PAIJULAN KOULU Paijulan koulu Nousiaisten kunnassa. Alun perin rakennettu noin 1920 ja laajennus tehty 1970. Rakennuksen kerrosala on noin 528 m² ja huoneistoala noin 470 m². Rakennuksen arvioitu tilavuus on 1550 m³. Kokonaisuuteen kuuluu kaksi erillistä rakennusta, joista tämä nyt laadittu alustava kustannusarvio koskee vanhempaa varsinaista koulurakennusta. Rakennuksessa on tehty kuntoarvio Rakennustarkastus Oy:n toimesta elokuussa 2011. Kuntoarviosta on laadittu erillinen raportti 10.08.2011. Ohessa lainauksia raportista; -rakennuksen käyttötarkoituksen vuoksi monet yhteistilat joutuvat normaalia kovempien käyttörasitusten alaisiksi -kokonaisuudessaan rakennus on teknisenkäyttöikänsä viimeisellä kolmanneksella -rakennuksessa havaittiin kosteusvaurioita ja muita vaurioita, joilla on selvää vaikutusta rakennuksen käyttökelpoisuuteen -suositellaan rakenteiden kunnon selvittämistä esimerkiksi avaamalla rakenteita Kuntotutkimus kohteessa on tehty marraskuussa 2015 Tehokuivaus Oy:n toimesta. Tutkimusten yhteydessä rakenteita avattiin sekä otettiin materiaalinäytteitä laboratoriotutkimuksia varten. Nyt tehdystä Kuntotutkimuksesta on tätä alustavaa kustannusarviota laadittaessa käytettävissä valokuvat sekä alustava korjauslista. Lopullinen raportti kuntututkimuksesta saadaan kun rakenteista otetut laboratorionäytteiden tutkimustulokset valmistuvat. TIIVESTELMÄ HAVAITUISTA ONGELMISTA Rakennuksessa on ollut useita kosteusvaurioita, joiden korjaamisesta ei ole tarkkaa tietoa. Vuotojen aiheuttamia kosteusjälkiä on nähtävillä useissa kohdin. Vuosien kuluessa suoritetut useat muutos- ja korjaustyöt sekä niiden yhteydessä tehdyt erilaiset läpiviennit aiheuttavat, ilmastoinnin puuttumisen ohella sen, että ilmavirrat rakennuksessa ovat hallitsemattomat ja painerot tilojen välillä ovat suuret. Em. aiheuttaa sen että korvausilma tiloihin tulee hallitsemattomasti ala- ja yläpohjasta sekä rakenteiden kautta ja aiheuttaa sisäilma ongelmia. Kellarikerros Kellarikerroksen käytävässä on vaneroinnit kivirakenteisien seinien päällä, vaneroinnit ovat mikrobivaurioituneet alaosastaan. Kellarikerroksen kylmiöhuoneen pintalattiassa on kosteutta, kosteus johtuu todennäköisesti kondenssivesien valumisesta. Lattiapinnoitteessa on pinnoitevaurioita. Kellarikerroksessa sijaitsee vanha öljysäiliöhuone, öljysäiliöhuoneessa on voimakas polttoaineen haju. Yläpuolella on luokkatila, joka on voimakkaasti alipaineinen (paine-ero 18Pa) Kellarikerroksessa sijaitsevan keittiön pesupöytien runkokalusteet ovat kosteusvaurioituneita Siivoojan pesutilassa on lattialaatoitus paikoin kopo
WC:n ja pukuhuoneen väliseinän alaohjauspuu on kostea, kosteus johtuu kapillaarisesti nousevasta kosteudesta puurakenteisiin. Kellarin vanhoissa varastoissa on kosteuden aiheuttamia vaurioita Kellarikerroksen lattiarakenteiden kosteusarvot ovat lähes kauttaaltaan koholla, johtuen maaperästä kapillaarisesti nousevasta kosteudesta. 1. kerros Osa luokkahuoneisto on voimakkaasti alipaineisia, jolloin korvausilma tulee rakennusvaipan lävitse sekä ullakolta mm. sähkökeskuksen kautta. Aulassa on vanha vuotovahinko, putkikotelo on vaurioitunut Puukäsityöluokan tarvikevaraston lattialle on vuotanut vettä (käyttövesiputkivuoto), lattiasta on poistettu muovimatto, alapohjarakenne korjaamatta Puukäsityöluokan puupölynhallinta on puutteellinen Luokkatiloissa on villakatot, joista reunat ovat auki -> mahdollinen kuitulähde? Siirtoilmakanavat ovat osittain tukittu ja likaiset Ullakkokerros Ullakkokerroksessa kulkevat poistoilmakanavat katolle Ullakkokerroksessa on muutamassa kohtaa ollut vanha kattovuoto, jonka vuoksi kattoristikoiden välistä on poistettu eristettä Yläpohjan lämmöneristeenä on hiekkaa/sahanpurua/turvetta tms. Alapohja Alapohjassa on maatäytön päällä runsaasti orgaanista rakennusjätettä Alapohjassa on muutamasta eri kohdasta pudonnut lämmöneristeet, joista kohdin alapohja on kokonaan eristämätön Julkisivu/runko Hirsiseinän alaosassa on noin 8 jm matkalla vaurioita. Alimmainen hirsikerta on tältä osin kokonaan laho Julkisivulaudoitus on paikoin uusittava sekä maalauksen tarpeessa kauttaaltaan Laajennusosan ikkunat ovat alkuperäiset Laajennusosan julkisivulaudoituksen takana ei ole tuuletusväliä Räystäslaudoissa on paikoin lahovaurioita, paikoin korjattu Salaoja- ja sadevesijärjestelmä Rakennuksessa on osittainen salaojajärjestelmä -> ei toimi todennäköisesti riittävän tehokkaasti Sadevedet imeytyvät, sadevesijärjestelmän puuttumisen johdosta, sokkelin viereen pitäen maaperän kosteana rakenteen vieressä Vesikatto Vesikatteen alta puuttuu kokonaan aluskate mikä mahdollistaa kondenssiveden pääsyn ullakkotiloihin vesikaton puurakenteissa on useita kondenssiveden ja vuotojen aiheuttamia vahinkoja Huoltomaalauksen / uusimisen tarpeessa. Erkkerien ja ullakon ikkunoiden uusinta Räystäs rakenteet paikoitellen erittäin huonossa kunnossa ja lahoja
Ilmanvaihto ja paine-erot Rakennuksessa on koneellinen poisto, mutta korvausilmareittejä liian vähän. Ilmanvaihto järjestelmä ei vastaa nykyajan yleisiä vaatimuksia sekä aiheuttaa suuria paine eroja, jotka taas vaikuttavat oleellisesti sisäilman laatuun Rakennuksen poistoilmamäärää ei voi nykyisellään pienentää, koska on olemassa riski, että alapohjan eristeiden haju virtaa tämän jälkeen sisätiloihin. Lämmitysjärjestelmä lämmitysjärjestelmä on korjattu 1987 (öljykattila ja -poltin 1991) eikä vaadi muuta korjausta kuin mahdollisista tilamuutoksista sekä rakenteiden korjaamisesta aiheutuvat korjaukset Vesi- ja viemäriverkosto käyttövesiputkistot sekä osa viemäreistä on uusittu 1987 Putkistot osittain uusimisen tarpeessa SUORITETTAVAT KORJAUSTOIMENPITEET Kuten edellisetä kohdasta (Tiivistelmä havaituista ongelmista) käy ilmi, niin rakennus vaatisi suuren, kokonaisvaltaisen peruskorjauksen. Vaurioiden ja puutteiden korjauksenkin jälkeen rakennukseen jää useita ongelmakohtia, jotka aiheuttavat ongelmia ja kustannuksia tulevaisuudessa rakennuksen käytölle. Tilaratkaisut joudutaan osin toteuttamaan kompromisseilla, kuten esim. teknisentyön tilat sekä ruokahuolto. Rakennuksen energiatehokkuuden parantaminen vastaamaan lähellekään nykyisiä vaatimuksia on mahdotonta (nykyiset puru- ja sammaleristeet ala-ja yläpohjassa). Maaperästä rakenteisiin nousevan kosteuden katkaiseminen on käytännössä mahdotonta. Valtaosa rakenteista ja järjestelmistä oli tutkimuksissa arvioitu luokkaan 3 (1 4), välttävä ja uusimis- ja korjaustarve lähivuosina. Huonomman arvosanan saivat alapohja, ulkoseinät, välipohja, vesikatto, runkorakenteet, vesi- ja viemärilaitteet sekä ilmastointi. Alustavaa korjauslistaa kohteittain; Rakennuksen salaoja- ja sadevesijärjestelmä korjaaminen toimivaksi Alapohjan puhdistus orgaanisesta jätteestä sekä alapohjan ainakin osittainen uudelleen eristäminen Räystäsrakenteiden korjaus Vesikaton uusiminen / huoltomaalaus + kattoturvatuotteiden asennus yläpohjan ainakin osittainen uudelleen eristäminen kellarikerroksen lattiapintojen uusiminen (maaperästä nousevan kosteuden estäminen on lähes mahdotonta) Kellarikerrokseen seinistä tulisi poistaa vanerointi, puhdistaa pinnat (jyrsimällä), tasoittaa seinät sekä korjata ympäröivään tasoon Öljysäiliötila tulee puhdistaa sekä sinne tulee asentaa kanavapuhallin kellarikerroksen katto- ja seinäpintojen uusiminen
1.-kerroksen seinä-, lattia- ja kattopintojen uusiminen. Vääränlaiset ääneneristyslevyt on poistettava ja ulkoseinien kohdalla mahdollista rakenteen selkeyttämistä ja lisäeristämistä on harkittava KVV-tekniikan uusiminen, pohjaviemärit, sako-kaivot Laajennusosan ikkunoiden uusinta, käyntiovien uusinta Julkisivun huoltomaalaus, vaurioituneiden julkisivulautojen uusiminen sekä hirsikerran korjaaminen lahovaurioituneelta osin Ullakon siivous (palokuorma) Rakennukseen tulisi asentaa koneellinen ilmanvaihto ja rakentaa erillinen IV-konehuone osa sähköverkkoa on uusittava Suurin osa kiintokalusteista on korjaustyön yhteydessä uusittava. ALUSTAVA KUSTANNUSARVIO Alustava kustannusarvio on laskettu käyttäen Rakennustiedon julkaisuja Rakennusosien kustannuksia 2015 sekä Korjausrakentamisen kustannuksia 2015 sekä Talonrakennuksen Kustannustietoa 2013 (Haahtela). Kustannusarvioissa on lähdetty siitä olettamuksesta, että kartoituksissa nyt todetut ja tiedossa olevat viat ja vauriot sekä puutteellisuudet korjataan. Mikäli rakenteista otetuista näytteissä todetaan, että ala- ja yläpohjaeristeinä käytetyn sammaleet ym. on vaihdettava, ei niistä aiheutuvia kustannuksia ole tässä vaiheessa vielä huomioitu kustannusarvioissa. Kustannusarvioissa ei ole huomioitu mahdollisia tilojen muutostöitä. Haahtelan kustannustietokirjan mukaan uuden koulurakennuksen rakentaminen maksaa keskimäärin 2009 / m². Valpperin uuden koulun hinta oli 2279 / m². Neliöhinnoista rungon osuus on 20 %, ulkopinta 11 %, sisäpintojen osuus on 12 %, kalusteet 6 %, ikkunat 5 %, vesi- ja viemäri 5 %, ilmanvaihto 14 % ja sähkö 10 %. Paijulan koulun kerrosala on kellarin osalta 127 m² ja 1. kerroksen osalta 401 m². Vesikatto 621 m² x (7,61 +47,84) 34434,00 Kattolyhdyt 1500,00 Julkisivut, korjaus ja maalaus 437 m² x (6,18 + 23,66) 13040,00 Julkisivun lisä 4000,00 Korjattavan julkisivu osuus (lahovauriot) 5000,00 Ikkunat 12000,00 Alapohjaeriteistä uusittava (arvio) 80 m² x 86,00 6880,00 Yläpohjaeristeitä uusittava (arvio) 100 m² x 48,00 4800,00 Sisäpinnat, lattiat 528 m² x 39,50 20856,00 Sisäpinnat, katot 528 m² x 40,00 21120,00 Sisäpinnat, seinät 1500 m² x 7,50 11250,00 Kalusteet 15000,00 Vesi- ja viemäriputkien uusinta Rakennustarkastus Oy:n arvio (140000,00) 50 % uusitaan 70000,00 IV-kone ja laitetila (2009 x 528 m²) x 0,07 74253,00
Sähkötyöt 15000,00 Ryömintätilan puhdistus (2 ammattimiestä) 2 x 8h x 3 vrk x 36,00 1728,00 Jätteet 1 erä 2500,00 Sadevesiviemäröinti ja salaojat 98 m x 243,00 23814,00 Aloitus-, purku- ja suojaus (3 ammattimiestä) 3 x 8h x 10 vrk x 36,00 8640,00 Viimeistely- ja aputyöt (3 ammattimiestä) 3 x 8h x 10 vrk x 36,00 8640,00 Yhteensä 354455,00 YLEISKULU 12 % 42534,60 Yhteensä 396989,60 RAKENNUSLIIKKEEN KATE 8 % 31759,17 Yhteensä 428748,77 Suunnittelu ja valvonta 21000,00 YHTEENSÄ (alv 0%) 449748,77 Kerrosalahinta 449748,77 / 528 m² 851,80 / m² Huoneistoalahinta 449748,77 / 470 m² 956,92 / m² Valpperin uuden koulun kerrosalahinta oli 2279,00 Nousiainen 12.11. 2015 Matti Toivonen (tekninen johtaja)