KASVUOHJELMATUTKIMUS 2015 Viljasopimusten ennakkonäytetulokset Havaintokaistat Typpilannoituskoe Seinäjoella Kasvuohjelma koetuloksia Kotkaniemen tutkimusasemalta Juha Salopelto, Hankkija Oy juha.salopelto@hankkija.fi p. 010 4027139 www.hankkija.fi
1 1.1 Johdanto Ostanko uuden siemenen vai kunnostanko oman? Suomessa sertifioidun siemenen käyttöaste on merkittävästi pienempi kuin esim. naapurimaissa. Hankkijan sopimusasiakkailla on sertifioidun siemenen käyttöaste ohrassa 26 % ja kevätvehnässä 21 %. Suomessa hehtaarisadot ovat pitkään pysyneet samalla alhaisella tasolla. Olisiko siemenratkaisuilla mahdollista parantaa tilannetta? Laadimme yksinkertaisen laskelman, jossa vertasimme sertifioidun siemenen kustannusta kotoisen siemenen kustannuksiin ja samalla arvioimme kummankin vaihtoehdon tuotantovaikutusta. Sertifioidusta siemenestä syntyvä kustannus on noin 100 /ha (alv 0 %). Kun lasketaan oman siemenen kuluja, unohtuu monesti raakaerän arvo. On aivan eri asia puhua puidusta hehtaarisadosta ja myytävästä sadosta, kun osa joudutaan varaamaan siemeneksi. Ohralla tämän raakaerän arvo on 37-45 /ha. Jonkinlainen säkki joudutaan ostamaan, joka lisää kustannusta 2 /ha. Peittausaine maksaa n. 12 /ha. Sähköä kuluu noin kolmen euron arvosta. Jotta siemenmäärä kg/ha saadaan laskettua, idätyskoe tulee teettää 2 /ha. TOS maksetaan oman siemenen käytöstä, se on 4,3 /ha. Sato 4000 kg/ha Siemen => Myyntiin 3700 kg/ha 300 kg ohraa rahallinen arvo maltaana 45 - Säkki 2 - Sähkö 3 - Peittausaine 12 - Idätys 2 -TOS 4,3 Muuttuvat yht. A 68,3 Tässä vaiheessa lähestytään jo kustannusta 100 /ha, joka oli sertifioidun siemenen kustannus. Mutta tämän päälle tulee tehdä arvio tarvittavien koneiden kustannuksista. Peittauskoneen ja ruuvin hinta on Hankijalla 5300. Mikäli tällä koneella peitataan siemenet sadalle hehtaarille 10 vuotta, voi tästä laskea kustannusta 5,3 /ha. Vastaavasti lajittelijasta kustannus on 5-15 /ha. Koneet - Peittauskone + ruuvi 5,3 - Lajittelija 5-15 Yhteensä AB 83,6 Tässä vaiheessa on hyvä lähteä vertailemaan kustannuksia 100 /ha 68,3 /ha = 31,7 /ha tai 100 /ha 83,6 /ha = 16,4 /ha
2 Sama muunnettuna sadoksi mallasohran termiinihinnalla, joka kertoo kilomäärän, joka tarvitaan viljaa, jotta laskelman sertifioidun siemenen suurempi kustannus saadaan katettua. A AB 31,7 /ha = 211 kg/ha viljaa 16,4 /ha = 109 kg/ha viljaa Tämä sadonlisä saadaan sertifioidulla siemenellä verrattuna kotoiseen siemeneen. Laatusiemen 2012-2015 -hankkeen loppuraportissa (Professori Pirjo Peltonen-Sainio) saatiin sertifioidulla siemenellä lisäsatoa 840-220 kg/ha. 220 kg/ha oli sadonlisä kun verrattiin sertifioitua siementä kotoiseen, joka oli lajiteltu suureksi (>2,7 mm) ja peitattu. Oheinen laskelma on laadittu tapauksessa, jossa lajike pysyy samana. Mutta laskelma muuttuu radikaalisti, jos siemenen oston yhteydessä samalla vaihdetaan lajike. Uusi lajike on aina edeltäjäänsä parempi. Oheiseen taulukkoon on koottu mallasohran satoeroja virallisissa kokeissa. Vanhaa lajiketta on verrattu uuteen. Lisäsadon vaade tulee moninkertaisesti kuitattua. Barke => Trekker Tipple => Trekker Tipple => Soulmate + 854 kg/ha + 553 kg/ha + 945 kg/ha (Soulmaten mallastestit ovat kesken) Loppuyhteenvetona voidaan todeta, että perusteet sertifioidun siemenen valinnalle löytyy aina, vaikka sen osto kertasuorituksena tuntuu kalliilta.
3 1.2 Sisällysluettelo 1. Kasvuohjelma-tutkimus 2015, Juha Salopelto, Hankkija Oy sivu 1.1 Johdanto 2 1.2 Sisällysluettelo 4 1.3 Kasvukausi 2015 5 1.4 Vastaanotetun viljan laatu Hankkijassa 2. Ohra 2.1 Mallasohra 7 2.2 Rehuohra 8 2.3 Viljelyn voimaperäisyys 10 3. Kevätvehnä 3.1 Lajikkeet ja laatu 12 3.2 Kasvinsuojelu 13 3.3 Kevätvehnän viljelyn voimaperäisyys 13 4. Kaura 4.1 Lajikkeet 15 4.2 Kauran laatu alueittain 15 4.3 DON 16 5. Havaintokaistat 5.1 Yhteistulos 17 5.2 Halikko 19 5.3 Elimäki 23 5.4. Siilinjärvi 27 5.5. Seinäjoki 28 5.6 Loimma 32 5.7 Vihti 34 6. Kasvuohjelmakokeet Kotkaniemessä Anne Kerminen, Yara Suomi OY ja Juha Salopelto Hankkija Oy 6.1 Kevätvehnä 37 6.2 Rehuohra 39 6.3 Mallasohra 41 6.4 Kaura 42 6.5 Ruis 43
4 1.3 Kasvukausi 2015 Lämpö Lämpösummaltaan kasvukausi 2015 oli poikkeuksellisen alhainen. 2000-luvulla on totuttu pitkää aikaväliä lämpimämpiin kesiin. Yleisesti kasvukausi alkoi huhtikuun kolmannella viikolla. Kylvöille päästiin lounaisessa Suomessa huhtikuun kolmannella viikolla. Tätä seurasi sadekausi, joka keskeytti kylvöt pitkäksi aikaa. Monessa talossa kylvöjä tehtiin kuuden viikon aikana. Itä- ja Pohjois-Suomi myöhästyivät totutusta kylvöille lähdöstä ja kylvöt tehtiin yleisesti vasta toukokesäkuun vaihteessa. Kasvukausi eteni totuttua kylmempänä ja alkoi huoli, saadaanko kaikkea viljaa korjattua. Syksyllä alkoi kuiva ja lämmin sääjakso, jolloin korjuut päästiin tekemään suunnitellusti vaikkakin myöhässä. Myöhäiset kylvöt käyttivät kaiken lämpösumman, joka oli käytettävissä. Kuva 1. Kasvukauden lämpösumma Jokioisilla.
5 Sade Kesä 2015 muistetaan sateisena kesänä. Huhti- toukokuun sateet keskeyttivät kylvöt moneen otteeseen Lounaisessa Suomessa. Vastaavat sadejaksot kastelivat Itäisen Suomen pellot siinä määrin että kylvöjen aloitus venyi aivan toukokuun lopulle. Myöhemmässä vaiheessa kesää saatiin vettä normaalia enemmän, joten ne pellot jotka eivät hukkuneet keväällä tuottivat runsaan ja laadukkaan sadon. Kuva 2. Sadejakauma 2015 kasvukaudella.
6 1.4 Vastaanotetun viljan laatu Hankkijassa Ohran hehtolitrapainot olivat ennätyksellisen suuret. Monella pellolla liiallinen vesi kuritti kasvustoa siinä määrin, että pienten jyvien määrä sadossa lisääntyi. Valkuaisen määrä jäi alhaiseksi kylvöaikojen runsaiden sateiden takia. Heti kylvön jälkeen typpeä on runsaasti vapaana maassa kasveille siirtymättömässä tilassa. Tällöin se on erityisen altis huuhtoutumiselle ja näin kävi monella pellolla. Typpi riitti runsaan jyväsadon muodostumiseen, mutta valkuaisen muodostumiseen sitä ei riittänyt. Mallasohran valkuaiset jäivät monessa tapauksessa sopimuksessa määritetyn rajan alapuolelle ja erä hylättiin sen takia. Kaura on kasvi, joka vaatii muita kotoisia viljojamme enemmän vettä. Kun vettä satoi riittävästi koko kasvukautena, saatiin syksyllä puida painavaa kaurasatoa. Muutaman edellisen vuoden painajainen, DON-toksiinin määrä kaurassa, on paremmalla tasolla kuin edellisinä vuosina. Yllättäen suuret DON-pitoisuudet löydettiin Uudeltamaalta ja Keski-Suomesta. Taulukko 1. Hankkijan vastaanottaman viljan laatutiedot vuosilta 2003-2015. 2. Ohra 2.1 Mallasohra Parhaat satotulokset antoi Propino-lajike 4956 kg/ha. Propinon kanssa tasapäin kilpailivat Harbinger ja Tipple n. 4400 kg/ha. Tutkimuksen suurimmat jyvät löytyvät niinikään Propinosta.
7 Taulukko 2. Mallasohran sato- ja laatutiedot viljasopimuksilla. Lajitteluaste kertoo, kuinka paljon erikokoisia jyviä viljaerässä on. Lajittelu tehdään 2,8 ja 2,5 sekä 2,2 mm:n seuloilla. Lajitteluaste 1+2 sisältää jyvät, jotka ovat suurempia kuin 2,5 mm. Lajitteluaste 3 sisältää 2,2-2,5 mm:n jyvät ja lajitteluaste 4 alle 2,2 mm:n jyvät. 2.2 Rehuohra Tarkasteltaessa kaikkia rehuohralajikkeita, parhaan sadon tuotti Iron-lajike, hieman alle 5000 kg/ha. Lajike soveltuu erinomaisesti sianlihan tuotantoon. Siinä on todella suuri jyvä josta seuraa, että HLP-paino on suuri tällä lajikkeella. Hankkija on tuonut joukon uusia ohralajikkeita kauppaan. Nämä ovat hyviä sadon tuottajia. Rehuohraa tuotetaan aivan liian vanhoilla lajikkeilla. Ohran laatu Perinteisesti tilan viljalajike on valittu satoisuuden, laon- ja taudinkestävyyden sekä maaperä- ja olosuhdevaatimusten perusteella. Lajikkeen laatua tarkastellaan sekä hehtolitrapainon että valkuais- ja tärkkelysprosentin mukaan. Monesti jyväsadon määrä on ollut hallitsevin lajikkeen valintaperuste. Viljatila arvostaa hehtaarisatoja ja mahdollisia laatulisiä. Rehuteollisuus taas arvottaa käyttämänsä viljan hehtolitrapainojen sekä valkuais- ja tärkkelysprosentin pohjalta. Karjatilalla viljalajikkeen arvoa on syytä laskea hehtolitrapainoa pidemmälle. Lajikkeen raakavalkuaissato on hyvä huomioida jyväsadon ohella. Suurilla tiloilla on monesti rajallinen viljaala, ja omilta pelloilta saadaan vain osa karjan tarvitsemasta viljasta. Rajalliselta peltoalalta on syytä ottaa mahdollisimman suuri arvosato. Tällaisessa kotieläintilan arvosadossa on mahdollisimman paljon valkuaista. Kotieläintilalla viljalajikkeita onkin syytä arvioida valkuaissadon perusteella.
8 Tarkasteltaessa lajikkeiden HLP-tuloksia ja valkuaissatoja voidaan todeta, että Aukusti ja Iron pärjäävät vertailussa hyvin. Nämä kaksi lajiketta ovat oivat vaihtoehdot kotieläintilalle. Sato Kg /ha HLP Kg Rv % Tärkkelys % Aukusti 3860 65,9 10,7 61,7 Eden 3886 66,6 9,6 62,7 Elmeri 4272 66,4 10,6 61,8 Iron 4757 69,9 10,5 62,7 Saana 3716 67,5 11,2 62,1 Tocada 3962 68,7 10,6 62,0 Voitto 3525 63,0 11,8 60,3 Wolmari 4121 65,4 10,5 61,7 Taulukko 3. Ohralajikkeiden sato- ja laatutulokset Viljelykierto Monesti unohdetaan, että viljelykierrolla on tarkoitus katkaista kullekin viljalajille tyypillisen taudin elinkierto. Kierto on kasvitautien torjunnan perusta ja se nousee uudessa IPM-viljelyssä tärkeään osaan. Peltolohkot, joilla kasvoi ohraa peräkkäisinä vuosina 2015 ja 2016, tuottivat satoa 4238 kg/ha. Ohrasato parani millä tahansa muulla esikasvilla. Parhaita ohran esikasveja ovat olleet öljykasvit, joiden esikasviarvo oli n. 800 kiloa sadonlisää hehtaaria kohden. Kierto Sato Kg /ha HLP Kg Rv % Ohra => Ohra 4238 68,1 10,4 Jokin muu kasvi => ohra 4420 68,4 10,4 Öljykasvi => Ohra 5054 68,4 10,4 Taulukko 4. Viljelykierron vaikutus satoon. Peittaus Kunnollisesti peitatun siemenen mukana ei peltoon leviä siemenlevintäisiä kasvitauteja, kuten noet ja viirutauti. Kesän 2015 kasvuoloissa peittaus paransi sadon määrää ja laatua huomattavasti. Peittaus Sato Kg/ha HLP Kg RV % Ei 4005 66,8 10,6 Kyllä 4439 68,5 10,2 Taulukko 5. Peittauksen vaikutus sadon määrään ja laatuun.
9 Kemiallinen kasvinsuojelu Edellä mainitut menetelmät vähentävät kasvitauteja kasvustossa, mutta tehokkain keino niiden hallintaan on monena vuonna ollut kemiallinen torjunta. Viljatutkimuksen perusteella tautien torjunta lisäsi satoa ja paransi sen laatua. Mikäli tautitorjuntaa ei tehty, satoa kertyi 3567 kg/ha. T2-vaiheen ruiskutus lisäsi hehtaarisatoa yli 1200 kiloa. Tämän tarkastelun heikkous on siinä, että emme pysty näkemään, onko koko tulos tullut pelkästään tautiaineilla vai oliko näillä lohkoilla jokin muukin asia paremmin kuin lohkoilla, jotka eivät olleet saaneet tautiainetta. Kun tautitorjuntaa ei tehty, lajitteluasteet olivat keskimäärin rehuohrien luokissa. Mikäli tautiaine oli ruiskutettu kasvustoon, päästiin lajitteluasteissa keskimäärin mallasohran luokkiin. Tautitorjunta paransi viljan hehtolitrapainoa jopa 2,6 kiloa. Torjunta Sato HLP Lajite Rv N lannoitus T1 T2 Kg /ha Kg /ha 1+ 2 4 % Kg /ha EI Ei 3567 66,8 88,4 4,0 10,4 85 Kyllä Ei 4385 68,3 92,6 2,7 10,2 91 Ei Kyllä 4960 69,4 94,0 2,6 10,2 92 Taulukko 6. Tautitorjunnan vaikutus ohran satoon ja laatuun. Sekä tautitorjuttuja että torjumattomia peltoja oli lannoitettu likimain samalla määrällä typpeä. Tautitorjunta tuotti säännönmukaisesti lisää satoa. Tehokkaalla kasvitautien torjunnalla on saatu typestä 16 kiloa enemmän kasvien käyttöön kuin lohkoilla, joilla tautitorjuntaa ei ollut tehty. Suuret sadot sisältävät aina enemmän ravinteita kuin pienet, joten vesiensuojelun kannalta kaikki sadon määrää lisäävät toimet ovat kannatettavia. 2.3 Viljelyn voimaperäisyys Usean vuoden ajan olemme selvittäneet Hankkijan sopimusviljelijöiden viljelykäytännöt; kuinka on keskimäärin viljelty ja tulosta saatu. Samalla katsoimme mikä oli tulos, kun viljeltiin Kasvuohjelmalla. Keskimäärin sertifioitua siementä käytetään sopimusviljelijöiden tiloilla joka neljännellä lohkolla (26 %). Valtaosa on kuitenkin peitattua siementä (76 %). Taudit torjutaan pääsääntöisesti T-1- vaiheessa ja tautien torjunta T2-vaiheessa tehdään 39 %: lla lohkoista. Satoa saatiin keskimäärin 4252 kg /ha.
10 Kuva 3. Hankkijan sopimusviljelijöiden viljelymenetelmät ja niillä saatu sadon määrä sekä laatu 2015. Kuva 4. Ohran sato- ja laatutulos eri viljelymenetelmillä Kuvan 4 viimeiseen sarakkeeseen on koottu tiedot pelloilta, joissa on viljelty Kasvuohjelman mukaisesti. Tällöin käytetään sertifioitua siementä, joka on Hankkijassa aina peitattua. Kasvitautien torjunta on tehty tehokkaimmalla tavalla ja laontorjunnasta on huolehdittu. Kasvusto on ollut täystiheää ja tervettä, jolloin se on tuottanut satoa 5013 kg/ha. Parannusta ensimmäiseen menetelmään on 761 kg/ha. Hehtolitran painoltaan tämän menetelmän sato on vertailun painavinta. Suuria jyviä on eniten ja pieniä vertailun vähiten.
11 3. Kevätvehnä Sopimusviljelijöiden keskimääräinen sato oli kevätvehnällä 4 571 kg/ha, joka on edelliseen vuoteen verrattuna 100 kg/ha suurempi. Kesän 2015 liika märkyys ei haitannut vehnän kasvua siinä määrin kuin ohralla. Raakavalkuais-% oli 12,1, joka on 1,0 % matalampi kuin edellisenä vuonna. Hlp oli 81,0 kg, joka on hieman edellisvuotta parempi. Surkastuneiden jyvien määrä on laskenut monen vehnäerän hintaa. Sakoluku oli keskimäärin 236. 3.1 Lajikkeet ja laatu Tarkasteltaessa kevätvehnien laatutuloksia erottuvat Marble ja Amaretto, joissa on muita korkeampi valkuaispitoisuus. HLP Kg Rv % Amaretto 80,6 12,7 Anniina 82,2 12,4 Epos 81,2 12,1 Kruunu 79,2 12,1 Marble 81,5 12,7 Qarna 82,4 12,2 Wanamo 79,2 12,2 Wappu 79,4 12,3 Taulukko 7. Kevätvehnälajikkeiden laatutulos Taulukko 8. Kevätvehnän laatu alueittain.
12 3.2 Kasvinsuojelu Peittaus Siemenen peittauksella on suurempi vaikutus kevätvehnän satoon kuin ohralla. Peittaus tuotti kevätvehnän satoon lisää 394 kg/ha. Peittaus on kasvitautien täsmätorjuntaa, joten sen kuuluisi olla kaiken viljelyn perustukijalkana. Ei peitattu Peitattu Sato Kg /ha 4392 4786 HLP Kg 80,9 81,2 RV % 12,4 12,5 Taulukko 9. Kevätvehnän siemenen peittauksen vaikutus sadon määrään ja laatuun. Tautien torjunta kasvustosta Kevätvehnän kasvuaika on ohraan verrattuna pitkä ja näin ollen tauditkin rasittavat kasvustoja pitkään. Tämä puolestaan näkyi tautiruiskutusten tuloksesta: vain myöhäisellä ja riittävän suurilla ainemäärillä saatiin hyvä tautitorjunnan vaste ja korkeat hehtolitrapainot. Tosin torjunnan vasteet eivät ole yhtä suuret kuin ohralla. Tarkasteltaessa monen vuoden koetuloksia keskiarvona voidaan todeta, että ohran satoa selittää enemmän tautitorjunta, kun taas vehnällä vastaava tekijä on lannoitus. Ei torjuntaa Torjunta T1 Torjunta T3 Sato Kg /ha 4202 4315 5333 HLP Kg 80,4 81,1 82,0 RV % 11,9 11,5 11,9 Surkastuneet % 4,0 1,8 1,6 Taulukko 10. Tautitorjunnan vaikutus kevätvehnän satoon ja laatuun. 3.3 Kevätvehnän viljelyn voimaperäisyys Kuten ohralla niin myös vehnällä tutkittiin viljelyn panostuksen vaikutusta kevätvehnän satoon ja laatuun. Oheinen tutkimus on laadittu niin, että selvitimme keskimääräisen sopimusviljelijän viljelytekniikan ja sillä saadun sadon määrä ja laadun, sekä vertasimme tuloksia kahden eri menetelmän välillä: vähäisillä panoksilla viljely (oma peittaamaton siemen ilman kasvinsuojelua) ja Kasvuohjelman mukainen viljely.
13 Kuva 5. Keskimääräinen sopimusviljelijöiden vehnän viljelytapa, sillä saatu sato ja sen laatu. Keskimäärin tiloilla käytettiin sertifioitua siementä 21 %. Valtaosa siemenestä oli peitattu, useimmiten kotoisilla menetelmillä. Tautien torjunta kasvustosta on tehty vajaalla puolesta kasvustoista. Satoa saatiin keskimäärin 4571 kg /ha, joka on tutkimuksiemme huippuluokkaa. Kasvuohjelma Kasvuohjelma-sarakkeeseen on koottu tiedot pelloilta, joissa on viljelty Kasvuohjelman mukaisesti. Tällöin käytetään sertifioitua siementä, joka on Hankkijalla aina peitattua. Kasvitautien torjunta on tehty tehokkaimmalla tavalla ja laontorjunnasta on huolehdittu. Kasvusto on ollut täystiheää ja tervettä, jolloin se on tuottanut parhaan sadon, yli 5000 kg/ha. Parannusta keskiarvomenetelmään on kertynyt noin 500 kiloa. Surkastuneiden jyvien määrä tässä luokassa on pienempi kuin keskimäärin. Kuva 6. Vehnän viljelyn voimaperäisyys.
14 4. Kaura Kauranäytteitä Hankkija on analysoinut 11 334 kappaletta. Keskimääräinen ilmoitettu sato oli 3791 kg/ha. Hehtolitrapainot olivat keskimäärin 57,5 kiloa, jossa on edelliseen vuoteen verrattuna 2,6 kiloa parannusta. Kaurassa on ollut valkuaista keskimäärin 11,4 prosenttia. Viime vuosina kauran vientiä on haitannut pienten jyvien runsaus. Kesän 2015 kauroissa on pieniä jyviä vähemmän kuin edellisvuosina. Viimevuosien DON- ongelmaa ei löytynyt Pohjanmaalta, vaan suuria pitoisuuksia tavattiin Uudellamaalla ja Keski-Suomessa. 4.1 Lajikkeet Parhaan kaurasadon tuotti Iiris-lajike (4883 kg/ha). Aikaisemman pään lajikkeista Meeri tuotti myös hyvän ja laadukkaan sadon. Kauralajikkeet ovat uudistumassa nopeaan tahtiin, mutta edelleen todella vanhat lajikkeet, kuten Belinda ja Fiia, komeilevat yleisyyslistalla. Näille lajikkeille löytyy uudemmat ja satoisammat vaihtoehdot. 4.2 Kauran laatu Parhaat hehtolitrapainot tuottivat Iiris ja Meeri. Parhaat valkuaiset mitattiin aikaisissa Akselissa ja Eemelissä. HLP Kg RV % Jyväkolo % DON Akseli 58,1 12,1 8,7 0,38 Belinda 57,1 10,3 4,7 0,34 Eemeli 57,3 13,0 4,4 0,26 Fiia 59,4 11,7 6,1 0,41 Iiris 59,1 10,5 2,7 0,47 Meeri 58,8 12,3 4,7 0,25 Rocky 57,9 10,4 3,5 1,7 Steinar 56,7 10,8 3,4 0,6 Taulukko 11. Kauralajikkeiden laatutiedot. Taulukko 12. Kauran laatu alueittain
15 4.3 DON Ensin jokavuotinen riskikartoitus Hankkija on analysoinut viljavirrasta noin 7900 kauranäytettä. Osalle kauran tuottajista DON on konkretisoitunut alempana tilityshintana. Kun kauran DON raja-arvo elintarvikkeille ylittyy, kyseistä erää ei voida viedä ulkomaille esimerkiksi saksalaiselle kauramyllärille. Tästä erästä on saanut vientilaatua alemman tilityshinnan. Pahimmissa tapauksissa jopa kauppakelpoisuuden rajaarvo (8 mg/kg) ylittyy, jolloin erää ei voida lainkaan ottaa vastaan. Tänä talvena tilanne on keskimäärin parempi kuin edellisinä vuosina. Alueellisesti hometoksiiniongelma on pahin Uudellamaalla ja Keski-Suomessa. Alle 0,5 mg /kg 0,5-1,8 mg /kg 1,8-8 mg /kg Yli 8 mg /kg 2008 13 80 7 0 2009 47 52 2 0 2010 15 78 7 0 2011 58 23 18 0 2012 60 12 14 14 2013 59 21 18 1,5 2014 82 11 6 1,1 2015 85 8 6 1 Taulukko 13. Kauranäytteiden jakauma (%) DON-arvon mukaan omavalvonnassa 2008-2015. Taulukko 14. Taulukkoon on koottu alueellinen tulos maakunnittain vuodelta 2015. Taulukon sarakkeessa alle 1,8 mg on kerrottu alueen tulos, kuinka suuri osa kaurasta täyttää elintarvikelaadun vaatimukset. Sarakkeessa yli 1,8 mg kerrotaan sellaisen kauran määrä, joka ei täytä elintarvikelaatuvaatimuksia. Mikäli arvo ylittää rajan 8 mg, ei erästä voida tehdä myöskään eläinten rehua. Tällaista kauppakelvotonta kauraa on analysoitu noin 1 % kokonaismäärästä.
16 5. Havaintokaistat Muutaman vuoden aikana Hankkija on kylvänyt viljelijöiden pelloilla uusia ja tulevia viljalajikkeita rinnakkain. Havaintokaistat olivat Vihdissä, Elimäellä, Halikossa, Loimaalla, Seinäjoella ja Siilinjärvellä. Elimäellä, Loimaalla ja Vihdissä lajikkeet oli kylvetty kynnettyyn, sänkimuokattuun ja suorakylvettyyn maahan. Seinäjoelta löytyi sänkimuokkaus ja kyntö. Siilinjärvellä oli vain ohrat kynnetyssä maassa. Lajikkeet: Ohra Kaura Aukusti, Justus,Kaarle, Melius, Iron, Soulmate, Propino, Trekker Meeri, Steinar, Iiris Kevätvehnä Wappu, Wanamo, Marble, Draco Tautitorjunta tehtiin seuraavilla aineilla: Ohra Kaura Acanto + Proline Delaro + Folicur Xpert Kevätvehnä Amistar + Armure Koepaikat, lajikkeet ja toimenpiteet esiteltiin Hankkija verkkosivuilla. Jokaiselle kentälle pystytettiin postilaatikko, johon esittelymateriaali monistettiin. Lajiketietoa voi myös lukea QRkoodin avulla. Kesä-elokuun aikana oli kentille vapaa pääsy, lajikkeisiin ja viljelytekniikkaan oli mahdollista päästä tutustumaan milloin tahansa. Jokaisella kentällä pidettiin pellonlaitatilaisuus, johon koottiin asiantuntijat esittelemään lajikkeita ja kasvinsuojelua. Tilaisuuksissa kävi arviolta 2000 henkilöä. Jokainen ruutu puitiin koeruutupuimurilla ja laatu määritettiin pääosin Yaran Kotkaniemen koeasemalla. Paikkakuntakohtaisia tuloksia on esitelty talven viljelijätilaisuuksissa. 5.1 Yhteistulos Kaikkien kuuden paikan sato- ja laatutiedot on laskettu oheisiin taulukoihin. Ohran keskisato oli 6572 kg/ha. Parhaan sadon tuotti Soulmate-lajike, joka oli ensimmäistä vuotta näillä havaintokaistoilla. Kauran keskisato oli 6550 kg /ha. Parhaiten menestyi Iiris-lajike. Kevätvehnän parhaimmasta sadosta kisasivat Marble ja Drako. Kevätvehnän keskisato oli 6820 kg/ha.
17 HLP Hehtolitrapainoltaan raskainta satoa tuotti ohrista Soulmate, vehnistä Marble ja kauroista Steinar. Parhaat RV-%-tulokset saatiin aikaisista vehnistä Wappu ja Wanamo. Täytyy muistaa, että lannoitus kaikilla vehnillä oli sama. Mikäli myöhäisiä vehniä lannoitetaan Kasvuohjelmaohjeiden mukaisesti, saadaan niihinkin riittävästi valkuaista. Monitahoiset ohrat Aukusti ja Justus olivat ohrien parhaat, mikäli tarkastellaan pelkästään RV-prosenttia. Parhaan RV-sadon tuotti Melius. Tälläkin tunnusluvuilla Melius on oiva sikatilan lajike.
18 5.2 Halikko Halikon havaintokaistat olivat Joensuun kartanon pelloilla. Kokeet oli perustettu kynnettyyn maahan. Jokaista lajiketta oli kaksi ruutua; taudit torjuttuina ja ei-torjuttuina.
19
Tautitorjunnan tulos on esitetty kahdella pylväällä. Ensimmäisessä ei ole tauteja torjuttu ja toisessa tautitorjunta on tehty. 20
21
22 5.3 Elimäki Elimäen havaintokaistat oli kylvetty Helkalan Ranssille. Kylvöalustoina olivat kyntö, sänkimuokkaus ja suorakylvö. Lisäksi testattiin oraslannoituksen tehoa. Toiselta puolen ruutua torjuttiin taudit, joten lajiketta kohden tuli 8 ruutua.
23 Tautientorjunta Oheiseen taulukkoon on koottu tautitorjunnan vaste kg/ha lajitasolla. Elimäen kenttä kylvettiin kesäkuun viimeisellä viikolla. Näyttäisi olevan niin, että myöhäisillä kylvöillä tautipaine oli suurempi kuin aikaisin kylvetyillä. Vastaavan suuruista tautitorjunnan vastetta ei aikaisissa kylvöissä mitattu.
24 Eniten tautien torjunnasta näyttäisi hyötyvän kyntömenetelmä. Lisäksi taulukkoon on laskettu vasteena rahallinen arvo syksyn viljan hinnoilla. Tässä kohtaa on hyvä muistaa, että tautitorjunnan kustannus on vajaat 30 /ha. Elimäellä tutkittiin myös oraslannoituksen tehoa. Kaikilla viljalajeilla sato parani ja HLP parani. Taulukkoon on laskettu myös typpisato. Kaikilla viljalajeilla N-sato parani enemmän kuin lisälannoituksessa typpeä lisättiin. Oraslannoitus on tehokas tapa lannoittaa peltoa.
25 Mikä on paras käytäntö? Vertasimme lajitasolla sänkimuokattua menetelmää, ilman tautien torjuntaa ja lisälannoitusta, tapaukseen jossa ne oli tehty. Tulos on laskettu lisäsadoksi ja lisätuloksi vähennettynä kustannus tautiaineesta ja lisälannoituksesta. Lisätulo on melkoinen.
26 5.4 Siilinjärvi Siilinjärven kaista oli kylvetty Heikki Vartiaisen pellolle. Ruudut oli kylvetty kynnettyyn maahan. 7000 Siilinjärvi tautien torjunta 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 Aukusti Kaarle Justus Meliua Steinar Meeri Ei torjuntaa Taudit torjuttu
27 HLP Kg Rv % Ei torjuntaa Taudit torjuttu Ei torjuntaa Taudit torjuttu Aukusti 63,3 64,6 9,5 10,7 Kaarle 60,2 60,1 10,5 9,7 Justus 64,6 65,3 10 10,3 Melius 64,1 64,9 10,6 10,3 Steinar 51,5 51,6 11,6 11,3 Meeri 51,4 51,5 12,8 12,9 5.5 Seinäjoki Seinäjoen havaintokaistat oli kylvetty Lauri Hantulan pellolle. Kylvöt tehtiin talon omalla kylvökoneella. Sato korjattiin MTT Ylistaron puimurilla. Lajikkeet kylvettiin kynnettyyn ja sänkimuokattuun maahan. Ohralajikkeet tuottivat yllättävän samansuuruiset sadot. Sato
RV % 28 RV % Seinäjoki 13 11 9 9,06 11,7 10,8 9,2 9,2 9,4 9,4 9,2 11,9 11,1 10 9,5 11,4 9,7 9,4 7 5
29 7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 Tautien torjunnan vaste ohralla Aukusti Justus Kaarle Iron Propino Soulmate Trekker Ei torjuntaa Taudit torjuttu
30 Muokkausmenetelmä Seinäjoen kenttä oli kylvetty sänkimuokattuun ja kynnettyyn maahan. Parhaiten tällä pellolla vilja on kasvanut kynnetyssä maassa. Paikalla oli myös ns. 0 ruutu, johon ei mennyt lannoitetta ollenkaan. Parhaiten vertailussa pärjäsi kyntö.
31 5.6 Loimaa Loimaan lajikkeet kylvettiin Tuomas Levomäen pellolle. Tuloksia kerättiin kynnetystä, sänkimuokatusta ja suorakylvetystä pellosta. Kylvämään päästiin kesäkuun puolella. 6000 Loimaa sato Kg /ha 5000 4000 3000 2000 1000 0
32 5500 5000 4500 4000 3500 3000 2500 2000 Loimaa tautien torjunnan vaste kg/ha 745 485 591 Ohra Vehnä Kaura Ei terjuttu Torjunnalla sadon lisä
Kg /ha 33 5.7 Vihti Vihdin havaintokaista kylvettiin Kotkaniemen koetilalle 20.5. kynnettyyn, sänkimuokattuun ja suorakylvettyyn maahan. Muokkausmenetelmät ovat olleet pitkään samat samoilla paikoilla, joten tältä paikalta saadaan tietoa, kuinka maa tuottaa satoa kun se on ollut pitkään sänkimuokkauksessa ja suorakylvössä. Aivan vastaavanlaiset koejärjestelyt on tehty Loimaalla ja Elimäellä, mutta näillä paikoilla eri menetelmät ovat olleet omilla paikoillaan 1-2 vuotta. Tämän kokeet tulokset on saatu vain yhden maalajin pellolla ja näin tulosta ei voi yleistää kaikille maalajeille. Vehnien lisätoimenpiteeseen täällä on lisätty täydennyslannoitus: Amistar + Armure + 30 N /ha SS (BBCH 31-32) + 20 N /ha Typpiliuos + Mantrac Pro Vihti sato 8000 7000 6000 5000 4000 3610 3851 4077 4987 4175 4398 4803 5059 5722 6268 6443 5310 6720 7437 3000 2000 1000 0
RV % HLP Kg 34 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Vihti HLP Kg 72,8 75,8 75,8 74,6 61,8 64,8 62,6 65 63,7 64 65,3 55,9 52,1 52,3 Vihti RV % 14 12 10 8 6 4 2 0
35 Vihti Tjp g 60 50 40 41 43,8 42 42,6 53,4 47,1 48 37,9 37,2 38,4 42,8 39,5 37,7 41,7 30 20 10 0 Vihdin kentällä muokkausmenetelmät ovat olleet pitkään samoilla paikoilla. Useana vuonna peräkkäin (Ko-raportit 2011-2014) on kyntömenetelmä hävinnyt sänkimuokkaukselle. Vuonna 2012 suorakylvö oli kynnön kanssa tasaveroinen menetelmä. Ohra Kyntö Sänki Suora Ei torjuntaa Taudit torjuttu Ei torjuntaa Taudit torjuttu Ei torjuntaa Taudit torjuttu Sato kg /ha 2142 2488 6053 6127 4083 4863 HLP Kg 62 62,8 65,7 66,6 62,9 64,6 RV % 8,9 8,9 10,2 10,5 9,9 10 TJP g 41,6 42,9 51,7 51,8 46,3 49,1 Kaura Kyntö Sänki Suora Ei torjuntaa Taudit torjuttu Ei torjuntaa Taudit torjuttu Ei torjuntaa Taudit torjuttu Sato kg /ha 4591 6023 7426 7545 6402 6947 HLP Kg 54,69 55,6 53 53,4 51,1 51,9 RV % 10,9 10,7 12,1 11,9 12,1 12,2 TJP g 38,6 39,8 39,7 40,7 39,5 39,3 Vehnä Kyntö Sänki Suora Ei torjuntaa Taudit torjuttu+ lisä lannoitus Ei torjuntaa Taudit torjuttu+ lisä lannoitus Ei torjuntaa Taudit torjuttu+ lisä lannoitus Sato kg /ha 4425 5005 6405 6989 5977 6436 HLP Kg 72,8 72,8 75,7 76,5 74,6 76,0 RV % 11,8 11,8 11,3 12,4 11,2 12,6 TJP g 39,6 39,6 40,5 41,4 36,7 37,1
36 6. Kasvuohjelmakokeet Vihdissä Kasvuohjelmalla paras sato uudesta lajikkeesta Uusien viljalajikkeiden Kasvuohjelmatutkimus tehdään Yara Kotkaniemen tutkimusasemalla. Ennen markkinoille tuloa uusi lajike on vähintään kaksi vuotta kokeissa sopivan lannoitus- ja kasvinsuojelusuosituksen laatimiseksi. Kasvuohjelmakoetoiminta varmistaa, että viljelijä saa uudesta lajikkeesta mahdollisimman hyvän hyödyn. 6.1 Kevätvehnä Uutuus kevätvehnä Calixo tuottaa suuren sadon. Porraskokeessa lannoitus on tehty kylvön yhteydessä kerralla. Sadon valkuaista voi nostaa jakamalla sallittu 165 kg typpeä useampaan osaan: esimerkiksi keväällä 100 kg typpeä pellon viljavuuden mukaan valitulla YaraMila lannoitteella ja kasvukaudella 1 tai 2 lisälannoitusta YaraBela Axanilla.
37 Kevätvehnän valkuaiseen voi vaikuttaa. Satoisat lajikkeet tarvitsevat paljon ravinteita, jotta niistä saadaan satopotentiaalin mukainen sato. Suurimmalla ympäristökorvauksen mukaisella typpilannoituksella Draco kevätvehnästä saatiin yli 7000 kilon sato. Lannoituksen jakaminen kolmeen osaan paransi valkuaistasoa merkittävästi. Täsmälannoitus Yara N-sensorilla kohdistaa typpilannoituksen tarkimmin.
38 6.2 Rehuohra Rehuohralta vaaditaan hyvää satotasoa ja mielellään korkeaa valkuaista. Rehustuksessa vilja on ennen kaikkea energiarehu. Kaarle-ohrasta saatiin 7000 kilon sato 120 typpikilolla, mutta valkuainen alkoi nousta vasta suuremmilla typpimäärillä.
39 Lisälannoitus 2-lehtivaiheessa on antanut hyviä sadonlisiä ohralla. Tässä kokeessa 50 kilon lisätypestä saatiin paras lisäsato oraslannoituksena, yli 1700 kiloa. Yara Megalab kasvianalyysit osoittavat, että fosforin puute on yleistä ohrissa. Tyydyttävässä ja sitä huonommissa fosforiluokissa fosforilannoitusta kannattaa kohdistaa viljelykierrossa ohravuoteen, erityisesti mallasohraa viljeltäessä. Fosfori parantaa satoa, suurentaa jyväkokoa ja nopeuttaa tuleentumista.
40 Korkeilla lannoitus- ja satotasoilla on tärkeää huolehtia sekä kasvitautien että laon torjunnasta. Moddus Evo paransi satotasoa ja ravinteidenottoa molemmilla lajikkeilla. Pystykasvusto on helppo puida eikä ränsisty ennen korjuuta. 6.3 Mallasohra Mallasohran lannoitus on muuttunut. Viime vuosina markkinoille tulleet mallasohralajikkeet ovat hyvin satoisia ja niiden valkuainen pysyy matalana korkeasta lannoitustasosta huolimatta. Lannoitus kannattaa jakaa niin, että kylvön yhteydessä käytetään 90-100 kg typpeä ja lisälannoitus annetaan kasvukauden mukaan korrenkasvuvaiheessa.
41 6.4 Kaura Hyvälaatuisella kauralla on kysyntää. Uudet kauralajikkeet tuottavat hyviä satoja ja suurta jyväkokoa, kun ne lannoitetaan satotason mukaan. Valkuaispitoisuus oli suurimmalla lannoitustasolla ka. 12 %. Kaura tarvitsee mangaania enemmän kuin muut viljat. Käyttösuositus YaraVita Mantrac Pro 1-2 l/ha.
42 Huippusadot tarvitsevat paljon ravinteita ja kauran on havaittu hyödyntävän ympäristökorvauksen maksimilannoituksen hyväkuntoisilla lohkoilla kannattavasti. Suurimmat lannoitemäärät kannattaa jakaa seuraavasti: noin 2/3 typestä YaraMila-lannoitteena kylvön yhteydessä ja loppuosa korrenkasvuvaiheessa. Ruis
43 Reetta-ruis kilpailee satotasossa hybridirukiiden kanssa. Huippusadot saadaan, kun kaikkiin viljelytoimiin panostetaan. Syksyllä käytetään YaraMila Y 6 l-annoitetta, jos fosforia saa käyttää ja keväällä fosforilannoitusta voi vielä tarvittaessa täydentää YaraMilalla. YaraBela Suomensalpietari on hyvä kevätlannoite, koska se sisältää booria. Boori edistää kukintaa ja estää torajyvien kehitystä.