EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus
Peruslähtökohtia EU:n ehdotuksissa Ehdollisuus - Muun maailman vaikutus Ehdollisuus - Taakanjako PKS/EPKS Kustannustehokkuuden korostaminen Ei erillistä uusiutuvan tavoitetta Tässä esityksessä: taloudellisesta tilanteesta ja ilmastopolitiikasta
Millaisia haasteita Suomella on 2020-luvulla? Ikääntyminen Kasvupotentiaali Kestävyysvaje Hoivalupaus Rakennemuutos Teollisuuden arvonlisäosuus pudonnut noin 20 prosentista noin 15 prosenttiin Palveluvaltaistuminen sekä toimialatasolla että ammattirakenteessa Muutos akuutti myös energiaintensiivisessä teollisuudessa Energia ja ilmasto Kilpailukyky? Kotimainen uusiutuva Kotimainen teknologia
Väestön, ikääntyneen väestön, työvoiman ja työllisten määrän kasvu vuosina 2013-2030 4,5 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 0,5 0 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030-0,5-1 Väestön kasvu (prosenttia) Yli 65-vuotiaan väestön kasvu (prosenttia) Työllisten määrän kasvu Työvoiman määrän kasvu
Kasvun logiikka Kansantalouden potentiaalinen kasvu Y= A*F(K,L)=A*L*F(K/L) Kansantuotteen kasvu = tuottavuuden + työpanoksen + pääomaintensiivisyyden muutos Politiikka voi vaikuttaa työpanokseen (työllisyysasteen ja osallistumisasteen kautta) ja pääomaintensiivisyyteen eri keinoin Samaan aikaan väestökehitys vaikuttaa myös politiikan liikkumavaraan Myös tuotantorakenteen muutos heijastuu kasvupotentiaaliin
Tuottavuuden kasvu ollut keskeinen kasvutekijä ja on sitä myös tulevaisuudessa 35 Tarjontatekijöiden kasvukontribuutio (tasoero vuoteen 2004, prosenttia) 30 25 20 15 10 5 0 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 Teknologia Pääoma Työpanos Hyödykeverot
Mutta rakennemuutos vaikuttaa siihen, mistä kasvu tulee 19 Toimialojen kontribuutio koko kansantalouden tuottavuuskasvuun (tasoero vuoteen2004, prosenttia) 14 9 4-1 -6 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 Alkutuotanto Metsäteollisuus Raskas teollisuus Muu teollisuus Energia Rakentaminen Kauppa ja majoitus Liikenne Yksityiset palvelut Julkiset palvelut
Digimurros? 75% suomalaisista tekee jo nyt palvelutyötä
Kiristyvä päästötavoite 2030 tavoitteita ei ole aiemmin arvioitu kokonaisvaltaisesti VATT ja VTT arvioineet nykyistä kireämpien tavoitteiden vaikutukset vuodelle 2020 tavoitteita vuodelle 205 Tutkimusten mukaan kireämpien tavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan lisätoimia EU:n kaavailemia vähennyksiä ei saavuteta 2030 mennessä Kansantaloudelle aiheutuu väistämättä lisäkustannuksia lisätoimista Vaikutuksen suuruus riippuu muun maailman ilmastopolitiikasta 40 prosentin vähennys ei välttämättä ole myöskään dynaamisesti optimaalinen, jos tavoite on -80% vuoteen 2050 mennessä
Uusiutuvan energian mahdollisuuksista Kotimaisen uusiutuvan energian lisäyspotentiaali on merkittävä Lisäämisen kannattavuus riippuu ilmastopolitiikan tavoitteista Jos kotimainen uusiutuva energia vaatii tukia, niiden rahoittamisesta aiheutuu kustannuksia kansantalouteen Pidemmällä aikavälillä talouden eri sektorit kilpailevat työvoimasta ja muista resursseista Fossiilisen energian tuonnista raakaöljy keskeinen: Vuonna 2008 raaka-öljyn tuonti noin 5,9 mrd Öljyjalosteiden vienti vuonna 2008 4,5 mrd Kivihiilen ja maakaasun tuonti 2008 noin 1,9 mrd
Uusiutuvan energian mahdollisuuksista Tuotantorakenne 2008: energian + sen jalosteiden ja prosessien syötteiden osuus tuotannon arvosta 8,4% välituotteiden suhde tuotannon arvoon: 57% tuonnin osuus kaikista välituotteista 31% energian osuus kaikista välituotteista 15% Kauppataseen ja energian tuonnin linkki ei ole ilmeinen, koska kotimaisen kustannustason nousu voi vaikuttaa vientisektorien välituotteiden tuontiin, jos hintakilpailukyky heikkenee Vaihtotase kuvaa kotimaisten investointien ja kotimaisen säästämisen eroa, josta kauppatase on vain osa
Uusiutuvan energian mahdollisuuksista VATT ja VTT arvioineet useissa hankkeissa kotimaisen uusiutuvan lisäämisen vaikutuksia Puun energiakäytön lisääminen tuo lisätyöpaikkoja metsätalouteen (VATT, VTT, METLA) EU:n vuotta 2020 koskevien uusiutuvan energian tavoitteiden totauttaminen jalostamalla biopolttoaineita kotimaisista syötteistä voi olla kansantalouden kannalta edullisempaa kuin sekoitevelvoitteiden toteuttaminen biopolttoaineiden tuonnilla (Transeco) Vuoden 2030 tavoitteissa uusiutuvalle ei aseteta sitovia tavoitteita, eikä uusiutuvan energian laskentasäännöistä ole sovittu
EU 2030-tavoitteen taloudelliset vaikutukset Perustuu Ilmastostrategian perusskenaarion kansantalouden kehityksestä ja energiajärjestelmästä Vaihtoehtoiset skenaariot tarkastelevat eri tavoitetasoja eipäästökauppasektorin hiilidioksidipäästöjen vähentämiselle EPKS32: -32% vähennys EPKS hiilidioksidipäästöihin EPKS36 : -36% vähennys EPKS hiilidioksidipäästöihin EPKS40 : -40% vähennys EPKS hiilidioksidipäästöihin Skenaariot eroavat toisistaan ennen kaikkea uusiutuvaan energiaan ja biojalostamoihin tehtävien investointien laajuuden suhteen Muita eroja syntyy liikennepolttoaineiden käytössä Biojalosteiden tuotantokapasiteetin oletetaan kasvattavan jalostamokapasiteettia kaikissa skenaarioissa, investointituet mahdollisia
EU 2030-tavoitteen taloudelliset vaikutukset Skenaarioissa oletetaan myös, että EPKS-sektorin fossiilisiin polttoaineisiin kohdistuvaa energiaverotusta säädetään tavoitteeseen pääsemiseksi, jotta uusiutuva energia tulisi kilpailukykyiseksi ja jotta sitä saataisiin markkinoille. Valtaosa tästä kustannuksesta kohdistuu kotitalouksiin ja heikentää niiden ostovoimaa Työmarkkinoiden oletetaan mukautuvan kohonneisiin elinkustannuksiin pyrkimällä säilyttämään veronjälkeisen ostovoiman. Tämä johtaa työllisyyden laskuun perusskenaarioon verrattuna. Muiden kuin energiasektorien investoinnit määräytyvät kannattavuuden muutosten mukaan. EU-markkinoiden vienti- ja tuontihintojen oletetaan nousevan muuhun maailmaan verrattuna, muun maailman hintojen oletetaan kehittyvän perusskenaarion mukaisesti
EU 2030-tavoitteen taloudelliset vaikutukset Arvion mukaan kiristyvästä tavoitteesta aiheutuu kansantaloudelle lisäkustannus, joka johtuu suureksi osaksi kotitalouksien ostovoiman heikkenemisen aiheuttamasta kotimaisen kysynnän laskusta. Vaikutus on pienin -32% EPKS-tavoitteen yhteydessä (noin -0,1 / - 0,2 prosenttia vuoden 2030 kansantuotteen tasosta perusskenaarioon verrattuna) ja suurin -40 prosentin tavoitteella (noin -0,7 / -1,1 prosenttia vuoden 2030 kansantuotteesta) -40 prosentin tavoitteen lisäkustannuksesta -36% tavoitteeseen verrattuna noin puolet on peräisin kiristyvästä taloudellisesta ohjauksesta ja puolet lisäinvestoinneista energiankäytön muutoksiin Kaikissa skenaarioissa kokonaistyöllisyys heikkenee, mutta vaikutus riippuu palkkojen sopeutumisesta (lasku noin 0,1 0,8 prosenttia perusskenaarioon nähden vuonna 2030)
2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030 EU 2030 vaikutukset 0,4 Investointien muutos perusuraan verrattuna, prosenttia 0,3 0,2 0,1 0-0,1-0,2-0,3-0,4-0,5-0,6 EPKS -32%A EPKS -32%B EPKS -36%A EPKS -36%B EPKS -40%A EPKS -40%B
2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030 EU 2030 vaikutukset 0,2 Yksityisen kulutuskysynnän muutos perusuraan verrattuna, prosenttia 0-0,2-0,4-0,6-0,8-1 -1,2-1,4-1,6 EPKS -32%A EPKS -32%B EPKS -36%A EPKS -36%B EPKS -40%A EPKS -40%B
2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030 EU 2030 vaikutukset 0,1 Työllisyyden muutos perusuraan verrattuna, prosenttia 0-0,1-0,2-0,3-0,4-0,5-0,6-0,7-0,8-0,9-1 EPKS -32%A EPKS -32%B EPKS -36%A EPKS -36%B EPKS -40%A EPKS -40%B
2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030 EU 2030 vaikutukset 0,2 Kansantuotteen muutos perusuraan verrattuna, prosenttia 0-0,2-0,4-0,6-0,8-1 -1,2 EPKS -32%A EPKS -32%B EPKS -36%A EPKS -36%B EPKS -40%A EPKS -40%B
EU 2030 vaikutukset 0,5 Kokonaistaloudelliset vaikutukset vuonna 2030 (tasoero perusuraan, prosenttia) 0,0-0,5-1,0-1,5 EPKS -32%A EPKS -32%B EPKS -36%A EPKS -36%B EPKS -40%A EPKS -40%B -2,0-2,5-3,0 Kansantuote Investoinnit Yksityinen kulutus Julkinen kulutus Vienti Tuonti Työllisyys
EU 2030 vaikutukset 0,4 Tuotannontekijöiden vaikutus kansantuotteeseen A-skenaarioissa (Tasoero perusuraan vuonna 2030, prosenttia) 0,2 0-0,2-0,4-0,6-0,8-1 -1,2-1,4 EPKS -32% EPKS -36% EPKS -40% Kokonaistuottavuus Työ ja pääoma Hyödykeverot
EU 2030 vaikutukset 0,4 Tuotannontekijöiden vaikutus kansantuotteeseen B-skenaarioissa (Tasoero perusuraan vuonna 2030, prosenttia) 0,2 0-0,2-0,4-0,6-0,8-1 -1,2-1,4 EPKS -32% EPKS -36% EPKS -40% Kokonaistuottavuus Työ ja pääoma Hyödykeverot
2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030 EU 2030 vaikutukset 0,2 EPKS -32%A: Tuotannontekijöiden vaikutus perusuraan verrattuna (tasoero, prosenttia) 0,1 0-0,1-0,2-0,3-0,4-0,5-0,6 Kokonaistuottavuus Työ ja pääoma Hyödykeverot
2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030 EU 2030 vaikutukset 0,4 EPKS -36%A: Tuotannontekijöiden vaikutus perusuraan verrattuna (tasoero, prosenttia) 0,2 0-0,2-0,4-0,6-0,8 Kokonaistuottavuus Työ ja pääoma Hyödykeverot
EU 2030 vaikutukset 1 Kysyntäerien vaikutus kansantuotteeseen A-skenaarioissa (Tasoero perusuraan vuonna 2030, prosenttia) 0,5 0-0,5-1 -1,5-2 EPKS -32% EPKS -36% EPKS -40% Yksityinen kulutus Investoinnit Julkinen kulutus Vienti Tuonti
EU 2030 vaikutukset 1 Kysyntäerien vaikutus kansantuotteeseen B-skenaarioissa (Tasoero perusuraan vuonna 2030, prosenttia) 0,5 0-0,5-1 -1,5-2 EPKS -32% EPKS -36% EPKS -40% Yksityinen kulutus Investoinnit Julkinen kulutus Vienti Tuonti
EU 2030 vaikutukset Tuotannon jakautuminen toimialoille 100,0 90,0 21,2 19,7 19,7 19,6 19,7 19,8 19,7 80,0 70,0 24,5 23,7 23,7 23,7 23,7 23,7 23,7 Julkiset palvelut ja hallinto 60,0 Yksityiset palvelut Liikenne Kauppa ja majoitus 50,0 11,0 10,6 10,6 10,7 10,6 10,6 10,7 Rakentaminen Energia 40,0 12,2 13,4 13,4 13,4 13,4 13,4 13,4 Muu teollisuus Energiaintensiivienen teollisuus Metsäteollisuus 30,0 5,4 2,2 5,6 5,6 5,6 5,6 5,6 5,6 2,7 2,7 2,7 2,7 2,7 2,7 Alkutuotanto 20,0 10,5 11,9 12,0 11,9 11,9 12,0 11,9 10,0 0,0 4,6 5,2 5,1 5,2 5,2 5,1 5,2 4,5 4,1 4,1 4,1 4,1 4,1 4,1 4,0 3,2 3,2 3,2 3,2 3,2 3,2 2013 EPKS -32%A EPKS -32%B EPKS -36%A EPKS -36%B EPKS -40%A EPKS -40%B
EU 2030-tavoitteen taloudelliset vaikutukset Kaikissa skenaarioissa kotimaisen kysynnän laskun vastapainona on EU-viennin kasvu ja EU-tuonnin lasku, joka on suurinta optimaalisella EPKS-tavoitteella Vienti kasvaa lähinnä pääomavaltasien tuotteiden osalta, koska sekä energia että työpanos kallistuvat kaikissa skenaarioissa Kaikissa skenaarioissa vienti EU:n ulkopuolelle laskee ja tuonti kasvaa Kaikissa skenaarioissa kauppatase paranee, mikä johtuu pääosin välituotteiden tuonnin laskusta (noin kaksi kolmasosaa tuontivaikutuksesta) ja kulutushyödykkeiden tuonnin laskusta (noin neljännes tuontivaikutuksesta); viennin kasvun vaikutus kauppataseeseen on noin viidesosa kokonaisvaikutuksesta