Miksi Suomi sukeltaa lastuja 2010-luvulta

Transkriptio

1 Miksi Suomi sukeltaa lastuja 2010-luvulta Juha Honkatukia 1 Suomen talouden huono viimeaikainen kehitys ja siihen vaikuttaneet tekijät ovat hyvin tunnettuja, ja niistä on vedetty vahvoja talouspoliittisia johtopäätöksiä. Huonojen uutisten lista alkaa vientiteollisuuden suuntautumisesta investointitavaroiden tuotantoon, joiden kysyntä kärsii Euroopan hitaasta elpymisestä; listaa jatkavat Venäjän supistuva talous, jonka vaikutuksille Suomi on myös erityisen altis; Nokian alamäestä johtuva tuottavuuden romahdus; sekä viennin heikentynyt hintakilpailukyky. Supistuvan talouden takia Suomen julkinen velka on kasvanut viime vuosina nopeasti. Poliittisia johtopäätöksiä edustavat hallituksen huonon kierteen katkaisemista tavoitteleva julkistalouden sopeutusohjelma ja kilpailukyvyn parantamiseen tähtäävät rakenneuudistukset. Tämän kokonaisuuden se on nimennyt strategiseksi ohjelmaksi. VATT:n tuoreessa raportissa tarkastellaan Suomen talouden kehitystä vuoteen 2030 asti. Raportin keskeisiä havaintoja on, että Suomen talouden rakenne on muuttunut sekä toimialojen näkökulmasta että tuoterakenteen osalta. Tällä voi olla suuri merkitys talouspolitiikan kannalta, koska ei ole selvää, että palvelualojen kehitystä tuetaan parhaiten toimenpiteillä, jotka ovat pitkään toimineet teollisuuden kohdalla. Raportissa arvioidaan kuitenkin, että hallituksen rakennepoliittinen ohjelma ja eläkeuudistus vahvistavat toteutuessaan talouden kasvupotentiaalia. Kysymystä siitä, kuinka suuri merkitys on ollut investointiympäristön muuttumisella, maailmankaupalla tai kotimaisilla työmarkkinoilla ei sen sijaan ole aiemmin juuri avattu. Tässä artikkelissa 1 Juha Honkatukia, KTT, dosentti, Senior Principal Scientist, VTT Research Centre 35

2 Työpoliittinen Aikakauskirja 4/2015 Kuvio 1. Tarjontaerien vaikutukset bruttokansantuotteeseen vuosina Kontribuutiot BKT:hen, tarjontaerät Kokonaistuottavuus Pääomapanos Työvoimapanos Hyödykeverot tarkastellaan talouden kehitystä historiallisen tarkastelun avulla. Millainen sitten on se muuttunut rakenne, jota pyritään korjaamaan? Koko kansantalouden tasolla viime vuosien huonon kehityksen ja tuottavuuden kasvun yhteys on helposti nähtävissä. Kuvioon 1 on kuvattu kansantuotteen kehitys tarjontaerien kontribuutioiden valossa vuosien 2005 ja 2015 (arvio) välillä. Kun kansantuote kasvoi vuodesta 2005 vuoteen 2008 noin yhdeksän prosenttia, se ei vuonna 2009 tapahtuneen yli viiden prosentin romahduksen jälkeen ole vieläkään saavuttanut vuoden 2008 tasoa. Koko kansantalouden tasolla keskeinen syy on ollut tuottavuuden romahtaminen vuonna Myös työvoimapanoksen kasvukontribuutio on edelleen negatiivinen eikä ole toipunut vuoden 2008 tasolle. Rakennemuutos näyttäytyy jo selvemmin, kun tarkastellaan vain kansantuotteen käytön pääeriä. Kuviossa 2 tarkastellaan huoltotaseen kehitystä vuodesta 2008 vuoteen Kuvio havainnollistaa, kuinka ensi sijassa viennin äkillinen romahdus vuonna 2009 on kansantuotteen laskun takana. Vienti ei myöskään ole elpynyt, vaan sen kasvukontribuutio vuodesta 2008 lähtien on edelleen negatiivinen. Sama pätee myös investointeihin. Yksityinen ja julkinen kulutus ovat sen sijaan kasvattaneet kansantuotetta lähes kaikkina vuosina. Kuviosta ilmenee myös, kuinka tuontikin on supistunut, mikä kuvannee ennen kaikkea välituotteiden ja investointihyödykkeiden tuonnin vähenemistä. Tarjontanäkökulmasta on siis selvää, että kansantalouden toipuminen on sekä tuottavuuskasvun että työn tarjonnan kasvattamisen varassa. Kysyntänäkökulma korostaa viennin elvytystä, johon strateginen ohjelma tähtää pyrkimällä kohentamaan hintakilpailukykyä sekä työn tarjontaa kasvattamalla että lähivuosien palkkainflaatiota hidastamalla. 36

3 Kuvio 2. Huoltotaseen erien vaikutukset bruttokansantuotteeseen vuosina Kontribuutiot bkt:hen, huoltotaseen erät (kumulatiivinen muutos vuodesta 2008) Kulutus Investoinnit Julkinen sektori Varastojen muutos Vienti Tuonti Mutta entä jos mennään syvemmälle? Näyttäytyvätkö tuottavuuden romahdus ja heikko hintakilpailukyky keskeisinä ongelmina myös historiallisessa tarkastelussa, jossa talouden kehitystä tarkastellaan eksogeenisten tekijöiden vaikutusten hajotelmana, ja jossa pyritään eristämään osatekijöiden vaikutukset tarkasteltavaan muuttujaan? Tällaisessa tasapainomallein tehtävässä historiallisessa tarkastelussa tarkastellaan toteutunutta kehitystä talouden rakenteellisten parametrien muutoksen valossa. Nämä muutokset kuvaavat kulutustottumuksissa ja esimerkiksi säästämisasteessa toteutuneita muutoksia, hyödykkeiden viennin ja vienti- ja tuontihintojen muutoksia, toimialojen tuotannon tai tuottavuuden muutoksia tai vaikkapa investointien tuotto-odotusten muutoksia. Talouspolitiikassa julkisessa kulutuksessa, tulonsiirroissa ja verotuksessa tapahtuneita muutoksia pidetään tarkastelussa niin ikään rakenteellisina. Muutoksia kohdellaan eksogeenisina, ja simuloinnin avulla pyritään vastaamaan kysymykseen: kuinka esimerkiksi kansantuote olisi muuttunut, jos vain kyseinen eksogeeninen muutos olisi toteutunut? Tässä vuosien 2008 ja 2014 välillä tapahtuneet muutokset on jaoteltu seitsemään ryhmään: 1. Työmarkkinat: reaalipalkkojen muutos 2. Pääoma: toimialakohtaisen pääomakannan muutos 3. Väestö: työikäinen, vanhus- ja koko väestön muutos 4. Makrotalous: ulkomaisten sijoitusten tuoton muutokset, investointien tuotto-odotusten muutokset, kotitalouksien kulutusalttiuden muutokset 5. Maailmantalous: viennin trendien sekä vienti- ja tuontihintojen muutokset 6. Teknologia: toimialakohtainen kokonaistuottavuuden muutos 37

4 Työpoliittinen Aikakauskirja 4/2015 Kuvio 3. Vuosien talouskehityksen historiallinen simulaatio Kasvuvaikutus, prosenttia vuodesta ,0 20,0 10,0 0,0-10,0-20,0-30,0 Kansantuotteen kasvu ,0 Kansantuotpotentiaaltoinnit kulutus kulutus Tuotanto- Inves- Yksityinen Julkinen Työllisyys Vienti Tuonti Työmarkkinat -2,1-0,1 3,1-3,6 0,0 0,0-7,2-1,0 Pääoma -1,5-0,8 1,2-1,4-1,1 0,0-4,1-1,6 Väestö 0,3 0,2 3,0 0,1 1,9 0,0-2,3 0,8 Makrotalous -1,2-0,1-13,4-1,9 2,0 0,0-0,4-1,8 Maailmantalous 1,1 0,0 4,0 2,1-0,4 0,0 4,3 3,7 Teknologia 1,1 0,4-15,5-1,7 2,8 0,0 7,3 0,6 Talouspolitiikka 0,3-0,1 8,2 1,6-4,3 15,3-6,9-1,1 7. Talouspolitiikka: Julkisen kulutuksen ja investointien muutokset, välillisen ja välittömän verotuksen muutokset, tulonsiirtojen muutokset Kuvioon 3 on koottu historiallisen simuloinnin tuloksia eräiden makrotason muuttujien osalta. Talouspolitiikan kannalta keskeinen kysymys on, miksi työttömyys on kasvanut? Historiallisen tarkastelun valossa tähän on neljä pääsyytä. Ensinnäkin, reaalipalkat ovat liian korkeat, ja ne yksinään selittäisivät työllisyyden reilun viiden prosentin heikkenemisestä kolme neljäsosaa. Mutta syitä on muitakin. Makrotaloudelliset tekijät yksinään olisivat heikentäneet työllisyyttä noin kahdella prosentilla, ja teknologinen kehitys lähes yhtä paljon. Viimeisenä merkittävänä tekijänä näyttäytyy myös pääomakannan lasku, joka yksin olisi laskenut työllisyyttä vajaan puolentoista prosentin verran. Maailmantalouden vaikutus sen sijaan on ollut positiivinen, mikä kuvaa myös viennin muutosta työvoimavaltaisempien toimialojen tuottamien hyödykkeiden ja palvelujen valmistukseen. Myös talouspolitiikka on ollut työllisyyttä tukevaa. Silmiinpistävää tuloksissa on myös investointien lasku, jonka takana ovat ennen kaikkea teknologian vaikutus muutos vähemmän pääomaintensiiviseen suuntaan sekä makrotalouden alle sijoittuva tuotto-odotusten heikkeneminen. Näistä vaikutuksista edellinen heijastaa rakennemuutosta, mutta jälkimmäinen viittaa siihen, että investointiilmapiiri on pysynyt epäsuotuisana. Talouspolitiikka sen sijaan on tukenut investointeja. On silmiinpistävää, että työmarkkinatekijät eivät selitä investointien laskua. Viennin osalta reaalipalkat näyttäytyvät keskeisenä syynä viime vuosien heikkoon 38

5 kehitykseen. Hintakilpailukyky on siis historiallisen tarkastelun mukaan heikko. Maailmantalouden vaikutus on olut positiivinen, muun muassa vaihtosuhde on kehittynyt suotuisasti pitkän heikkenemisen kauden jälkeen. Teknologian kehitys ja talouspolitiikka ovat molemmat tukeneet viennin kasvua. Pääomakannan lasku sen sijaan on heikentänyt vienninkin kehitystä. Koko kansantuotteen osalta reaalipalkat ja pääomakannan pieneneminen näyttäytyvät keskeisinä syinä laskuun, kun sen sijaan teknologian vaikutus on vuoteen 2014 mennessä jo positiivinen. Kuviossa on myös raportoitu potentiaalisen kansantuotteen muutos, johon eniten on vaikuttanut pääomakannan supistuminen. Historiallisen simulaation valossa näyttää selvältä, että huoli reaalipalkoista on perusteltua sekä viennin että työllisyyden näkökulmista. On myös selvää, että talouspolitiikalla on ollut monella tapaa elvyttävä vaikutus, jota ilman kansantuote olisi sukeltanut vielä syvemmälle. Talouspolitiikan mahdollisuuksien rajallisuutta osoittaa kuitenkin se, että vaikka reaalipalkkakehitys ja talouspolitiikka ovat tukeneet investointeja on silti investointien supistuminen tuotantopotentiaalin keskeisin selittäjä. Lähteet: Juha Honkatukia ja Markku Lehmus (tulossa):. Suomen talous : Laskelmia politiikkatoimien vaikutuksesta. Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT, Tutkimuksia, Helsinki. Juha Honkatukia and Kimmo Marttila (2011): The effects of energy taxes on energy consumption in Finland between 1995 and 2004 An historical analysis using the VATTAGE model. Research reports 162, VATT, Helsinki. Juha Honkatukia (2009): VATTAGE A Dynamic, Applied General Equilibrium Model of the Finnish Economy. Research reports 150, VATT, Helsinki. 39