KOJOKO Sivistystyön tehtävä pohjoismaisessa traditiossa Turku 11.3.2008 FM Seppo Niemelä
Kertomuksen juonenkulku 1. Sivistystyön tilanteesta 2. Sivistystyön tehtävästä 3. Sivistymisen prosessista 4. Sivistymistä edistävästä pedagogiikasta 5. Kansasta ja kansalaiskasvatuksesta 6. Tämän ajan kansallisesta tehtävästä
Kansansivistyksen kriisit Pohjoismaat 1960 Tanska: kansanvalistus vapaa-aikaopinnot - kansanvalistus Ruotsi: kansansivistys aukkojen paikkaaja - kansansivistys Suomi: osa sivistystyötä osa aikuiskasvatusta - hidas liukuminen vapaatavoitteisuuteen? - aseman ja arvioinnin epämääräisyys: tehtävänä sivistystyö, rahoitus vapaatavoitteisena, arviointi aikuiskoulutuksena * Paluu omaleimaiseen kansansivistykseen - sivistyminen prosessina - sivistymistä edistävä pedagogiikka - sivistystyön ajankohtaiset tehtävät
Kaksi osaamisen aluetta Sivistystyö palvelee kasvua ihmisenä ja kansalaisena; henkinen ja sosiaalinen pääoma Ammattikoulutus palvelee työelämän erityisiä tarpeita, usein teknologista ja välineellistä hallintatietoa ja taitoa Sivistys on ydin, jonka varaan ammattiosaaminen rakentuu. Heikko sivistys ilmenee ihmisten ja yhteisöjen ongelmina
Vs-lain tarkoituspykälä Elinikäisen oppimisen periaatteen pohjalta * yksilöllinen llinen (persoonallisuuden monipuolinen kehitys) *yhteisöllinen (kyky toimia yhteisössä) * yhteiskunnallinen (tasa-arvo, kansanvalta ja moniarvoisuus)
Elinikäisen oppimisen komitea Tavoitteet (1997): (i) persoonallisuuden kehityksen tukeminen, (ii) demokraattisten arvojen vahvistaminen, (iii) toimivien yhteisöjen ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden lisääminen sekä (iv) innovaatioiden, tuottavuuden ja kansallisen kilpailukyvyn edistämisen. Sivistystyön tehtävä keskittyy kolmen ensimmäisen tavoitteen alueelle
Sivistystyön perustuslaillinen perusta 16 &: Julkisen vallan on turvattava... jokaiselle yhtäläinen mahdollisuus... kehittää itseään varattomuuden sitä estämättä. 2&: Kansanvaltaan sisältyy yksilön oikeus osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnan ja elinympäristönsä kehittämiseen. 14&: Julkisen vallan tehtävänä on edistää yksilön mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnallisen toimintaan ja vaikuttaa häntä itseään koskevaan päätöksentekoon.
Sivistyminen Elinikäinen prosessi, jossa ihminen 1. oppii uutta - avoimuus, learning to know, learning to do 2. muodostaa oppimaansa itsenäisen suhteen - avaa itsen kehittämisen ja ihmisenä olemisen kysymykset; learning to be; vapauden alue; henkinen pääoma 3. käyttää opittua yhteiseksi hyväksi. - avaa yhteisöjen ja yhteiskunnan kysymykset; learning to work together; vastuun alue; sosiaalinen pääoma
Sivistystyön painopisteitä Uuden oppiminen: oppimisen perusta, tiedon päivittäminen, tiedon avartaminen Itsen kehittäminen: itsenäinen ajattelu; luovuus, kätevyys; eettinen ajattelu; persoonallisuus Aktiivinen kansalaisuus: toiminta yhteisöissä, kansalaistoiminta, kansalaisvaikuttaminen Pedagogian peruskysmys: miten tuetaan itsenäistä ajattelua, yhteisöllisyyttä ja kansalaisuutta?
Ruotsin tapa Folkbildningens framsyn 2004: Demokratian vahvistaminen Toiminnan ajatusperusta * tasa-arvo * paikallisuus * elinikäinen ja monimuotoinen oppiminen * monikulttuurisuus * kansainvälinen solidaarisuus * kestävä kehitys * kansanterveys * kulttuuri
Sivistymisen prosessi N. Fr. S. Grundtvig: * kansanopisto on koulu elämää varten * elävä sana, elävä vuorovaikutus - vuorovaikutuksen kehät - oppilaan ja opettajan suhde * jäsentymättömästä elämäntunteesta selvään itsetietoisuuteen; ymmärrys läpäisee tunteen * elämänvalistus, ihminen oppii ymmärtämään omaa elämäänsä
Sivistystyön itseymmärrys Ove Korsgaard (2007) Begreper som vekselvirkning og samarbeide, diskussion og dialog kom til at spille en stor rolle i traditionens selvforståelse. - Folkeoplysning blev ikke kun set som en individuel proces, men også som en social proces. - Arbeidsformen... giver virkelig traening i demokratisk taenkning og handling. Folkeoplysning - en saerlig pedagogisk metode
Kansansivistyksen aikuispedagogiikka Peruspiirteet Carlsenia (1998) seuraten: * Pedagoginen metodi painottaa (i) samanarvoisten keskinäistä dialogia, jonka taustana on osanottajien elämänkokemus. * Ihmiskäsitys korostaa sitä, että (ii) jokainen voi oikeassa ympäristössä kehittyä koko elämänsä ajan (sivistettävyys) * Tiedonkäsityksen mukaan (iii) tietoa ei siirretä aktiiviselta tietäjältä passiiviselle tietämättömälle, vaan sitä luodaan yhteisessä tiedon hankkimisen prosessissa.
Sivistysoppiminen Gustavsson: sivistys (dialektinen tiedonkäsitys) yhdistää kokemus- ja välityspedagogiikan * Nonformaalisen ja formaalisen yhdistelmä Lähtö, paluu; tunnetun ja vieraan vuorovaikutus * Lähtökohtana omakohtainen kokemus, siitä irtautuminen ja uuden oppiminen, uuden tiedon työstäminen osaksi omaa persoonaa. Oppimistapahtumassa yhteistyöllä, dialogilla ja vuorovaikutuksella on keskeinen osuus. Gustavsson, B. (1998). Bildning i vår tid.
Kansanopiston oma pedagogiikka Internaattipedagogiikka? Yhteisöllinen dialogi? Kokonaispedagogiikka? Sosiaalipedagogiikka? Kansanopistopedagogiikka? Soveltamisalueet * Kansanopistokurssi kaikenikäisille * Vaihtoehtoinen nuorisokoulu * Yleissivistävä erityistarpeisiin * Ammattisivistävä erityistarpeisiin * Opinnollinen kuntoutus
Sosiaalisen pääoman mittarit Kansalaistoiminta (social participation) (kuuluminen kulttuuri-, vapaaajan ja sosiaalisiin ryhmiin, osallistumisen määrä ja voimakkuus, vapaaehtoinen työ edellisissä sekä uskonnollinen aktiivisuus) Kansalaisvaikuttaminen (civic participation) (käsitys kyvystä vaikuttaa tapahtumiin, paikallisia tai kansallisia asioita koskevat tiedot, yhteydenpito virkamiehiin tai poliitikkoihin, osallistuminen paikallisiin toimintaryhmiin ja halukkuus äänestää) Sosiaaliset verkostot ja tuki (sukulaisten, ystävien ja naapureiden näkeminen ja heidän kanssa puhuminen, virtuaaliset verkostot, läheisten ja lähellä elävien ystävien ja sukulaisten määrä, saatu ja annettu apu, käsitys elämän hallinnasta ja tyytyväisyydestä) Vastavuoroisuus ja luottamus (luottamus itsen kanssa samanlaisiin/ erilaisiin ihmisiin, luottamus eri tason instituutioiden toimintaan, palvelusten tekeminen ja vastaanottaminen, käsitys yhteisistä arvoista) Näkemys paikallisesta alueesta (näkemys fyysisestä ympäristöstä, paikalliset palvelut, alueella elämisen nautinnollisuus ja rikollisuuden pelko) ( UK (Office for National Statistics,
Kansalaiskasvatuksen kehittämiskohteet Aktiivinen/demokraattinen kansalaisuus - opintoja tulee olla runsaasti tarjolla - tiedot, arvot, kompetenssit - triangulaarinen kansalaisuus - inkluusio; vähän osallistuvien aktivoiminen Kansalaisuus identiteettinä - kulttuurien kehittäminen kulttuurien vuorovaikutus yhteistoimintakyky kansana - vähemmistökulttuurien sivistyspalvelut Osallistumisen ja vaikuttamisen foorumi - oppia, keskustella, vaikuttaa -ajatuspajat
Kansansivistyksen yksi nykytehtävä Nyky-yhteiskunnat ovat monikulttuurisia, mutta eivät monilakisia. Kansansivistyksen tulee kehittää monikulttuurisen yhteiskunnan kaikkia kulttuureja ja samalla niiden vuoropuhelua, keskinäistä ymmärtämistä ja toinen toisensa arvostamista. Sen tulee vahvistaa sitä, että monikulttuurinen kansa kykenee toimimaan poliittis-juridisena yksikkönä demokratian periaatteiden mukaan. Erityinen tehtäväalue on maahanmuuttajien perinteiden sopeuttaminen uuden kotimaan lakeihin.
Kansalaisuuden ulottuvuuksia * Kansalaisuus statuksena: - paikallinen, kansallinen, EU:n ja maailmankansalainen * Kansalaisuus roolina: - aktiivinen kansalainen, kansalaisyhteiskunta - demokraattinen kansalainen, toimiva demokratia * Kansalaisuus identiteettinä: - kulttuurit, vuorovaikutus, kyky toimia kansana * Kansalaisuus normina * Kansalaiseksi sosiaalistuminen (inkluusio) - Korsgaardin-Wallénin malli
Summa summarum Sivistystyön oppilaitosten tulee puolustaa itseään sivistystyön oppilaitoksina. Tämä edellyttää omaa ajatusperustaa ja pedagogiikkaa, joka vastaa persoonallisuuden kehittämisen ja yhteisössä toimimisen (aktiivisen kansalaisuuden) tarpeisiin sekä siihen, miten toiminta edistää tasa-arvoa, kansanvaltaa ja moniarvoisuutta. Mitä tarkemmin kuvatut tehtävät, sen parempi (vastaus asiakkaiden tarpeisiin)