Journalistitutkimus 2010 Lehtimedian tulevaisuus tekijänäkökulmasta Kari Elkelä, Itella BI Heikki Nikali, Itella BI Markus Keränen, 15/30 Research Oy Riikka Lätti, 15/30 Research Oy Research series - Tutkimussarja 12/2010 Tutkimuksen julkistus 14.4.2010 1 FOR INTERNAL USE ONLY VAIN SISÄISEEN KÄYTTÖÖN
Sisältö 1. Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus 2. Lukijamääräodotukset 2010-luvulla 3. Lehti lukijatarpeiden tyydyttäjänä 4. Kehitysedellytykset ja muutoksenhallinta 5. Median käytön muutostrendit 6. Johtopäätökset 2
1. Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus 3
Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus Tutkimuksella selvitettiin sanomalehti- ja aikakauslehtijournalistien näkemyksiä paperisen ja sähköisen median nykytilasta ja tulevaisuudesta Tutkimuksen journalistikohderyhmät ovat Päätoimittajat ja toimitusjohtajat Toimitus- ja uutispäälliköt ym. esimiehet Toimittajat, vakituisessa työsuhteessa Toimittajat, freelancereina Kyselyn sisältö ja lomake ideoitiin Itellan, Aikakausmedian ja Sanomalehtien liiton yhteistyönä Tutkimus toteutettiin t t ttii 15/30 Researchin verkkokyselynä, k johon vastaajat t kutsuttiin sähköpostiviestillä Vastausprosentti oli 29 %, mitä voidaan pitää varsin hyvänä Kyselyn 550 vastaajasta 207 työskentelee sanomalehdissä ja 343 aikakauslehdissä Vastaajista 53 % on toimittajia, 22 % päällikkötasoa sekä 25 % päätoimittajia ja toimitusjohtajia. 4
Journalistitutkimuksen 2010 viitekehys Mediatrendit Netti asettaa normeja medioille Lukijat Miten lehdet onnistuneet tehtävässään ja mitkä ovat tulevaisuuden haasteet? Journalistit Miten tulevaisuuden trendeihin vastataan? Kiireisyys i muuttaa mediatottumuksia Viihteellisyyttä suositaan 5
2. Lukijamääräodotukset 2010-luvulla 6
Journalistien arviot oman lehtiryhmänsä paperilehtien ja verkkojulkaisujen lukijamäärien kehityksestä tulevaisuudessa Lisääntyy selvästi Lisääntyy jonkin verran Pysyy yyennallaan Vähenee jonkin verran Vähenee selvästi Paperilehdet, 2-4 vuotta 6 47 46 1 2 24 50 24 1 Paperilehdet, 5-10 vuotta 5 15 65 15 2 17 30 42 11 Verkkojulkaisut, 2-4 vuotta 17 68 14 1 17 73 10 Verkkojulkaisut, 5-10 vuotta 34 54 9 3 47 46 5 2 0% 20% 40% 60% 80% 100% 15/30 Research & Itella - KE 2009-11-03 Journalistitutkimus (n = 550), Lokakuu 2009 -Paperilehtien lukijamäärien arvioidaan laskevan lähivuosina ja erityisesti 2010-luvun jälkipuolella vähennystä ennakoidaan erityisesti sanomalehdissä -Verkkojulkaisujen kasvuun uskotaan vahvasti sekä lähivuosina että vuosikymmenen kuluessa aikakauslehdissä kasvuodotukset ovat hieman suuremmat 7
Paperilehtien tulevaisuus - Sanomalehdissä ollaan vakuuttuneita paperilehtien lukijain menetyksestä - Harvemmin ilmestyvissä i sanoma- ja paikallislehdissä l journalisteilla ill on hieman myönteisempi kuva paperilehden tulevaisuudesta Formaatti ei kiinnosta, toimitetusta tiedosta ei haluta maksaa, broadsheet on vaikea käyttöliittymä. (Nainen, 25-34 vuotta, Toimitus- tai uutispäällikkö tai vastaava esimiesasema, ) - Aikakauslehdistä paperilehden tulevaisuuteen uskotaan eniten asiakaslehdissä, hyvinvointi-, kauneus- ja terveyslehdissä sekä naistenlehdissä - Eniten lukijamäärien vähenemistä pelätään perhelehdissä ja harrastelehdissä Tarkalle kohderyhmälle tehdyt lifestyle-lehdet jatkavat menestymistään, tosin lehtikuolemia on odotettavissa. Muutamat hyvät pysyvät hengissä. (Nainen, 25-34 vuotta, Toimittaja, vakituisessa työsuhteessa, ) 8
Journalisteilla ja lukijoilla ristikkäiset käsitykset paperilehtien lähivuosien kehityssuunnasta Journalistit (lukijamääristä) Lukijat (tilausmääristä) 41 % +3% % +1 1 % 99% Tilausten lisäämissyyt lukijoilla - Kiinnostukset, harrastukset 23 % - Taloustilanne kohenee 17 % - Jatkossa aikaa lukea 14 % - Tiedontarve lisääntyy 13 % - Kokeilu, vaihtelunhalu 11 % Itsenäistyvillä nuorilla suurin lisäystarve Lukijoilla sanomalehden lukemistarve, muttei välttämättä rahaa tilata lehti Tilausten vähentämissyyt lukijoilla - Lehtien hinta, rahapula 27 % - Kiire, ajanpuute 18% - Ei tarvetta 17 % - Internet korvaa 9 % Paljon lehtiä tilaavilla suurin vähentämistarve Luopumisherkkyys tilauksista kasvanut, mutta tehokas tilausmyynti voi estää tilauskadon Vertailutieto lukijoista: Elkelä, Lehtibarometri, Marraskuu 2009, Itella tutkimussarja 40/2009 9
Mikä vaikuttaa lukijamäärien muutokseen? Miksi lukijoiden ja journalistien näkemykset eroavat? Aliarvioivatko journalistit paperisen sanomalehden selviytymiskyvyn ja yliarvioivatko he aikakauslehtien viehätysvoiman jatkumisen? Sanoma- ja aikakauslehtien verkkojulkaisujen uskotaan kasvavan vahvasti sekä lähivuosina että vuosikymmenen kuluessa Mistä tämä usko syntyy? Mistä verkkojulkaisujen lukijamäärien lisäys tulee? Vahvasta internet-uskosta huolimatta verkkojulkaisemisen tulevaisuus on vielä sumupilvessä ja sisältää monia ratkaisemattomia kysymyksiä: y y Millaisilla liiketoimintamalleilla verkkopalveluista tehdään tuottavia? Millaisia ovat aikakauslehden toimivat verkkoformaatit? Millaisiksi muodostuvat sosiaalisen median ja liiketoimintamedian roolit ja yhteistyömahdollisuudet? Miten internetin ilmaispalveluihin tottuneet kuluttajat saadaan maksamaan tiedosta ja viihteestä? 10
3. Lehti lukijatarpeiden tyydyttäjänä 11
Sanomalehtijournalistien arviot oman lehtensä kyvystä tyydyttää lukijain eri tarpeita ammattiaseman mukaan Keskiarvot asteikolla: 0 = erittäin huonosti... 100 = erittäin hyvin Lähiympäristön tapahtumien seuraaminen Puheenaiheiden saaminen Tiedon etsiminen Kotimaan tapahtumien seuraaminen Mainonnan seuraaminen Omien mielipiteiden muodostus Johonkin yhteisöön tai ryhmään kuuluminen Uteliaisuuden tyydyttäminen Itsensä sivistäminen Uusien ajatusten ja näkökulmien löytäminen Elämysten kokeminen Maailman tapahtumien seuraaminen Rentoutuminen Yksinäisyyden tunteen lievittäminen Toimittaja, vakituisessa työsuhteessa Toimitus- tai uutispäällikkö ym. esimies Kauniista kuvista ja taiteesta nauttiminen Päätoimittaja tai toimitusjohtaja Oman itsen ja elämän pohdiskelu 40 50 60 70 80 90 15/30 Research & Itella - KE 2010-02-05 Journalistitutkimus (n = 550), Lokakuu 2009 -Paikallisuus, puheenaiheet ja tiedonsaanti sanomalehtien vahvuutena -Johto arvioi sanomalehdet lähes kaikissa asioissa paremmaksi kuin esimiehet - Esimiehet puolestaan arvioivat lehdet kaikissa asioissa paremmiksi kuin toimittajat 12
Aikakauslehtijournalistien arviot oman lehtensä kyvystä tyydyttää lukijain eri tarpeita ammattiaseman mukaan Keskiarvot asteikolla: 0 = erittäin huonosti... 100 = erittäin hyvin Tiedon etsiminen Johonkin yhteisöön tai ryhmään kuuluminen Uusien ajatusten ja näkökulmien löytäminen Itsensä sivistäminen iitä i Puheenaiheiden saaminen Omien mielipiteiden muodostus Rentoutuminen Elämysten kokeminen Uteliaisuuden tyydyttäminen Oman itsen ja elämän pohdiskelu Kauniista kuvista ja taiteesta nauttiminen Yksinäisyyden tunteen lievittäminen Kotimaan tapahtumien seuraaminen Mainonnan seuraaminen Toimittaja, itt vakituisessa i työsuhteessa Maailman tapahtumien seuraaminen Toimitus- tai uutispäällikkö ym. esimies Päätoimittaja tai toimitusjohtaja Lähiympäristön tapahtumien seuraaminen 30 40 50 60 70 80 15/30 Research & Itella - KE 2010-02-05 Journalistitutkimus (n = 550), Lokakuu 2009 - erottuvat yhteisöllisyyden luojana ja sivistäjänä -Aikakauslehdissä eri journalistiryhmien näkemykset ovat varsin yhtenäiset -Aikakauslehtitoimitukset pienempiä ja homogeenisempia kuin suuret sanomalehdet, joissa on paljon työntekijöitä ja toiminnan hallintaan vaadittava byrokratia 13
Journalistien arvioita lukijatarpeiden tyydytyksestä Sanomalehdissä paikallisuus korostuu Paikallisuuden merkitys kasvaa, joten maakunnallisilla ja paikallislehdillä menee hyvin, jos vähäisetkin paikalliset uutiset tarjotaan ja osataan tarjota kiinnostavasti, samoin taustoittavien tietojen jakelu lisääntyy, henkilöistäminen = uutiset ihmisten kautta lisääntyy edelleen. (Nainen, 55-64 vuotta, Toimittaja, vakituisessa työsuhteessa, ) Aikakauslehtien vahvuutena arjen luksus ja elämykset Visuaalisten, elämyksellisten ja syvällisten juttujen avulla lukijat voidaan pitää uskollisina aikakauslehdille. Erikoislehdet; kun kohderyhmä on tarkoin tiedossa, aikakauslehdillä on mahdollisuus tarjota juuri heille suunnattua tietoa. (Nainen, 34-4444 vuotta, Toimitus- tai uutispäällikkö tai vastaava esimiesasema, ) 14 14 Itella & 15/30 Research 2010-04-11 2010-04-14
Lehdet täyttävät lukijoiden tarpeita huonommin kuin niiden tekijät kuvittelevat Media elämänkumppanina Elämykset ja rentoutuminen Uutisten seuraaminen 100 80 60 ASTEIKKO 40 100 = Tiedonhaku erittäin 20 hyvä. 0.. 0 = erittäin huono Media keskustelun tukena Kuluttajalle mieluisin sanomalehti Sanomalehtijournalistin oma lehti -Journalisteilla ylioptimistinen kuva lehdestään elämänkumppanina ja keskustelun tukena, myös elämyksellisyyttä yy yliarvioidaan selvästi lukijat kokevat hyödyt y pienemmiksi -Tiedonhausta lehtien lukijoilla ja tekijöillä on sama käsitys - Uutisten seuraamisessa journalistit aliarvioivat lehteään 15
Lehdet täyttävät lukijoiden tarpeita huonommin kuin niiden tekijät kuvittelevat Media elämänkumppanina Uutisten seuraaminen 100 80 ASTEIKKO 60 100 = 40 erittäin Tiedonhaku hyvä 20.. 0. 0 = erittäin huono Elämykset ja Media keskustelun rentoutuminen tukena Kuluttajalle mieluisin aikakauslehti Aikakauslehtijournalistin oma lehti -Journalisteilla ylioptimistinen kuva lehdestään elämänkumppanina ja keskustelun tukena, myös elämyksellisyyttä yliarvioidaan selvästi lukijat kokevat hyödyt pienemmiksi -Tiedonhausta ja uutisten seuraamisessa lehtien lukijoilla ja tekijöillä on sama käsitys 16
Miten lehtien tyydyttämät ä tarpeet jäsentyvät? Sanomalehtijournalistien mielipiteet polarisoituneet: sanomalehdet arvioidaan joko monipuolisesti tai rimaa hipoen erilaiset lukijatarpeet tyydyttäviksi ttä i Aikakauslehdillä nähdään enemmän erilaisia painotuksia Elämykset ja elämänkumppanuus korostuvat naisten, hyvinvointi- ja kotilehdissä Tiedonhaku painottuu uutis- ja ammattilehdissä Niukempi tarpeiden tyydytys on haasteena perhe- ja asiakaslehdissä 17
4. Kehitysedellytykset ja muutoksenhallinta 18
Sanomalehti- ja aikakauslehtijournalistien arviot media-alan kehityksestä seuraavien viiden vuoden aikana Täysin samaa mieltä Melko samaa mieltä En samaa enkä eri mieltä Melko eri mieltä Täysin eri mieltä Viihteellisyys vähentää journalismin uskottavuutta 30 29 48 46 7 8 13 16 2 1 Muutoksen suunta Journalismi muuttumassa yhä pinnallisemmaksi 16 51 8 21 3 17 47 12 21 2 Yleisöjen pirstoutuminen lisää printtilehtimäärää. 2 30 29 34 4 13 49 18 18 2 Kansalaisjournalismi li i vähentää arvostusta. t 3 25 13 42 16 7 26 14 40 13 Sähköinen media korvaa pääosin printtimedian. 1 16 12 47 24 0 15 15 54 16 15/30 Research & Itella - KE 2010-04-13 0% 20% 40% 60% 80% 100% Journalistitutkimus (n = 550), Lokakuu 2009 -Viihteellisyyden ja pinnallisuuden lisääntyminen koetaan journalismin haasteiksi -Paperilehtien täydelliseen korvautumiseen sähköisellä medialla ei uskota -Aikakauslehdissä uskotaan lehtimäärän kasvuun yleisöjen pirstoutuessa pienryhmiksi -Kansalaisjournalismia ei koeta isoksi uhkaksi mediajournalismille 19
Sanomalehti- ja aikakauslehtijournalistien arviot media-alansa eri kehitysedellytysten nykytilasta suurimmissa lehtiryhmissä Keskiarvot asteikolla: 0 = ehkäisee menestystä... 100 = edistää menestystä Lehtien keskinäinen kilpailu Työvälineet ja järjestelmät Kehitysedellytykset Työntekijäin käsitys kehittämisen suunnasta Valitut toimintastrategiat Esimiestyöskentely y Ylimmän johdon näkemykset Lehtien välisen yhteistyön nykytila Palkkiojärjestelmät Tulosmittarit Kehitysresurssit suhteessa muutostarpeisiin yhteensä yhteensä Vallitsevat ajankäyttötavat 30 40 50 60 70 15/30 Research & Itella - KE 2010-02-0502 05 Journalistitutkimus tki (n = 550), Lokakuu k 2009 -Lehtien kilpailu, hyvät työvälineet sekä työntekijäin käsitys kehittämisen suunnasta koetaan lehtien parhaiksi kehitysedellytyksi tällä hetkellä -Vallitsevat ajankäyttötavat ja niukat kehitysresurssit ovat selviä haasteita -Lehtien välinen yhteistyö onnistuu sanomalehdiltä paremmin kuin aikakauslehdiltä 20
Sanomalehtijournalistien arviot media-alansa eri kehitysedellytysten nykytilasta ammattiaseman mukaan Keskiarvot asteikolla: 0 = ehkäisee menestystä... 100 = edistää menestystä Lehtien keskinäinen kilpailu Työvälineet ja järjestelmät Valitut t toimintastrategiat i t t t i t Työntekijäin käsitys kehittämisen suunnasta Lehtien välisen yhteistyön nykytila Esimiestyöskentely Ylimmän johdon näkemykset Palkkiojärjestelmät Vallitsevat ajankäyttötavat Toimittaja, itt vakituisessa i työsuhteessa Kehitysresurssit suhteessa muutostarpeisiin Toimitus- tai uutispäällikkö ym. esimies Päätoimittaja tai toimitusjohtaja Tulosmittarit 40 50 60 70 15/30 Research & Itella - KE 2010-02-05 Journalistitutkimus (n = 550), Lokakuu 2009 Kehitysedellytykset -Sanomalehtien haasteena on selvä ero toimittajien ja johdon näkemyksissä -Työntekijät ovat myös tyytymättömiä johtamiseen ja esimiestyöskentelyyn -Esimiehet puolestaan ovat tyytymättömimpiä kehitysresursseihin ja ajankäyttötapoihin -Sanomalehtien toimintakulttuuri eivät näytä antavan tilaa avoimelle keskustelulle 21
Aikakauslehtijournalistien arviot media-alansa eri kehitysedellytysten nykytilasta ammattiaseman mukaan Keskiarvot asteikolla: 0 = ehkäisee menestystä... 100 = edistää menestystä Lehtien keskinäinen kilpailu Kehitysedellytykset Työntekijäin käsitys kehittämisen suunnasta Työvälineet ja järjestelmätj ät Valitut toimintastrategiat Esimiestyöskentely Ylimmän johdon näkemykset Palkkiojärjestelmät Tulosmittarit Kehitysresurssit suhteessa muutostarpeisiin Toimittaja, vakituisessa työsuhteessa Vallitsevat ajankäyttötavat Toimitus- tai uutispäällikkö ym. esimies Päätoimittaja tai toimitusjohtaja Lehtien välisen yhteistyön nykytila 40 50 60 70 15/30 Research & Itella - KE 2010-02-05 Journalistitutkimus (n = 550), Lokakuu 2009 -Aikakauslehdissä johdon, esimiesten ja toimittajien näkemyserot ovat pienempiä, vaikka niissäkin johto ja esimiehet näkevät tilanteen valoisampana -Aikakauslehtien kulttuuri on yhtenäisempi, minkä ovat mahdollistaneet mm. pienemmät organisaatiot ja vähemmän kiireinen julkaisutahti 22
Lehtien kehitysedellytyksissä haasteita EIKÖ RAHAT RIITÄ LAATUUN? Aikakauslehtiä niin kuin muutakin kustantamista uhkaa mediatalojen heikko talous ja se, että mediayhtiöt alkavat säästää resursseissa. Suurin uhka on se, että mediapomot eivät ymmärrä, että laadun tekeminen vaatii aikaa ja rahaa. (Nainen, 34-44 vuotta, Toimittaja, vakituisessa työsuhteessa, ) EIKÖ LAATUA ARVOSTETA? Kovien uutisten arvostus on laskussa, eikä niitä osata enää kirjoittaa, hahmottaa ja lähteitä tutkimalla koota. Päätoimittajia kiinnostaa vain valta, valtataistelu poliitikkojen kanssa. (Mies, 55-64 vuotta, artikkelitoimittaja, ) PUUTTUUKO MUUTOSTEN ENNAKOINTI? Keskitytään pelkäämään muutoksia ja reagoimaan vasta sitten, kun jotain tapahtuu. (Nainen, 25-34 vuotta, Toimitus- tai uutispäällikkö tai vastaava esimiesasema, ) 23
Sanomalehti- ja aikakauslehtijournalistien arviot media-alansa kehitysedellytyksistä suurimmissa lehtiryhmissä - klusterianalyysi Hyvät Keskitasoa Huonot 18 55 27 Kehitysedellytykset 1-3 kertaa viikossa ilmestyvät 25 55 20 Vähintään 4 kertaa viikossa ilmestyvät yhteensä 19 56 25 Naistenlehdet 28 53 19 Asiakaslehdet 26 59 15 Koti- ja sisustuslehdet 24 55 21 Hyvinvointi-, kauneus- ja terveyslehdet 24 57 19 Ammatti- ja järjestölehdet 19 59 22 Harrastelehdet 12 74 14 Perhelehdet 12 62 27 Uutis- ja talouslehdet 9 51 40 yhteensä 18 61 21 15/30 Research & Itella - KE 2010-02-05 0% 20% 40% 60% 80% 100% Journalistitutkimus (n = 550), Lokakuu 2009 -Kokonaisuudessaan sanomalehtien kehitysedellytysten koetaan olevan lähes samalla tasolla aikakauslehtien kanssa (11 kehitysedellytystä ryhmittyy 3 klusteriksi) -Parhaiksi kehitysedellytykset koetaan naistenlehdissä ja asiakaslehdissä -Huonoin tilanne on uutis- ja talouslehdissä sekä perhelehdissä 24
Sanomalehti- ja aikakauslehtijournalistien arviot alansa kehityksestä Täysin samaa mieltä Melko samaa mieltä En samaa enkä eri mieltä Melko eri mieltä Täysin eri mieltä Myönteinen kehittämisen ilmapiiri. 5 6 37 46 22 26 32 20 5 2 Muutoksen hallinta Työntekijät osallistuvat kehittämiseen 3 20 12 53 12 2 39 26 28 5 Selkeä suunta ja muutosstrategia 2 26 12 53 7 1 22 24 46 6 Muutoksiin reagoidaan nopeasti 2 22 16 53 7 1 24 22 47 6 Johdolla ja hlöstöllä sama käsitys 1 19 13 53 14 1 19 27 46 6 0% 20% 40% 60% 80% 100% 15/30 Research & Itella - KE 2010-04-13 Journalistitutkimus (n = 550), Lokakuu 2009 -Lehtialan muutosstrategioihin ja reagointikykyyn ollaan tyytymättömiä -Johdon ja henkilöstö käsitykset muutoksen suunnasta koetaan varsin erilaisiksi -Aikakauslehdissä työntekijät osallistuvat enemmän kehittämiseen, kehittämisilmapiiri on parempi sekä henkilöstön ja johdon käsitykset koetaan vähemmän erilaisiksi 25
Sanomalehti- ja aikakauslehtijournalistien arviot omasta lehdestään Täysin samaa mieltä Melko samaa mieltä En samaa enkä eri mieltä Melko eri mieltä Täysin eri mieltä Odotetaan enemmän asiantuntijuutta Aiheita taustoitetaan syvällisesti Paikallisuus on kilpailuetuna Elämyksellisyys on kilpailuetuna Tulisi tarjota enemmän viihteellisyyttä 9 6 4 12 21 40 31 44 20 28 41 40 27 59 35 50 42 24 38 22 16 15 9 23 9 8 25 31 23 4 1 7 2 4 8 2 8 2 2 9 Muutoksen hallinta -Aikakauslehtien kilpailu- eduksi koetaan syvällinen taustoitus ja elämyksien tarjonta 2 17 19 41 20 1 12 21 43 23 0% 20% 40% 60% 80% 100% 15/30 Research & Itella - KE 2010-04-13 Journalistitutkimus (n = 550), Lokakuu 2009 -Asiantuntijuuden lisääminen koetaan tärkeäksi tavoitteeksi omassa lehdessä -Viihteellisyyden lisäämiseen suhtaudutaan epäillen -Sanomalehdissä paikallisuus koetaan vahvaksi kilpailueduksi onko kyseessä mantra, joka on menettämässä merkityksensä? 26
Arvioita muutoksen hallinnasta (1/2) TAUSTOITUS VAHVUUTENA Sanomalehtien rooli painottuu taustoittajaksi, syventäjäksi ja asioiden selittäjäksi. Verkkopalveluissa käydään läpi uutinen, jonka lehdet syventävät. (Nainen, 45-54 vuotta, Toimittaja, vakituisessa työsuhteessa, ) VAI ONKO? Sosiaalinen media tulee edelleen kaventamaan ammattijournalistien ja toimitusten yksinoikeutta taustoitetun tiedon tarjoamiseen. (Mies, 45-54 vuotta, Päätoimittaja tai toimitusjohtaja, ) SAAKO NETISTÄ KUKAAN SELVÄÄ? Verkko voi synnyttää aivan uudenlaisia i esimerkiksi i lukijoiden id osallistumista i t hyödyntäviä mahdollisuuksia. (Jos tietäisin paremmin, en kirjoittaisi tähän vaan rikastuisin tiedoillani.) (Mies, 34-4444 vuotta, Toimitus- tai uutispäällikkö tai vastaava esimiesasema, ) 27
Arvioita muutoksen hallinnasta (2/2) ARJEN LUKSUSTA Lehti on kätevä käyttöliittymä y ja erittäin esteettinen ja nautittava myös esineenä. Myös aikakauslehden mahdollisuus paneutua aiheisiinsa ja jäsentää maailmaa juuri kohderyhmän tarpeita ajatellen sopii viestien kakofoniasta kärsivään mediamaailmaan. (Nainen, 45-54 vuotta, Toimitus- tai uutispäällikkö tai vastaava esimiesasema, ) HYPISTELTÄVÄ HERKKUPAKETTI Lehti on käsin kosketeltava k tuote, t jossa koko k homma tulee kerralla selväksi. Ei tartte lukea netistä, eikä surffailla ympäriinsä. Toimittajan tehtävä on tuoda lukijalle olennainen asiasta korkeintaan 4000 merkillä. (Nainen, 55-64 vuotta, Toimittaja, vakituisessa työsuhteessa, ) VAI FOSSIILI? Jos muutoksiin ei reagoida tai niihin reagoidaan hätiköiden tulee ongelmia. (Mies, 34-44 vuotta, Toimitus- tai uutispäällikkö tai vastaava esimiesasema, ) 28
Sanomalehti- ja aikakauslehtijournalistien arviot media-alansa muutoksen hallinnasta suurimmissa lehtiryhmissä - klusterianalyysi Muutos hyvin hallinnassa Muutos osin hallitsematon Vähintään 4 kertaa viikossa ilmestyvät 1-3 kertaa viikossa ilmestyvät yhteensä 41 42 50 59 58 50 Muutoksen hallinta Hyvinvointi-, kauneus- ja terveyslehdet 67 33 Asiakaslehdet 67 33 Koti- ja sisustuslehdet Naistenlehdet Ammatti- ja järjestölehdet Harrastelehdet Perhelehdet Uutis- ja talouslehdet yhteensä 59 53 53 52 50 43 55 41 47 47 48 50 57 45 15/30 Research & Itella - KE 2010-02-05 0% 20% 40% 60% 80% 100% Journalistitutkimus (n = 550), Lokakuu 2009 -Joka toinen journalisti kokee muutoksen osin hallitsemattomaksi -Muutosten hallinta koetaan aikakauslehdissä paremmaksi kuin sanomalehdissä -Hallinta onnistuneinta hyvinvointi-, kauneus- ja terveyslehdissä sekä asiakaslehdissä -Aikakauslehdissä huonoin tilanne perhelehdissä sekä uutis- ja talouslehdissä 29
Muutoksen hallinta on vaikeaa, jos kehitysedellytykset ovat huonot Muutoksen kokeminen (2 klusteria 18 väittämän ä ä pohjalta) Muutos hyvin hallinnassa, journalismin ongelmat melko pieniä Muutos osin hallitsematon, journalismin ongelmat melko suuria Kehitysedellytykset (3 klusteria) Hyvät Keskitasoa Huonot Yhteensä % 61 58 20 50 39 42 80 50 Yhteensä, % 100 100 100 100 -Kun kehitysedellytykset ovat huonolla tolalla, koetaan lehtialan muutos hallitsemattomaksi ja journalismin ongelmat suuriksi -Yhteisen kehittämisen edellytyksiä parantamalla näyttäisi siis voivan hallita paremmin lehteen tai lehtiryhmään kohdistuvaa muutosta 30
Miksi muutos on hallinnassa vai miksi ei? Lehtialan muutos on hyvin hallinnassa vain joka toisen journalistin mielestä. Sanomalehtien kiireinen rytmi on haastellinen, koska päivittäiset deadlinet vaativat isoja, hierarkkisia ja hyvin kontrolloituja organisaatiota t => Voidaan helposti ajautua patruunakulttuuriin, jossa Kehittäminen koetaan lähinnä johdon asiaksi Muutoksista pikemmin tiedotetaan kuin keskustellaan Toimittajat eivät koe itseään muutoksen omistajiksi Aikakauslehdissä on pienemmät ja matalammat organisaatiot sekä verkkaisempi julkaisutahti => Paremmat mahdollisuudet vuorovaikutuskulttuuriin, jossa Eri asemissa olevien vuorovaikutus ja päätöksentekoon osallistuminen toteutuu luontaisesti Näkemykset muutosten tarpeesta ja toteutuksesta yhtenäistyvät Koko työyhteisöstä tulee muutoksen omistajia 31
5. Mediankäytön muutostrendit 32
Maksullisten lehtien kokonaismarkkinat (indeksi) ja internetin käyttö kotona 1980-2009 (%) Indeksi "1980"=100; internet % 180 160 140 120 100 80 60 40 20 Paikallislehdet 1-3 krt/vko 4-7 krt/vko Internet 0 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 -Internetin käytön kasvaessa sanoma- ja paikallislehtien tilaaminen on vähentynyt (molempien korrelaatio Internetin kanssa -0,8). Kysyntää ei ole ohjannut kansantalous, vaan enemmänkin netin uutisvälityksen yleistyminen. - puolestaan ovat kasvaneet rinnan Internetin kanssa (korrelaatio +0,9). Kysyntää on toistaiseksi ohjannut kansantalous sekä aikakauslehtien rentouttava merkitys kiireen keskellä. 33 Lähteet: Sanomalehtien liitto, Itellan tilastot, Kirjeliikenteen sisältötutkimus, Itella tutkimussarja 9/2010
Kolme kuluttajien mediakäytön muutostrendiä ja niihin mukautuminen 1. Internetin käytön ja merkityksen kasvu asettaa normeja muille medioille Vaikka netti tarjoaa mahdollisuuden perinteistä mediaa monipuolisemmalle sisällölle, vaarana todellisuudessa mediasisällön kaventuminen Sanomalehdistön, radion ja TV:n pitää pystyä uhmaamaan tätä kehitystä tarjoamalla vaihtoehtoja 2. Kiireisemmäksi muuttuva elämänrytmi muuttaa mediatottumuksia mediaa käytetään pinnallisesti, pirstaleisesti ja muun toiminnan ohessa Amebailmiö eli yllättävätkin ja täysin odottamattomat mediailmiöt voivat lyhyessä ajassa tulla hyvin suosituiksi Uusia mediamuotoja on jatkuvasti oltava tarjolla 3. Elämyksellisten ja rentouttavien mediasisältöjen suosio kasvaa 34 Median, joka ei tarjoa myös mahdollisuutta rentoutumiseen, on vaikea pärjätä trendien 1 ja 2 aikakaudella mutta kunkin median perustehtävän ohessa, ei kustannuksella, muuten vaarana journalismin uskottavuuden mureneminen
Yhteenveto journalistien suhtautumisesta mediatrendeihin Trendi Mikä muuttuu Mikä ei muutu Mistä kannetaan huolta -Paperilehdillä on tulevaisuus - mutta vain netin rinnalla - Verkon suosio kasvaa - Kiire tekemisessä kasvaa - Elämyksellisyyden vaade kasvaa - Kilpailu lisääntyy -Ansaintalogiikan löytäminen vaikeutuu - Hyvin ja huonosti toimitetun journalismin välinen kuilu kasvaa -Lukijoiden luottamus toimitettuihin sisältöihin, paperilla tai verkossa - Journalistien usko ammattitaitoonsa - Paperilehden käyttöliittymä ä jatkossakin monissa tilanteissa paras - Lehtien kyky jäsentää maailmaa - Journalismin tason lasku - Volyymien lasku -Kannattavuus - Kyky reagoida muutoksiin - Miten paperilehtien ja netin rinnakkaiselo järjestetään? j tää 35
6. Johtopäätökset 36
Keskeiset havainnot 1. Puolet journalisteista arvioi, että lehtialan muutos ei ole kunnolla lehtitalojen hallinnassa ja selkeät strategiat puuttuvat. 2. Internet koetaan keskeiseksi muutoksen syyksi, mutta vallitsee yleinen hämmennys, miten sen kanssa tehdään taloudellisesti julkaisutoimintaa. 3. Sanomalehtien vahvuutena on ollut lehtitalojen välinen yhteistyö, y mutta sanomalehtien sisällä johdon ja henkilöstön vuorovaikutus ja avoin keskustelu ei onnistu yhtä hyvin. 4. Aikakauslehtien välillä ei juuri ole yhteistyötä, y mutta aikakauslehtien sisällä on myönteinen ilmapiiri ja henkilöstö osallistuu kehittämiseen. 5. Viihteellisyyden ja pinnallisuuden lisääntyminen koetaan journalismin uhkiksi. Varsinkin sanomalehdissä kiire estää riittävän syvällisten juttujen tekemisen. 6. Journalisteilla on vahva luottamus ammattitaitoonsa, mutta silti he arvioivat itsensä huonommiksi uutisten välittäjiksi kuin lukijat heidät kokevat. Toisaalta journalistit kuvittelevat lehtiensä olevan parempia sosiaalisten tarpeiden tyydyttäjiä ja elämysten tarjoajia kuin millaisina lukijat niitä pitävät. 37
Lukijat ja journalistit mediatrendien kolmiossa Mediatrendit Saman sisällön siirto Netin voimistunut i t rooli hämmentää, nettiin rapauttaa Netti asettaa yhteisesti hyväksyttyjä paperilehtien merkitystä, normeja strategialinjauksia vaikea löytää erityisesti iltapäivälehdillä medioille Korostetaan paikallisuutisointia sanomalehdissä Kiireisyys muuttaa mediatottumuksia Opettaa maksuttomuutta Tarjoaa median, viestinnän ja viihteen Uutisseuranta muuttuu reaaliaikaiseksi Mediakäytössä enemmän kysymys ajasta Lukijat kuin rahasta Medioitten käyttö pirstaloituu Lukeminen muuttuu otsikkotasoiseksi Ei aikaa aamulukemiselle Uusin tieto nettiin Journalismin laatu kärsii Journalistit Otsikko- ja ingressijournalismia Aikakauslehti tuo lukijalle j lepoa p kiireen keskellä, entä sanomalehti? Voisiko uutisten taustoituksesta sanomalehdessä tulla lukijalle elämys? Sähköinen ja paperinen lehti halutaan yhdistää Miten se tehdään? Mikä on sähköisen Medioista ansaintalogiikka? a a a haetaan rentoutusta ja elämyksiä Suosii aika- Viihteelli- kauslehtiä, syyttä sopii huonosti suositaan sanomalehtiin Elämysten ja viihteellisyyden ylikorostuminen vähentää journalismin j uskottavuutta 38