JOKILAAKSOJEN NOSTE. Loppuraportti

JOKILAAKSOJEN NOSTE Loppuraportti Jokilaaksojen NOSTE -verkosto: Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymä Kalajoen Kristillinen Opisto Raudaskylän Kristillinen Opisto Reisjärven Kristillinen Opisto

1. MÄÄRÄLLINEN TARKASTELU 1.1. NOSTE-koulutuksessa aloittaneet, koulutuksen loppuun saattaneet ja suoritetut tutkinnot/osatutkinnot - Jokilaaksojen NOSTE -hankkeessa aloitti yhteensä 212 opiskelijaa - Koulutuksen suoritti loppuun 176 opiskelijaa - Ammattitutkinnon suoritti 57 henkilöä - Erikoisammattitutkinnon suoritti kaksi (2) henkilöä - Osatutkinnon suoritti 29 henkilöä - Tietokoneenkäyttäjän A-korttitutkinnon suoritti 47 henkilöä - Tietokoneenkäyttäjän @-korttitutkinnon suoritti kahdeksan (8) henkilöä - Pelkillä tukitoimilla palveltiin viittä (5) henkilöä - Viisi (5) opiskelijaa ei osallistunut tutkintosuorituksiin (näyttöön) koulutuksesta huolimatta - Opintonsa keskeytti 29 opiskelijaa Valtionosuusehtoisella koulutuksella opiskelleet (NOSTE-kelpoiset) eivät ole näissä luvuissa mukana. Yksittäisiä suoritteita voi tulla vielä marras-joulukuun 2009 aikana. 2. HAKEVA TOIMINTA 2.1 Toimenpiteet Jokilaaksojen NOSTE -hankkeessa oli käytössä erilaisia hakevan toiminnan keinoja, mm: - Työpaikkakäynnit jalkautuminen - Perusajatuksena oli, että kaikki tekevät hakevaa toimintaa työpaikkakäynneillä - Osaamiskartoitukset - NOSTE-esitelmät työmarkkinajärjestöjen paikallisosastojen kokouksissa - NOSTE-esitelmät yrittäjäjärjestöjen paikallisosastojen kokouksissa - Radiomainonta - Kauppakeskustapahtumat - Erilaisten tapahtumien järjestäminen ja osallistuminen - Ajattoman paikallisen NOSTE-lehden painaminen ja sen jakaminen erilaisissa yhteyksissä - Markkinointimateriaalit - Koulutuksen järjestäjien yhteisesiintymiset - sanomana NOSTE - Www-sivut - Ilmoitus kansalasiopistojen opinto-oppaissa - Perinteiset lehti-ilmoitukset - yms. Jokilaaksojen NOSTE Sivu 1

2.2 Hyväksi havaitut menetelmät - Jalkautuminen työpaikoille, toreille, kauppakeskuksiin - Koulutusta tarjotaan kysynnän mukaan, mutta kyllä erilaisten koulutuksen järjestäjien ja oppilaitosten verkosto toi myös omaleimaisen tarjonnan. - Periaatteessa kaikkien toimenpiteiden yhdistelmä ja monipuolinen esiin tuominen oli myös hyvä asia. - Yhteistyö työhallinnon kanssa - Jaoimme pyyhkeitä ihan positiivisessa mielessä (oransseja kylpypyyhkeitä, joissa NOSTE-logo) - Kansalasiopistojen opinto-oppaat oli erinomainen ilmoituspaikka - Porkkanapaidat (tapahtumissa oranssit T-paidat, joissa teksti ei keppiä vaan porkkanaa ) - Jaoimme tilaisuuksissa porkkanoita (porkkanan värisiä luomuporkkanoita) - Jossain määrin olemme onnistuneet, kun edelleen on pyrkyä NOSTE-opiskelijaksi. - Kaikki tekevät rekrytointia eli monet opettajat toivat NOSTE:tta esille, joten toiminta myös jalkautettiin - Yksilöllinen ja henkilökohtainen ohjauspalvelu (24 h). Yksi Jokilaaksojen NOSTE -hankkeen kautta valtionosuusehtoiseen perustutkintokoulutukseen ohjattu henkilö suorittaa vuoden 2009 aikana insinööri (AMK) -tutkinnon. Lähtöasetelma oli puuttuva peruskoulun jälkeinen tutkinto ja koulutus. Henkilön ohjaustoimet muuten aloitettiin yhtenä tammikuun sunnuntai-iltana n. kello 20:00. - Hakevassa toiminnassa on aidosti harkittava tutkintosuorituksia ilman valmistavaa koulutusta. NOSTE antoi potkua kahdelle henkilölle suorittaa tutkinto ilman valmistavaa koulutusta. Tämä tapahtui, kun henkilökohtaistamismääräystä vasta valmisteltiin. - YLEISESTI: Monikanavainen hakeva toiminta oli hyvää (tulimme esille monissa tapahtumissa ja erilaisissa medioissa) - Kotiäitien rekrytointi NOSTE-opiskelijoiksi (ATK-kortit) onnistui erinomaisen hyvin ja jatkossa moni varmaan suuntautuu myös ammatillisiin opintoihin. - NOSTE-tuloksia tulee vielä vuosien päästä NOSTE:en päättymisen jälkeen (NOSTE:een hakeva toiminta antoi monelle kipinän, joka vielä syttyy), tämänhetkinen elämäntilanne tms. ei vain nyt anna mahdollisuuksia opiskeluun. 2.3 Kriittinen tarkastelu, miksi jäätiin tavoitteesta - Toimintaa olisi tullut suunnata enemmän jalkautumiseen. - Rohkeutta olisi pitänyt olla enemmän, eli uskoa siihen, että hakevan toiminnan rahoitus jatkuu, vaikka myönnetään vuodeksi kerrallaan. Tämä olisi ehkä varmistanut pitkäjänteisemmän rekrytointitoiminnan suunnittelun. - Kritiikkiä on kohdistettava myös siihen, että työtön ei ollut NOSTE-kelpoinen. Kuka muu tarvitsee enemmän koulutusta oman työmarkkina-asemansa parantamiseksi kuin työttömänä oleva. Eli sanoma on siinä, että resurssia pitäisi olla työvoimakoulutuksen hankintaan yksittäiselle henkilölle, jos NOSTE-kelpoinen, olisi pitänyt tehdä laajassa mittakaavassa. Yleensä jäi sille tasolle, että yksittäisen opiskelijapaikan hankkiminen on kyllä mahdollista Yhteistyö paikallisella tasolla oli kuitenkin hyvää. - Hakevan toiminnan resurssia olisi voinut suunnata vielä enemmän uuteen toimintaan eli nyt osa hyödynnettiin vahvistamalla entisiä menetelmiä ja työtapoja. [Jokilaaksojen NOSTE] Sivu 2

- Rekrytoitiinko liian innokkaasti = hakeutumisvaiheen henkilökohtaistaminen jäi liian kevyeksi ja henkilöillä ei todellisuudessa ollutkaan edellytyksiä tutkinnon suorittamiseen - Noste-opiskelijoiden oppimisen ohjaukseen ym. tukeen ei satsattu riittävästi aikaa ja huomiota (ei ollut taloudellisista resursseista kiinni!!?, vaan enemmänkin aikapulasta tai ehkä työn organisoinnin puutteista) - Tietysti oli myös opiskelijoiden terveyteen, elämäntilanteeseen ja työtilanteeseen liittyviä syitä; mm. yksi Nosteessa aloittanut opiskelija, joka joutui terveydellisistä syistä keskeyttämään, on nyt uudestaan samaa tutkintoa suorittamassa omaehtoisena opiskelijana - NOSTE-hankkeen ja tavoitteiden informaatiota koko henkilökunnalle olisi tullut tehostaa. - Alueen pitkä ammatillisen koulutuksen historia oli NOSTE:en kannalta rasite, sillä monilla oli ammatillinen koulutus, tosin vanhentunut. - Hakeva toiminta toimi syklittäin. Aina kun siihen saatiin puhtia, se toimi vähän aikaa, mutta sitten vähitellen lopahti = ei ymmärretty sitä, että tätä joudutaan jatkossa tekemään ilman NOSTE:ttakin. 3. OPISKELUN OHJAUS JA NEUVONTA 3.1 Toimenpiteet - NOSTE-opiskelijat olivat haasteellinen ryhmä. Osalla oli selkeästi puutteelliset opiskeluvalmiudet, kun taas toiset ylittivät kaikki odotukset. Opiskelussa he edustivat ns. ääripäitä. - NOSTE oli erinomainen mahdollisuus hankkia osaamisen osoittava ammatti. Opiskelussa ja sen ohjauksessa oli mahdollista huomioida kohderyhmän erityistarpeet. - Noste haastoi myös meidät koulutuksen järjestäjinä tunnistamaan hakijoissa potentiaaliset tutkinnon suorittajat, vaikka pohjakoulutus oli heikko osaamisen tunnistamisen ja henkilökohtaistamisen kehittäminen. 3.2 Hyvät käytännöt - Hakevan toiminnan menetelmät tulivat tutuksi eri puolilta Suomea. - Aikuisten oppimisvaikeudet ja opintopolkujen kuopat tulivat tutuiksi ja tiedostetaan, jatkossa on kova haaste satsata oppimisen tukemiseen (jäi nyt liian vähälle). - Maksuton koulutus kiinnosti, saattoi olla jopa pieni kateuden aihe. Tosin on huomioitava, että kohderyhmän ulkopuoliset ovat saattaneet joskus saada maksuttomana koulutuksen, jonka nyt sai NOSTE:lainen. 3.3. Resurssien riittävyys - Hakevan toiminnan resurssi oli riittävä, mutta resurssi vain vuodeksi kerrallaan aiheutti ehkä jonkinmoista syklisyyttä toimintaan. Tässä suhteessa laki asetuksen sijasta olisi tuonut ehkä ensimmäisinä vuosina vakautta toimintaan. [Jokilaaksojen NOSTE] Sivu 3

- Opintojen rahoitus oli joustavaa yksittäisellekin opiskelijalle kun ensin löysimme yhteiset työtavat. - NOSTE-opiskelijoiden koulutukseen ja ohjaukseen sai lähes poikkeuksetta anomansa rahoituksen, jos osasi ja ymmärsi hakea. Koulutuksen järjestäjien kustannusten kirjautuminen ja jälkilaskenta oli osin puutteellista. 4. OPISKELUVALMIUDET JA TUKITOIMENPITEET 4.1. Toimenpiteet Ammatillisen koulutuksen puuttumisen joillain aloilla huomaa. Opiskelijat tarvitsevat ylimääräistä tukea ja ohjausta alan perusasioista, sillä valmiudet voivat olla heikohkot. Heikot tietotekniset taidot, luki- ja kirjoitusvaikeuksia Elämäntilanteesta johtuvat vaikeudet tutkinnon suorittamisessa, mikä tosin koskee monia muitakin aikuisopiskelijoita. Opiskelijat tarvitsevat siis paljon ohjausta ja pitäisi olla resursseja ylimääräiseen tukeen. NOSTE-opiskelijoille on järjestetty omana ryhmänään tukiopintoja esimerkiksi opiskelutaidoissa ja tietotekniikassa. Tämä oli hyvä käytäntö ja tasoitti ryhmän välisiä eroja. Huonojen tietotekniikan taitojen vuoksi järjestimme erillisiä ATK-kursseja ja testejä Tutkinnon suorittajien luki- ja kirjoitusvaikeudet ovat pakottaneet miettimään vaihtoehtoisia tentti- ja etätehtäväkäytäntöjä, lukiseulojen käyttö tuli mukaan. 4.2. Hyvät käytännöt NOSTE mahdollisti yksityiskohtaiset ohjaustoimet. Vaikea yksilöidä, miten aikuisohjauksen käytännöt kehittyivät, mutta valmiudet matalan pohjakoulutuksen omaavien henkilöiden ohjaukseen kehittyivät. Tämä osaaminen on jäänyt päälle, eli nykyisin valtionosuus koulutuksessakin tulee nähtyä ja huomioiduksi matalan pohjakoulutuksen omaava opiskelija. Mitä enemmän NOSTE-koulutuksen kanssa oli tekemisissä, sen sujuvammaksi huomasi prosessin hakevan toiminnan ohjauksesta koulutuksen rahoitukseen ja tutkinnon suorittamiseen saakka. Erinomaisen hieno käytäntö oli, että kun opiskelija oli kerran todettu NOSTE-kelpoiseksi, niin hänen ei tarvinnut sen jälkeen täytellä ylimääräisiä lomakkeita. 4.3. Resurssien riittävyys Opiskeluun ja opiskelun ohjaukseen sai riittävästi taloudellisia resursseja. Lähes poikkeuksetta anomansa määrän ja uskoakseni tarvittaessa ja tilanteen selkiydyttyä olisi ollut mahdollisuus saada lisärahoitustakin erityistapauksille. Koulutuksen järjestäjän tehtävä oli rahoitusresurssin jälkeen vastata muusta resursoinnista. [Jokilaaksojen NOSTE] Sivu 4

5. TYÖELÄMÄYHTEISTYÖ 5.1. Kolmikantayhteistyön toteutuminen Järjestötasolla kolmikantayhteistyö toteutui ihan hyvin. Yhteistyö on työnantajille resurssikysymys. Jokainen tunti, jonka työnantajan edustaja ja työntekijä ovat kehittämässä toimintaa, on pois tuotannosta. Tämä sama kustannus muodostuu huolimatta siitä toteutuuko yhteistyö työpaikalla tai sen ulkopuolella. Jalkautuminen ei auta siinä yhtään. Ammattiliitoilta oli erittäin vaikea saada luottamushenkilöiden yhteystietoja. SAK:n kouluttamia opintoluotseja ei kyselyistä huolimatta pahemmin näkynyt (meidän alueella). SAK:n edustaja ohjausryhmässä oli erittäin aktiivinen ja kiinnostunut asiasta. Paikallisen ammattiosaston kanssa saatiin aikaiseksi yksi ATK-korttikoulutus, jossa osa opiskelijoista oli NOSTE-kelpoisia. 5.2 Nosteen tuoma lisäarvo Kaikki yhteistyö kolmikannassa tuo lisäarvoa kaikkien osapuolien toimintaan. Pelkästään luottamuksellisilla henkilösuhteilla on suuri merkitys yhteistyössä. Kontaktit koulutuksen järjestäjän ja työelämän välillä lisääntyivät Yhteistyö paikallisten järjestöjen ja koulutuksen järjestäjien välillä parani. 5.3. Nosteesta syntyneet hyvät käytännöt Lisääntyneet yhteydet työpaikoille varmistavat tulevaisuuden työssäoppimispaikkoja, parantavat työllisyyttä ja varmistavat koulutuksen järjestäjälle tutkintosuoritusten osoittamismahdollisuuksia. 6. VERKOSTUMINEN 6.1 Verkostojen syntyminen ja kokoaminen Ensimmäisessä vaiheessa Nivala-Haapajärven ja Ylivieskan seutukuntien alueelta haettiin neljää NOSTE-hanketta. Oulun Lääninhallituksen evästyksellä koulutuksen järjestäjät evästettiin yhteistyöhön eli hakemaan yhteistä hanketta. Yksimielisyys löytyi ja alueelta haettiin Jokilaaksojen NOSTE -hanketta, jossa oli mukana neljä aktiivista ammatillisen koulutuksen järjestäjää sekä muussa yhteistyöverkostossa lukuisa määrä kansalaisopistoja ja alueen lukioita yms. [Jokilaaksojen NOSTE] Sivu 5

Yhteistyötä tehtiin myös Siikalatvan seutukunnan NOSTE-hankkeen kanssa. Lisäksi Jokilaaksojen NOSTE on osallistunut alueellisiin ja valtakunnallisiin tilaisuuksiin, joista on saatu virikkeitä toiminnan kehittämiseen. 6.2 Verkoston toiminta Verkoston toiminta oli alkuvaiheessa hallinnollisella tasolla hyvin aktiivista. Työtapojen vakiinnuttua toiminta siirtyi enemmän käytännön toteuttajien tasolle. 6.3. Yhteistyön kehittyminen yhdessä toimimisen suuntaan NOSTE-hankkeen yhteydessä muodostuneet verkostot toimivat edelleen ja uusia verkostoja erilaisten kehittämishankkeiden ympärille on ollut helpompi muodostaa. 7. HYVIEN KÄYTÄNTÖJEN JUURTUMINEN NOSTE:en yhteydessä kehittyneiden hyvien käytäntöjen juurtumisesta on jo selviä merkkejä. Osaamisen tunnistamisen ja henkilökohtaistamisen kehittäminen ovat olleet aktiivisesti työn alla ja kehittämisen kohteina eri hankkeissa. Henkilökohtaistaminen on auditoitu ja siihen on tehty paljon materiaalia. Osittain NOSTE-opiskelijat omana haasteellisena ryhmänään ovat olleet vaikuttamassa toiminnan kehittämiseen. Nämä käytännöt ovat myös vakiintuneet. NOSTE on siis pakottanut koulutuksen järjestäjän kehittämään opiskelijalähtöisempiä käytäntöjä ja kehittämään toimintaansa. Tämä työ jatkuu ja jo saavutetut tulokset ovat aktiivisesti käytössä. Lukiseulat ja opiskelutaitojen opetus ovat käytössä nykyään kaikilla opiskelijoilla, myös atk-taitoja kartoitetaan ja opetusta järjestetään tarpeen vaatiessa. Vaihtoehtoiset valmistavan koulutuksen tentti- ja etätehtäväkäytännöt ovat vakiinnuttaneet asemansa luki- ja kirjoitusvaikeuksia kärsivien opiskelijoiden kohdalla. 8.0 MITEN TYÖ JATKUU OPIN OVI -PROJEKTISSA Valtakunnallista OpinOvi-hanketta toteutetaan Pohjois-Pohjanmaan alueella OpinTorihankkeena. Hankkeessa hyödynnetään NOSTE-hankkeen yhteydessä muodostuneita verkostoja niitä edelleen laajentamalla. Lisäksi hyödynnetään NOSTE-hankkeen aikana kehittyneitä aikuiskoulutuksen ohjausvälineitä. Hyviä käytäntöjä tulee levittää OpinOvi-aluehankkeissa, mutta yhtä hyvin voi todeta kysyntälähtöisesti, että hyvät käytännöt leviävät, niille on tilausta. [Jokilaaksojen NOSTE] Sivu 6

Nivalassa 11.11.2009 Matti Peltola Rehtori, yhteistyöryhmän puheenjohtaja Jokilaaksojen NOSTE Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymä Heikki Yli-Olli Yhtymäjohtaja Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymä [Jokilaaksojen NOSTE] Sivu 7