VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN KIELIOHJELMA

Transkriptio

1 YTT Liite Hallitus liite VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN KIELIOHJELMA Työryhmä Lauri Tanner hallintojohtaja VSSHP Per-Mikael Jansson kielenkääntäjä VSSHP Marjo Kauppila ylihoitaja TYKS naistenklinikka Anja Kylävalli konservatiivisen tulosryhmän ylihoitaja VSSHP Annika Molin osastonsihteeri TYKS os. 420 Jussi Rantanen pääluottamusmies TYKS Mona Rönnholm talouspäällikkö - Turunmaan sairaala Marja-Riitta Ståhlberg ylilääkäri TYKS lastenklinikka / JR

2 2(7) Johdanto Suomi ja ruotsi ovat Suomen perustuslain 17 :n mukaan Suomen kansalliskielet. Julkisen vallan velvoitteena on huolehtia maan suomen- ja ruotsinkielisen väestön yhteiskunnallisista tarpeista samanlaisten perusteiden mukaan. Erikoissairaanhoidossa tämä julkiselle vallalle asetettu velvoite konkretisoituu sekä erikoissairaanhoitolain että kielilain säännöksin. Myös potilaan asemasta ja oikeuksista annetussa laissa (potilaslaki) korostetaan potilaan äidinkielen huomioimista. Potilaslain 3 :n mukaan potilaan äidinkieli on mahdollisuuksien mukaan otettava hänen hoidossaan ja kohtelussaan huomioon. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri on lain tarkoittama kaksikielinen sairaanhoitopiiri. Sairaanhoitopiirin alueella asuu henkilöä (vuonna 2009), joiden väestötietojärjestelmään merkitty äidinkieli on ruotsi. Tämä on 5,7 % koko sairaanhoitopiirin väestöstä. Erikoissairaanhoitolain 33 a :ssä on säädetty, että kaksikielisissä sairaanhoitopiireissä sairaanhoito järjestetään kuntayhtymän molemmilla kielillä (suomi ja ruotsi) siten, että potilas saa palvelut valitsemallaan kielellä. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä on jo aiemmin panostettu kaksikieliseen palveluun eritoten Turunmaan sairaalassa. Velvoite koskee kuitenkin koko sairaanhoitopiiriä eli myös sellaisia osavastuualueita, jotka muodostuvat vain yksikielisistä kunnista. Kielellisen palvelun toteutumisella on myös merkittävä vaikutus muiden potilaalle kuuluvien oikeuksien toteutumiseen. Ilman riittävää kielellistä palvelua jäävät potilaalle kuuluva oikeus saada informaatiota hoidostaan ja oikeus yhteisymmärryksessä osallistua hoitoaan koskevien ratkaisujen tekemiseen toteutumatta tai ne toteutuvat vajavaisesti. Tällä puolestaan on vaikutuksensa yleiseen potilastyytyväisyyteen ja jopa potilaan kokemaan elämänlaatuun. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin strategiassa on määrätty toimintalinjassa Potilaslähtöiset palvelut, että suomen- ja ruotsinkieliset potilaat saavat palvelun omalla äidinkielellään. Tämän ohjelman tarkoituksena on konkretisoida sitä, miten strategian mukaiseen tavoitteeseen päästään. Ohjelma on järjestetty sairaanhoitopiirin strategian mukaisesti siten, että kuhunkin strategian mukaiseen menestystekijään on liitetty yksi tai useampi tavoite, jolla edellä mainittua kielellistä tavoitetta toteutetaan. Kullekin tavoitteelle on määritelty erikseen tavoitetasot, toimenpiteet ja mittarit. Ohjelman tavoiteaikatauluna on vuoden 2012 loppu, johon mennessä tavoitteet on realistisesti arvioituna mahdollista toteuttaa. Ohjelman rakenteessa on mukailtu Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin voimassa olevaa kieliohjelmaa.

3 3(7) Strateginen tavoite: Potilaslähtöiset palvelut Potilas on Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin tärkein asiakas. Potilaan hyväksi toimiminen potilaslähtöisyys muodostaa vahvimman arvoperustan Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä. Tästä perusarvosta ei tehdä poikkeuksia missään olosuhteissa. Strategisten tavoitteiden mukaisesti potilas saa hoidon omalla äidinkielellään, ruotsiksi tai suomeksi. Potilas voi myötävaikuttaa hoitopaikkansa ja -ajankohtansa valintaan sekä häntä hoitavaan lääkäriin. Potilas osallistuu myös sairautensa hoitoa koskevien ratkaisujen tekemiseen. Potilasta informoidaan riittävässä määrin hänen sairauttaan koskevista hoidoista ja tutkimuksista. Viestintä potilaan kanssa tapahtuu hänen omalla kielellään. Tämä koskee sekä suullista että kirjallista viestintää. Tarvittaessa näiden tavoitteiden toteutumisessa avustaa osaston oma ruotsinkielisen palvelun yhteyshenkilö tai muu ruotsinkieltä taitava henkilökuntaan kuuluva. Kirjallinen, äidinkielellä annettava viestintä käsittää kutsukirjeet, hoito-ohjeet, loppuarviot, esitteet, kyltityksen ja myös sähköisessä muodossa olevat tiedot. Tavoite Tavoitetaso Toimenpiteet Mittari Äidinkieleltään suomen- ja ruotsinkieliset potilaat saavat hoidon omalla kielellään. Jokaisessa potilashoitoa antavassa yksikössä on yhteyshenkilöitä, jotka voivat kohdata potilaan hänen omalla äidinkielellään. Yhteyshenkilöiden tehtävät määritetään selkeästi. Yhteyshenkilöverkosto päivitetään säännöllisesti. Yhteyshenkilöt saavat korvauksen työpanoksestaan. Potilastyytyväisyyskysely Reklamaatiot Potilaspalaute Potilaat saavat äidinkielellään riittävästi tietoa tutkimuksista ja hoidosta. Kaikki kirjalliset potilasohjeet ovat saatavina molemmilla kielillä (suomi/ruotsi). Yksiköt huolehtivat materiaalin antamisesta käännettäväksi. Kielenkääntäjillä on riittävät resurssit vastata kysyntään. Potilasohjeet käännetty / ei käännetty. Potilaat saavat riittävästi tietoa sairaanhoitopiiristä ja sairaaloista. Kaikki potilaille suunnattu materiaali on saatavilla molemmilla kielillä (suomi / ruotsi). Kaikki kyltit sairaaloissa ovat molemmilla kielillä. Tiedotusyksikössä on ruotsinkielisestä materiaalista vastaava henkilö, joka toimii yhteistyössä kielenkääntäjien kanssa. Nykytilanteen läpikäynti ja täydentäminen. poti- katta- Ruotsinkielisen lasviestinnän vuus. Potilastyytyväisyyskysely. Reklamaatiot Potilaspalaute

4 4(7) Strateginen tavoite: Tehokas toiminta Molemmilla kansalliskielillä, suomeksi ja ruotsiksi, toteutettavaa lakisääteistä palvelua ei saa sivuuttaa resurssipuutteiden vuoksi. Talousarviossa tulee ottaa huomioon riittävä resursointi kielellisesti tasa-arvoisen kohtelun toteuttamiseksi. Tavoite Tavoitetaso Toimenpiteet Mittari Hyvän kielellisen palvelun edellyttämät kustannukset huomioidaan vuosittain talousarviossa. Kaikilla tasoilla (tulosyksiköt, hallintokeskus) huomioidaan vuosittaisessa talousarviossa lakisääteisen kielellisen palvelun ylläpitämisen ja kehittämisen edellyttämät kustannukset. Seuraavien resurssien huomiointi talousarviossa: - kielilisä - kielenkäyttölisä - kielikoulutus - vastuuhenkilöt - kääntäminen - materiaalihankinnat - tiedotus Määrärahat huomioitu / ei huomioitu talousarviossa. Strateginen tavoite: Hoidon oikea tuotantomalli Potilaan kohtaamiseen liittyvät prosessit on määritelty siten, että potilaan äidinkieli otetaan huomioon kaikissa tilanteissa. Sekä lähetteitä vastaanotettaessa että potilaan saapuessa sairaalaan varmistetaan potilaan äidinkieli ja kirjataan se tietojärjestelmiin. Varmistutaan siitä, että potilaan sairaalasta saamat kirjalliset materiaalit (kutsut, esitteet ym.) ovat kokonaisuudessaan potilaan äidinkielellä. Kutsukirjeissä mainitaan erikseen ruotsinkielisen palvelun yhteyshenkilöistä. Kaikki viestintä, joka ei kohdistu suoraan yksilöön (esim. kyltitys, internet) on kaksikielistä. Vuodeosastoilla ja poliklinikoilla potilaiden käyttöön annettava sairautta koskeva ja muu informaatio tulee olla käytettävissä ja esillä ruotsinkielisenä. Myös potilaiden viihtyvyydessä on äidinkieleen kiinnitettävä huomiota. Näistä seikoista huolehtiminen kuuluu ruotsinkielisen palvelun yhteyshenkilön tehtäviin. Kielilain mukaan kaikki potilaille kirjoitettavat ja luovutettavat asiakirjat annetaan ruotsinkielisille potilaille ruotsinkielisinä, mikäli potilas ei toisin pyydä. Sairaanhoitopiiri vastaa tämän lakisääteisen velvollisuuden täyttämisestä. Ahvenanmaan maakunnassa asuvien potilaiden kanssa viestitään ensisijaisesti ruotsinkielellä, Ahvenanmaan keskussairaalan kanssa aina ruotsinkielellä. Käännöspalvelut resursoidaan siten, että kielellisten ryhmien yhdenvertainen kohtelu turvataan. Sairaanhoitopiirin kilpailuttaessa ulkoisista ostopalveluista jotka sisältävät potilaskontaktin (esim. fysioterapia, ambulanssipalvelut jne.) tulee kielellinen

5 5(7) palvelu ottaa huomioon osana niitä tekijöitä jotka määräävät palvelun valinnasta. Kuhunkin tulosyksikköön nimetään vastuuhenkilö, jonka tehtävänä on seurata kieliohjelman toteutumista ja tukea yksikköjohtoa kieliohjelman toteuttamisessa. Nämä vastuuhenkilöt muodostavat verkoston, jonka tavoitteena on huolehtia kieliohjelman yhdenmukaisesta toteuttamisesta. Yhteyshenkilötoiminnan seuranta on ylihoitajatasoista ja ylihoitajat ovat vastuussa siitä että osastoille on nimetty yksi tai useampi ruotsinkielisen palvelun yhteyshenkilö. Yhteyshenkilöt ovat kaikkien asianomaisten tiedossa ha he tukevat toiminnallaan muuta henkilöstöä. Yhteyshenkilöiden tehtävät määritellään ja heille maksetaan tehtävien vaativuuden mukaista, myöhemmin päätettävää kielenkäyttölisää. Yhteyshenkilöistä koottavaa listaa päivitetään vuosittain ja lista on intranetin kautta kaikkien osastojen käytettävissä, jolloin kieliapua voi tarvittaessa pyytää oman osaston ulkopuoleltakin, sekä sisäisissä potilassiirroissa ottaa yhteyttä vastaanottavan osaston yhteyshenkilöön jotta siirto olisi potilaan näkökulmasta sujuvampi. Tavoite Tavoitetaso Toimenpiteet Mittarit Potilaan äidinkieli huomioidaan potilaita kohdattaessa. Potilaille lähetettävä materiaali lähetetään kokonaisuudessaan potilaan äidinkielellä. Kutsukirjeissä informoidaan potilaita yhteyshenkilöistä. Yksiköt noudattavat keskitetysti annettua ohjeistusta potilaiden kohtaamisesta ja viestinnästä, jossa ohjeistetaan huomioimaan potilaan äidinkieli. Valmistellaan tarvittavat tarkistukset olemassa olevaan ohjeistukseen. Kehotetaan yksiköitä läpikäymään potilaille lähettämänsä materiaalin ja tekemään tarvittavat päivitykset. Ohjeistus annettu Reklamaatiot Potilaspalaute Potilas saa hoitopalautteen oikealla kielellä viipymättä tai kiireettömässä tapauksessa määräaikojen puitteissa. Suomen- ja ruotsinkieliset potilaat saavat hoitopalautteensa äidinkielellään yhtä nopeasti. Huolehditaan kääntäjäresurssin riittävyydestä. Käännöstilausten tekeminen sähköisesti. Kääntäjien lukumäärä. Keskimääräinen viive ennen kuin valmis käännös lähetetään tilaajalle. Sähköisten käännöstilausten osuus. Kääntämistä odottavien tekstien lukumäärä. Potilaan saamat kirjalliset materiaalit ovat kielellisesti asianmukaisia. Tekstin laatu ei saa käännettynä olla huonompi kuin alkuperäisen. Riittävä kääntäjäresurssi tarvittavaan oikolukuun. Tilauksen tehneen spesialistin hyväksyntä niin purettuun alkuperäistekstiin kuin tehtyyn käännökseen. Kysely osastoilla menettelytavoista. Tyytyväisyyskysely käännöstilaajien kesken. Kääntäjien lukumäärä.

6 6(7) Ostopalvelujen hankinnassa huomioidaan kielellinen palvelu. Tarjouspyynnössä on olla maininta siitä että kielellinen palvelu kuuluu arviointiperusteisiin joiden pohjalta tarjous valitaan. Tarjouspyynnöissä on maininta kielellisestä palvelusta. Tarjouspyynnöissä maininta kielellisestä palvelusta / ei mainintaa. Kielellisten palvelujen sisältämien sopimusten lukumäärä verrattuna kielellisistä palveluista mainitsevien tarjouspyyntöjen lukumäärään. Kieliohjelman toteuttamista seurataan. Jokaisessa tulosyksikössä on nimetty yhteyshenkilö, joka seuraa kieliohjelman toimeenpanoa. Yhteyshenkilöt nimetään ja he muodostavat verkoston. Yhteyshenkilö nimetty / ei nimetty. Ruotsinkielisen palvelun yhteyshenkilö tukee potilasta äidinkielisessä viestinnässä. Jokaisella osastolla ja poliklinikalla on yksi tai useampi ruotsinkielisen palvelun yhteyshenkilö, joka tukee yksikön henkilökuntaa ja potilaita äidinkielisessä viestinnässä. Yhteyshenkilöt nimetään ja yhteyshenkilöiden tehtävät määritellään. Yhteyshenkilöiden listaa ylläpidetään säännöllisesti. Yhteyshenkilöille järjestetään koulutusta. Yhteyshenkilöt nimetty / ei nimetty osastoittain ja tehtävät määritetty / ei määritetty. Yhteyshenkilölista päivitetty alle vuosi sitten. Koulutus ja informointi on toteutunet / ei ole toteutunut. Yhteyshenkilöistä informoidaan myös muulle henkilöstölle osasto- / klinikkatasolla. Tulosteet sairaanhoitopiirin ATK-ohjelmista ovat saatavissa molemmilla kielillä. Ohjelmat tukevat kaksikielistä tulostusta. Ohjelmien taustatiedot on syötetty suomeksi ja ruotsiksi. Yksiköiden nimet käännetään ruotsiksi ja lisätään taustatietoihin. Taustatiedot ruotsiksi / ei ruotsiksi. Strateginen tavoite: Osaava ja hyvinvoiva henkilöstö VSSHP: n tavoitteena on kehittää palveluiden kielellistä tasa-arvoa. Kaksikielisyyteen positiivisesti suhtautuva asenne välittyy koko henkilöstöstä. Henkilöstö palvelee potilaita aina hänen omalla äidinkielellään. Rekrytoinnissa huomioidaan ruotsin kieltä hallitsevan henkilöstön tarve. Lähijohto seuraa kielikoulutuksen tarvetta kehityskeskustelujen yhteydessä. Henkilöstölle tarjotaan mahdollisuus kielitaidon kehittämiseen ja kannustetaan aktivoimaan ruotsinkielen taitoaan. Henkilöstölle järjestetään eritasoista ruotsin kielen koulutusta säännöllisesti vuosittain.

7 7(7) Tavoite Tavoitetaso Toimenpiteet Mittari Henkilöstö osaa palvella ruotsinkielisiä potilaita heidän omalla äidinkielellään. Ruotsinkieltä osaavia ja käyttäviä on riittävästi. Eritasoisin kielikurssein vahvistetaan henkilöstön ruotsinkielen osaamista. Kielilisien määrä Potilaskysely Kielikurssitarjonta on riittävä ja vastaa sisällöllisesti henkilöstön tarpeita. Kurssien määrä vastaa tarvetta vuositasolla. Ruotsinkielen kurssien määrän, sisällön ja rakenteen arviointi. Kielikurssien vuodessa Kehityskeskustelut määrä Kurssin käyneen henkilöstön palaute Kelpoisuusehdoissa huomioidaan kielitaito. Rekrytoinnissa kelpoisuusehdot kielitaidon osalta ovat tarkoituksenmukaiset. Kielitaito varmistetaan rekrytoinnin yhteydessä. Työpaikkailmoituksissa maininta, että kielitaito katsotaan eduksi. Kielilisien määrä Ruotsinkieltä käyttävä henkilö saa kielenkäyttölisää. Kielilisän uudistaminen kielenkäyttölisäksi. Budjetoidaan kielenkäyttölisä yksiköihin. Kielenkäyttölisien määrä