VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN KIELIOHJELMAN TOTEUTUSSUUNNITELMA

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN KIELIOHJELMAN TOTEUTUSSUUNNITELMA Miia Lindström Hoitotieteen laitos Turun yliopisto Joulukuu 2010

SISÄLLYS 1 JOHDANTO.2 2 VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN STRATEGIA.3 2.1 Perusarvot.3 2.2 Strategiset tavoitteet.4 3 VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN KIELIOHJELMA..5 3.1 Kieliohjelman sisältö...6 3.2 Kieliohjelma sitoutuneena strategiaan.6 4 STRATEGIAN TOTEUTTAMINEN KÄYTÄNTÖÖN.7 4.1 Strateginen johtaminen.8 4.2 Strategian toteuttaminen 8 4.2.1 Muutosjohtaminen 9 4.2.2 Osaamisen johtaminen...10 5 VARSINAISSUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN KIELIOHJELMAN TOTEUTUSSUUNNITELMA..11 5.1 Visio ja perusarvot lähtökohtana toteutussuunnitelmalle...11 5.2 Kieliohjelma ja sen toteutussuunnitelma sidottuna VSSHP:in strategiaan.13 LÄHTEET..22 LIITE 1 Kieliohjelman tuloskortti 24

2 1 JOHDANTO VSSHP:n strategiassa 2007-2015 mainitaan tärkeimpänä perusarvona potilaslähtöisyys, lisäksi strategiassa olevassa potilaslähtöiset palvelut, mainitaan potilaan saavan hoitoa ja palvelua äidinkielellään, kun se on suomi tai ruotsi (VSSHP 2007). VSSHP:n alueella äidinkieleltään ruotsinkielisiä henkilöitä on 5,7 % (2009) (Kieliohjelma 2010). Tulevaisuuden muutosten ja laajenevan ruotsinkielisten alueiden yhteistyön edessä on VSSHP:ssä tehty toimenpiteitä. Sairaanhoitopiiriin on laadittu kieliohjelma, jonka tavoitteena on parantaa ruotsinkielistä hoitoa ja palvelua. Laissa potilaan asemasta ja oikeuksista (5 ja 6 ) mainitaan potilaan tiedonsaantioikeus ja itsemääräämisoikeus (Finlex 1992). Palvelun tarjoaminen potilaan äidinkielellä on ensisijaista näiden suhteen. Hoidon on tapahduttava yhteisymmärryksessä potilaan kanssa. Jotta potilas voi antaa tietoisen suostumuksen hoitoonsa, hänelle on välitettävä tietoa hoidosta ja hänen on ymmärrettävä vastaanotetun tiedon merkityksen (Leino-Kilpi & Välimäki 2006). Mikäli potilas ei saa riittävää kielellistä palvelua, ei voida taata sitä että potilas saa tarpeeksi informaatiota hoitoaan koskevista ratkaisuista. Tällöin hoito ei potilaan kannalta ole laadukasta. Puutteellisella tiedolla on vaikutuksia potilastyytyväisyyteen ja elämänlaatuun. Mikäli potilas ei saa palvelua äidinkielellään, sillä on merkitystä hänen autonomian ylläpitämiseen hoitotyössä. Potilaan autonomiaa hoitotyössä ei kunnioiteta, eikä häntä arvosteta tai kuulla, mikäli äidinkieltä ei oteta huomioon. (Leino-Kilpi & Välimäki 2006.) VSSHP:in kieliohjelmalla halutaan tarjota laadukasta, potilaslähtöistä hoitoa. Tämä työ on osa Turun yliopiston hoitotieteen laitoksen kurssia Gerontologinen hoitotiede, hallinto ja johtaminen, seminaarit ja harjoittelu. Tehtävänä on valmistella toteutussuunnitelma VSSHP:n kieliohjelmalle. Toteutussuunnitelman, tarkoitus on selvittää niitä keinoja joilla kieliohjelmaa voidaan toteuttaa käytännössä. Tarkoitus on löytää käytännön toimenpiteitä johtamisen ja organisoinnin näkökulmasta.

3 Toteutussuunnitelmaan on tehty samankaltainen tuloskortti kuten kieliohjelmaankin, jossa tavoitteet ja toimenpiteet ovat sidottuina VSSHP:in strategiaan 2007-2015. 2 VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN STRATEGIA Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin toiminta perustuu lakeihin. Erikoissairaanhoitolain mukaan sairaanhoitopiirin tehtäviin kuuluu olla vastuussa erikoissairaanhoidon järjestämisestä. Vastuutehtäviin kuuluu edelleen perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon toiminnan kokonaisuuden huolehtiminen sekä yhteistyön sujuminen sosiaalitoimen kanssa. Sairaanhoitopiirillä on toiminta-ajatus, jonka mukaan sairaanhoitopiiri lisää väestön terveyttä, elinvuosia ja sosiaalista hyvinvointia, ja tämän taustalla on hyvä johtaminen ja yhtenäinen toimintakulttuuri. Seuraavaksi lyhyesti esitetyt perusarvot ja strategia ovat VSSHP:n strategiasta vuosille 2007-2015. (VSSHP 2007.) 2.1 Perusarvot Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirillä on kuusi perusarvoa, jotka ohjaavat toimintaa. Ensimmäinen perusarvo on demokratia, mikä merkitsee sitä, että päättäjät ovat kansalaisten valitsemia, ja vastuussa siitä, että tarjotaan laadukasta ja toimivaa terveyspalvelua kohtuullisin kustannuksin. Toinen perusarvo on potilaslähtöisyys. Potilaslähtöisyyden sanotaan oleva VSSHP:n vahvin arvo. Sairaanhoitopiirin eettinen periaate on potilaiden hyväksi toimiminen, auttaminen ja heidän kanssaan myötäeläminen. VSSHP:ssä hoidetaan potilaita tasapuolisesti riippumatta heidän asuinpaikastaan, sukupuolestaan, varallisuudestaan, iästään tai muista yksilöllisistä ominaisuuksistaan. Oikeudenmukaisuuden perusarvo tarkoittaa myös työntekijöiden mahdollisuutta vaikuttaa työyhteisön kehittämiseen.

4 Tehokkuus merkitsee sitä, että sairaanhoitopiirin voimavaroja käytetään oikein suhteessa vaikuttavuuteen. Resurssien käyttöä arvioidaan jatkuvasti. Henkilöstön työhyvinvointiin panostetaan sairaanhoitopiirissä. Kannustava ja oikeudenmukainen johtaminen luo työhyvinvointia yhdessä osaamiseen sekä työolosuhteisiin panostaminen. Kuudes perusarvo on jatkuva uusiutuminen, eli uusien tietojen ja taitojen oppiminen korkeatasoisen tieteellisen tutkimuksen avulla. 2.2 Strategiset tavoitteet VSSHP:n strategiassa on määritelty menestystekijät ja tavoitteet. Potilaslähtöiset palvelut sisältävät palveluiden laadun, saatavuuden sekä valikoiman. VSSHP:n tärkein asiakas on potilas. Potilashoito on korkeatasoista, vaikuttavaa ja yksilöllistä. Hoito toteutetaan potilaan äidinkielellä, kun se on suomi tai ruotsi. Potilaan on saatava riittävästi tietoa omasta hoidostaan liittyvistä asioista, jotta hän pystyy osallistumaan sairauttaan koskeviin ratkaisuihin. Kiireellistä hoitoa tarvitsevat saavat hoitoa viipymättä. Hoitoon ja tutkimuksiin pääsy toteutetaan lainsäädännön mukaisesti. VSSHP:n sisäistä erityisosaamisen työnjakoa, esim sairaaloiden välillä suunnitellaan vuosittain. Tehokas toiminta merkitsee kokonaiskustannuksien, tuottavuuden ja vaikuttavuuden huomioimista. Hoidon oikea tuotantomalli sisältää tuotannon organisoinnin, sujuvat prosessit ja yhteistyön perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen kanssa. Hoitopalveluiden joustavuutta ja kustannustehokkuutta parannetaan mm. yksiköiden välisellä työnjaolla, keskittämällä toimintoja, lisäämällä avohoitoa ja kokeilemalla liiketoiminnallisia malleja. Hoitoprosessit organisoidaan uusiksi, prosessiorganisaatioksi. Sairaanhoitopalvelut tuotetaan moniammatillisissa tiimeissä. Kehitetään palveluketjuja erikoissairaanhoidon, terveyskeskusten ja kuntien välillä, vähentääkseen hoidon päällekkäisyyttä.

5 VSSHP kehittää ja vahvistaa korkeatasoista terveystieteellistä tutkimusta vahvassa yliopistollisessa yhteistyössä. Selkeällä organisaatiolla on tarkoitus tavoitella parempaa laatua ja tehokkuutta. Osaavaan ja hyvinvoivaan henkilöstöön panostetaan henkilöstön riittävyydellä, osaamisella ja hyvinvoinnilla. Rekrytointiprosessin avulla huolehditaan riittävästi ammattitaitoisesta ja osaavasta henkilöstöstä. Laaditaan kehittämissuunnitelma, jonka mukaan ylläpidetään ja kehitetään henkilöstön osaamista. Työhyvinvoinnin parantamiseksi kehitetään mm. yhteistoimintamenettelyjä, johtamista, avointa viestintää, työolosuhteita sekä edistetään virkistämistoimintaa. Kehittynyt infrastruktuuri strategiassa huomioi toimitilat, informaatioteknologian, koneet ja laitteet sekä logistiikan ja ympäristövaikutukset. Hyvä johtaminen ja yhtenäinen toimintakulttuuri ovat haaste organisaatiolle. Johtamiskoulutusta on lisätty ja sen laatua kehitetään. Toimintakulttuuri koko sairaanhoitopiirissä perustuu yhteiseen arvopohjaan ja yhteisesti hyväksyttyihin periaatteisiin. 3 VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN KIELIOHJELMA Suomen perustuslain 17 :n mukaan Suomen kansalliskielet ovat suomi ja ruotsi (Finlex 1999). Potilaslain 3 :n mukaan potilaan äidinkielen on hänen hoidossaan otettava huomioon mahdollisuuksien mukaan (Finlex 2007). VSSHP:n toiminta perustuu lakeihin (VSSHP 2007). Sairaanhoitopiiri on kaksikielinen. Erikoissairaanhoitolain 33 a :ssä säädetään, että kaksikielisissä sairaanhoitopiireissä sairaanhoito järjestetään sekä suomeksi että ruotsiksi, potilaan valitsemalla kielellä (Finlex 1989). Kaksikielisyyden velvoite kuuluu myös sairaanhoitopiirien alueille, esimerkiksi kunnille, jotka ovat yksikielisiä. VSSHP:ssä on laadittu kieliohjelma, joka hyväksyttiin VSSHP:n hallituksessa 31.08.2010. VSSHP:in kieliohjelma koskee ensisijaisesti seuraavia sairaaloita: Loimaan aluesairaala, Salon aluesairaala, Turunmaan sairaala, TYKS kantasairaala (kirurginen sairaala, Paimion sairaala, Raision sairaala, TYKS Vakka-Suomen sairaala ja Psykiatrian tulosalue.

6 3.1 Kieliohjelman sisältö Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin strategiassa mainitaan suomen- ja ruotsinkielisten saavan palvelua äidinkielellään. Sairaanhoitopiirin perusarvoissa mainitaan asiakaslähtöisyys, potilaiden oikeudenmukainen hoito ja yksilöllisyys tärkeinä tekijöinä toiminnassa. (VSSHP 2007.) Potilailla on oikeus saada tarpeeksi tietoa hoidostaan pystyäkseen osallistumaan hoitoon liittyviin päätöksiin yhteisymmärryksessä häntä hoitavien henkilöiden kanssa. Riittävän kielellisen palvelun puuttuminen saattaa johtaa hoidon vajavaiseen toteutumiseen. Myös potilastyytyväisyyteen äidinkielellä on suuri merkitys. Kieliohjelman avulla halutaan edistää VSSHP:in strategiaa ja konkretisoida sitä, miten strategian vaatima palvelu tavoitetaan. Strategisissa tavoitteissa, tehokas toiminta ja hoidon oikea tuotantomalli, on tavoitteina huomioida kielellisen palvelun kustannukset vuosittaisessa talousarviossa ja potilaan äidinkielen huomioiminen kaikessa asioinnissa, kuten materiaalit, tulosteet, kutsukirjeet, hoitopalautteet, ostopalvelut ja ruotsinkielinen palvelu joka osastolla ja poliklinikalla. Osaava ja hyvinvoiva henkilöstö on tärkeä tavoite jolla pyritään kehittämään henkilöstön kielitaitoja ja kannustamaan aktiiviseen kielenkäyttöön. Tavoitteena on, että henkilöstö osaa palvella ruotsinkielisiä potilaita heidän äidinkielellään. Henkilöstön tarpeen vaatimaa koulutusta järjestetään ja ruotsinkieltä aktiivisesti käyttävä henkilö saa kielenkäyttölisää. (Kieliohjelma 2010.) 3.2 Kieliohjelma sitoutuneena strategiaan VSSHP:n kieliohjelma on rakennettu niin, että jokaiseen VSSHP:n strategian menestystekijään on liitetty tavoitteita, tavoitetasoja, toimenpiteitä ja mittareita jotka edistävät kieliohjelman konkretisoimista. (LIITE 1) VSSHP:in kieliohjelman strategia on rakennettu tuloskortin mukaan. Tuloskortti perustuu Kaplanin ja Nortonin (2002) kehittämään Balanced Score Cardiin (BSC).

7 4 STRATEGIAN TOTEUTTAMINEN KÄYTÄNTÖÖN Strategiasta ei ole olemassa selkeätä, yhtenäistä määritelmää kirjallisuudessa. Kuitenkin kirjallisuudesta käy ilmi tietyt ominaisuudet jotka liittyvät strategiaan. Useimmiten strategia kuvataan kirjallisuudessa toimintasuunnitelmaksi, joka sisältää vision, päämäärän mitä tavoitellaan ja miten visio toteutetaan (Kauhanen 2004; Kaplan & Norton 2002; Hannus 2004; Tuomi & Sumkin 2010). Kauhanen (2004) ja Tuomi & Sumkin (2010) kuvaavat strategian sisältävän organisaation kolme päätehtävää, toiminta-ajatuksen, arvopohjan ja vision. Organisaation arvot ovat periaatteita jotka ohjaavat organisaation toimintaa sen ratkaisuissa ja päätöksissä, mutta ohjaavat myös käytännön työtä. Visio kuvaa organisaation tahtotilaa, sitä mitä tavoitellaan tulevaisuudessa. Hyvä visio on vahva ja suuntaa antava, innostaa henkilöstöä ja on merkittävä asiakkaalle. Toiminta-ajatus kertoo miksi organisaatio on olemassa ja mikä organisaation tehtävä on. Hyvä toiminta-ajatus luo perustan organisaation toiminnalle, on selkeä ja on kuvattu asiakkaiden silmin. (Tuomi & Sumkin 2010.) Strategian voi jakaa kolmeen tasoon, eli yritysstrategiaan, liiketoimintastrategiaan ja toiminnallisiin, operatiivisen tason strategioihin. Yritysstrategiassa määritellään, missä liiketoiminnassa halutaan olla mukana. Liiketoimintastrategiassa määritellään, miten yritys varmistaa menestymisen valituilla markkinoilla. Operatiivisia strategioita laaditaan liiketoimintastrategian toteuttamiseksi, ja niitä ovat esimerkiksi henkilöstöstrategia ja tutkimus- ja kehitysstrategia. (Viitala 2007.) Henkilöstöstrategiaa kehitetään tavoitteiden saavuttamiseksi ja sillä laaditaan henkilöstöpolitiikka henkilöstövoimavarojen johtamiselle. (Kauhanen 2004.) Tuomin ja Sumkin (2010) mukaan strategiaa katsotaan tänä päivänä joustavana, kehittyvänä ja dynaamisena kokonaismallina johon osallistuvat organisaation johto, esimiehet, henkilöstö ja asiakkaat. Strategian onnistumisessa korostuu kyky toteuttaa strategiaa käytäntöön. Tutkimusten mukaan organisaatioiden epäonnistumisissa ei niinkään havaittu ongelmia huonoissa strategioissa vaan strategian epäonnistuneissa

8 toteutuksissa. Strategian toteuttaminen edellyttää koko organisaation sitoutumista uusiin organisaatiokulttuureihin ja arvoihin. (Kaplan & Norton 2002.) 4.1 Strateginen johtaminen Strategian vieminen käytäntöön vaatii strategiaprosessin johtamista. Strategiaprosessissa määritellään strategian osat ja osallistutetaan johdon ja henkilöstön tekemään ja toteuttamaan strategia. (Tuomi & Sumkin 2010.) Kaplanin ja Nortonin (2002) strategialähtöisen organisaation periaatteiden mukaan strategia ilmaistaan ensimmäiseksi operatiivisina käsitteinä, BSC-mittaristona, jolloin strategiaa voidaan kuvata ja edelleen viestiä. Seuraavaksi organisaatio mukautetaan strategiaan, jolloin johdon tehtävänä on luoda synergia eli organisaation yhdenmukaisen tehtävän luominen. Kolmantena periaatteena strategiasta tehdään osa jokaisen työntekijän päivittäistä työtä, eli strategia viestitään johdon avulla koko henkilöstölle. Seuraavaksi strategia kehitetään jatkuvaksi prosessiksi. Tällä tarkoitetaan strategian yhdistämistä budjetointiprosessiin, strategian tarkastelua johtoryhmän kokouksiin ja strategian arvioimista, eli oppimis- ja omaksumisprosessia. Viidentenä periaatteena on organisaation johdon aloittama muutosprosessin käynnistäminen. Strategian onnistumiseen vaaditaan johdon ja esimiehien aktiivista osallistumista ja sitoutumista. Luodaan muutosta ohjaava johtamismalli, sisältäen esimerkiksi muutosta ohjaavia strategiaryhmiä ja kokouksia. Koska strategia on elävä ja muuttuva prosessi, johtamisessa on tärkeää osata tasapainottaa vakaata ja muuttuvaa tilaa. (Kaplan & Norton 2002.) Kaplan ja Norton (2007) katsovat strategian johtamisen olevan samanlainen prosessi kuin muutoksenkin hallinta ja johtaminen. 4.2 Strategian toteuttaminen Kaplan ja Norton (2007) ovat kehittäneet BSC-pohjaisen strategian toteuttamismallin. Toteuttamismalli on kuvattu kehänä. Mallin keskipisteessä on

9 organisaation strategia, joka on määritelty ja kuvattu selkeästi. Strategian ympärillä organisaation johto suunnittelee strategian toteuttamisen, ja tämän jälkeen yhteensuuntaistaa organisaation sekä työntekijät. Strategian toteuttamisessa integraatio, viestintä, koulutus, kannustaminen ja tiimityö korostuvat koko organisaatiossa ja kaikissa prosesseissa. Johtamisen tärkeä tehtävä on toimiminen ja jatkuva parantaminen. Strategian toteuttamista analysoidaan, toiminnasta opitaan ja sovelletaan ja edelleen suunnitellaan. (Kaplan & Norton 2007.) Organisaation on tärkeää sitouttaa henkilöstö strategiaan. Henkilöstö on se joka käytännössä toteuttaa strategiaa. (Kaplan & Norton 2002.) Strategian toteuttamisessa varmistetaan että henkilöstö ymmärtää strategian merkityksen. Ylin johto varmistaa sen, että strategia kattaa koko organisaation. Strategia selkeytetään ja viestitään arkitoimintaan organisaation joka tasolle. Eri tasojen vastuualueet selkiinnytetään. Johdon ja esimiesten on oltava sitoutuneita ja henkilöstön oppinut strategiatyöhön organisaatiossa, jotta strategiasta muodostuu jokaisen työntekijän työn väline. Organisaation on hyvä laatia toimintasuunnitelma, joka sisältää strategian toteuttamisen suunnitelman arjessa. Toimintasuunnitelma keskittyy strategian eteenpäin viemiseen. Toimintasuunnitelmassa määritellään aikataulu, kehittäminen (mitä? ja miten?), vastuuhenkilöt ja toteuttamisen arviointi. Suunnitelma sisältää vision, arvon, asiakkaat, kehittämisen painopisteet, osaamisen (resurssit), johtamisen, laajuuden ja arvioinnin. (Tuomi & Sumkin 2010.) 4.2.1 Muutosjohtaminen Uusiutuminen edellyttää sekä johdolta että henkilöstöltä motivaatiota oppia ja halua muuttamaan vanhoja toimintatapoja (Tuomi & Sumkin 2010). Muutosjohtajalta edellytetään myös kykyä delegoida tehtäviä työntekijöille ja edistää työntekijöiden itsenäisyyttä sekä kunnioittaa ihmisten yksilöllistä osaamista. (Vuorinen 2008). Riski tehtävän jalkauttamiselle on usein se, että henkilöstö pitää kiinni vanhoista toimintatavoista. Uusien käytäntöjen jalkauttamisesta on huolehdittava perusteellisesti. Henkilöstö ei, tutkimusten mukaan, välttämättä vastusta itse muutosta, vaan taustalla voi olla kokemus entisten työkäytäntöjen menettämisestä. Muutoshalukkuuteen vaikuttaa ensisijaisesti muutoksen syiden ja perusteluiden

10 ymmärtäminen. (Paasivaara ym. 2008.) Minzbergin et al (2005) mukaan paras tapa muuttaa käytäntöjä organisaatiossa on antaa muutosten tapahtua. Tämä tarkoittaa, että henkilöstön on saatava itse myös toteuttaa muutosta omalla tavallaan, jotta he löytävät tien muutokseen. Johdon tehtävänä on kuitenkin luoda suotuisat olosuhteet muutokselle. (Minzberg et al 2005.) John Kotter (1996) on tutkinut onnistunutta muutosta ja katsoo että se sisältää kahdeksan vaihetta. Ensimmäisissä kahdessa vaiheessa valmistellaan lähtökohdat. Autetaan ihmisiä huomaamaan muutoksen ja toiminnan tarve. Kootaan ryhmä vetämään muutosta. Seuraavaksi päätetään mitä tehdään. Muutokselle kehitetään visio ja strategia. Neljänneksi toteutetaan visio ja strategia. Valtuutetaan ihmisiä toimimaan, ja poistetaan mahdollisia esteitä. Kuudenneksi on tärkeätä saada aikaan lyhyen aikavälin onnistumisia. Muutoksia toteutetaan sinnikkäästi, eikä luovuteta, kunnes visio toteutuu. Viimeinen, kahdeksas vaihe on uuden kulttuurin luominen ja toimintatapojen juurruttaminen. On varmistettava että uudet toimintatavat tulevat tarpeeksi vahvoiksi syrjäyttämään vanhat perinteet. (Kotter & Rathgeber 2008.) 4.2.2 Osaamisen johtaminen Muutokset edellyttävät osaavan henkilöstön. Osaamisen johtamisen tarkoitus on organisaation, toiminnan ja henkilöstön osaamisen kehittyminen ja arviointi, jotta organisaatiossa pystytään suoriutumaan perustehtävistä. Osaamisen johtaminen merkitsee ennakointia henkilöstön osaamiseen liittyviin tarpeisiin, jolloin ehditään varmistamaan riittävät resurssit ohjaamaan osaamista strategian suuntaisesti. Erityisesti organisaation muutostilanteissa osaamisen johtaminen on arvokasta. Henkilöstö on motivoituneempaa ja muutosten läpivieminen helpompaa, kun henkilöstöllä on myönteisiä kokemuksia osaamisesta ja oman itsensä kehittämisellä. (Efeko 2005.) Kun henkilöstöä yhdensuuntaistaan strategian toteutuksessa, on otettava huomioon työntekijöiden tiedon ja taitojen kehittäminen. Työntekijöille tulisi tarjota mahdollisuus myös kehittää heidän henkilökohtaisia tavoitteitaan. (Kaplan & Norton 2007.) Strategiaa laadittaessa määritellään organisaation

11 ydinosaaminen. Organisaation ydinosaaminen muodostuu työntekijöiden yksilöllisestä osaamisesta. Ydinosaamista on mahdollista kehittää saamalla yksilöiden osaamisen organisaation yhteiseksi osaamiseksi. Määrittelemällä ja kehittämällä organisaation ydinosaamista voidaan innostaa työyhteisöä ja luoda mahdollisuuksia tulevaisuuteen. Strategian toteutuksessa toimiva johtaminen on keskeisessä roolissa. On tärkeää että johtajat itse ovat innostuneita työstään ja organisaation kehittämisestä, näin on mahdollista innostaa ja kannustaa työntekijöitä strategian toteutuksessa. (Tuomi & Sumkin 2010.) Työtehtävien ehkä lisääntyessä, henkilöstön innostaminen ja motivointi perustuu johtajan innostuneisuuteen ja haluun ohjata henkilöstöä toimintaan (Paasivaara ym. 2008). 5 VARSINAISSUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN KIELIOHJELMAN TOTEUTUSSUUNNITELMA VSSHP:in kielisuunnitelman tavoiteaikataulu on vuoden 2012 loppu. Kieliohjelman toteutussuunnitelma valmistuu joulukuussa 2010. Toteutussuunnitelma on laadittu sairaanhoitopiirin sairaalayksiköitä varten. 5.1 Visio ja perusarvot lähtökohtana toteutussuunnitelmalle VSSHP:in visio kieliohjelmaan liittyen on vahva ja suuntaa antava. Se innostaa henkilöstöä kielenkäyttöön ja on merkittävä potilaalle, sairaanhoitopiirin tärkeimmälle asiakkaalle, tarjoamalla palvelua hänen äidinkielellään silloin kun se on suomi tai ruotsi. Visiosta viestitään ja informoidaan koko organisaatiossa. Vision ja arvojen viestintä on selkeää ja toimivaa. Kieliohjelman visio ja arvot koskevat yhteisesti koko henkilöstöä. Varmistetaan että jokainen työntekijä sairaanhoitopiirissä on tietoinen visiosta ja arvoista.

12 Visiona VSSHP:n kieliohjelmaa koskien on se, että VSSHP kykenee tarjota palvelua sairaanhoitopiirissä potilaan äidinkielellä, silloin kun äidinkielenä on suomi tai ruotsi. Tavoitteena on sitoutunut johtajuus ja innostunut, motivoitunut henkilöstö joka kehittää ja käyttää suomen- ja ruotsinkieltään aktiivisesti. Potilaslähtöisyys on VSSHP:n vahvin arvo. Potilaslähtöisyydestä keskustellaan kaikilla sairaanhoitopiirin tasoilla. Potilaslähtöisyys kieliohjelmaa nähden merkitsee sitä, että potilaalle annetaan mahdollisuus valita kielen jolla haluaa palvelua, suomi tai ruotsi. Lähtökohtana on potilaan toive puhua äidinkieltään. Henkilöstö tarjoaa luonnollisesti palvelun potilaan toiveiden mukaisesti. Yksiköissä ymmärretään äidinkielen merkitys sairaalle ihmiselle, sekä asian tärkeys myötäelämisessä ja eettisissä periaatteissa. Potilaiden hoitaminen oikeudenmukaisesti merkitsee sitä, että suomen- ja ruotsinkieliset potilaat saavat äidinkielellään yksilöllistä palvelua. Hoito ja palvelu potilaan äidinkielellä ovat itsestäänselvyys joka yksikössä. Tehokkuuden perusarvo kieliohjelmaa nähden merkitsee resurssien oikein käyttämistä. Aktiiviset suomen- ja ruotsinkielten käyttäjät kohtaavat potilaat heidän äidinkielellään. Resurssien käyttöä arvioidaan jatkuvasti. Henkilöstön työhyvinvointiin panostetaan johdon ja esimiesten kannustavalla ja motivoivalla työotteella. Kielentaitoa ja käyttöä arvostetaan, kannustetaan ja henkilöstöä motivoidaan. Kielentaito ja käyttö on koko yksikölle positiivinen asia, se nostaa yksikön profiilia. Tyytyväiset potilaat vaikuttavat henkilöstön hyvinvointiin palkitsevasti. Ulkoisena kannustimena tarjotaan kielenkäyttölisää. Kielentaitoa ja käyttöä edistetään jatkuvalla tietojen ja taitojen oppimisella. Henkilöstölle tarjotaan mahdollisuuksia kehittää kielellistä osaamistaan.

13 5.2 Kieliohjelma ja sen toteutussuunnitelma sidottuna VSSHP:in strategiaan Potilaslähtöiset palvelut: Jotta äidinkieleltään suomen- ja ruotsinkieliset saavat palvelua äidinkielellään, on organisaatiota kehitettävä ja uusittava. Kieliohjelman toteuttamiseen on ensiarvoisen tärkeää viestittää strategiasta ja visiosta koko organisaatiossa. Tavoitteena on kieliohjelmaan ja sen toimenpiteisiin sitoutunut johto ja henkilöstö. Kieliohjelman strategiasta, visiosta, arvoista ja toiminnasta viestittäminen vastaa johto ja keskijohto. Kieliohjelman ja sen toteuttamiseen käytännössä sairaanhoitopiiri nimeää tai palkkaa henkilön määrätyksi ajaksi koordinoimaan toteuttamista. Koordinaattori voi olla esimerkiksi VSSHP:n kieliohjelman työryhmän jäsen tai kokonaan ulkopuolinen henkilö. Vaihtoehtoisesti tehtävät voisi jakaa useamman henkilön kesken. Koordinaattorin tehtävänä on toteuttaa kieliohjelman tuomia muutoksia ja uusiutumista yksiköissä. Koordinaattorin vastuulla on kieliohjelman toteutumisen arviointi ja seuranta vuoteen 2012 loppu. Nimetään yhteyshenkilöitä joka yksikköön. Yhteyshenkilöitä voi olla useita yksikössä. Yhteyshenkilöt muodostavat verkoston ja kokoontuvat säännöllisesti keskustelemaan ja edistämään kielenkäyttöä yksiköissä, näin tavoitellaan yhdenmukaista kieliohjelman toteuttamista. Yhteyshenkilöiden tehtävät määritellään ja he saavat tehtäviinsä koulutusta. Yhteyshenkilöiden tehtävänä on yhdessä esimiesten kanssa huolehtia käytännön kielenkäyttöön liittyvistä asioista yksikössä. Yhteyshenkilöt ovat nimettyjä joka yksikössä, ja potilaiden tulisi olla helppo ottaa heihin yhteyttä kielikysymyksiin liittyen. Yhteyshenkilöt tukevat työntekijöitä ja huolehtivat ruotsinkielisen palvelun toimivuudesta ja ylläpitämisestä yksikössään. Yhteyshenkilöt ovat vastuussa kieliohjelman seurannasta sen toteuttamisen jälkeen (vuoden 2012 jälkeen). Tavoitteena on että potilaat saavat riittävästi tietoa sairaudestaan ja hoidostaan. Yhteyshenkilöt vastaavat yksiköissään siitä että kirjallinen materiaali, hoidosta, sairauksista ja toimenpiteistä on saatavissa suomen- ja ruotsinkielillä. Sairaalan ja yksiköiden kyltit, opasteet ja informointi päivitetään, jotta potilaat saavat riittävästi tietoa sairaanhoitopiiristä ja sairaaloista. Sairaaloiden puhelinvaihteessa otetaan suomen- ja ruotsinkielen taidot huomioon. Tavoitteena on 100% tyytyväisiä potilaita kielellisen palvelun suhteen (suomen- ja ruotsinkielet). Tärkeimpinä kannustimina yksiköissä ovat esimiesten kannustus,

14 rohkaisu ja motivoiminen. Esimiehet esiintyvät hyvällä esimerkillä olemalla positiivisia ja avoimia kielikysymyksissä. Kielenkäytöstä keskustellaan kehityskeskusteluissa ja osastonkokouksissa. Kehityskeskusteluissa selvitetään ja edistetään positiivista asennetta ja osaamista kielenkäytön suhteen. Toinen tärkeä kannustin suomen- ja ruotsinkielenkäyttöön on kielenkäyttölisä. Esimies ehdottaa kenelle kielenkäyttölisää myönnetään. Ehtona kielenkäyttölisään on suomen ja ruotsinkielen jatkuva ja aktiivinen käyttö. Kun kielenkäyttölisä myönnetään, jaetaan samalla suomen/ruotsinlippu työntekijälle kannettavaksi, osoittaakseen potilaille, että on kielitaitoinen. Äidinkielen merkitystä potilaalle arvostetaan ja kunnioitetaan yksiköissä, niin että työn suunnittelussa otetaan mahdolliset järjestelyt huomioon. Esimiehet järjestävät yhdessä yhteyshenkilöiden kanssa hoidon yksiköissä mahdollisuuksien mukaan niin, että joka työvuorossa on ruotsinkielentaitoista henkilökuntaa. Hoito järjestetään niin, että kielitaitoiset työntekijät hoitavat äidinkieleltään ruotsinkielisiä potilaita, esimerkiksi tarpeen vaatien järjestävät/vaihtavat potilaan paikkaa osastolla. Tehokasta toimintaa tavoitellaan kieliohjelman suhteen huomioimalla hyvän kielellisen palvelun edellyttämät kustannukset vuosittain talousarviossa. Kieliohjelmaan ja sen toteuttamiseen laaditaan talousarvio. Hoidon oikealla tuotantomallilla tavoitellaan potilaan hoidon toteutumista kokonaisuudessaan hänen äidinkielellään, suomeksi tai ruotsiksi. Kirjallinen materiaali joka lähetetään kotiin potilaalle, on hänen äidinkielellään, suomeksi tai ruotsiksi. Kotiin lähetettävässä kutsukirjeessä mainitaan yksikön yhteyshenkilöt. Tekstin laatuun käännettynä kiinnitetään huomiota. Tavoitellaan käännetyn hoitopalautteen lähettämistä potilaalle yhtä nopeasti kuin alkuperäiskielellä. Riittävät kielenkääntäjien resurssit ovat tärkeitä. Ostopalveluissa huomioidaan sairaanhoitopiirin kielivaatimukset tarjouspyynnöissä.

15 Henkilöstön osaamiseen ja oppimiseen panostetaan sairaanhoitopiirissä. Tavoitteena kieliohjelman suhteen on se että jokaisessa yksikössä on suomen- ja ruotsinkieltä käyttävää henkilökuntaa. Henkilöstön osaamisen tarve ja toiveet kartoitetaan yksiköittäin. Kielikursseja järjestetään riittävästi ja säännöllisesti, jotta jokainen kiinnostunut työntekijä pystyy osallistumaan. Kielikurssiin osallistuminen tulisi olla työaikaa. Kielikurssien sisältö tulisi olla keskustelua ja kielenkäyttöä edistäviä. Luonteeltaan kurssien tulisi olla rentoja ja hauskoja, ja innostaa henkilöstöä käyttämään suomen- ja ruotsinkieltään aktiivisesti. Kurssien tavoitteena olisi myös positiivisen asenteen luominen ruotsinkielen käytölle. Kurssin pitäjä olisi henkilö joka on innovatiivinen ja kannustava. Kielikursseja olisi mahdollista järjestää erilaisia perustuen henkilöstön tarpeisiin, esimerkiksi teeman tai ammatin perusteella, kielikursseja suunnattu lasten lääkäreille, ensiavun sairaanhoitajille, puhelimen vastaajille tai laboratoriohoitajille. Kielikursseissa perinteiseen tapaan oppia, kielioppiin painottumisen sijasta kurssit voisivat olla rakenteeltaan keskustelua motivoivaa. Vapaaehtoisia kutsuvieraita voidaan käyttää opetuksessa. Henkilökunnalle lastenklinikalta voisi kutsua vieraaksi ruotsinkielisiä lapsia, joiden kanssa esimerkiksi keskustellaan tai pelataan pelejä. Myös ikääntyneitä ruotsinkielisiä henkilöitä voidaan kutsua keskustelemaan tai kertomaan elämästään. Ruotsinkielisiä filmejä, radiota, pelejä, musiikkia ja televisio-ohjelmia voidaan hyödyntää apuvälineinä. Lisäksi yksiköissä voidaan aktiivisesti harjoitella kielenkäyttöä esimerkiksi osastokokouksissa esittämällä osan asioista ruotsinkielellä. Kaksikieliset voisivat keskenään käyttää ruotsinkieltä yksiköissä. Henkilöstö voi yksiköissä kehittää omia tapoja harjoitellakseen kielenkäyttöä. Rekrytoinnissa otetaan huomioon hakijoiden kielitaito ja kielenkäyttö. Työpaikkailmoituksissa mainitaan sairaanhoitopiirin tavoite kielitaidon suhteen. Suomen- ja ruotsinkielten käytön edistämiseen selvitetään ja järjestetään mahdollisuuksia työnvaihtoon. Sairaanhoitopiiriin kuuluu Turunmaan sairaala, jossa on ruotsinkielellä toimivia yksikköjä. Muita vaihtoehtoja sairaanhoitopiirin ulkopuolella voisi olla esimerkiksi Ahvenanmaan keskussairaala, Länsi-uudenmaan sairaala Raaseporissa tai Vaasan keskussairaala.

16 Lisäksi voidaan selvittää mahdollisen apurahan saamista eri tahoilta, esimerkiksi Svenska Kulturfonden ja Folktinget. Apurahoja käyttämällä voidaan tarjota henkilöstölle apuvälineitä, esimerkiksi hoitotyön sanakirjoja ruotsiksi ja materiaalia ruotsinkielen kursseille. (Esimerkkinä Folktingetin jakaama selkokielisen suomiruotsi-sanaston hoitotyöhön nimeltään Jag är här för dig ). Seuraavaksi esitellään VSSHP:in kieliohjelman toteutussuunnitelma tuloskortin muodossa:

17 VSSHP:n strategiset tavoitteet Keskeiset tavoitteet kieliohjelmalle Tavoitetaso Toimenpiteet Mittarit Vastuuhenkilöt Potilaslähtöiset palvelut Äidinkieleltään suomen- ja ruotsinkieliset saavat hoitoa ja palvelua omalla äidinkielellään. 100% henkilöstöstä tietoinen kieliohjelmasta. Johto on sitoutunut kieliohjelmaan. Henkilöstö on sitoutunut kieliohjelmaan. Strategian viestittäminen. Informaatio kokouksissa. Tiedottaminen ohjelmasta henkilöstökokouksissa. Kannustus kielenkäyttöön. Positiivinen palaute kielenkäytöstä. Henkilöstön innostaminen. Henkilöstö tietoinen/ei tietoinen kieliohjelmasta. Palaute henkilöstöltä. Joka yksikössä on/ei ole suomen- ja ruotsinkielenkäyttäjiä ja vähintään yksi yhdyshenkilö. Johto. Keskijohto. Keskijohto. Esimiehet. Koordinaattori. 100% potilaista tyytyväisiä äidinkielelliseen palveluun ja hoitoon, kun se on suomi tai ruotsi. Suomen- ja ruotsinkielten aktiivinen käyttö yksiköissä. Potilastyytyväisyyskysely. Reklamaatio. Potilaspalaute. Koordinaattori. Yhteyshenkilöt. Jokaisessa yksikössä henkilökuntaa jotka saavat kielenkäyttölisää Kielenkäyttölisien myöntäminen. Kielenkäyttölisiä myönnetty/ei myönnetty yksiköissä. Esimiehet. Koordinaattori. Kieliohjelman koordinaattori VSSHP:issä. Koordinaattori nimeäminen. Koordinaattori VSSHP:iin nimetty/ei nimetty. Johto. Keskijohto

18 VSSHP:n strategiset tavoitteet Keskeiset tavoitteet kieliohjelmalle Tavoitetaso Toimenpiteet Mittarit Vastuuhenkilöt Potilaslähtöiset palvelut Äidinkieleltään suomen- ja ruotsinkieliset saavat hoitoa ja palvelua omalla äidinkielellään. Joka yksikössä kielitaitoinen yhteyshenkilö/-t Positiiviset asenteet suomenja ruotsinkielten käyttöön. Yhteyshenkilön/-öiden nimeäminen. Yhteyshenkilön lopettaessa työsuhteen, järjestetään hänelle seuraaja. Kehityskeskustelut. Informaatio osastokokouksissa. Keskustelu arvoista. Yhteyshenkilö/-t nimetty/ei nimetty yksiköihin. Asenteista ja arvoista keskustelu sisältyy/ei sisälly kehityskeskusteluihin. Esimiehet. Koordinaattori. Esimiehet. Yhteyshenkilöt. Suomen- ja ruotsinkielisten palveluiden ylläpitäminen. Kieliohjelman toteutumisen seuranta ja kehittäminen. Yhteyshenkilöiden koulutus. Yhteyshenkilöiden verkostoituminen ja yhteistyö yksiköiden välillä. Potilastyytyväisyyskysely. Reklamaatio. Potilaspalaute. Yhteyshenkilöt saavat/eivät saa koulutusta. Esimiehet. Yhteyshenkilöt. Koordinaattori. Yhteyshenkilöt listataan. Kokouksia ja yhteistyötä on/ei ole yhteyshenkilöillä.

19 VSSHP:n strategiset tavoitteet Keskeiset tavoitteet kieliohjelmalle Tavoitetaso Toimenpiteet Mittarit Vastuuhenkilöt Potilaslähtöiset palvelut Potilaat saavat äidinkielellään riittävästi tietoa tutkimuksista ja hoidosta. Jokaisessa yksikössä on kirjallista materiaalia tutkimuksista ja hoidoista suomeksi ja ruotsiksi. Kirjallisen materiaalin läpikäynti ja päivittäminen. Kielenkääntäjillä riittävät resurssit. Potilasasiakirjassa maininta potilaan äidinkielestä. Kirjallinen materiaali löytyy/ei löydy suomen- ja ruotsinkielisenä yksiköissä. Yksikköjen nettisivut päivitetty/ei päivitetty. Potilaan äidinkieli mainittu/ei mainittu potilasasiakirjoissa Yhteyshenkilö. Kielenkääntäjät. Jokaisessa yksikössä on suomen- ja ruotsinkielentaitoista henkilökuntaa. Yksikön toimintasuunnitelma suomen- ja ruotsinkielten palveluiden takaamiseksi. Työvuorojen järjestäminen. Yksiköissä toimintasuunnitelma tehty/ei tehty. Joka työvuorossa suomen- ja ruotsinkieltentaitoista henkilökuntaa, on/ei. Esimies. Yhteyshenkilö. Potilaat saavat riittävästi tietoa sairaanhoitopiiristä ja sairaaloista. VSSHP:n kyltit, logo ja kirjallinen materiaali ovat suomeksi ja ruotsiksi. Tiedotusyksikköön nimetään ruotsinkielisestä materiaalista vastaava. Kirjallisen materiaalin, sairaaloiden logojen ja kylttien läpikäyminen ja päivittäminen. Tiedotusyksikköön nimetty/ ei nimetty ruotsinkielisestä materiaalista vastaava. Kirjallinen materiaali, sairaalan logot ja kyltit ovat/eivät ole suomeksi ja ruotsiksi. Tiedotusyksikön ruotsinkielisen materiaalin tuottamisesta vastaava henkilö. Sairaaloiden puhelinvaihteissa palvellaan suomeksi ja ruotsiksi. Suomen- ja ruotsinkielenkäytön kartoitus. Kielikursseja puhelimeen vastaajille. Työvuorojen järjestäminen. Sairaaloiden puhelimiin vastaajista joka työvuorossa suomen- ja ruotsinkielentaitoinen, on/ei. Tiedotusyksikön ruotsinkielisen materiaalin tuottamisesta vastaava henkilö. Koordinaattori.

20 VSSHP:n strategiset tavoitteet Tehokas toiminta Hoidon oikea tuotantomalli Keskeiset tavoitteet kieliohjelmalle Hyvän kielellisen palvelun edellyttämät kustannukset huomioidaan vuosittain talousarviossa. Potilaan hoito toteutetaan kokonaisuudessaan hänen äidinkielellään suomeksi tai ruotsiksi. Tavoitetaso Toimenpiteet Mittarit Vastuuhenkilöt Kielenkäyttölisät, kielikurssit, vastuuhenkilöt, kääntäminen, materiaali ja tiedotus toteutetaan toteutussuunnitelman mukaisesti. Potilaalle kotiin lähetettävä materiaali on hänen äidinkielellään, suomeksi tai ruotsiksi. Potilaalle annettava kirjallinen materiaali yksiköissä, on hänen äidinkielellään, suomeksi tai ruotsiksi. Ruotsinkieliset potilaat ovat tietoisia yhteyshenkilöistä. Käännösten tilaajat saavat käännettävän materiaalin viipymättä. Kieliohjelman työryhmä ja koordinaattori laatii kieliohjelman ja toteutussuunnitelman talousarvion. Kutsukirjeet, informaatio, ohjeistukset ja hoitopalaute käännetään tarvittaessa potilaan äidinkielelle. Joka yksikössä huolehditaan kirjallisen informaation, opastuksen ja ohjeistuksen saatavuus suomeksi sekä ruotsiksi. Potilaalle kotiin lähetettävässä kutsussa informoidaan yhteyshenkilöistä. Kielenkäyttölisää myönnettäessä jaetaan merkit Riittävästi kielenkääntäjiä. Määrärahat huomioitu/ei huomioitu talousarviossa. Potilaspalaute. Kirjallinen materiaali on/ei ole päivitetty. Potilaskysely. Henkilöstö käyttää/ei käytä kielenkäytön merkkiä (suomen- ja ruotsinliput). Määritelty aika käännökselle toteutuu/ viivästyy. Kielenkääntäjien määrä. Tulosyksiköt. Hallintokeskus. Yhteyshenkilöt. Yhteyshenkilöt. Yhteyshenkilöt. Koordinaattori. Kielenkääntäjät. Hallintokeskus. Kirjallisen materiaalin kielellinen laatu on asianmukaista. Ostopalveluissa suomen- ja ruotsinkielten käytön vaatimus. Kirjallisen materiaalin tilaajien arviointi kirjallisen materiaalin laadusta. Ostopalvelujen tarjouspyynnöissä maininta kielellisen palvelun kuulumisen arviointiperusteisiin tarjouksen valintaan. Tyytyväisyyskysely. Ostopalvelujen sopimukset ovat tehty/ei tehty sisältäen suomen- ja ruotsinkielen palvelun tarjoavan tahon kanssa. Kielenkääntäjät. Koordinaattori. Tulosyksiköt. Hallintokeskus.

21 VSSHP:n strategiset tavoitteet Osaava ja hyvinvoiva henkilöstö Keskeiset tavoitteet kieliohjelmalle Henkilökunta osaa palvella suomen- ja ruotsinkielellä. Rekrytoinnissa huomioidaan kielitaito. Suomen- ja ruotsinkieltä käyttävä saa kielenkäyttölisää. Ruotsinkielen käytön edistäminen. Tavoitetaso Toimenpiteet Mittarit Vastuuhenkilöt Joka yksikössä riittävästi suomen- ja ruotsinkielitaitoista henkilökuntaa. Motivoivat ja innostavat kielikurssit jotka vastaavat henkilöstön toiveita ja tarpeita. Työpaikkailmoituksissa maininta kielitaidon eduista. Suomen- ja ruotsinkielen käyttöä kannustetaan. Työnvaihto ruotsinkielisiin sairaaloihin. Osaamisen kartoittaminen. Kielellisten tarpeiden ja toiveiden kartoittaminen. Järjestetään riittävästi kielikursseja. Kielikurssien määrän, sisällön ja rakenteen arviointi. Työhaastatteluissa suomenja ruotsinkielten taitojen osoittaminen. Jokainen aktiivisesti suomenja ruotsinkielen käyttäjä saa kielenkäyttölisää. Järjestetään mahdollisuus työnvaihtoon. Osaamisen kartoitus tehty/ei tehty yksiköissä. Kielellisten tarpeiden ja toiveiden kartoitus tehty/ei tehty. Kielikursseja tarjolla/ei tarjolla joka yksikön henkilökunnalle. Palaute kielikurssin käyneiltä. Kielenkäyttölisien määrä suhteessa rekrytoituun henkilökuntaan. Henkilöstö tietoinen kielenkäyttölisästä. Henkilökuntaa on/ei ole työnvaihdossa. Yhteyshenkilö. Koordinaattori. Keskijohto. Esimiehet. Yhteyshenkilöt. Koordinaattori. Kielenkäytön apuvälineiden käyttö tarvittaessa (esim. hoitosanasto). Apurahojen anominen. Apuvälineitä kielenkäyttöön käytettävissä/ei käytettävissä. Ruotsinkielen aktiivinen käyttö ja harjoittelu. Yhteyshenkilö kannustaa kielenkäyttöön puhumalla ruotsia kiinnostuneen henkilöstön kanssa. Kaksikieliset tai ruotsinkielenkäyttäjät puhuvat yksiköissä ruotsia keskenään. Ruotsinkieltä käytetään/ei käytetä henkilöstön keskuudessa. Osastokokouksissa on/ei ole suomen- ja ruotsinkielinen sisältö. Henkilöstö. Yhteyshenkilöt. Esimiehet. Osastokokouksissa esitetään asioita suomeksi ja ruotsiksi.

22 LÄHTEET EFEKO 2005 = Osaamisen johtaminen kuntasektorilla. 2005. Kuntaosaaja 2012- työkirja. Efeko Oy. Helsinki. Finlex 1989 = Erikoissairaanhoitolaki 33 a. www.finlex.fi/fi/laki. Luettu 24.05.2010. Finlex 1999 = Suomen perustuslaki 17. www.finlex.fi/fi/laki. Luettu 24.05.2010. Finlex 2007 = Potilaslaki 3. www.finlex.fi/fi/laki. Luettu 24.05.2010. Finlex 1992 = Laki potilaan asemasta ja oikeudesta 5, 6. Luettu 01.09.2010. Leino-Kilpi H, Välimäki M. 2006. Etiikka hoitotyössä. Werner Söderström Osakeyhtiö. 1.-3. painos. Helsinki. Hannus J. 2004. Strategisen menestyksen avaimet. Tehokkaat strategiat, kyvykkyydet ja toimintamallit. ProTalent OY. Jyväskylä. Kaplan R S, Norton D P. 2002. Strategialähtöinen organisaatio, tehokkaan strategiaprosessin toteutus. Talentum Media Oy. Jyväskylä. Kaplan R S, Norton D P. 2007. Strategian toteutus. Talentum Media Oy. Helsinki. Kauhanen J. 2004. Henkilöstövoimavarojen johtaminen. 5.-6. painos. WSOY.Porvoo. Kotter J, Rathgeber H. 2008. Jäävuoremme sulaa. Muutos ja menestyminen kaikissa olosuhteissa. WS Bookwell Oy. Porvoo. Minzberg H, Ahlstrand B, Lampel J. 2005. Strategy Safari. A Guided Tour Through the Wilds of Strategic Management. Simon & Schuster Inc. New York. Paasivaara L, Suhonen M, Nikkilä J. 2008. Innostavat projektit. Suomen sairaanhoitajaliitto ry. Helsinki.

23 Kieliohjelma 2010 = Tanner L, Jansson P-M, Kauppila M, Kylävalli M, Molin A, Rantanen J, Rönnholm M, Ståhlberg M-R. 2010. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kieliohjelma. Turku. Tuomi L, Sumkin T. 2010. Strategia arjessa, oivalluksia organisaation uudistajalle. WS Bookwell Oy. Porvoo. Viitala R. 2007. Henkilöstöjohtaminen. Strateginen kilpailutekijä. Edita Publishing Oy. Helsinki. VSSHP 2007 = Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin strategia vuosille 2007-2015. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin julkaisuja, sarja D nro 17, 2007. Vuorinen R. 2008. Muutosjohtaminen suomalaisessa yliopistosairaalassa osastonhoitajien ja sairaanhoitajien arvioimana. Akateeminen väitöskirja. Terveystieteen laitos. Tampere.

24 LIITE 1 Kieliohjelman tuloskortti Strateginen tavoite: Potilaslähtöiset palvelut Tavoite Tavoitetaso Toimenpiteet Mittari Äidinkieleltään suomen- ja ruotsinkieliset potilaat saavat hoidon omalla kielellään. Jokaisessa potilashoitoa antavassa yksikössä on yhteyshenkilöitä, jotka voivat kohdata potilaan hänen omalla äidinkielellään. Yhteyshenkilöiden tehtävät määritetään selkeästi. Yhteyshenkilöverkosto päivitetään säännöllisesti. Yhteyshenkilöt saavat korvauksen työpanoksestaan. Potilastyytyväisyyskys ely Reklamaatiot Potilaspalaute Potilaat saavat äidinkielellään riittävästi tietoa tutkimuksista ja hoidosta. Kaikki kirjalliset potilasohjeet ovat saatavina molemmilla kielillä (suomi/ruotsi). Yksiköt huolehtivat materiaalin antamisesta käännettäväksi. Potilasohjeet käännetty / ei käännetty. Kielenkääntäjillä on riittävät resurssit vastata kysyntään. Potilaat saavat riittävästi tietoa sairaanhoitopiiristä ja sairaaloista. Kaikki potilaille suunnattu materiaali on saatavilla molemmilla kielillä (suomi / ruotsi). Tiedotusyksikössä on ruotsinkielisestä materiaalista vastaava henkilö, joka toimii yhteistyössä kielenkääntäjien kanssa. Ruotsinkielisen potilasviestinnän kattavuus. Potilastyytyväisyyskys ely. Kaikki kyltit sairaaloissa ovat molemmilla kielillä. Nykytilanteen läpikäynti ja täydentäminen. Reklamaatiot Potilaspalaute

25 Strateginen tavoite: Tehokas toiminta Tavoite Tavoitetaso Toimenpiteet Mittari Hyvän kielellisen palvelun edellyttämät kustannukset huomioidaan vuosittain talousarviossa. Kaikilla tasoilla (tulosyksiköt, hallintokeskus) huomioidaan vuosittaisessa talousarviossa lakisääteisen kielellisen palvelun ylläpitämisen ja kehittämisen edellyttämät kustannukset. Seuraavien resurssien huomiointi talousarviossa: - kielilisä - kielenkäyttölisä - kielikoulutus - vastuuhenkilöt - kääntäminen Määrärahat huomioitu / ei huomioitu talousarviossa. - materiaalihankinnat - tiedotus Strateginen tavoite: Hoidon oikea tuotantomalli Tavoite Tavoitetaso Toimenpiteet Mittarit Potilaan äidinkieli huomioidaan potilaita kohdattaessa. Potilaille lähetettävä ma-teriaali lähetetään kokonaisuudessaan potilaan äidinkielellä. Kutsukirjeissä informoidaan potilaita yh-teyshenkilöistä. Yksiköt noudattavat keskitetysti annettua ohjeistusta potilaiden kohtaamisesta ja viestinnästä, jossa ohjeistetaan huomioimaan potilaan äidinkieli. Valmistellaan tarvittavat tarkistukset olemassa olevaan ohjeistukseen. Kehotetaan yksiköitä läpikäymään potilaille lähettämänsä materiaalin ja tekemään tar-vittavat päivitykset. Ohjeistus annettu Reklamaatiot Potilaspalaute Potilas saa hoitopalautteen oikealla kie-lellä viipymättä tai kiireettömässä Suomen- ja ruotsinkieliset potilaat saavat hoitopalautteensa äidinkielellään yhtä Huolehditaan kääntäjäresurssin riittävyydestä. Kääntäjien lukumäärä. Keskimääräinen viive

26 tapauksessa määräaikojen puitteissa. nopeasti. Käännöstilausten tekeminen sähköisesti. ennen kuin valmis käännös lähetetään tilaajalle. Sähköisten käännöstilausten osuus. Kääntämistä odottavien tekstien lukumäärä. Tekstin laatu ei saa käännettynä olla huonompi kuin alkuperäisen. Potilaan saamat kirjalliset materiaalit ovat kielellisesti asianmukaisia. Riittävä kääntäjäresurssi tarvittavaan oikolukuun. Kysely osastoilla menettelytavoista. Tilauksen tehneen spesialistin hyväksyntä niin purettuun alkuperäistekstiin kuin tehtyyn käännökseen. Tyytyväisyyskysely käännöstilaajien kesken. Kääntäjien lukumäärä. Ostopalvelujen hankinnassa huomioidaan kielellinen palvelu. Tarjouspyynnössä on olla maininta siitä että kielellinen palvelu kuuluu arviointiperusteisiin joiden pohjalta tarjous valitaan. Tarjouspyynnöissä on maininta kielellisestä palvelusta. Tarjouspyynnöissä maininta kielellisestä palvelusta / ei mainintaa. Kielellisten palvelujen sisältämien sopimusten lukumäärä verrattuna kielellisistä palveluista mainitsevien tarjouspyyntöjen lukumäärään. Kieliohjelman toteuttamista seurataan. Jokaisessa tulosyksikössä on nimetty yhteyshenkilö, joka seuraa kieliohjelman toimeenpanoa. Yhteyshenkilöt nimetään ja he muodostavat verkoston. Yhteyshenkilö nimetty / ei nimetty.

27 Ruotsinkielisen palvelun yhteyshenkilö tukee potilasta äidinkielisessä viestinnässä. Jokaisella osastolla ja poliklinikalla on yksi tai useampi ruotsinkielisen palvelun yhteyshenkilö, joka tukee yksikön henkilökuntaa ja potilaita äidinkielisessä viestinnässä. Yhteyshenkilöt nimetään ja yhteyshenkilöiden tehtävät määritellään. Yhteyshenkilöiden listaa ylläpidetään säännöllisesti. Yhteyshenkilöt nimetty / ei nimetty osastoittain ja tehtävät määritetty / ei määritetty. Yhteyshenkilölista päivitetty alle vuosi sitten. Yhteyshenkilöille järjestetään koulutusta. Koulutus ja informointi on toteutunet / ei ole toteutunut. Yhteyshenkilöistä informoidaan myös muulle henkilöstölle osasto- / klinikkatasolla. Tulosteet sairaanhoitopiirin ATK-ohjel-mista ovat saatavissa molemmilla kielillä. Ohjelmat tukevat kaksikielistä tulostusta. Ohjelmien taustatiedot on syötetty suomeksi ja ruotsiksi. Yksiköiden nimet käännetään ruotsiksi ja lisätään taustatietoihin. Taustatiedot ruotsiksi / ei ruotsiksi. Strateginen tavoite: Osaava ja hyvinvoiva henkilöstö Tavoite Tavoitetaso Toimenpiteet Mittari Henkilöstö osaa palvella ruotsinkielisiä potilaita heidän omalla Ruotsinkieltä osaavia ja käyttäviä on riittävästi. Eritasoisin kielikurssein vahvistetaan henkilöstön ruotsinkielen Kielilisien määrä

28 äidinkielellään. osaamista. Potilaskysely Kielikurssitarjonta on riittävä ja vastaa si-sällöllisesti henkilöstön tarpeita. Kurssien vastaa vuositasolla. määrä tarvetta Ruotsinkielen kurssien määrän, sisällön ja rakenteen arviointi. Kielikurssien määrä vuodessa Kehityskeskustelut Kurssin käyneen henkilöstön palaute Kelpoisuusehdoissa huomioidaan kielitaito. Rekrytoinnissa kelpoisuusehdot kielitaidon osalta ovat tarkoituksenmukaiset. Kielitaito varmistetaan rekrytoinnin yhteydessä. Kielilisien määrä Työpaikkailmoituksissa maininta, että kielitaito katsotaan eduksi. Ruotsinkieltä käyttävä henkilö saa kielenkäyttölisää. Kielilisän uudistaminen kielenkäyttölisäksi. Budjetoidaan kielenkäyttölisä yksiköihin. Kielenkäyttölisien määrä