LYMFOSYTOOSIT SANOIN JA KUVIN Pentti Mäntymaa TAYS, Laboratoriokeskus
Lymfosytoosin määritelmä veren lymfosyyttien määrä >3.5 x 10 9 /l lymfosyyttien kohonnut %-osuus erittelyjakaumassa voi johtua joko neutropeniasta tai lymfosytoosista lasten lymfosyyttipitoisuudet ovat normaalisti korkeammat kuin aikuisella käytä iänmukaisia viitevälejä tilanteen arvioinnissa
Lymfosytoosin syyt reaktiivinen lymfosytoosi johtuu infektiosta, muusta sairaudesta ym. polyklonaalinen tilanne krooninen lymfoproliferatiivinen sairaus kypsäsoluinen lymfaattinen leukemia leukemisoitunut kypsäsoluinen lymfooma monoklonaalinen tilanne immunofenotyyppi B- tai T-soluinen
Lymfosytoosin laboratoriodiagnostiikka perusverenkuva + leukosyyttien erittely veren sivelyvalmiste luuytimen aspiraationäyte lymfosyyttien immunofenotyypitys luuytimen, imusolmukkeen tai pernan histologinen tutkimus sytogeneettiset tutkimukset
Reaktiivinen lymfosytoosi voimakas lymfosytoosi (>15 x 10 9 /l) hinkuyskä, mononukleoosi, akuutti virusinfektio kohtalainen lymfosytoosi (<15 x 10 9 /l) monet virus- ja bakteeri-infektiot tapaturmaan tai sairauskohtaukseen liittyvä stressireaktio runsas tupakointi, lääkeaineallergia ym. syyt ohimenevä tilanne, jonka perussyy löytyy usein perustaudin hoito ja lymfosytoosin seuranta
Reaktiivinen lymfosyytti morfologia on vaihteleva tyypillisiä piirteitä solun koon kasvu ja muodon epäsäännöllisyys tumarakenteen epäkypsyys, nukleoli näkyy tuman muodon epäsäännöllisyys sytoplasman basofilia joskus morfologian perusteella on vaikeaa päätellä, onko kyseessä maligni vai reaktiivinen tilanne
Kypsät (perifeeriset) B-solutaudit B-solu krooninen lymfaattinen leukemia Manttelisolulymfooma Follikulaarinen lymfooma B-solu prolymfosyyttileukemia Karvasoluleukemia Plasmasolumyelooma (plasmasoluleukemia) Lymfoplasmasyyttinen lymfooma Pernan marginaalivyöhykkeen B-solulymfooma
Krooninen lymfaattinen leukemia (KLL) yleisin krooninen lymfoproliferatiivinen sairaus 30 % kaikista aikuisten leukemioista 80 % kaikista leukeemisista lymfoproliferatiivisista sairauksista uusia tapauksia on vuosittain noin 120 elossaoloaika on 5 10 vuotta
KLL:n diagnostiikka usein dg-vaiheessa oireettomia potilaita veren lymfosytoosi tai kookkaita imusolmukkeita sivelyvalmisteessa pieniä tai keskikokoisia, tumarakenteeltaan kypsiä, usein suhteellisen tasakokoisia lymfosyyttejä joukossa voi olla pieni määrä (yleensä <2%) suurikokoisempia prolymfosyyttejä, joissa selvä nukleoli prolymfosyyttejä 10 55 %: KLL/PL-variantti
KLL:n diagnostiset kriteerit pitkäkestoinen lymfosytoosi (>5 x 10 9 /l) lymfosyyttien infiltraatio > 30 % luuytimen solukkuudesta KLL:n sopiva B-solufenotyyppi CD19+, CD20+, CD5+, CD23+, kappa/lambda heikko+ erotusdiagnostiikka: manttelisolulymfooman ja follikulaarisen lymfooman leukemisoituneet muodot
Virtaussytometrinen immunofenotyypitys fluorokromilla leimattu monoklonaalinen vasta-aine solun pinnan antigeenia kohtaan käytössä useita eri fluorokromeja (FITC, PE, PerCP, APC ym.) lasersäde fluoresenssi valon sironta eri kulmissa
Virtaussytometria
Immunofenotyypitys KLL:n erotusdiagnostiikassa Markkeri CD5 CD23 CD79b/CD22 FMC7 SmIg Kaikki Pisteytys KLL:ssä pos = 1 p pos = 1 p heikko = 1 p neg = 1 p heikko = 1 p 4 tai 5 pistettä Täsmäävyys erotusdg:ssa 84,7 % 86,9 % 89,7 % 84,0 % 70,7 % 96,8 %
Krooninen lymfaattinen leukemia Manttelisolulymfooma
Manttelisolulymfooma dg-vaiheessa usein laajalle levinnyt: imusolmukkeet, perna, luuydin tautisoluja on veressä 20-30% potilaista pleomorfinen, vaihteleva morfologia osassa tautisolut muistuttavat KLL-soluja CD19+, CD20+, CD5+, CD23-, FMC7+, CD79b+, SmIg+ valtaosalla t(11;14)(q13;q32), ei spesifinen blastoidi varianttimuoto, jossa blastimainen solumorfologia ja hyvin huono ennuste
Follikulaarinen lymfooma suurentuneet imusolmukkeet yleisin oire dg-vaiheessa tauti on useimmiten laajalle levinnyt, 40 %:lla luuytimessä (biopsia!) vain puolella (~20%) on tautisoluja veressä pienikokoisia, niukkasytoplasmaisia soluja, joissa tiivis tumakromatiinirakenne ja osassa uurretumaisuutta t(14;18)(q32;q21) löytyy 70-95% tapauksista
Follikulaarinen lymfooma CD19+, CD20+, CD10+, CD5-, CD23-, SmIg+ CD79b+, FMC7+
Prolymfosyyttileukemia hyvin harvinainen tauti valtaosa (>55%) veren lymfosyyteistä on prolymfosyyttejä (keskikokoinen, pyöreä solu, jossa basofiilinen sytoplasma ja selvä nukleoli) voimakas lymfosytoosi (50-100x10 9 /l) ja kookas perna 80 % B-PLL ja 20 % T-PLL, virtaussytometria! aggressiivinen taudinkulku reagoi huonosti hoitoon > huono ennuste
Karvasoluleukemia harvinainen sairaus (10-20 uutta tapausta/v) useimmiten hidas taudinkulku pansytopenia (monosytopenia), suuri perna ovaali tai munuaisen muotoinen tuma verkkomainen kromatiinirakenne, ei nukleolia vaalean siniharmaa sytoplasma, jonka reunassa karvamaisia ulokkeita CD20+, Smlg+, CD25+, CD11c+, CD103+ varianttimuoto, jossa voimakas lymfosytoosi, selvästi näkyvä nukleoli, CD25- ja CD103-
Karvasoluleukemia CD19+, CD20+, CD79b+, FMC7+, SmIg+, CD25+, CD103+
Plasmasoluleukemia esiintyy pitkälle edenneessä multippelissa myeloomassa tai joskus taudin alkuvaiheessa veren lymfosyytit voivat muistuttaa kypsiä plasmasoluja tai ovat epäkypsempiä, joskus hyvin primitiivisiä, blastimaisia soluja >2x10 9 /l ja >20% erittelyjakaumasta CD19-, CD38+, CD138+, Smlg-, CyIg+ voimakas, diffuusi luuydininfiltraatio aggressiivinen taudinkulku, huono ennuste
Plasmasoluleukemia CD19-, CD20+/- CD138+, CD38+ SmIg-, CyIg+
Kypsät (perifeeriset) T-solutaudit T-solu prolymfosyyttileukemia T-solu granulaarinen lymfosyyttileukemia Aggressiivinen NK-soluleukemia Mycosis fungoides/sézaryn oireyhtymä Aikuisten T-solu lymfooma/leukemia (HTLV1+)
LGL (large granular lymphocyte) -leukemia lymfosyyttejä, joissa on runsas, heikon basofiilinen sytoplasma ja sytoplasmassa hienojakoisia tai karkeita granuloita voivat olla T- tai NK-solutyypin tauteja T-solu granulaarinen lymfosyyttileukemia Aggressiivinen NK-soluleukemia vaikea erottaa reaktiivisia, polyklonaalisia tiloja pahanlaatuisista tiloista klonaalisuuden löytyminen joko sytogeneettisillä tai molekyylibiologisilla menetelmillä on selvä viite maligniteetista
Mycosis fungoides ja Sézaryn oireyhtymä mycosis fungoides on ihoon paikallistuva hidaskasvuinen T-solulymfooma taudin leukemisoitunutta muotoa kutsutaan Sézaryn oireyhtymäksi Sézaryn solu on niukkasytoplasmainen ja tumakelmultaan poimuileva lymfosyytti Sézaryn soluja on kahta kokoa: normaalin lymfosyytin kokoinen tai 2-3 kertaa sitä suurempi solu CD2+, CD3+, CD5+, yleensä CD4+ ja CD8-