TYKSin ERITYISVASTUUALUEEN OPETUS- JA KOULUTUSPOLITIIKKA Strategisen tason suunnitelma vuosille 2016 2018
SISÄLTÖ 1 JOHDANTO 3 2 OPETUS- JA KOULUTUSPOLITIIKAN TAVOITTEET 4 3 OSAAMISEN VARMISTAMINEN UUDISTUVASSA TOIMINTAYMPÄRISTÖSSÄ 5 3.1 Perus- ja jatkokoulutus 5 3.1.1 Tiivis opetus- ja koulutusyhteistyö koulutusorganisaatioiden kanssa 6 3.1.2 Laadukas opetus ja ohjaus moniammatillisissa oppimisympäristöissä 7 3.1.3 Riittävät perus- ja jatkokoulutuksen resurssit 8 3.1.4 Systemaattinen perehdytys 9 3.2 Henkilökunnan osaamisen kehittäminen 10 3.2.1 Osaamisen johtaminen 11 3.2.2 Täydennyskoulutuksen resurssit 12 3.2.3 Johtamisosaamisen kehittyminen 12 3.3 Tieteellinen jatkokoulutus ja tutkimustyö 13
1 JOHDANTO Sosiaali- ja terveydenhuolto on erilaisten muutos- ja kehityshaasteiden edessä tulevina vuosina. Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan uudistus on välttämätön, jotta voidaan turvata yhdenvertaiset, asiakaslähtöiset ja laadukkaat palvelut koko maassa. Tavoitteena on myös terveyserojen kaventaminen ja palveluiden kustannusten hallinta. Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön tulee tulevaisuudessa toimia joustavasti yli organisaatiorajojen asiakastarpeiden mukaan. Uudistuvat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmät edellyttävät eri toimijoiden verkostoitumista ja tiivistä yhteistoimintaa. Digitalisaatiota hyödynnetään entistä laajemmin ja tietojärjestelmiä sovitetaan yhteen. Terveyden edistäminen ja asiakaslähtöiset palvelut ovat osa kaikkea sosiaali- ja terveyspalvelua. Osaamiskeskusten perustamisella yhdenmukaistetaan potilaiden hoitoon pääsyä ja hoidon laatua sekä koordinoidaan hoitoa sekä tutkimusta. Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön osaamisen ja potilashoidon laatu on varmistettava muutoksessa koko alueen laajuisesti. Terveydenhuollon henkilöstön osaaminen perustuu jatkuvasti uusiutuvaan, laaja-alaiseen: ja monitieteiseen tietoperustaan. Perus- ja jatkokoulutuksen jälkeen täydennyskoulutus tukee henkilöstön ammattitaidon ylläpitämistä ja kehittämistä. Tulevaisuudessa on tärkeää panostaa asiakaslähtöisyyteen, muutosvalmiuteen, moniammatillisuuteen, substanssialan osaamiseen, prosessiosaamiseen, talousosaamiseen, digitalisaatio-osaamiseen ja urakehitysmahdollisuuksiin. Potilashoidon laadun varmistamiseksi vahvistetaan ja kehitetään lääke- ja hoitotieteellistä tietoperustaa tieteellisen tutkimuksen avulla. Tutkimustoiminta Tyksin erityisvastuualueella on suunnitelmallista. Tutkimuksen painopistealueet ovat sairauksien ymmärtäminen, ehkäisy ja varhainen tunnistaminen, yksilöllinen terveyden edistäminen ja sairaanhoito, potilaslähtöiset palvelut ja potilaan voimavarat, hoitohenkilöstön voimavarat ja palvelujärjestelmä. Uudistusten onnistunut toteutus pohjautuu hyvään johtamiseen. Sillä varmistetaan uusien toimintamallien käyttöönotto ja luodaan uusi yhteinen työkulttuuri. Tässä tarvitaan henkilöstön mukaan ottamista ja sitoutumista. Muutos antaa mahdollisuuden siihen, että uudet asiakaslähtöiset ja vaikuttavammat palvelut antavat lisää välineitä tehdä työtä hyvin ja kokea se merkitykselliseksi. Kansallinen ja kansainvälinen rekrytointi nähdään voimavarana ja mahdollisuutena. Työnantaja tarjoaa erityistä tukea esimerkiksi kielija työelämätaitojen kehittämiseksi. Ruotsinkieliselle väestölle turvataan palvelut heidän omalla äidinkielellään. 3
2 OPETUS- JA KOULUTUSPOLITIIKAN TAVOITTEET Tyksin erityisvastuualueen opetus- ja koulutuspolitiikan avulla varmistetaan tiivis yhteistyö sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän ja koulutusorganisaatioiden kesken osaavan työvoiman saatavuus tulevaisuudessa henkilöstön riittävyys ja työtyytyväisyys vaikuttamalla henkilökunnan osaamisen ylläpitämiseen ja kehittämiseen, työhyvinvointiin sekä työoloihin johtamisosaamisen kehittyminen uudistuvassa toimintaympäristössä tieteellisen jatkokoulutuksen ja tutkimustyön edellytyksien turvaaminen. Opetus- ja koulutuspolitiikan sisältö konkretisoidaan kunkin organisaation ja alueen kehittämissuunnitelmissa, henkilöstöohjelmissa ja vastaavissa asiakirjoissa. 4
3 OSAAMISEN VARMISTAMINEN UUDISTUVASSA TOIMINTAYMPÄRISTÖSSÄ 3.1 Perus- ja jatkokoulutus Opetus- ja koulutustoiminnassa huomioidaan jatkuvasti muuttuva toimintaympäristö sekä Tyksin erityisvastuualueen sairaanhoitopiirien asettamat strategiset tavoitteet sekä henkilöstötarpeen ennakointiraporteista saatavat tiedot. Ammatillinen osaaminen edellyttää sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän ymmärtämistä sekä hoito- ja palveluketjujen hahmottamista. Organisaation tarpeiden mukainen opetus- ja koulutusyhteistyö toteutuu tiiviissä yhteistyössä koulutusorganisaatioiden kanssa. Turun yliopiston lääketieteellisellä tiedekunnalla ja Turun yliopistollisella keskussairaalalla on vahva sitoutuminen koko Länsirannikon miljoonapiirin lääkärikoulutuksen toteuttamiseen ottamalla huomioon kaikkien kolmen sairaanhoitopiirin mahdollisuudet koulutuspaikkoina sekä tarpeet lääketieteen osaajien rekrytoinnissa unohtamatta ruotsinkielisten palvelujen välttämättömyyttä sekä koulutuksessa että potilashoidossa. 5
3.1.1 Tiivis opetus- ja koulutusyhteistyö koulutusorganisaatioiden kanssa Yliopistojen, ammattikorkeakoulujen ja ammatillisten oppilaitosten kanssa luodaan toimivat alueelliset yhteistyöverkostot. Tiiviin yhteistoiminnan avulla varmistetaan Tyksin erityisvastuualueen vetovoimaisuus koulutus-, harjoittelu- ja työpaikkana. Alueellisen yhteistyön kohteina ovat: työvoiman saatavuuden ja riittävyyden sekä alueellisen tasaisen jakautumisen turvaaminen ja seuranta työvoima- ja koulutustarpeiden ennakointi yhdessä maakuntaliittojen kanssa työvoiman kysynnän ja tarjonnan vastaavuuden turvaaminen aloituspaikkojen suuntaaminen ennakoidun työvoimatarpeen mukaan perustutkintoihin johtavan koulutuksen ja jatko- ja erikoistumiskoulutuksen työelämävastaavuuden kehittäminen potilasturvallisuuden ja palveluiden laadun varmistaminen koulutukseen sisältyvien harjoittelujen rakenteiden ja opettajien työelämäosaamisen ylläpito ja kehittäminen. ruotsinkielisen väestön palveluiden turvaaminen heidän omalla äidinkielellään. Sairaanhoitopiirien edustajat toimivat aktiivisesti koulutusorganisaatioiden toimintaa ohjaavissa neuvottelukunnissa ja opetussuunnitelmia laativissa ammatillisissa työryhmissä varmistaen opetuksen työelämälähtöisyyden. Myös sairaanhoitopiirien omissa työryhmissä huomioidaan koulutusorganisaatioiden edustus. Erityisvastuualueella vaikutetaan aktiivisesti siihen, että tutkintoon johtava koulutus on laaja-alaista ja se antaa perusvalmiuksia toimia sosiaali- ja terveydenhuollon moniammatillisessa työyhteisössä. Kehitetään ja ylläpidetään yliopistollisen koulutuksen harjoittelun rakenteita. Terveysalan opettajakoulutuksen osalta mahdollistetaan opetusharjoittelu työelämässä, esimerkiksi moniammatillisena yhteistyönä lääkärikoulutuksen kanssa. 6
3.1.2 Laadukas opetus ja ohjaus moniammatillisissa oppimisympäristöissä Sairaanhoitopiirien toimintaan kuuluu keskeisenä osana opiskelijoiden opettaminen ja ohjaaminen. Opetuksen ja ohjauksen sisältö, toteutus ja laatu vastaavat opetussuunnitelman tavoitteita. Näyttöön perustuva opetus ja ohjaus tapahtuvat sekä alakohtaisissa että moniammatillisissa oppimisympäristöissä. Opetus- ja ohjaustehtävien vastuut on määritelty ja vastuuhenkilöt nimetty. Opiskelijaohjauksen toimivilla rakenteilla ja yhteistyöverkostoilla edistetään ohjauksen laatua ja arviointia. Syksyllä 2015 on käynnistynyt moniammatillisen sotealan koulutuksen ja tutkimuksen kehittämishanke (Monelle) Turun yliopiston, Åbo Akademin ja Turun ammattikorkeakoulun kesken. Mukana ovat Turun yliopiston psykologian, logopedian, sosiaalityön oppiaineet, lääketieteellinen tiedekunta (ml. hoitotiede ja hammaslääketiede), Åbo Akademin psykologian oppiaine ja Turun ammattikorkeakoulun Terveys ja hyvinvointi -tulosalueen useita koulutusohjelmia (mm. kuntoutus, sosiaaliala, hoitotyö). Hankkeen tavoitteena on kehittää sosiaali- ja terveysalojen opiskelijoiden ja ammattilaisten moniammatillista ajattelua, yhteistyötapoja ja konsultatiivista työotetta, ja tarjota heille valmiudet toimia kokonaisvaltaisen ja asiakaslähtöisen hoidon, tutkimuksen ja kuntoutuksen asiantuntijana. Hankkeen vaikuttavuutta eri toimijoiden näkökulmasta selvitetään tutkimuksen avulla. Hankkeen tuloksilla alueen sote-organisaatiot kehittävät moniammatillista ja asiakaslähtöistä osaamistaan. Tyksin erityisvastuualueen opetus- ja koulutuspolitiikan seurantaryhmä tukee hanketta ja implementoi soveltuvin osin sen tuottamia opetusmenetelmiä. Harjoittelun ja työssä oppimisen keskeisenä tavoitteena on varmistaa osaavien ammattilaisten saaminen sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin. Harjoittelu ja työssä oppiminen sekä opetus- ja oppimismenetelmät ovat uudistuvien toimintamallien mukaisia. Harjoittelussa hyödynnetään innovatiivisia oppimismenetelmiä ja -ympäristöjä sekä uuden teknologian suomia mahdollisuuksia. Koulutus- ja harjoittelupaikat hajautetaan organisoidusti koko erityisvastuualueella ja harjoittelupaikkojen riittävyys turvataan. Opetukselle varmistetaan asianmukaiset tilat, työvälineet ja riittävä opetushenkilöstön resursointi sekä opetus- ja ohjausosaaminen. 7
3.1.3 Riittävät perus- ja jatkokoulutuksen resurssit Opetuksen ja koulutuksen rahoitusmallin mukaan opetukseen ja koulutukseen osoitetaan vuosittain määräraha, jonka suuruus vahvistetaan budjetin yhteydessä ja joka jaetaan yhteisesti sovituilla jakoperusteilla. Lääkärien ja hammaslääkärien koulutuksen EVO-rahoituksella varmistetaan peruskoulutuksen sairaalaharjoittelu (amanuenssipalvelu) ja jatkokoulutus (erikoistuminen) systemaattisiksi koulutusjaksoiksi opiskelijamäärään nähden riittävillä resursseilla. hoitajien palkat ja sähköisten lehtien lukuoikeus. Myös muut mahdolliset rahoituslähteet ja niiden osuus opetuksen ja koulutuksen rahoituksessa sovitaan. Kaikkien koulutusasteiden harjoitteluiden resurssit turvataan. Sairaanhoitopiirien sekä ammatillisten oppilaitosten ja ammattikorkeakoulujen välisissä koulutussopimuksissa sovitut koulutuskorvaukset kohdentuvat läpinäkyvästi opiskelijaohjauksen laadunvarmistukseen ja kehittämiseen. Jatkokoulutuksen osalta Tyksin erityisvastuualueella toimitaan Turun yliopiston Lääketieteellisen tiedekunnan ammatillisen jatkokoulutuksen strategian mukaisin periaattein. Strategiassa on linjattu jo vuodesta 2012, että opetuksen erityisvaltionosuuden (EVO) osuutta erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutuksen palkkamenoihin pienennetään nykyisestä 50%:sta 25%:iin ja erotus käytetään opetuksen kehittämiseen (mm. tenttiin lukuloman rahoitus, opettajien järjestelmällinen koulutus jne.) ja asetuksessa määriteltäviin koulutusmaksuihin yliopistolle sekä laaditaan vuosittain EVO-käyttösuunnitelmat. Tästä rahoituksesta korvataan myös perusopiskelijoiden hajautetut koulutusjaksot (ervan eri toimipisteissä) sekä muita opiskelun kannalta tärkeitä menoeriä, kuten opetus- 8
3.1.4 Systemaattinen perehdytys Henkilökunnan osaamisen kehittäminen alkaa jo opiskelijoiden harjoitteluvaiheessa, ja se jatkuu suunnitelmallisessa perehdytyksessä ja koulutuksessa läpi koko työuran. Hyvällä perehdyttämisellä varmistetaan henkilöstön rekrytointi ja työpaikkaan sitoutuminen. Perehdytykseen osoitetaan ajallisia ja muita tarpeellisia resursseja. Perehdytyksestä vastaavat nimetyt henkilöt ja sen toteutumista seurataan ja arvioidaan säännöllisesti. 9
3.2 Henkilökunnan osaamisen kehittäminen Tyksin erityisvastuualueella henkilöstön osaamisen kehittämisen lähtökohtana ovat sairaanhoitopiirien strategiat ja organisaatiolähtöiset ja alueelliseen yhteistoimintaan pohjautuvat kehittämistarpeet. Osaamisen kehittäminen perustuu yksikön toiminta- ja koulutussuunnitelmiin sekä kehityskeskusteluihin ja yksilöllisiin kehittymissuunnitelmiin. 10
3.2.1 Osaamisen johtaminen Osaamisen johtaminen sairaanhoitopiireissä on suunnitelmallista. Osaamisen johtamiseen sisältyy osaamisen tunnistaminen sekä strategia- ja tarvelähtöisen osaamisen kehittämisen suunnittelu, toteutus ja seuranta. Osaaminen ja kehittymissuunnitelmat ja niiden toteutuminen dokumentoidaan osaamisen hallinnan tietojärjestelmään. Kehittämistarpeiden pohjalta laaditaan vuosittain suunnitelma organisaatio- ja yksikkötasolla toteutettavista koulutuksista ja muista osaamisen kehittämisen toimenpiteistä. Suunnitelma sisältää säännöllisesti toteutettavia koulutuksia sekä ajankohtaisiin ja tulevaisuuden osaamistarpeisiin vastaavia osaamisen kehittämisen toimenpiteitä. Yksilön osaamisen kehittymistä seurataan vuosittain kehityskeskusteluissa. Osaamisen kehittämisessä käytetään monipuolisia oppimismenetelmiä hyödyntäen mm. verkko-oppimista, työkiertoa ja muita työssä oppimisen keinoja. Organisaation osaamisen kehittämisessä tehdään tiivistä yhteistyötä koulutusorganisaatioiden kanssa työelämän tarpeita vastaamaan. Täydennyskoulutuksen laatua arvioidaan systemaattisen palautteen perusteella ja osaamisen kehittymisen seuraamisella. 11
3.2.2 Täydennyskoulutuksen resurssit Sairaanhoitopiirien sisällä on yhteisesti sovitut koulutusperiaatteet. Periaatteet sisältävät määrittelyt vastuusta, velvollisuuksista, eduista ja oikeuksista niin henkilöstön oman kouluttautumisen kuin kouluttajina toimimisenkin osalta. Kansallisiin ja kansainvälisiin koulutuksiin osallistumiseen ja yhteistyöhön varataan riittävät resurssit. Koulutuksen rahoitusmallin mukaan opetukseen ja koulutukseen osoitetaan vuosittain määräraha, jonka suuruus vahvistetaan budjetin yhteydessä ja joka jaetaan yhteisesti sovituilla jakoperusteilla. Myös muut mahdolliset rahoituslähteet ja niiden osuus koulutuksen rahoituksessa sovitaan. 3.2.3 Johtamisosaamisen kehittyminen Johtamisosaamisen kehittäminen on suunnitelmallista ja tavoitteellista. Esimiestehtävissä tarvittava osaaminen tunnistetaan ja kuvataan. Johtamisosaaminen varmistetaan rekrytointivaiheessa. Johtamiskoulutusta järjestetään yhteistyössä koulutusorganisaatioiden kanssa alueellisesti ja erityisvastuualueella. Koulutusten tavoitteena ovat organisaation kehittäminen ja henkilökohtaisen johtamisosaamisen kehittyminen. Johtamistaitoja arvioidaan säännöllisesti. Johtamisen tueksi kehitettyjä sähköisiä tietojärjestelmiä hyödynnetään johtamisessa. Esimiesasemassa olevat verkostoituvat alueellisesti ja kansallisesti. Sairaanhoitopiirien sisäistä koulutusta koordinoidaan sairaanhoitopiirien koulutusyksiköistä käsin huomioiden eri ammattiryhmien osaamistarpeet. Koulutusyksikön toiminta linjataan suhteessa koulutusorganisaatioihin ja niiden tarjoamiin koulutuspalveluihin. Erityisvastuualueella tehdään yhteistyötä hyvien käytäntöjen kehittämiseksi ja täydennyskoulutusten järjestämisessä. 12
3.3 Tieteellinen jatkokoulutus ja tutkimustyö Tieteellinen jatkokoulutus ja tutkimustyö koskevat koko Tyksin erityisvastuualueen henkilökuntaa. Siihen kannustetaan ja sitä tuetaan tarpeiden mukaan. Hoidon laadun varmistamiseksi vahvistetaan ja kehitetään tietoperustaa tieteellisen tutkimuksen avulla. Tutkimustyö on tärkeä korkean osaamisen voimavarana. Tyksin erityisvastuualueen tutkimustoimintaa ohjaavat Tyksin erityisvastuualueen tiede- ja tutkimusstrategia 2013-2018 ja Tyksin erityisvastuualueen hoitotieteellinen tutkimusohjelma 2016-2018. Tyksin erityisvastuualueella tehdään yhteistyötä korkeakoulujen kanssa yhteisissä tutkimushankkeissa ja edistetään monitieteistä, tieteidenvälistä ja asiakaslähtöistä tutkimustyötä sekä tohtorikoulutusta. Tutkimustyön tulokset hyödynnetään ja niistä kerrotaan henkilökunnalle ja asiakkaille. Tieteelliseen jatkokoulutukseen ja tutkimustyöhön varataan tarvittavat henkilöstö-, tila- ja tekniset resurssit. Tyksin erityisvastuualueen oma rahoitus turvataan ja etsitään uusia ulkopuolisia rahoitusmahdollisuuksia. Erikoistuville lääkäreille ja hammaslääkäreille tarjotaan mahdollisuuksia ns. kaksoiskoulutukseen, jolloin jatkokoulutusvaiheessa on mahdollisuus tehdä myös tohtoritutkinto. Eri tohtoriohjelmia (hoitotieteen, kliinisen lääketieteen, biolääketieteen, hammaslääketieteen ja farmakologian tohtoriohjelmat) tuetaan ja niiden resursointi turvataan. 13