OPS-seminaari: Korkeakouluopiskelijoiden hyvinvointi Hanna Laitinen, yliopistonopettaja Psykologian laitos
Jyväskylän yliopiston linjaukset opetussuunnitelmiin ja opetusohjelmiin lukuvuosille 2017-2020 Yliopiston strategian mukaan Student Life -toiminta tukee opinnoissa etenemistä ja hyvinvointia Opetussuunnitelmassa tulee huomioida, että kaikilla opiskelijoilla tulee olla mahdollisuus osallistua akateemista opiskelukykyä tukevaan opetukseen ja toimintaan. Opiskeluhyvinvointi on osa korkeakouluorganisaation strategisia kestäviä eettisiä periaatteita ja käytänteitä. Hyvinvointityö on koko organisaation vastuulla
Korkeakouluopiskelijoiden hyvinvointi (Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimus 2012) Suurin osa opiskelijoista voi tutkimusten mukaan hyvin Diagnosoidun masennuksen ja ahdistuneisuushäiriön osuus on kaksinkertaistunut vuodesta 2000 alkaen Opiskelijoista 30% koki runsaasti stressiä. Yleisimmin stressiä aiheutti esiintyminen ja vaikeus saada otetta opiskelusta. Opiskelijoista 14 % koki hukkuvansa opintoihin liittyvään työmäärään. Opiskelijoista jännittämisen koki lievänä 36 % miehistä ja 39 % naisista ja suurena ongelmana 11 % miehistä ja 17 % naisista. Opiskelijoista viidellä prosentilla oli todettu oppimisvaikeus tai oppimiseen vaikuttava sairaus tai vamma (joista tavallisin lukivaikeus, 73 %). Opiskelijoista 46 % arvioi tulevansa taloudellisesti toimeen hyvin, mutta 15 % arvioi toimeentulonsa erittäin niukaksi ja epävarmaksi Eri mittareiden mukaan yksinäisiä oli 5 7 % opiskelijoista. Opiskelijoista 31 % koki, ettei kuulu mihinkään ryhmään. Korkeakouluopintojen aikana muiden opiskelijoiden kiusaamisen kohteena koki olleensa 5 % opiskelijoista ja henkilökunnan kiusaamisen kohteena 6,5 %
Hyvis-ohjaukseen hakeutumisen syyt (n=621) 40% 35% 30% Opiskeluun liittyvät asiat 25% 20% 15% 10% Elämäntavat Sosiaaliset suhteet Mielenterveys Stressinhallinta ja jaksaminen Muu syy (esim. talouteen liittyvät asiat, akuutti kriisi) 5% 0% Hyvis-ohjaukseen hakeutumisen syyt ajalla 1.9.2013-31.7.2015
Havaintoja Opiskelijoiden kynnys ottaa yhteyttä mielenterveysongelmien vuoksi on viime vuosien aikana madaltunut Mielenterveysongelmat alkavat usein jo paljon ennen opiskeluvuosia. Tavallisin mielenterveyden häiriöiden alkamisikä on 16 vuotta. Kolme neljästä elämänaikaisesta mielenterveyshäiriöstä puhkeaa ennen 25 vuoden ikää. Opiskelun vaativuus nostaa ongelmia pinnalle. Itsenäisyys ja akateeminen vapaus haastaa opiskelijan aikaansaamattomuus ylisuorittaminen (Tossavainen 2016, hyvis-ohjaukset 2013-2015)
Opiskelijan toimintakykyisyys Mielenterveyden häiriöihin liittyy yhä leimaamista Opiskelija voi olla toimintakykyinen (opiskelukykyinen), vaikka hänellä olisi jokin sairaus yksilöllisyys: mitä vaikutuksia sairaudella on ratkaisee! mahdollisuus opiskella sairauspäivärahalla Opiskelukyky on toiminnallinen kokonaisuus, jossa eri osatekijät vaikuttavat toisiinsa - kyse on myös tasapainosta.
Meidän rooli opiskelijoiden hyvinvoinnin tukemisessa (1/2) Meidän tehtävä ei ole korkeakoulussa tehdä diagnooseja, vaan ottaa tarvittaessa opiskelijan hyvinvointi puheeksi opiskelijan kanssa, antaa realistista palautetta ja ohjata eteenpäin Meidän tärkein kysymys opiskelijalle: Miten voin auttaa sinua oppimisessa ja opiskelussa? Opiskelijan kuuleminen ja kuulluksi tuleminen Tiedostaa oman ohjaajuuden rajat (niin yliopiston sisällä kuin ulkopuolella)
Meidän rooli opiskelijoiden hyvinvoinnin tukemisessa (2/2) Hyvällä kontaktilla opiskelijoihin, hyvällä ryhmähengellä ja ohjauksella päästään parhaimmassa tapauksessa ennaltaehkäisemään esim. syrjäytymistä, oppimisvaikeuksia tai muita hyvinvointiin liittyviä ongelmia. Välittämisen ilmapiiri Vertaisuutta ja yhteisöllisyyttä vahvistavaan toimintaan kannattaa panostaa
Meidän rooli opiskelijoiden hyvinvoinnin tukemisessa: Kertausta ja konkretiaa (1/2) Opettaa opiskelijaa akateemisiin opiskelutaitoihin Esim. Määrittämään, mikä on riittävän hyvä (asioiden priorisointi) vs. kohtuuttomat tavoitteet Antaa asiantuntevaa ja pedagogisesti pätevää opetusta ja ohjausta selkeyttä tavoitteisiin, tehtävänatoihin ja saavutettavaa ohjausta Luoda tukea antava vuorovaikutuksellinen opiskeluyhteisö Ymmärtävä kohtaaminen Olisi kiva jos joku joskus kysyis, miten sulla menee
Meidän rooli opiskelijoiden hyvinvoinnin tukemisessa: Kertausta ja konkretiaa (1/2) Tukea opiskelijan voimavaroja tarjoamalla 1) Ajankohtaista apua, mahdollisimman varhain ja matalalla kynnyksellä * Hyvis-ohjaus * Vertaisohjaus * Yksilölliset opintojärjestelyt(esteettömyysyhdyshenkilö) * Kielikeskuksen tarjoamat kurssit * Päihdeyhdyshenkilö 2) Ennaltaehkäisevää toimintaa * Korkeakoululiikunta * HYVY001-kurssi * Opiskelijan Kompassi
Hyvis-ohjauksen palautetta opiskelijoilta En tiedä kuinka kuormitettuja hyvikset ovat, mutta vielä voisi enemmän mainostaa vaikka fukseille sitä miten matalankynnyksen toimintaa tämä on ja vaikka kaikki meniskin ihan hyvin niin sieltä saattaa saada jonkun idean hommiensa parempaan järjestelyyn. asia mitä hyvikseltä vaaditaan on se, että hän kuuntelee ja osoittaa olevansa kiinnostunut henkilön ongelmista. Ei niinkään se, että ratkaisu löytyisi hyvis käynnillä vaan se, että saa muotoiltua ongelmansa sanoiksi.
HYVY001-kurssi: opiskelijoiden hyvinvoinnin proaktiivinen tukeminen Opiskelijoiden omat toiveet saada apua erilaisissa ongelmissa (KOTK 2012): stressin- ja ajanhallinta akateemiset opiskelutaidot, jännittäminen ihmissuhde/itsetunto-ongelmat. Tämä ei tunnu kivalta, mutta tätä kautta opin ja kehityn Kurssi oli mielestäni todella turha. Se ei opettanut minulle juuri mitään uusia asioita ja luennoilla istuessani oloni oli erittäin kyllästynyt. Varsinkin massaluentoina toteutettuna erittäin huono ratkaisu Kurssi antoi mielestäni työkalut itsenäiseen pohdiskeluun. Luennot olivat sopiva sekoitus teoriaa ja keskustelua niin luentosalin, pienryhmien kuin parin kesken. Itsenäisesti tehdyistä tehtävistä ajankäyttötehtävässä ja itselleen kirjoitetussa kirjeessä pääsi konkreettisesti myöntämään itselleen, mihin asioihin haluaisi muutosta hyvinvointinsa kannalta.