PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet Kari Haavisto, STM
Alkoholin kulutus ennätystasolla 100 % alkoholia henkeä kohti 1901-2004 9 8 7 1919 kieltolaki 2004 matkustajatuonti + alkoholiveron alennukset 6 5 4 1914 vähittäismyynti kiellettiin 1932 väkijuomalaki 1995 uusi alkoholilaki 3 2 1969 alkoholilaki 1 0 1900 1910 1920 1930 1940 1950 1960 1970 1980 1990 2000
Alkoholin kulutus Alkoholin kokonaiskulutus asukasta kohden 100%:na alkoholina vuosina 1990-2006 * arvio 12 Litraa 10 8 6 4 2 0 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005* 2006* Tilastoitu kulutus Kokonaiskulutus Tilastoimaton kulutus
Huumeiden käyttö väestössä % 20 15 Miehet elinaikana 10 Naiset elinaikana 5 0 1992 1996 1998 2002 2004 Miehet viimeiset 12 kk Naiset viimeiset 12 kk Miehet viimeiset 30 pv Naiset viimeiset 30 pv
Päihde-ehtoinen asiointi 2003 Käytetyt päihteet 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Alkoholi Vain alkoholi Korvikealkoholi Liuotin tms. Lääke Kannabis Amfetamiini Opiaatti Joku laiton huume 1999 2003
Päihde-ehtoinen asíointi laskentavuorokautena vuosin 1987, 1991, 1995, 1999 ja 2003. 6000 5000 4000 3000 2000 Mielenterveyspalvelut Muu terveydenhuolto Päihdehuollon erityispalvelut Sosiaalitoimistot 1000 0 1987 1991 1995 1999 2003
Päihde-ehtoinen asiointi erityispalveluissa laskentavuorokautena 1987, 1991, 1995, 1999 ja 2003. 2000 Terveysneuvonta 1500 1000 A-klinikat ja Nuorisoasemat Asumispalvelu Ensisuojat Katkaisuhoito 500 Kuntoutus Päiväkeskus 0 1987 1991 1995 1999 2003
Palvelujärjestelmän haasteet Päihdehuoltolaki 1986 haastaa edelleen Peruspalveluiden rooli Terveyden huollon rooli Palvelujen saatavuus Päihteiden käytön muutokset Alkoholin käytön kasvu Huumeiden käytön kasvu Valtakunnalliset ohjelmat Palvelurakenneuudistus
hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen turvataan uusissa rakenteissa PARAS-hankkeen tavoitteet sosiaali- ja terveydenhuollossa PALVELUJEN TASA-ARVOINEN TURVAAMINEN KOKO MAASSA: perustasolla sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut järjestetään nykyistä suuremmalla väestöpohjalla aluetasolla sosiaalihuollon erityispalvelut ja erikoissairaanhoito järjestetään yhteisessä kuntayhtymässä
Sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuus Sosiaalitoimen ja erikoissairaanhoidon erityispalvelut Kivijalka = sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelut Perusta = hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen
Tavoitteisiin voidaan päästä vahvistamalla sekä kuntarakennetta että kehittämällä palvelurakennetta toimintatapoja uudistamalla rahoituspohjaa vahvistamalla
5 Kunnan ja yhteistoiminta-alueen muodostaminen asiakas/potilaslähtöisyys tärkein; palvelujen joustava käyttö lähipalveluiden turvaaminen; tätä myös hallinnollisten rakenteiden uudistamisen tuettava ehjät hyvin johdetut palvelukokonaisuudet sekä sosiaali- et terveydenhuollossa ja niiden välinen yhteistyö turvattu perusterveydenhuolto ja sosiaalitoimi tasavertaiset kumppanit sosiaali- ja terveystoimen yhteys kunnan muihin sektoreihin (opetus, liikenne, kaavoitus, nuoriso jne.)
ruspalveluissakin tarvitaan suurempaa estöpohjaa työnjako ja osaamien henkilöstön rekrytointi kustannusten ja palvelun satunnaisvaihteluiden hallinta tutkimus- ja kehittämistoiminnan vahvistaminen ja hyvien käytäntöjen tehokkaampi käyttöönotto
6 Laajaa väestöpohjaa edellyttävät palvelut sairaanhoitopiirijako pohjana: sosiaali- ja terveydenhuolto tasavertaisina, nykyisistä aluejaoista voidaan poiketa, kunnat suunnittelevat, millä pohjalla kuntayhtymät muodostavat uutta: sosiaalihuollon erityispalveluista huolehtiminen kehitysvammahuollossa erityishuoltopiirit eivät jatkossa enää pakkokuntayhtymiä voivat jatkaa vapaaehtoisina kuntayhtyminä sekä sosiaalipalveluissa että sairaanhoidossa tarvitaan myös erityisvastuualueittain/kuntayhtymää laajemmalla väestöpohjalla ja valtakunnallisesti keskitettäviä palveluja ja työnjakoa
yvinvoinnin ja terveyden edistäminen tehokas keino terveyserojen kaventamisessa ja syrjäytymisen ehkäisemisessä - edistää parhaiten myös kaikkien kuntalaisten hyvinvointia lisäksi keskeinen keino palvelutarpeen ja kustannusten kasvun hallinnassa edellyttää toimivaa ja hyvin johdettua kuntakokonaisuutta sekä tiivistä yhteistyösuhdetta kunnan muihin hallintokuntiin sekä muihin viranomais- ja yhteistyötahoihin säädetty myös kuntayhtymän erityiseksi tehtäväksi
Uudet rakenteet Palvelujen järjestämisvastuu säilyy kunnilla Yhteistoiminta-alueet, 20 000- (500 000?) sosiaalihuollon ja perusterveydenhuollon palvelut osittain sosiaalihuollon erityispalvelut Sosiaali- ja terveydenhuollon uudet kuntayhtymät jokaisen kunnan kuuluttava erikoissairaanhoidon, kehitysvammaisten erityishuollon ja sosiaalihuollon erityispalvelut valtakunnallista väestöpohjaa vaativat erityispalvelut yhteistyönä/ työnjaolla/yhteisillä toimintayksiköillä
Ohjaus Uudisteilla oleva TATO/Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma tukemaan Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen toteuttamista Tarkentaa ja tukee hallitusohjelman toteuttamista sosiaali- ja terveydenhuollon osalta; yhteen sovitetaan peruspalveluohjelman kanssa Myös kehittämishankejärjestelmä tarkoitus uudistaa; rahoitusta ohjataan suuriin hankekokonaisuuksiin
Tiedosta hyvinvointia 2 Laki kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta hahmotelmaa päihdepalveluiden sijoittumisesta puitelain mukaisesti (1/3) Seudullinen ehkäisevän päihdetyön ja päihdepalvelujen suunnittelu Päihdehuollon erityispalvelut Sosiaali- ja terveydenhuollo n yleiset palvelut Kunta tai yhteistoiminta-alue * Strategia ja organisointi Laajempaa väestöpohjaa edellyttävät palvelut - Erikoissairaanhoitolain kuntayhtymät Kuntayhtymä Kuntayhtymälle annettu erityisvastuualue Päihdehuollon erityispalvelujen avopalvelut Yleiset avopalvelut Yleiset laitospalvelut Päihdehuollon erityispalvelujen laitospalvelut Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus
Tiedosta hyvinvointia Laki kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta hahmotelmaa päihdepalveluiden sijoittumisesta puitelain mukaisesti (2/3) Kunta tai yhteistoiminta-alue perusterveydenhuollosta ja sosiaalitoimen tehtävistä huolehtiminen vähintään 20 000 asukasta ehkäisevän ja korjaavan päihdetyön koordinaatio ja kehittäminen lähipalveluina: päihteiden käytön tunnistaminen, varhaisvaiheen haittojen ehkäisy (mini-interventio); akuutit palvelut (katkaisuhoito, somaattiset ongelmat); hoidon tarpeen arviointi; hoitoon motivointi ja jatkohoitoon ohjaus; pitkäaikainen jatkohoito; matalakynnyksiset, päihteiden käytön haittojen vähentämiseen tähtäävät palvelut; huono-osaisuuteen liittyvät tukipalvelut seudullisina palveluina: päihdehuollon erityispalveluiden avohoito, vaativa katkaisuhoito, kuntouttava laitoshoito, jalkautuva päihdetyö, asiantuntija- ja konsultaatiopalvelut Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus
Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämishankkeiden yhteistyö Mielenterveys- ja päihdepalvelujen kokoaminen ja kehittäminen seudullisesti sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyönä HAKIJAN OPAS Valtionavustuksen hakeminen sosiaa ja terveydenhuollon kehittämishankkeillevuosina 2005 2007