NUORI VALINTOJEN EDESSÄ TUTKIMUS

NUORI VALINTOJEN EDESSÄ TUTKIMUS Kuopion infotilaisuuden (..00) tiivistelmä Yhteistyöstä kiittäen, tutkimuksen tekijät: Katariina Salmela-Aro Markku Niemivirta Heta Tuominen katariina.salmela-aro@psyka.jyu.fi markku.niemivirta@helsinki.fi heta.tuominen@helsinki.fi Jari-Erik Nurmi jari-erik.nurmi@psyka.jyu.fi Noona Kiuru noona.kiuru@psyka.jyu.fi

Nuori valintojen edessä tutkimus Nuori valintojen edessä tutkimuksessa on seurattu noin kuutta ja puolta sataa Kuopiolaista nuorta heidän siirtyessään peruskoulun 9 luokalta toiselle asteelle sekä noin kuutta sataa lukiolaista lukiovuodesta lukion jälkeisiin opintoihin. Tutkimuksessa nuorilta on tutkittu mm. heidän koulutussuunnitelmiaan, oppimismotivaatiota, ikätoverisuhteita ja koulu-uupumusta. Tutkimusta on tarkoitus jatkaa vielä, jolloin saadaan tarkempi kuva siitä, mihin nuoret päätyvät koulusiirtymän jälkeen. Esittelemme tässä teille ensin joitakin yleisiä havaintoja aineistosta ja sitten annamme kaksi esimerkkiä osaalueista, joita olemme tähän mennessä tarkastelleet. Haluamme myös painottaa, että teemme mielellämme tarkentavia analyyseja, jos teidän mieleenne tulee joitakin asioita, joita haluaisitte selventää. Yleisiä huomiota Seuraamistamme peruskoululaista 9% jatkoi lukioon, % ammattikouluun, 7% kymppiluokalle ja -% (0 nuorta) ei ollut peruskoulun jälkeen missään koulutuksessa. Koulutusvalinnat näyttivät olevan sillä tapaa nuoren taustaan yhteydessä, että kun lukiolaisista ehdottomasti suurin osa tuli nk. ydinperheistä, niin 0-luokalle menijöistä ja koulutuksen ulkopuolelle jääneistä suuri osa tuli yksinhuoltajaperheistä. Kaiken kaikkiaan nuorista runsaat 0% asui ydinperheissä, noin neljännes joko yksinhuoltajaäidin tai -isän kanssa ja kymmenisen prosenttia uusioperheissä. Toiselle asteelle siirryttäessä myös yksin asuvien nuorten määrä alkoi lisääntyä. Myös osa-aikatöiden tekeminen alkoi toisella asteella lisääntyä, eritoten lukiolaisten keskuudessa. Alkoholia 9. luokkalaista vähintään kerran kuussa käyttäviä oli n. %, n. 0% oli satunnaisesti käyttäviä ja 9% oli raittiita. Raportoitu huumeiden kokeilu oli vähäistä: noin 7% kertoi kokeilleensa huumeita vähintään kerran. Useamman kerran kokeilleita oli pari prosenttia. Nuorista n. 0% raportoi vakavampaa koulu-uupumusta. Uupumus liittyi yleensä heikkoon koulumenestykseen ja oppimisvaikeuksiin sekä myös laajempiin ongelmiin kuten alkoholin käyttöön. Siirryttäessä peruskoulusta toisen asteen koulutukseen koulu-uupumuksen tunteet yleensä vähenivät. Poikkeuksena tästä olivat lukioon jatkavat, joilla koulu-uupumus lisääntyi.

Nuorten tavoiteorientaatiot, koulutustavoitteet ja hyvinvointi Heta Tuominen, Katariina Salmela-Aro, Markku Niemivirta Nuori valintojen edessä -tutkimuksen infotilaisuus..00 Johdanto Tämän tutkimuksen tavoitteena on yhdistää tavoiteorientaatioiden, koulutustavoitteen arviointien ja hyvinvoinnin tutkimus. Motivaatiota tutkitaan toisaalta tarkastelemalla nuorten tavoitteita tietyssä oppimistilanteessa (tavoiteorientaatiot) ja toisaalta keskittymällä nuorten yleisempiin henkilökohtaisiin tavoitteisiin. Tutkimusongelmat. Minkälaisia tavoiteorientaatioprofiileja voidaan identifioida 9. luokalla ja lukiossa?. Miten eri tavoiteorientaatioryhmien nuoret eroavat a. koulutustavoitteen arviointien suhteen? b. hyvinvoinnin (itsetunto, masentuneisuus ja koulu-uupumus) suhteen?. Mikä on sukupuolen ja kouluasteen yhteys koulutustavoitteen arviointeihin ja hyvinvointiin? Osallistujat 9-luokkalaiset (N=707) Lukion. vuosikurssin opiskelijat (N=) Tulokset perustuvat poikkileikkausaineistoon (. keräys). Tutkimus on osa Suomen Akatemian Life as Learning -ohjelman (00 00) rahoittamaa hanketta. Mittarit Tavoiteorientaatiot kuvastavat sitä, millä tavoin opiskelija suuntautuu oppimiseen ja opiskeluun, minkälaisia tavoitteita hän asettaa ja minkälaisia lopputuloksia hän suosii (Niemivirta, 00). Tavoiteorientaation mittaamisessa käytettiin viittä erillistä osa-aluetta: Oppimisorientaatio: Minulle tärkeä tavoite koulussa on oppia mahdollisimman paljon. Menestysorientaatio: Tavoitteeni on menestyä koulussa hyvin. Suorituslähestymisorientaatio: Tunnen saavuttaneeni tavoitteeni silloin, kun saan parempia tuloksia tai arvosanoja kuin monet muut oppilaat. Suoritusvälttämisorientaatio: Minulle on tärkeää, etten epäonnistu muiden oppilaiden edessä. Välttämisorientaatio: Yritän selvitä koulunkäynnistä mahdollisimman vähällä työllä. Osallistujat tuottivat yhden henkilökohtaisen tavoitteen liittyen koulutukseen. Seuraavaksi he arvioivat tätä tavoitetta merkityksen, vaivannäön, rasittavuuden ja edistymisen suhteen (Little, 98; Salmela-Aro, 00)., 0, 0-0, - -, - Hyvinvointi miellettiin tässä tutkimuksessa toisaalta myönteisenä itsearvostuksena, toisaalta masentuneisuuden ja koulu-uupumuksen puuttumisena. Kouluuupumus on oireyhtymä, joka kehittyy jatkuvan kouluun liittyvän stressin seurauksena. Itsetunto (Rosenberg, 9): Olen kaiken kaikkiaan tyytyväinen itseeni. Masentuneisuus (DEPS; Salokangas, Poutanen, & Stengård, 99): Viimeksi kuluneen kuukauden aikana tunsin itseni surumieliseksi. Koulu-uupumus (BBI-0; Salmela-Aro & Näätänen, 00): o Emotionaalinen väsymys: Tunnen hukkuvani koulutyöhön. o Kyyninen suhtautuminen: Minusta tuntuu, että olen menettämässä kiinnostukseni koulua kohtaan. o Riittämättömyyden tunne: Minulla on usein riittämättömyyden tunteita koulussa. Menetelmät Tutkimuksessa käytettiin henkilösuuntautunutta lähtökohtaa (person-centered approach; Bergman, Magnusson & El-Khouri, 00) eli analyysit keskittyivät identifioimaan eroja ja yhtäläisyyksiä ryhmien välillä suhteessa tavoiteorientaatioihin. Oppilaat luokiteltiin ensin ryhmittelyanalyysin (latent class analysis, LCA) perusteella. Ryhmien välisiä eroja tutkittiin varianssianalyysin (ANOVA) avulla. Tulokset Löydettiin kuusi tavoiteorientaatioryhmää (ks. kuvio ): normatiivinen ryhmä, oppimisorientoituneet, suoritusorientoituneet, menestysorientoituneet, sitoutumattomat ja välttämisorientoituneet. Normatiivisen ryhmän oppilaat (0 %) saivat kaikilla tavoiteorientaatioiden skaaloilla lähellä keskiarvoa olevia arvoja eli toisin sanoen heidän opiskeluun liittyviä tavoitteitaan ei luonnehtinut mikään tietty orientoitumistapa. Tämä ryhmä on tavoiteorientaatioryhmistä suurin ja ryhmän voidaankin katsoa kuvastavan oppilaiden massaa. Kuvio. Tavoiteorientaatioryhmien motivationaaliset profiilit Oppimisorientaatio Menestysorientaatio Suorituslähestymisorientaatio Suoritusvälttämisorientaatio Välttämisorientaatio Sitoutumattomat Normatiivinen ryhmä Oppimisorientoituneet Menestysorientoituneet Suoritusorientoituneet Välttämisorientoituneet

Oppimisorientoituneille nuorille ( %) tärkein tavoite koulussa oli oppia mahdollisimman paljon, hankkia uutta tietoa ja ymmärtää opittavat asiat. Kuitenkin myös hyvien arvosanojen saaminen oli heille tärkeää. Tämä ryhmä korosti kaikista ryhmistä vähiten koulutyön välttelemistä. Suoritusorientoituneet oppilaat (7 %) pyrkivät toisaalta saamaan parempia arvosanoja kuin muut oppilaat ja toisaalta välttämään epäonnistumisia sekä tilanteita, joissa voi tehdä virheitä. Heille oli ominaista myös pyrkimys tehdä vain pakolliset kouluun liittyvät asiat, eikä juurikaan enempää. Menestysorientoituneiden oppilaiden (9 %) opiskeluun liittyviä tavoitteita luonnehti voimakas pyrkimys hyviin tuloksiin ja suhteelliseen menestymiseen. Heille tärkeä tavoite oli myös oppia ja ymmärtää mahdollisimman paljon. Sitoutumattomat oppilaat (9 %) saivat hyvin alhaisia arvoja kaikilla tavoiteorientaatioskaaloilla verrattuna muihin oppilaisiin. Näiden oppilaiden tavoitteita ei siis luonnehtinut pyrkimys esimerkiksi oppimiseen tai suoriutumiseen, mutta ei myöskään pyrkimys opiskelun välttämiseen. He eivät olleet sitoutuneet kouluun ja opiskeluun, vaan olivat ikään kuin psykologisesti irrottautuneet koulusta. Välttämisorientoituneet oppilaat ( %) halusivat selvitä koulutyöstä mahdollisimman vähällä. Heidän opiskeluun liittyviä tavoitteitaan luonnehti myös pyrkimys välttää epäonnistumisia. Tämä ryhmä oli kaikista ryhmistä vähiten orientoitunut oppimiseen. Tavoiteorientaatioryhmien erot koulutustavoitteen arvioinneissa Välttämisorientoituneet nuoret olivat vähiten sitoutuneita koulutustavoitteisiinsa, näkivät vähiten vaivaa niiden eteen ja kokivat ne vaikeasti saavutettavina. Sitoutumattomat nuoret kokivat koulutustavoitteensa vähiten stressaavina ja menestysorientoituneet nuoret eniten stressaavina. 9-luokkalaiset näkivät enemmän vaivaa koulutustavoitteensa eteen kuin lukiolaiset. Lukiolaiset pitivät koulutustavoitteitaan stressaavampina kuin 9- luokkalaiset. Tytöt kokivat koulutustavoitteensa vaikeammin saavutettaviksi kuin pojat. Tavoiteorientaatioryhmien erot hyvinvoinnissa Oppimisorientoituneilla nuorilla oli parempi itsetunto ja he kokivat vähemmän masentuneisuuden oireita kuin muut nuoret. Välttämisorientoituneilla nuorilla puolestaan oli huonoin itsetunto sekä eniten masentuneisuuden oireita. Välttämisorientoituneet nuoret kokivat eniten kyynisyyttä ja riittämättömyyden tunteita (ks. kuvio ). He eivät kuitenkaan tunteneet erityisen paljon emotionaalista väsymystä. Emotionaalista kouluun liittyvää väsymystä kokivat eniten menestysorientoituneet nuoret ja vähiten sitoutumattomat nuoret. Oppimisorientoituneet nuoret suhtautuivat vähiten kyynisesti koulunkäyntiin ja kokivat myös vähiten riittämättömyyden tunteita. Tyttöjen itsetunto oli heikompi kuin poikien. Masentuneisuuden riski oli tytöillä suurempi kuin pojilla ja tytöt olivat myös uupuneempia kuin pojat. Lukiolaisilla oli parempi itsetunto, mutta suurempi masentuneisuuden riski verrattuna 9-luokkalaisiin. Lukiolaiset olivat myös uupuneempia kuin 9- luokkalaiset. 9-luokkalaisten opiskelu toisen asteen koulutukseen siirtymisen jälkeen tavoiteorientaatioryhmittäin Sitoutumattomien ryhmä: Lukioon menneet olivat aliedustettuina. Normatiivinen ryhmä: Ammattikouluun menneet olivat yliedustettuina. Oppimisorientoituneiden ryhmä: Ammattikouluun menneet olivat aliedustettuina. Menestysorientoituneiden ryhmä: Ammattikouluun menneet olivat aliedustettuina ja lukioon menneet yliedustettuina. Johtopäätökset Tässä tutkimuksessa pyrittiin yhdistämään tavoiteorientaatiot, koulutustavoitteen arvioinnit sekä hyvinvointi. Tulokset viittaavat erilaisten motivationaalisten orientaatioiden esiintymiseen. Se, miten nuoret arvioivat koulutustavoitteitaan, on systemaattisesti yhteydessä heidän tavoiteorientaatioonsa. Lisäksi nämä tavoiteorientaatiot ovat yhteydessä nuoren hyvinvointiin. Ongelmat motivaatiossa ja hyvinvoinnissa näyttävät kasautuvan vain pienelle osaa nuorista. Välttämisorientoituneilla nuorilla oli eniten ongelmia hyvinvoinnissa. He olivat muun muassa kyynisimpiä ja kokivat eniten riittämättömyyden tunteita. Kuitenkin myös menestysorientoituneilla nuorilla oli ongelmia, sillä he tunsivat voimakasta väsymystä, kokivat masentuneisuuden oireita ja pitivät myös koulutustavoitteitaan stressaavina. ka - Kuvio. Tavoiteorientaatioryhmien erot koulu-uupumuksessa Emotionaalinen väsymys Kyynisyys heta.tuominen@helsinki.fi Helsingin yliopisto Riittämättömyys Sitoutumattomat Normatiivinen ryhmä Oppimisorientoituneet Menestysorientoituneet Suoritusorientoituneet Välttämisorientoituneet

Kuopion infotilaisuus..00/ NUORTEN TOVERIVERKOSTOT KOULUTUSSIIRTYMISSÄ JOHDANTOA Toveriryhmät ja -verkostot ovat yksi nuoruuden tärkeimmistä sosiaalisista konteksteista - keskilapsuudesta alkaen suurin osa vuorovaikutuksesta tovereiden kanssa tapahtuu ryhmässä. Tutkimukset osoittavat, että nuorten toveriryhmien jäsenet ovat keskenään samanlaisia monien piirteiden ja käytösten suhteen. Edelleenkin on todettu, että tyttöjen toveriryhmät ovat poikien ryhmiä tiiviimpiä ja intiimimpiä. Koulutussuunnitelmat ovat tärkeä osa nuorten ammatinvalintaprosessia: nuorten koulutussuunnitelmat ja toisaalta koulumenestys ennustavat heidän tulevia koulutuspolkujaan ja ammattiuran kehitystä. Aikaisemmat tutkimukset osoittavat, että nuorilla ja heidän ystävillään on samantapaisia koulutussuunnitelmia. Nuoret myös kokevat ystävät tärkeitä tietolähteenä heidän ammatillisessa suunnittelussaan. Nuorten toveriryhmien ja verkostojen tutkiminen: * Toveriryhmien identifiointi positiivisten kaverimainintojen perusteella * Sosiogrammien piirtäminen ja ryhmäkriteerit ryhmien muodostamiseksi * Monitasomallintaminen: mahdollisuus tutkia muuttujien välisiä yhteyksiä samanaikaisesti toveriryhmätasolla ja yksilötasolla ESIMERKKI TOVERIVERKOSTOSTA ID7 Löyhä ryhmä ID ID8 ID9 ID ID Yksinäinen Liaison ID ID ID ID ID ID Yksinäinen dyadi Klikki ID ID0 ESIMERKKITUTKIMUS : Toveriryhmien rooli nuorten koulutussuunnitelmissa ja koulusopeutumisessa (Noona Kiuru, Kaisa Aunola, Jukka vuori, & Jari-Erik Nurmi) * Toteutettu osana Kohti työelämää -tutkimusta * Tutkittavat: 9 (9 tyttöä, 98 poikaa), 9. luokkalaisia * Tutkittavat täyttäneet kyselyn kaverisuhteista, koulutusvalinnoista ja koulusopeutumisesta syksyllä 00 Tutkimuskysymykset: () Onko nuorten toveriryhmien jäsenillä keskenään samanlaisia koulutussuunnitelmia? () Ovatko nuorten toveriryhmien jäsenet samanlaisia myös koulusopeutumisensa suhteen (koulumenestys, oppimisvaikeudet, negatiivinen asenne koulua kohtaan, ongelmakäytös, itsetunto)? () Ovatko koulusopeutumista mittaavat muuttujat yhteydessä nuorten koulutussuunnitelmiin? () Onko toveriryhmän rooli koulutussuunnitelmissa erilainen eri sukupuolilla? Noona Kiuru, University of Jyväskylä, Department of psychology P.O. Box, 00 Jyväskylä, Finland. noona.kiuru@psyka.jyu.fi. Tulokset: * Tytöt kuuluivat poikia tiiviimpiin ryhmiin ja tyttöjen ryhmien jäsenet olivat keskenään samanlaisempia koulutussuunnitelmien ja koulusopeutumisen suhteen kuin poikien ryhmät * Tyttöjen toveriryhmille tyypillinen koulusopeutuminen (koulumenestys, oppimisvaikeudet, negatiivinen asenne koulua kohtaan, ongelmakäytös) oli yhteydessä ryhmän jäsenten koulutussuunnitelmiin * Poikien toveriryhmille tyypillisiä koulutussuunnitelmia ennusti vain ryhmän jäsenten jakama ongelmakäyttäytyminen ei muut koulusopeutumista mittaavat muuttujat ESIMERKKITUTKIMUS : Toveriryhmien rooli nuorten koulutuspoluissa (Noona Kiuru, Jari-Erik Nurmi, Kaisa Aunola, & Katariina Salmela-Aro) * Toteutettu osana Nuori valintojen edessä -tutkimusta =>. mittaus tammikuu 00 (N = ), 9lk =>. mittaus tammikuu 00 (N = 88) toisen asteen lk Tutkimuskysymykset: () Sijoittuvatko nuorten toveriryhmien jäsenet samanlaisille koulutuspoluille? () Ennustavatko 9. luokkalaisten nuorten koulumenestys ja koulutussuunnitelmat heidän myöhempiä koulutuspolkuja? Missä määrin nämä yhteydet tapahtuvat toveriryhmätasolla ja missä määrin yksilötasolla? () Ennustavatko perhetaustatekijät ja sukupuoli nuorten koulutuspolkuja? Missä määrin nämä yhteydet tapahtuvat toveriryhmätasolla ja missä määrin yksilötasolla? Tulokset: () Tulokset osoittivat, että ennen siirtymää samoihin toveriryhmiin kuuluvat nuoret valikoituivat keskenään samantyyppisille koulutusurille () Toveriryhmien jäsenet olivat keskenään samanlaisia myös laajemman koulutusorientaation suhteen (koulutussuunnitelmat ja koulumenestys ennen siirtymää, koulutuspaikka siirtymän jälkeen). Edelleenkin tulokset osoittavat, että ryhmän jäsenten keskinäinen samanlaisuus perhetaustan (perheen rakenne, vanhempien sosioekonominen status) ennusti nuorten koulutussuuntautumista () Yksilötasolla siirtymän jälkeistä koulutuspaikkaa ennusti sekä koulumenestys että koulutusennakoinnit ennen siirtymää. koulumenestys oli yhteydessä koulutuspaikkaan sekä suoraan että siirtymää edeltävien koulutusennakointien kautta. IMPLIKAATIOITA: * Toveriryhmillä on tärkeä rooli nuorten koulutussuunnitelmissa ja koulutuspoluissa: Ryhmän normit saattavat joko tukea korkeita koulutustavoitteita tai pikemmin kannustaa negatiivisia asenteita koulua kohtaan * Suunniteltaessa nuorten uranhallintaa tukevia interventioita olisi tärkeää huomioida myös se sosiaalinen ympäristö, jossa nuori opiskelee (kaveripiiri, vanhempien tuki kotona). * Hyvät ja tiiviit kaverisuhteet tukevat yleensä nuoren menestystä koulussa. Kaverisuhteiden tukeminen ja opiskeluun kannustavan ilmapiirin luominen olisi tärkeää. Opettajat ja opintoohjaajat ovat tärkeässä roolissa luomassa hyvää kouluhenkeä ja tukemassa nuoren urasuunnittelua. * Puolestaan ongelmallisiin toveriryhmiin, joissa ryhmän normit tukevat kielteisiä asenteita koulua kohtaan ja joissa esiintyy paljon ongelmakäyttäytymistä olisi tärkeää puuttua esim. muuttamalla opiskeluryhmien koostumusta ja vaikuttamalla ryhmän normeihin