Luu 7: Oiosulusuojaus 7. OIKOLKOJA 7.. Yleistä Vero laitteide mitoittamisessa, oiosulusuojause suuittelussa ja turvallise äytö suuittelussa o tuettava oiosuluvirrat eri tilateissa ja eri osissa veroa. Vero ompoettie o estettävä oiosulu aiaiset dyaamiset ja termiset rasituset. Vaaa jäite ja site hyvä sähö laatu edellyttää riittävä suurta Oiosuluvirrassa ( uva 7.a ) o vaimeeva tasavirtaompoetti ( A ), joa suuruus riippuu oiosulu sytyhetestä ja vaimeemisopeus piiri R / X-suhteesta, ja vaihtovirtaompoetti, jossa voi myös olla vaimeeva osa. Aluoiosuluvirta I o symmetrise oiosuluvirra tehollisarvo via aluhetellä. e vastaa geeraattoreide reatasseja via sytyhetellä. Via aiaa reatassit asvavat ja virta vaimeee jatuvuustila arvoo I. Oiosuluvirra esimmäise huipu hetellisarvo, u otetaa huomioo myös tasavirtaompoetti, o s. sysäysoiosuluvirta i p. Evivalettisella termisellä oiosuluvirralla I th o sama virtateitä lämmittävä vaiutus, ui oiosuluvirralla. seissa yhteysissä äytettyä muutostila oiosuluvirtaa I ' IEC-stadardit eivät äytä. Kataisuvirta I b o symmetrise oiosuluvirra tehollisarvo ataisija aloittaessa ataisu. 7.. Oiosuluvirra lasemie Kolmivaihejärjestelmä oiosuluvirra lasemista ja vaiutusia äsitellää stadardeissa IEC-60909, 60909-, 60909-, 6078, 60865- ja 60865-. I Îp I A t I KVA 7.a. Oiosuluvirra äyrämuoto. 7... Oiosuluvirra lasemie heveii meetelmällä heveii meetelmä ysivaiheisessa sijaisyteässä ompoetit ja lähteet orvataa oiosuluimpedasseilla ja viapaiaa sijoitettavalla s. evivalettisella jäitelähteellä c, jossa o viapaia äyttöjäite viahetellä ja c tauluo 7.a muaie erroi. Oiosuluvirta saadaa yhtälöstä: I 3 c R + X c 3 jossa c tauluo 7.a muaie erroi, syöttävä vero jäite, impedassi viapaiasta atsottua., () ABB: -äsiirja 000-07
Luu 7: Oiosulusuojaus auluo 7.a. IEC 60909- muaie jäiteerroi c. Nimellisjäite Masimioiosuluvirta c max Miimioiosuluvirta c mi piejäite 00 V 000 V a) 30 V / 400 V b) muut jäitteet.00.05 0.95.00 esijäite V - 35 V.0.00 suurjäite 35 V - 30 V.0.00 Viatyypit Ysi- ja asivaiheisissa vioissa sijaisytetä muodostetaa myötä-, vasta- ja ollaompoettiveroje avulla. Viatyyppi määrää ompoettiveroje esiäise yteytymise. Kompoettie impedassit yteytyvät myötä- ja vastaveroihi samalla tavalla. Nollavero yteytymie riippuu muutaja ytetäryhmästä. ähtipisteide ja maa väliset impedassit ja viaimpedassi yteytyvät ollaveroo olmiertaisia. Evivalettie jäitelähde sijoitetaa aioastaa myötäveroo. Johdoilla, muutajilla ja uristimilla, vasta- ja myötäimpedassit ovat yhtä suuria. Pyörivillä oeilla myötä- ja vastareatassit voivat erota toisistaa. Nollaimpedassit eroavat myötäimpedasseista aiilla vero ompoeteilla. Kolmevaiheisessa oiosulussa oiosuluimpedassi muodostuu myötäimpedasseista ja olmevaiheie oiosuluvirta saadaa yhtälöstä I ' ' 3 c 3, () jossa c tauluo 7.a muaie erroi, syöttävä vero jäite ja myötäompoettivero impedassi. Kasivaiheie oiosuluvirta ilma maaosetusta saadaa yhtälöstä c '' I, (3) + jossa c tauluo 7.a muaie erroi, syöttävä vero jäite, myötäompoettivero impedassi ja vastaompoettivero impedassi. Kauaa geeraattoreista ~ ja yhtälö (3) saa muodo I '' c 3 I 3 ~ 0,87 I 3. (4) ABB: -äsiirja 000-07
Luu 7: Oiosulusuojaus Vaiheide L ja L3 oiosuluvirta asivaiheisessa oiosulussa maaosetusella lasetaa yhtälöillä 0 + a + I E L c ja (4) + 0 + a + I E L 3 c, (5) + joissa a 0 o, a 40 o, a ja 0 a ovat ysiövetoreita, joilla ääetää vaiheulmaa, myötäompoettivero impedassi, vastaompoettivero impedassi ja ollaompoettivero impedassi. Viapaia virta lasetaa yhtälöstä: 3 c I E E, (6) + jossa 0 myötäompoettivero impedassi ja ollaompoettivero impedassi. Ysivaiheie oiosuluvirta saadaa yhtälöstä: 3c I, (7) + + 0 jossa 0 myötäompoettivero impedassi, vastaompoettivero impedassi ja ollaompoettivero impedassi. Kauaa geeraattoreista tapahtuvissa oiosuluissa ( ~ ) oiosuluvirta saadaa yhtälöstä: 3 c I, (7a) + jossa 0 myötäompoettivero impedassi ja 0 ollaompoettivero impedassi. uuri oiosuluvirta riippuu / 0 ja / suhteista. Yleesä olmevaiheie oiosuluvirta o suuri. Lähellä maadoitettua muutaja tähtipistettä voi ysivaiheie oiosuluvirta olla suuri. ABB: -äsiirja 000-07 3
Luu 7: Oiosulusuojaus 7... Oiosulupiiri ompoetit. Verosyöttö Verosyötölle oiosuluimpedassi saadaa oiosulutehosta tai -virrasta yhtälöstä: c c '' Q, (8) '' '' Q 3 I Q jossa c tauluo 7.a muaie erroi, syöttävä vero jäite, Q aluoiosuluteho ja I Q aluoiosuluvirta. Yleesä pätee ja I I b I ja yli 35 V: jäitteellä Q X Q. Muulloi R Q 0, X Q. Muutaja Kasiäämimuutaja oiosuluimpedassi, -resistassi ja -reatassi saadaa ilpiarvoista yhtälöillä: u r r, (9) 00 % r u R r r P R, (0) 00 % 3 r r I r X - R, () joissa u r oiosulujäite, r imellisjäite, r imellisteho, R imellie resistassi, P r uormitushäviöt, I r imellisvirta ja resistiivie oiosulujäite. u Rr Muutajalla o. Muutaja ollaimpedassi riippuu äämie yteästä ( olmio, tähti, haatähti ), tähtipisteide äsittelystä ( maadoitettu, maadoittamato ) ja mageettipiiri raeteesta ( - vaihemuutaja, 3-pylväs-, 5- pylväsmuutaja ). Viisipylväsmuutajalla, joa toie äämi o olmiossa, maadoitetu tähtipistee puole ollaimpedassi o oi. Kolmepylväsmuutajalla vastaava o (0,7...) 0,9 (...). Kolmepylväsmuutajilla, joide toie äämi o maadoittamato tähti tai haatähti, maadoitetu tähtipistee puolella ollaimpedassi o (3... ) 4...5 (...0 ). Viisipylväsmuutajalla se o 0...00. Maadoitetu haatähde puolella ollaimpedassi o 0,... 0,5. Kolmioäämi puolella ollavero o avoi. ABB: -äsiirja 000-07 4
Luu 7: Oiosulusuojaus Kuristi arjauristime oiosuluimpedassi saadaa yhtälöstä u N r R u N r R R, () 00 % 3 I 00 % joissa r R r R u N o imellie jäitteealeema, rr imellisjäite, rr imellisteho ja imellisvirta. I rr Kuristimella. Johdot ja isot Kaapeleide resistassit ja reatassit saadaa valmistajalta. Avojohtoje ja aapeleide resistassit voidaa lasea myös yhtälöstä (3). ρ R L q L [ Ω ], jossa R L johtime resistassi, (3) ρ johtime omiaisresistassi, / 54 Ω mm / m uparijohtimille, / 34 Ω mm / m alumiiijohtimille, / 3 Ω mm / m alumiiiseosille, q johtime pita-ala [ mm ] ja L johtime pituus [ m ]. Avojohtoje reatassi saadaa yhtälöstä 0,5 X d L 0,068 ( + l ) L r [ Ω ], (4) jossa d johtimie välie geometrie esietäisyys d 3 dlldl L3dL3 L [mm], r r R - [mm], r ysittäise johtime säde tai johdiipulle jossa R johdiipu säde. ippujohdo osajohtimie luumäärä ja L johtime pituus [ m ]. Kisostoille voidaa yleesä äyttää reatassia 0,5 mω / m. Johdoilla. Nollaimpedassit joudutaa yleesä mittaamaa. ahti- ja epätahtioeet ahtioee alureatassi saadaa yhtälöstä: r G x d X G, (5) 00 % r G jossa x d alureatassi, rg imellisjäite ja rg imellisteho. Geeraattori impedassi lasetaa yhtälöstä G,K K G G (6) ABB: -äsiirja 000-07 5
Luu 7: Oiosulusuojaus IEC 60909 muaie orjauserroi K G K G r G + x c max d si ϕ r G, (7) jossa c max tauluo 7.a muaie erroi, äyttöjäite, rg geeraattori imellisjäite, x d geeraattori suhteellie alureatassi, I rg ja rg välie vaihe-ero. φ rg Geeraattori ja muutaja muodostama ysiö impedassi lasetaa yhtälöstä G, P K G, P G (8) IEC 60909 muaie orjauserroi K P K P Q r G r LV r L H + ( x c max d- x ) si ϕ r G, (9) jossa Q liitytäpistee äyttöjäite, rg geeraattori imellisjäite, rlv muutaja alajäitepuole imellisjäite, rlh muutaja yläjäitepuole imellisjäite, c max tauluo 7. muaie erroi, x d geeraattori suhteellie alureatassi, x muutaja suhteellie reatassi ja φ rg I rg ja rg välie vaihe-ero. mpiapaoeilla x x d ja avoapaoeilla x 0,5 ( x d +x q ). ahtimoottorit otetaa huomioo lasettaessa olmevaiheista alu-, sysäys- ja ataisuvirtaa ja asivaiheisia oiosuluvirtoja. Epätahtimoottorit otetaa huomioo lasettaessa olmevaiheista alu-, sysäys- ja ataisuvirtaa ja asivaiheisia oiosuluvirtoja. Epätahtimoottori oiosuluimpedassi saadaa yhtälöstä: r M r M M, (0) I L R 3 I I r M L R r M I I r M r M jossa I LR luitu roottori virta ( äyistysvirta), I rm moottori imellisvirta, rm moottori imellisjäite ja rm moottori imellisäeäisteho. R M / X M 0,ja X M 0,995 M suurjäitemoottoreille, teho apapariluua ohde o MW. R M /X M 0,5 ja X M 0,989 M suurjäitemoottoreille, teho apapariluua ohde o > MW. R M / X M 0,4 ja X M 0,9 M piejäitemoottoriryhmille ytetäaapeleiee. Piejäitemoottoreilla o meritystä erityisesti teollisuusveroissa. ällöi suurempia ryhmiä voidaa uvata evivalettisella moottorilla, joa teho o oo moottoriryhmä summaimellisteho ja I LR 5. ABB: -äsiirja 000-07 6
Luu 7: Oiosulusuojaus Epätahtimoottorille. Kataisuvirta ahtioee ataisuvirta saadaa yhtälöllä I µ I ', () b ' jossa µ erroi uvasta (7.b).,0 µ 0,9 0,8 0,7 0,6 0,0s 0,05s 0,s 0,5s KVA 7.b. Kerroi µ ataisuvirra lasemisesi. Epätahtimoottori ataisuvirta lasetaa yhtälöstä b '' 0,5 0 3 4 5 6 7 8 9 I µ q I, () jossa µ erroi uvasta (7.b) ja q erroi uvasta (7.c). I KG/I rg tai I KM/Irm q 0,5 0,0s 0,05s 0,s 0,5s KVA 0 0,0 0, 0 MW eho apaparia ohde 7.c. Kerroi q epätahtimoottori ataisuvirra lasemisesi. Jatuvuustila oiosuluvirta ahtigeeraattori voi syöttää oiosuluvirtaa myös jatuvuustilassa. e tara laseta o uitei vaieaa. Magetoii säätäjä yrittää ylläpitää apajäitettä lisäämällä magetoitijäitettä ja samalla asvattaa oiosuluvirtaa. oisaalta oiosulussa magetoitilaite voi meettää syöttöjäitteesä, jolloi I 0. IEC 60909 muaa, jos geeraattori rialla o muita oiosuluvirtaa syöttäviä lähteitä, geeraattori putoaa tahdista ja se syöttämä oiosuluvirta o I I b. IEC 60909:ssä o esitetty ysiää veroa syöttävä geeraattori jatuvuustila oiosuluvirra lasemie. Jos magetoii tehosaati o varmistettu compoud-virtamuutajilla, saadaa oiosuluvirra suuruus geeraattori valmistajalta. ysäysoiosuluvirta äteettäisissä veroissa sysäysoiosuluvirta i p lasetaa yhtälöstä p i κ I, (3) jossa κ sysäyserroi, joa saadaa uvasta 7.d piiri R/X suhtee futioa. ABB: -äsiirja 000-07 7
Luu 7: Oiosulusuojaus uurjäiteverossa κ o yleesä alle,8 (R/X < 0.) ja piejäiteveroissa yleesä alle,44. Kosa silmuoidussa verossa o useita aiavaioita, lasetaa κ,jollai seuraavista meetelmistä:. Valitaa κ eri haaroje pieimmä R/X suhtee muaa. Vai sellaiset haarat, jota yhdessä johtavat 80 % oiosuluvirrasta huomioidaa. Piejäiteverossa äytetää uitei mas. κ,8.. κ,5 κ b, jossa κ b o silmuoidusta verosta lasemalla saatua R/X- suhdetta vastaava erroi. Piejäiteverossa,5 κ b o mas.,8 ja esijäiteverossa mas.,0. 3. Evivalettise 0 Hz: meetelmää o uvattu IEC 60909 9..3. ( Method C ). KVA.9.8.7.6 κ.5.4.3.. 0 0. 0. 0.3 0.4 0.5 0.6 0.7 0.8 0.9.. R/X 7.d. ysäysertoime riippuvuus oiosuluvirtapiiri R/X- suhteesta. ermie oiosuluvirta. Evivalettie termie oiosuluvirta I th lasetaa aavalla ( 4 ), jossa erroi m uvaa vaimeeva vaihtovirtaompoeti ja saadaa uvasta ( 7.e ) ja erroi vaimeeva tasavirtaompoeti vaiutusta ja saadaa uvasta ( 7.f ). I t h I '' m+ (4) m.8.6.4. 0.8 0.6 0.4 0. κ,95,9,8,7,5,3, 0 0.0 t KVA 7.e. asavirtateijä m riippuvuus oiosuluvirra sysäysertoimesta ja oiosulu estoajasta. ABB: -äsiirja 000-07 8
Luu 7: Oiosulusuojaus 0.9 0.8 0.7 0.6 0.5 0.4 0.3 0. 0. 0 0, 0 L /l,,5,5 3,3 6 KVA 7.f. Vaihtovirtateijä riippuvuus oiosuluvirra aluarvo ja pysyvä arvo suhteesta I /I. Virtapiiri laitteet estävät oiosulu termisesti, miäli o voimassa epäyhtälö I th I, u t t tai (5) th N I th I th t N, u t t N, t (6) joissa I th laittee imellie termie oiosuluestoisuus ja t N laittee imellistä termistä oiosuluestoisuutta vastaava aia. Yleesä laitteide termie estoisuus ilmoitetaa s arvoa, mutta myös muita arvoja äytetää. Masimioiosuluvirta Masimioiosuluvirtaa lasettaessa valitaa vero ytetätilae vastaamaa masimioiosuluvirtaa. Jäiteerroi c valitaa yseise jäiteportaa masimia vastaavasi. Miimioiosuluvirta Miimioiosuluvirtaa lasettaessa valitaa vero ytetätilae vastaamaa miimiä. Jäiteerroi c valitaa yseise jäiteportaa masimia vastaavasi. Miimioiosuluvirtaa lasettaessa lisäsi oletetaa moottorit seisovisi ja johtimille äytetää suurita äyttölämpötilaa vastaava resistassia. 7..3. Oiosuluvirra lasemie omiaisoiosulutehoilla Ns. omiaisoiosulutehoje avulla voidaa opeasti ja helposti määritellä liimääräisesti oiosuluvirtoja. Oiosuluteho o laseallie äsite, jossa täysi oiosuluvirta ja imellisjäite vaiuttavat samaaiaisesti. Omiaisoiosuluteho o se oiosuluteho, joa esiityisi o. ompoeti jälee, elleivät muut virtapiiri osat rajoittaisi sitä. Yleesä lasetaa aluoiosuluvirta I ja laseassa huomioidaa vai reatassit. ästä seuraava epätaruus tuo varmuutta. Resistassie huomioimatta jättämisestä seuraa se, että sysäyserroita ei saada tarasti. e suuruus voidaa arvioida täreimpie ompoettie R/X- suhteista. ABB: -äsiirja 000-07 9
Luu 7: Oiosulusuojaus Muutaja ja geeraattori oiosuluteho saadaa yhtälöistä p, (7) p ~, (8) z z d jossa p omiaisoiosuluteho, lasettava ompoeti imellispääjäite (johdolla pääjäite or- liäytössä), lasettava ompoeti oiosuluimpedassi ohmeia vaihetta ohti, lasettava ompoeti imellisteho ja z oiosuluimpedassi suhteellie arvo, (geeraattorilla tahtireatassi d suhteellie luuarvo). maa Ria ytettyje omiaisoiosulutehoje ooaisoiosuluteho saadaa ompoettie omiaisoiosulutehosta yhtälöstä + + +... + arjaa ytettyje omiaisoiosulutehoje ooaisoiosuluteho saadaa ompoettie omiaisoiosulutehosta yhtälöstä + + +... + 3 (9) (30) Oiosuluvirta saadaa omiaisoiosulutehosta yhtälöstä I, 3 7.3. Oiosuluvirra rajoittamie (3) Nollapisteataisuu perustuvat ataisijat eivät pysty pieetämää oiosuluvirra dyaamista huippua. Nopealla relesuojausella oiosulu estoa voidaa lyhetää ja site pieetää termistä rasitusta ja valoaare vaiutusaiaa. ulaeilla ja piejäitteillä ( <000 V ) oiosuluvirtaa rajoittavilla ataisijoilla voidaa rajoittaa myös oiosuluvirra huippuarvoa. Oiosuluestoisuude asvattamie ostaa äytettävie ompoettie hitoja. Eri jäitetasoilla o omat oiosuluvirtatasot, joille saaa estoisuude asvattamie o ustausmielessä mieleästä. Kestoisuusie valiassa o eaoitava tuleva oiosuluvirtoje asvu. 7.3.. Vero ompoettie ja raetee valita Oiosuluvirtaa pieetää muutajie ja geeraattoreide suhteellise oiosuluimpedassi asvattamie ja imellisteho pieetämie seä riaaiste syöttöje välttämie ja jäitetaso ostamie. Ku imellistehoja pieeetää jaaatuu vero yleesä pieempii osii, jolloi ompoettiustauset ja usei myös häviöt asvavat. Jäitetaso osto etua o ompoettie määrä pysymie samaa ja vero jäyyydestä saatava hyödy säilymie. Häviöt usei jopa pieeevät. ABB: -äsiirja 000-07 0
Luu 7: Oiosulusuojaus 7.3.. ulae Pieillä imellisvirroilla sulaeilla o erittäi hyvä oiosuluvirra rajoitusyy. Niide äyttö rajoittuu uitei yleesä piejäitteelle. Kesijäitteellä sulaeita voidaa äyttää jaelumuutajie ja moottoreide suojaamisee. 7.3.3. Kuristi arjauristimella vero oiosuluimpedassia asvatettaessa tarvittava reatassi lasetaa yhtälöstä 3. X ( ℵ ), (3) jossa o vero imellisjäite, uristime imellisteho, oiosuluteho ee uristita ja oiosuluteho uristime jälee. Kuristi o erittäi ysiertaie ja luotettava ompoetti. e aiheuttaa uitei lisähäviöitä. e yy rajoittaa oiosuluvirtaa o rajallie. a b c d KVA 7.3a. yypillisiä uristime äyttötapoja. Käyttötavalla a uristime läpi siirrettävä virta, häviöt ja jäitteealeemat voidaa pitää pieiä. Käyttötavalla b suojataa alaojeistoa, jolla o pääojeistoa alhaisempi estoisuus. Käyttötavalla c ompesoidaa syöttävä vero asvautta oiosulutehoa. Kuristi voi olla myös muutaja yläjäitepuolella. Vaihtoehto d o harviaie. 7.3.4. Is-rajoiti I s -rajoiti ( I s -limiter, I s - begräzer) muodostuu päävirtatiehe, joa autta uormitusvirta ulee, sijoitetuista räjähdyspaosella toimivista erittäi opeista ytimistä, ja iide rialla olevista sulaeista. Virra ousuopeude di/dt ollessa suuri, päävirtatie avataa oi 0, ms:ssa. Avausvälii sytyvä valoaare taia virta ommutoituu sulaeelle ja valoaari sammuu. ulae palaa virtaa voimaaasti rajoittae. I s -rajoitita voitaisii periaatteessa äyttää samoissa ohdissa veroa ui uristita, mutta tyypillisi paia sille o olla jaamassa veroa osii. ällöi se läpi ulevaa oiosuluvirtaa ei tarvitse ottaa huomioo oiosuluvirtaa asvattavaa. Relesuojaus toimii lauaisu jälee itseäisesti. ABB: -äsiirja 000-07
Luu 7: Oiosulusuojaus x KVA 7.3b. I s - rajoiti jaamassa veroa osii. I s - rajoiti ei aiheuta häviöitä eiä jäittee aleemaa ja vero jäyyydestä saadaa täysi hyöty. I s - rajoiti muodostaa epäseletiivisyysohda oiosulusuojausessa. 7.3.5. Esimeri utitaa vaihtoehtoja, jossa 0 V yhdistyy esijäiteveroo yhdellä tai ahdella päämuutajalla. Pääojeistoje oiosuluvirta lasetaa heveii meetelmällä ja omiaisoiosulutehoilla. Alaojeisto piee estoisuude vuosi se suojaa o uristi, joa reatassi määritetää. 4000MVA 0 V 0 V 40/00A 40MVA P 70W u 0% 40MVA P 70W u 0% 0 V 5/75A KVA 7.3c. Kesijäitevero, joho ei liity geeraattoreita tai moottoreita. Oiosuluvirta 0 V: oiosulussa yöttävä vero impedassi 0 V: tasolle redusoitua Jos ojeistoje välie yhteys o aui Q X Q c Q Q t c 3 I Q Q t, (0 V) 4000 MVA 0 V ( ) 0 V 0,075 Ω Muutaja impedassi u r 00 % r r 0 00 % (0V) 40MVA 0,5 Ω ABB: -äsiirja 000-07
Luu 7: Oiosulusuojaus R u R r 00 % r r P 3 I r r P r r r 70 W (0 V ) (40 MVA) 0,006 Ω X - R 0,5Ω - 0,006Ω 0,498 Ω I '' Q + 3 c R X Q + X + R + X 3 j0,075ω + 0,006Ω + j0,498ω (0,006 + j0,773), 0V 0,006 + 0,773,9 A Ω Dyaamie oiosuluvirta lasetaa R/X 0,006 / 0,73 0,038 i p κ I,9,9 ermie oiosuluvirta I th. A 6,5 A, jossa erroi κ saatu uvasta 7.d. I t h I m+,9 0,095 + 3,9 A, jossa m ja saadaa äyrästöistä 7.e ja 7.f. Kojeisto rasituset ovat site dyaamie 6,5 A ja termie 3,9 A. Kojeisto estää se. Jos ojeistoje välie yhteys o iii Q + X Q + + j0,75ω + 0,0053Ω + j0,45ω (0,0053 + j0,5) Ω I ' ' 3 c R + X 3, 0 V 0,0053 + 0,5 4,8 A Dyaamie oiosuluvirta lasetaa R/X 0,0053 / 0,5 0,035 i p,9 4,8 A A. ermie oiosuluvirta I t h I m+ 4,8 0,095 + A 43,7 A, jossa m ja saadaa äyrästöistä 7.e ja 7.f. Kojeisto rasituset ovat site dyaamie A ja termie 43,7 A, jota ylittävät ojeisto mitoitusarvo. Oiosuluvirra lasemie omiaisoiosulutehoilla. '' z 40 MVA 0, Jos o vai ysi muutaja '' 4000 400 4000 + 400 400 363 MVA, 363 MVA I '' 3 3 0 V A MVA Jos muutajat ovat riaai ii ABB: -äsiirja 000-07 3
Luu 7: Oiosulusuojaus ' ' ' ' ' ' + + ' ' 4000 800 4000 + 800 667 MVA I '', 667MVA 3 0V 4,4 A Kosa laseta o tehty aioastaa reatasseja äyttäe, ei R/X- suhdetta ole lasettu eiä site myösää saada taraa sysäysertoime arvoa. Yleisesti uitei äytetää esijäitteellä arvoa,8, joa edellise tara lasea perusteella tiedetää hiema liia pieesi. Kosa oiosulutehoilla lasemie o taroitettui liimääräisesi laseasi, tämä sallittaoo. Muutajie ollessa erillää i,8 I,8 3 A 58 A. p Muutajie ollessa ria i,8 I,8 4,4 A 07 A. p Oiosuluvirra rajoittamie pääojeistolla Kestoisuus täyttyy, jos muutajat ovat erillää. Kosa ria äyvillä muutajilla estoisuus ylittyy vai vähä, estoisuus saavutettaisii varsi pieellä imellisteho pieetämisellä tai oiosulujäittee asvattamisella. Muita mahdollisia eioja olisi isoje yhdistyselle lisättävä uristi tai I s - rajoiti. Alaojeistolla Pääojeisto tasolla oiosuluteho o 667 MVA. Alaojeisto estoisuus 5 A vastaa 433 MVA. arvittava uristi, jos rajoitetaa oiosuluteho 400 MVA:ii, o X ( - ) 0 V ( 400 MVA - ) 0, 800 MVA Ω. ABB: -äsiirja 000-07 4
Luu 7: Oiosulusuojaus 7.4. Varoeet 7.4.. ulaeellie suojaus ässä yhteydessä esitytää vai piejäiteahvasulaeisii. Kahvasulaeita äytetää piejäitevero suojausee iide edullisuude, turvallisuude, seletiivisyyde ja hyvä virrarajoitusyvy vuosi. Kahvasulaeide pääosat ovat ruolieriö, sulaehiea ja toimivaa osaa sulaeliusa tai laa, joa raetee ja mitoituse avulla voidaa säädellä sulaee toimitaomiaisuusia. ulaehiea tehtävää o sitoa valoaaressa sytyvä eergia. Kahvasulaeide imellisvirrat auluo 7.4a. Varoealustoje ja ahvasulaeide suurimmat sallitut imellisvirrat IEC 6069-- muaa. gg am Koo Alusta AC 400 V ja 500 V AC 690 V AC 400 V ja 500 V AC 690 V I /A I /A I /A I /A I /A 00 60 00/60 00 60 60 0 60 60 00 60 00 50 50 00 50 50 400 400 35 400 400 3 630 630 500 630 630 4 000 000 800 000 000 4a 50 50 000 50 50 Kahvasulaeide toimitaa uvaavie irjaituuste meritys: Esimmäie irjai ilmaisee ataisualuee: g oo aluee attava ataisuyy, seä oiosulu- että yliuormitussuojasi soveltuva sulae a osa-aluee attava ataisuyy, vai oiosulusuojasi soveltuva sulae oie irjai ilmaisee äyttöohtee: G johdo suojausee taroitettu sulae M moottori suojausee taroitettu sulae gg yleisäyttöö taroitettu sulae, johdo yliuormitus- ja oiosulusuojausee am moottoripiiri suojasulae, joa ataisuyy äsittää virra tiety osa-aluee gm moottoripiiri suojasulae, joa ataisuyy äsittää oo virta-aluee ABB: -äsiirja 000-07 5
Luu 7: Oiosulusuojaus Kahvasulaeide toimita-aia ( gg ) auluo 7.4b. IEC 6069 - stadardi muaiset raja - ajat ja -virrat. ulae I /A I f I f t/h I 4,5 x I, x I 4 < I <6,5 x I,9 x I 6 I 63,5 x I,6 x I 63 < I 60,5 x I,6 x I 60 < I 400,5 x I,6 x I 3 400 < I,5 x I,6 x I 4 I I f I f sulaee imellisvirta estorajavirta;sulae ei saa toimia ajassa t sulamisrajavirta; sulaee tulee toimia ajassa t KVA 7.4a. OFAA - ahvasulaeide toimita-ajat ( g G ). ABB: -äsiirja 000-07 6
Luu 7: Oiosulusuojaus Kahvasulaeide toimita-aia ( am ) auluo 7.4c. IEC 6069- stadardi muaiset virta-aiaomiaisuusie raja. 4 I 6,3 I 8 I 0 I,5 I 9 I uuri toimita - - 60 s - - 0,5 s 0, s aia t max Piei sulamisaia t mi 60 s - 0,5 s 0, s - - KVA 7.4b. OFAM - ahvasulaeide toimita-ajat ( am ). ABB: -äsiirja 000-07 7
Luu 7: Oiosulusuojaus 7.4.. Kahvasulaeide virrarajoitus ulaeide virrarajoitusomiaisuusilla taroitetaa sulaeide yyä rajoittaa oiosuluvirra asvua, joa esiityy ataisutilateessa ee oiosulu poistamista. ulaeilla oleva eriomaie virrarajoitusyy perustuu sulaee sisällä sytyvää valoaariresistassi opeaa asvuu. Virrarajoitusäyristä voidaa luea suuri virtahuippu, joa sulae päästää läpi tietyllä prospetiivise virra arvolla. I p î s î c t s t v t t prospetiivie oiosuluvirta (r.m.s) oiosuluvirra huippuarvo sulaee rajoittama virra huippuarvo sulaeliusa sulamisaia valoaariaia ooaistoimita-aia KVA 7.4c. Kahvasulaee raee ja toimita oiosulussa. KVA 7.4d. OFAA - ahvasulaeide virrarajoitus ( gg ). ABB: -äsiirja 000-07 8
Luu 7: Oiosulusuojaus Esim. I p A. ulaee 35 A ( gg ) läpimeevä suuri virtahuippu o A. Ilma sulaetta olisi i s 45 A. ulaee asiosta oiosuluvoimat ovat 0 % siitä arvosta, joho e ousisivat ilma sulaetta. KVA 7.4e. OFAM - ahvasulaeide virrarajoitus ( am ). ABB: -äsiirja 000-07 9
Luu 7: Oiosulusuojaus 7.4.3. eletiivisyys eletiivisyys, jolla taroitetaa via rajoittamista pieelle alueelle verossa, jolloi muu osa veroa toimii ormaalisti, voidaa tarastaa I t -tauluoista. Pieemmä sulaee ooais- I t -arvo o oltava pieempi ui suuremma sulaee sulamis- I t -arvo. ulamisajoista, jota ovat 0,s lyhempiä, esitetää I t arvoja. ulaeide virrarajoitusomiaisuudet selvetävät hyvi läpipääsevä virra huippuarvoja, u tarastellaa I t - arvoja saadaa äsitys sulaee läpipäästämästä eergiasta. KVA 7.4f. OFAA - ahvasulaeide I t -arvot ( gg ) ja seletiivisyys. KVA 7.4g. OFAM - ahvasulaeide I t -arvot ( am ). ABB: -äsiirja 000-07 0