tilavuus 530 m 3, saavutetaan pinta-alan säästö 20 % (32m 2 ) ja ilmatilavuuden säästö 27 % (145m 3 ). Hyvällä suunnittelulla säästää luontoa ja rahaa. Lisäksi hyvällä suunnittelulla savutetaan parempi asuttavuus, joka on osa elämänlaatua, kuva 5. KUVA 4 KUVA 5 TILASUUNNITTELU on energiatehokkuuden perusta ASUTTAVUUS on osa elämänlaatua Hyvällä ja tehokkaalla tilasuunnittelulla voidaan merkittävästi vähentää pientalon energiankulutusta. Laadukas pientalo syntyy hyvän suunnittelun ja tietoisten päätösten avulla. Toimiva koti helpottaa arkielämää ja nostaa elämänlaatua. 1 TEHOKAS TILANKÄYTTÖ... toimivalla tilasuunnittelulla säästät neliöissä ja käyttökustannuksissa. Rakenna järkevästi. Hyvällä tilasuunnittelulla saat toimivan kodin, jonka jokainen neliö on hintansa arvoinen ja asuminen edullisempaa. pinta-alan säästö 32 m² - 20% 1 2 PIHA JA YMPÄRISTÖ... rakennuksen tulee soveltua rakennettuun ympäristöön ja maisemaan. Onko rakennus suunniteltu juuri sinun tontillesi? Onko pihalla aurinkoista ja yksityistä oleskelutilaa? Onko piha turvallinen ja helppokulkuinen? Onko jätehuolto toimiva? Onko pintavedet johdettu pois hallitusti? ELINKAARI... rakennuksen tulee soveltua erilaisiin ja muuttuviin asumistarpeisiin. t o i m i v u u s asumistehokkuus E L I N K A A R I v a l o i s u u s k o d i k k u u s muuntojoustavuus v i i h t y i s y y s energiataloudellisuus t i l a n t u n t u yksityisyys 5h + k 161 htm² 5h + k 129 htm² Soveltuuko asunto perheen elämäntilanteeseen? Onko mahdolliseen laajennukseen varauduttu? Voiko tiloja käyttää joustavasti? Ovatko valitut materiaalit laadukkaita? Onko asuminen edullista ja vaivatonta? huollettavuus omaleimaisuus k e s t ä v y y s ESTEETTÖMYYS äänimaailma a j a t t o m u u s 2 RAKENNUKSEN MUOTO... rakennuksen muotoa voi luoda myös kylmillä rakennelmilla. Lämpimän rakennusmassan muodolla on suuri vaikutus energiankulutukseen. Yksinkertaiset muodot ja kohtuullinen tilavuus eivät vähennä asuttavuutta - avaria tiloja, valoisuutta, toimivuutta - kun tilasuunnittelu on harkittua. 530 m³ ilmatilavuuden säästö - 27% 145 m³ 385 m³ 3 4 TOIMIVUUS... suunnittelulla tulee edistää asumiseen tarkoitettujen tilojen toimivuutta. Onko asunnon koko riittävä asukkaille? Onko asumisen arki sujuvaa? Onko asunto esteetön ja selkeä? Onko tilojen mitoitus harkittua? Onko liikkuminen asunnossa ja pihalla turvallista? VIIHTYISYYS... tilojen tulee olla tarkoituksenmukaisia ja viihtyisiä. terveellisyys rauhallisuus paloturvallisuus yhteisöllisyys ekologisuus moniarvoisuus paikallisuus saavutettavuus h y v i n v o i n t i vaivattomuus muunneltavuus 3 4 150 htm² kaksikerroksinen talo osittain korkeaa tilaa (40m²) ulkoseinän pinta-ala alapohjan pinta-ala yläpohjan pinta-ala - 14% - 25% - 25% ELINKAARIKUSTANNUKSET... suuri osa kustannuksista syntyy rakennuksen käytön aikana. 150 htm² kaksikerroksinen talo Hyvä tilasuunnittelu näkyy edullisen hankintahinnan lisäksi alhaisempina energia-, käyttö- ja kunnossapitokustannuksina. ASUMISTAPA... energian kokonaiskulutukseen vaikuttaa asukas itse. Onko asuinympäristö terveellinen? Onko yhteiselle tekemiselle tilaa? Ovatko tilat valoisia? Saatko asua rauhallisesti? Tunnetko olevasi kotona? Varaa suunnittelulle aikaa! Seinien siirtely on huomattavasti halvempaa paperilla kuin työmaalla! Tunne tuleva talosi! Mieti, mitkä ratkaisut sopivat omaan kotiisi. Kartoita perheesi tarpeet ja käy läpi vaihtoehtoisia ratkaisuja. Miten asut? Hyvin suunniteltu ja rakennettu pientalo antaa asukkaalle mahdollisuuden energiatehokkaaseen asumiseen - asumistottumuksilla on suuri vaikutus energian kulutukseen ja asumisviihtyisyyteen. www.pientalonlaatu.fi Pientalon laadun Asuttavuus - osaa valmistellaan rakentajien käyttöön Oulun rakennusvalvonnassa. RAKENNUSVALVONTA OULU RAKENNUSVALVONTA OULU 16 RAKENNUSOPAS
Korjausrakentamisessa on suuri energiansäästön mahdollisuus Vuoden 2050 rakennuskannasta on nyt rakennettu puolet ja puolet tullaan rakentamaan seuraavan 40 vuoden aikana. Nyt valmiina oleva rakennuskanta tulee kuluttamaan vuonna 2050 80% rakennusten kokonaisenergiasta ja rakennettavat rakennukset vain 20%, jos vanhalle rakennuskannalle ei tehdä energiaremontteja. Tämä tilasto osoittaa energiansäästön mahdollisuuden korjausrakentamisessa. Korjaustoimenpiteiden tulee olla kustannustehokkaita ja/tai tietoisia arvovalintoja. Korjausrakentamisessa energiatehokkuustavoitteet pitää asettaa hankekohtaisesti siten, ettei aiheuteta kosteus ja sisäilmasto-ongelmia. Korjausrakentamisessa pitää edetä systemaattisesti. Aluksi määritetään talon lähtötilanteen kunto yhdessä asiantuntijan kanssa. Asiantuntija laatii taloon soveltuvat energiakorjaustoimenpiteet ja korjausohjelman sekä 5-10 vuoden toteutusaikataulun. Osakorjauksiin tehdään suunnitelmat, joita tarkennetaan korjaustyön edetessä. Kuvassa 6 on esitetty korjausrakentamisen prosessi ja kuvassa 7 on eri aikakausien pientalojen lämmitysenergian kulutuksia. Pieni lisäkommentti kuvan 7 taulukkoon: matalaenergiatalon lämmitysenergian pylväs on noin 20 % alempi kuin vuoden 2010 pylväs. Passiivitalon pylväs vielä puolittuu edellisestä. Vajaan 10 vuoden kuluttua uudisrakentamista koskeva tavoite lähes nollaenergiataso. Lähde Oulun rakennusvalvonta Laatupäällikkö Pekka Seppälä TkL KUVA 6 KUVA 7 2/2 1/2 Hallitussa KORJAUS- RAKENTAMISESSA suuri energiansäästön mahdollisuus Paljonko talosi kuluttaa lämmitysenergiaa? -pientalon tilojen lämmitysenergian kulutus eri vuosikymmenillä Oheisen taulukon avulla voidaan verrata eri vuosikymmenillä rakennettujen asuinrakennusten tilojen lämmitysenergian kulutusta. Vertailupohjana käytetään yksikerroksista omakotitaloa, jossa on 150 m² lämmintä lattiapinta-alaa. Lattia on laskennassa kaikissa taloissa rossilattiana. Tähän talomalliin on laskennallisesti otettu eri vuosikymmenten rakenteiden lämmönläpäisevyydet, ilmanvaihdon lämmön talteen otot sekä vuotoilmamäärät. 1. MITÄ HYÖTYÄ SAADAAN ENERGIAKORJAUKSESTA? Hallitussa KORJAUS- RAKENTAMISESSA suuri energiansäästön mahdollisuus Oulun rakennusvalvonta on kehittämässä KORJAUSRAKENTAMISEN ENERGIAOHJAUSTA Säästetään lämmityskustannuksissa Poistetaan vanhemman rakennuksen vetoisuutta Parannetaan sisäilman laatua Saadaan tasaisempi sisäilman lämpötilaa Rakennuksen teknisen taso kohoaa Parannetaan ympäristövaikutusta 2. MILLOIN ENERGIAKORJAUS ON AJANKOHTAINEN? ENERGIAN KULUTUS (kwh/vuosi) 60000 50000 40000 30000 20000 10000 Pientalon lämmitysenergian kulutus eri vuosikymmenillä(kwh/vuosi) Vuotoilma Ilmanvaihto Ovet Ikkunat Ulkoseinät Laia Yläpohja Rakennuksen kunto heikkenee ilman huolto ja peruskorjausta. Energiakorjaus on mahdollista tehdä erillisenä toimenpiteenä, mutta liitettynä rakennuksen muutoin tulevaan korjaukseen sen hyöty moninkertaistetaan. 3. MITEN ETENEN ENERGIAKORJAUKSESSA? Määritä talosi kunto mieluummin yhdessä asiantuntijan kanssa. Laadi yhdessä asiantuntijan kanssa taloosi soveltuvat energiakorjaustoimenpiteet. Laadi korjausohjelma toimenpiteille. Korjaustoimenpiteet tehdään tärkeysjärjestyksessä. Näin korjausjakso ajoittuu pitemmälle ajalle esimerkiksi kymmenelle seuraavalle vuodelle. Vuotoilma 10-18 % Yläpohja 10-18 % 20-35 % Ilmanvaihto 0 1940 1960 1970 1980 2000 2010 RAKENTAMIS- VUOSIKYMMEN Tilojen lämmitysenergian lisäksi tulee kotitaloussähkön kulutus, käyttöveden lämmitys sekä taloteknisten laitteiden, kuten ilmanvaihtokoneen, kiertovesipumpun ym. energian kulutus, joita oheisessa taulukossa ei ole huomioitu. 4. MIKÄ ON VANHANRAKENNUKSEN ENERGIANKULUTUS? Rakennuksessa kuluu energiaa; Ilmanvaihdon kautta tapahtuu suurin energian kulutus (ei lämmön talteenottoa) Ilmavuodossa kylmä ilma tulee ulkoa rakennukseen, joka joudutaan lämmittämään Ulkoseinän ja yläpohjan kautta poistuu energiaa likimäärin saman verran Ikkunan ja alapohjan kautta energian kulutus on myös samansuuruisia Ulko-ovia on yleensä vähän muihin rakenteisiin nähden ja niiden kautta tapahtuva Alapohja 6-18 % Ovi 5 % Ikkuna 12 % Ulkoseinä 10-16 % 1970-luvun pientalon tyypillisiä energian kulutuskohtia (Kuvassa ei ole huomioitu lämpimän käyttöveden, kotitaloussähkön eikä taloteknisen sähkön kulutusta) RAKENNUSVALVONTA OULU RAKENNUSVALVONTA OULU RAKENNUSOPAS 17
Rakentamisessa kaikki valinnat eivät ole yhtä vakuuttavia TÄHTILUOKITUS pientalon teknisiin valintoihin Pientalon rakentaminen sisältää yllättävän paljon teknisiä valintoja. Oulun rakennusvalvonnan johdolla työryhmä on kehittänyt pienrakentamisen valintoihin nykyaikaisen apuvälineen. Se muistuttaa osapuolia ratkaistavista asioista sekä auttaa vaihtoehtojen löytämisessä ja arvioimisessa. Se on tarkoitettu perheille ja heidän asiantuntijoilleen, taloteollisuudelle ja -kaupalle, eli koko toimijaketjulle. Kehittyvän apuvälineen internetsovellus löytyy nyt osoitteesta: www.pientalonlaatu.fi Valinnat ratkaisevat elinkaaren! Pienrakentamisessa on tarjolla hyvin eritasoisia suunnitteluratkaisuja ja toteutustapoja. Ne ja asumistottumukset käytännössä määrittävät talon kestävyyden, asumismukavuuden, energiankulutuksen ja elinkaarikustannuksen sekä suhteen ympäristöön. Kuka tekee tietoiset laatuvalinnat? Rakentajaperhekö, suunnittelijako, työnjohtajako vai kauppiasko? Vai eikö oikeasti kukaan? niin juuri tapahtuu liian usein! Taloissa on rakentamis- ja asumistekniikoiden kehittyessä paljon valittavaa. Joku tekee valinnat puolestasi, tietämättäsi. Perheen ja osapuolen kannattaa aktivoitua. Valintojen pitää olla tietoisia. Tässä siihen työkalu! Kattovedet on johdettu suoraan rännikaivoon ja putkella sadevesijärjestelmään. Sen tukkeutuessa vedet valuvat kallistuksilla seinästä poispäin. Kapillaarikatkokerros on levitettävä kauttaaltaan koko rakennusalalle, suodatinkankaan päälle. Kuvassa masuunihiekkaa (kapill. noin 15 cm), joka toimii samalla lämmöneristeenä ja kanavana kerroksena. KOSTEUDENKESTÄVYYS Hallitsematon kosteus on edelleen rakennetun ympäristön laajin yksittäinen ongelma. Kosteus on osallisena lähes kaikissa rakennusvaurioissa. Se vaikuttaa merkittävästi myös materiaalien vanhenemiseen. Lisäksi kosteus on syynä homeen syntyyn ja materiaalien emissioon. Rakennusmateriaalien päästöluokituskin voi muuttua, jos materiaalit pääsevät lyhytaikaisestikin kastumaan rakennustyön yhteydessä. Vaurioiden korjauskustannukset ovat mittavia. Niihin on laskettava mukaan myös terveydenhoidon ja menetettyjen työpäivien kustannukset. Kattovesiä ei johdeta talon alle! Pientalon katolle sataa vuodessa 500-700 mm joka neliölle. Jo keskikokoisen talon katolta tulee sade- ja sulamisvesiä vuodessa yli 100 m 3. Nämä vedet on ohjattava luotettavasti räystäskouruja pitkin syöksytorviin ja niistä edelleen maanalaiseen sadevesiviemäriin ja pois tontilta tai imeytykseen, mutta ei naapurin tontille. Vesien poisjohtaminen esitetään pintavesisuunnitelmassa. Vettä ei saa päästää rakennuksen alle, jossa se aiheuttaa turhia 18 RAKENNUSOPAS