Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista YTM, suunnittelija Sanna Lähteinen Sosnet, Valtakunnallinen sosiaalityön yliopistoverkosto Sanna.Lahteinen@ulapland.fi www.sosnet.fi 28.10.2010 1
Puheenvuoron taustalla Puheenvuoro pohjautuu valmisteilla olevaan artikkelikäsikirjoitukseen: DUAALIMALLIN MOLEMMILLA PUOLILLA: Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden käsityksiä alan koulutuksista ja niiden tuottamasta osaamisesta Yhdessä YTM, koordinaattori Noora Tuohinon kanssa (parhaillaan työvapaalla) Pienimuotoinen kyselytutkimus talvella 2008-2009 (N=30) molemmat kk-tutkinnot suorittaneille/suorittaville henkilöille 2
Tarkastelun lähtl htökohtia Keskustelu sosiaalialan korkeakoulututkintojen tuottamasta osaamisesta päällekkäisyys, korvaavuudet, AHOT ja osaamislähtöisyyteen perustuvat tutkinnot Monen tutkinnon suorittamista pidetty ongelmallisena ja sosiaalialalle ominaisena Määrällisesti ei ongelmallista, sosionomeja sosiaalityön koulutuksessa vuosittain Lähtökohtana tarkastelulle korkeakoulutuksen duaalimalli Tutkimuksen keskeinen lähtökohta ja motiivi: tutkittua tietoa opiskelijoiden kokemuksista ei ole 3
Tarkastelun tavoitteet Tehdä näkyväksi opiskelijoiden kokemuksia sosiaalialan korkeakoulutuksesta ja niiden tuottamasta osaamisesta sekä koulutuksista suhteessa toisiinsa Olemme kiinnostuneita vastaajien kokemuksista ja käsityksistä; koulutusten samankaltaisuudet, erot, vahvuudet ja kehittämistarpeet 4
Tutkimuskysymykset Minkälaisia valmiuksia, taitoja ja osaamista sosiaalialan ammattikorkeakoulutus ja yliopistokoulutus ovat vastaajien kokemuksen mukaan tuottaneet? Minkälaisia vahvuuksia ja heikkouksia sosiaalialan korkeakoulutuksiin sisältyy? Miksi vastaajat ovat suorittaneet tai suorittamassa kaksi sosiaalialan korkeakoulututkintoa? Minkälaisia hyötyjä ja haittoja kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittamisesta on vastaajien kokemuksen mukaan ollut? Miten sosiaalialan korkeakoulututkinnot suhteutuvat toisiinsa? 5
Aineisto Kyselytutkimus talvella 2008-2009 sellaisille henkilöille, jotka ovat suorittaneet sosionomi (AMK) tutkinnon ja sen lisäksi opiskelevat tai ovat valmistuneet sosiaalityöstä Kyselylomaketta levitettiin sosiaalityön koulutusyksiköiden sähköpostilistojen, Talentian ja Sosnetin internetsivujen kautta Kyselylomakkeessa pääosin avokysymyksiä (24) 6
Tarkastelumme reunaehtoja Vastaajat pääosin vielä opiskelijoita (N=28) Kokemus on vielä lähellä (erityisesti st-koulutuksen osalta), voi olla vaikea arvioida, ei kokemusta loppuvaiheen opinnoista tai työelämästä Sosionomi (AMK) -koulutuksen ja alan kelpoisuuslainsäädännön kehitys Tutkimuksellinen kiinnostuksemme opiskelijoiden kokemuksissa ja käsityksissä Tutkimus ei kerro siitä, minkälaisia sosionomi (AMK) ja sosiaalityön koulutus ovat; tarkastelu vain suhteessa toisiinsa Käsitykset koulutuksista vs. työelämästä? Aineiston koko Keitä vastaajat ovat? 7
Analyysi Tässä vaiheessa aineistolähtöisesti Teemoittelemalla ja luokittelemalla Osin myös kvantifioimalla teemojen esiintyvyyttä tai yleisyyttä aineistossa Tarkastelun tasot: kysymyskohtaisesti, koulutuskohtaisesti ja koulutukset suhteessa toisiinsa 8
Vastaajien kuvaus Ikäjakauma: 26-47 vuotta Ylioppilaita 30 Sosionomikoulutus: 15 ammattikorkeakoulua, vuosina 1996-2007 Yliopistokoulutus: 5 yliopistoa (ei Itä- Suomen yliopistoa), valmistuneita 5; 27 opiskeli vielä sosiaalityötä yliopistossa, opintopistekertymät 10-302 op (ka. 145 op) Työkokemusta sosiaalialalta 1-27 vuotta: n. 30 % vastaajista 1-5 vuotta, melkein kaikilla ainakin ohjaajan tehtävistä Sivuaineiden kirjo valtava (24 oppiainetta); psykologia ja sosiaalipsykologia suosituimmat 9
Alustavia tuloksia.. 10
Käsitykset sosionomi (AMK) -koulutuksesta Valmiudet, taidot ja osaaminen: Sosiaalialan asiakastyötaidot Asiakkaan kohtaaminen, työmenetelmät, yhteistyö- ja vuorovaikutustaidot Sosiaalialan palvelujärjestelmäosaaminen Eri asiakasryhmät, sektorit Ammatillisuus ja reflektointitaidot Oman persoonan käyttö, oman toiminnan kriittinen tarkastelu ja ammatillisuus Kirjoittamis- ja reflektointitaidot 11
Koulutuksen vahvuudet: Käytännönläheisyys Selkeä kuva sosiaalialan työstä käytännössä Opintojen suoritustavat ja monipuolisuus Yhteisöllisyys oppimisessa, ryhmä, oppiminen käytännöissä 12
Koulutuksen heikkoudet Tutkinnon laaja-alaiset sisällöt käsitellään pintapuolisesti, sirpalemaisuus Epäselvä työmarkkina-asema (huom. valmistumisajankohta) ja epärealistinen kuva työmarkkinoista Koulutuksen epätasaisuus eri oppilaitoksissa 13
Käsitykset sosiaalityön koulutuksesta Valmiudet, taidot ja osaaminen: Teoreettisuus ja yhteiskunnallinen konteksti Selkein vahvuusalue; koulutuksen akateeminen luonne, kyky hahmottaa sosiaaliset ongelmat yhteiskunnallisesti ja kokonaisvaltaisesti Ammatillisuus ja eettisyys Reflektiiviset taidot, oman toiminnan eettinen pohdinta ja kriittinen tarkastelu Tutkimukselliset valmiudet Pro gradu -tutkielma; valmiudet lukea ja soveltaa sekä tehdä itsenäisesti tutkimusta 14
Koulutuksen vahvuudet: Vastausten hajonta suurta Työelämätaidot Menetelmäosaaminen ja juridinen osaaminen Opetuksen toteutukseen ja laatuun liittyvät kysymykset Hyvät opettajat, valinnanmahdollisuudet, kriittiseen keskusteluun kannustaminen Vain neljä (4) mainitsi pätevyyden 15
Koulutuksen heikkoudet: Suurin osa (28) tyytyväisiä koulutukseen Osin päällekkäisiä vahvuuksien kanssa Käytännönläheisyyden puute Itsenäisyyden ja vastuullisuuden vaade opintojen etenemisestä 16
Kahden sosiaalialan korkea- koulututkinnon suorittaminen Miksi hakeutuneet sosiaalityön koulutukseen: Ammatillinen pätevyys Monipuolisemmat työskentelymahdollisuudet tai esim. päivätyö Halu oppia lisää alasta Kiinnostus uuden oppimiseen ja oman asiantuntijuuden syventäminen sosiaalialalla, yliopistolliset sivuaineet, vaihtelua työhön ja väylä itsensä kehittämiselle 17
Kahden sosiaalialan korkea- koulututkinnon suorittaminen Kahden tutkinnon edut ja haitat: Runsaasti hyötyjä Osaamisessa yhdistyy kahden koulutuksen parhaat puolet AMK-opinnot erinomainen pohja sosiaalityön opinnoille: auttaa ymmärtämään syvällisemmin, opiskeluvalmiudet olemassa Paremmat uranäkymät Taloudellinen ja ajallinen panostus 18
Koulutukset suhteessa toisiinsa Koulutusten sisällöllinen päällekkäisyys: Jonkin verran: 15 vastaajaa Ei ollenkaan: 5 vastaajaa Päällekkäisyyksiä erityisesti: Sosiaalityö: peruskäsitteet, asiakasryhmät, palvelujärjestelmä, harjoittelu/käytännönopetus Yleis- ja kieliopinnot 19
Tyytyväisyys myönnettyihin korvaavuuksiin: Tyytyväisiä ja tyytymättömiä oli yhtä paljon (15), 2 EOS Tyytymättömiä yleis- ja kieliopintojen korvaavuuksiin 20
Koulutukset suhteessa toisiinsa Vastaajien käsityksissä korkeakouluilla on sosiaalialalla selvä ero ja tehtävät Vastaajat toivat esille sektoreiden välisiä suhteita ja työmarkkinoihin liittyviä kysymyksiä ja jännitteitä Ollaan kilpasilla yhteistyön sijasta Tulisi toimia yhdessä alan arvostuksen lisäämiseksi 21
Yhteistyötä tulisi lisätä: Konkreettinen opetusyhteistyö: Tietoa opiskelijoille alan koulutuksen kokonaisuudesta Opettajavaihtoa ja yhteistä opetusta Työparityöskentelyä harjoitteluissa/käytännönopetuksissa Koulutussektoreiden välinen yhteistyö: Vuoropuhelu, tutustuminen toisiin Opetussuunnitelmien tarkastelu yhdessä päällekkäisyyksien poistamiseksi Molempien sektoreiden tuottaman osaamisen vahvuuksien pohtiminen 22
Alustavia johtopää äätöksiä.. Sosiaalialan koulutuksilla on selkeät profiilit, jotka ovat korkeakoulutuksen duaalimallin mukaiset ja vastaavat kelpoisuuslakia (272/2005) Vastaajat tyytyväisiä molempien sektoreiden tarjoamaan koulutukseen; ovat täydentäneet toisiaan Ajallinen ja taloudellinen panostus 23
Koulutukset suhteessa toisiinsa AMMATTIKORKEAKOULU YLIOPISTO Käytännönläheinen Tieteellinen, tutkimuksellinen Arki; asiakkaan kohtaaminen ja ihmisen ymmärtäminen Syventyminen työn eri osaalueille Työelämäsuuntautuneisuus Yhteiskunta ja rakenne; ihmisen ymmärtäminen suhteissaan Syventyminen teorian kautta Akateeminen orientaatio Laaja-alaisuus ja pinnallisuus Syvällisyys 24
Kysymys korvaavuuksista ja koulutusten pääp äällekkäisyydestä Lähtökohtana, että päällekkäisyyksiä on välttämättä Tarve tarkastella uudelleen myönnettävien korvaavuuksien suhdetta sosiaalityön perusja aineopinnoissa Sivuaineopintojen merkitys Opiskelupolut sosionomikoulutuksesta tuleville Pedagogisten mallien ja käytäntöjen kehittäminen osaaminen osaksi opetusta 25
Mitä ajatuksia herätti? Viestit sosiaalityön käytännönopetukselle? 26