Lapsen ääni kuuluviin viestinnän keinoin

Transkriptio

1 Valtakunnalliset lastensuojelupäivät Toimituspäällikkö Lea Suoninen-Erhiö Lapsen ääni kuuluviin viestinnän keinoin Toinen linja 14, Helsinki puhelin s-posti

2 Lapsen ääni kuuluviin viestinnän keinoin Sisällys Sosiaaliala toimittajan silmin Eettiset jännitteet Yhteistyö median kanssa 2

3 Sosiaaliala toimittajan työn näkökulmasta Selvitettiin osana sosiaaliala mainemittausta keväällä 2007: Medialle sosiaalialan jutut ovat tärkeitä, sillä ne kiinnostavat ihmisiä Kiinnostavat teemat ovat ongelmalähtöisiä ja ihmisen arkea koskettavia Sosiaalialan juttu vaatii paljon työtä 3

4 Sosiaaliala toimittajan työn näkökulmasta Vaikeita k teemoja: huostaanotot ja lastensuojelu ylipäänsä, perheväkivalta, päihteisiin liittyvät jutut, arkaluonteiset asiat Sosiaalialan juttuihin sopivat reportaasit, uutiset t ja arjen kuvauksetk

5 Sosiaaliala toimittajan työn näkökulmasta Huonojen asioiden id esille nostaminen median tehtävä Kun epäkohdat nostetaan julkisuuteen, niihin on helpompi puuttua > Huono uutinen on hyvä uutinen 5

6 Median uutisvalinnoilla on merkitystä Poliitikot t tarttuvat tt t julkisuudessa esillä oleviin yhteiskunnallisiin ongelmiin ja asioihin ihi Pitkälti verovaroilla rahoitettava lastensuojelu tarvitsee julkisuutta 6

7 Toimittajien toiveita Avoimuutta tiedottamiseen tt i Rohkeutta puhua vaikeistakin asioista myös työntekijöille Alan tärkeän tiedon ja yhteystietojen kokoaminen tietopankiksi (vrt. Sosiaaliportti) Toimittajille suunnattua sosiaalialan koulutusta substanssiosaamisen lisäämiseksi 7

8 Eettiset ristiriidat Yksilön suoja, sananvapaus, ihmisten i tiedonsaantioikeus Sosiaalialan l ammattilaisilla i ill on jo laissa säädetty tiukka salassapitovelvollisuus yksilöasioissa Toimittajat korostavat sananvapautta ja ihmisten tiedonsaantioikeutta

9 Yhteisiä eettisiä lähtökohtia Jokaisen ihmisoikeuksia i ik k i ja ihmisarvoa i on kunnioitettava Journalistin ohjeissa Sosiaalialan eettisissä ohjeissa Uudet journalistin ohjeet Vahvistettu Julkisen sanan neuvoston kannatusyhdistyksessä, y 2005 Sosiaalialan ammattilaisen eettiset ohjeet Talentia ry. Ammattieettinen lautakunta,

10 Yhteisiä eettisiä lähtökohtia Toimittajan itt työn yksi lähtökohta yhteiskunnallisten epäkohtien esiintuominen i Sosiaalialan ammattilaisen tulee vastustaa epäoikeudenmukaista politiikkaa ja toimintatapoja 10

11 Yksityisyyden suoja Sosiaalialalla l ll yksilöasioiden i id salassapitovelvollisuus Journalistin ohjeissa: Yksityiselämään kuuluvia erityisen arkaluonteisia seikkoja voi julkaista vain asianomaisen suostumuksella tai jos niillä on poikkeuksellista yhteiskunnallista merkitystä 11

12 Yksityisyyden suoja Journalistin ohjeissa: Erityistä varovaisuutta on noudatettava, tt kun käsitellään alaikäistä koskevia asioita SILTI saamme lukea vanhempien kärsimyksistä, kun lapsi on otettu huostaan ja sosiaaliviranomaiset vaikenevat 12

13 Arvostelua pitää sietää Alentunut arvostelun suoja koskee menettelyä politiikassa, elinkeinoelämässä, julkisessa virassa tai tehtävässä, tieteessä, taiteessa taikka näihin rinnastettavissa julkisessa toiminnassa Rikoslaki 39/1889, 24 luku 9 13

14 Mikä avuksi? Mediasuunnitelma it siitä, mitä kertoa huostaanoton yleisistä edellytyksistä ja syistä lastensuojelun tarkoitusperistä lastensuojelun todellisuudesta Selkeät perusviestit kannattaa miettiä työyhteisössä yhdessä. 14

15 Virkamiehen sananvapaus Sananvapaus kuuluu myös virkamiehille. Kysymys on kansalaisten perusoikeuksien käytöstä silloinkin, kun virkamies esittää mielipiteitään julkisuudessa. Virkamiesten osallistuminen alaansa koskevaan julkiseen keskusteluun on omiaan edistämään yleiseltä kannalta tärkeän tiedon välitystä. Julkisen sanan neuvoston lausuma sananvapautta koskevassa asiassa

16 Sosiaalialan ammattilainen julkisuudessa Sosiaalialan l ammattilaisen i osallistuminen i yhteiskunnalliseen keskusteluun suotavaa Julkiseen keskusteluun voi osallistua: alan ammattilaisena toimipaikkansa työntekijänä ryhmän edustajana yksityishenkilönä kitih kilöä Sosiaalialan ammattilaisen eettiset ohjeet,

17 Entä lapsen ja nuoren oma ääni? YK:n lapsen oikeuksien sopimus Lapsella on oikeus saada tietoa median välityksellä leikkiin, lepoon ja virkistykseen tutustua kulttuuriin ja taiteisiin ilmaista itseään, tuottaa tietoa, luoda, viestittää osallistua ja vaikuttaa tulla suojelluksi ikä- ja kehitystasolleen haitallisilta mediasisällöiltä i ml. Mainonta yksityisyyteen 17

18 Toimittajat pohtivat Minkä ikäinen lapsi voi itse päättää haastattelun antamisesta Milloin tarvitaan vanhempien lupa Entä sijaishuollossa olevat lapset/nuoret, maahanmuuttajien lapset jne. Onnettomuudet, kriisit ym. yllättävät tapahtumat Lapsen/nuoren asiat julkisuudessa vanhempien sinne tuomina Huolto- ja tapaamisriidat Lasten huostaanotot t t Seksuaalisen hyväksikäytön epäilyt ym.

19 Ammattilainen ja media Organisaation itse tärkeänä ä ä pitämät ät asiat eivät välttämättä kiinnosta mediaa Media muokkaa sanomisia/viestejä/tiedotteita. Ne voivat joutua arvaamattomaan yhteyteen. Toimitukset valitsevat itse aiheensa ja sen, miten niitä käsittelevät 19

20 Toimittajan työ tutuksi On oman alansa, tiedonvälityksen, ammattilainen i Ei aina tiedä riittävästi asioista, joita käsittelee: riippuvainen eri alojen asiantuntijoista Tarjottu juttu/asia on toimittajalle yksi asia monien joukossa > ei välttämättä innostu siitä samalla tavalla kuin asiaan vihkiytynyt jutun/uutisen tarjoaja j Rakastaa omia ideoitaan 20

21 Speed kills Vastaa journalistin soittopyyntöön töö minuuteissa, ei tunneissa tai päivässä Ota aikalisä, jos aihe on hankala Auta löytämään oikea ihminen, jos aihe ei kuulu sinulle Talon sisällä marssijärjestys selväksi, kuka voi ja kenen pitää puhua mistäkin 21

22 Ole ensimmäinen Kun toimittaja itt saa nopeasti ja helposti kommentin, hän käyttää sitä Se muistetaan (toimittaja on laiska) Vakiinnutat itsesi tahoksi,,jonka luokse palataan 22

23 Sivuosasta pääosaan Jutuissa on yleensä monta osapuolta Hyvillä kommenteilla on taipumus nousta jutun kärkeen ja otsikoihin Hyvä kommentti on terävä, tuore ja relevantti asian kannalta Uskalla laittaa mutkat vähän suoraksi 23

24 Haastattelutilanteessa Älä kiertele ja kaartele, esitä asiat selkeästi Vältä oman alasi erikoiskieltä Kerro esimerkkejä Puhu vain asioista, joista tiedät Älä mene mukaan johdatteluun (eikö olekin niin, että...) 24

25 Kuka se kissan hännän nostaa? Luota omaan osaamiseesi i tiedät asiasta luultavasti enemmän kuin toimittaja Arvosta toimittajan työtä: älä neuvo, miten toimittajan pitäisi työtään tehdä Toimittajan yhteydenotto tarjoaa aina mahdollisuuden nostaa alan profiilia 25

26 Lisää tietoa viestintä Laura Tiitinen (2008): Sosiaalitoimen viestinnän valot ja varjot rakenteellisen hiljaisuuden vaikutuksia sosiaalitoimen ulkoiseen viestintään > Viestintä Suvi Sunnarborg (2007): Valtava suo uutispäälliköiden ja toimittajien mielikuvia sosiaalialasta > Viestintä Vilma Luoma-aho: Sosiaalialan mainemittaus, kevät 2007, Jyväskylän yliopisto > Julkaisut 26

27 Lisää tietoa eettiset pelisäännöt Journalistin eettiset ohjeet, uudistettu Sosiaalialan ammattilaisen eettiset ohjeet Talentia ry. Ammattieettinen lautakunta, 2005 Suomen Lääkäriliiton ja Suomen Journalistiliiton yhteinen tiedotussuositus, viimeksi päivitetty 2003 Trauma ja Journalismi -opas Dart Centre for Journalism & Trauma on julkaissut Trauma ja journalismi -oppaan journalisteille, päätoimittajille ja esimiehille. Opas suomennettiin marraskuussa 2007 Jokelan koulun traagisen ampumatapauksen jälkeen > Pelisäännöt 27

28 Lisää tietoa lainsäädäntö Perustuslaki Laki sananvapauden käyttämisestä joukkoviestinnässä 460/2003 Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta 621/1999 Hallintolaki 434/

29 Ota yhteyttä! Lea Suoninen-Erhiö, toimituspäällikkö, it Sosiaalitieto tel