Turun luonnonsuojeluyhdistys ry 29.10.2015 Martinkatu 5, 20810 TURKU Pj. Jussi Lampinen Puh. 044-9712701 Sähköposti: jilamp@utu.fi http://www.sll.fi/varsinais-suomi/turku Turun kaupungin ympäristötoimiala, Kaupunkisuunnittelun kaavoitusyksikkö sähköposti: kaupunkisuunnittelu@turku.fi Tiedoksi: Turun museokeskus Turun yliopisto, Kasvimuseo Aloite Iso-Heikkilän entisen kasvitieteellisen puutarhan huomioinnista Linnakaupungin osayleiskaavan mukaisissa kehityssuunnitelmissa Turun luonnonsuojeluyhdistys esittää, että Iso-Heikkilän entinen kasvitieteellinen puutarha ja puutarhasta peräisin olevat harvinaiset kasvilajit huomioidaan osana kehittyvän alueen viherympäristöä. Turun yliopiston ensimmäinen kasvitieteellinen puutarha (1924 1956) sijaitsi Iso-Heikkilän kaupunginosassa, Iso-Heikkilän virkatalon mailla (Kuva 1). 1950-luvun lopulla puutarha siirtyi Ruissaloon, minkä jälkeen virkatalon rakennukset purettiin ja mäki sen alla tasoitettiin teollisuustontiksi. Turun yliopistossa syksyllä 2015 valmistuneessa pro gradu -työssä on tutkittu entisen puutarhan monimuotoisuusjalanjälkeä, eli sitä, kuinka puutarhan kasvilajisto näkyy Iso-Heikkilässä vielä nykyään. Kasvitieteellisestä puutarhasta alueelle levinneitä huomionarvoisia kasvilajeja löytyi tutkimuksessa kuusi (Liite 1). Lajit lisäävät alueen luonnon monimuotoisuutta ja ovat puutarhan jäänteinä kulttuurihistoriallisesti merkittävä osa alueen menneisyyttä ja luonnetta. Tietyillä säilyneistä lajeista on myös tunnettu ja jännittävä tausta. Esimerkiksi valkokukkaisen seittitakiaisen (Arctium tomentosum f. albiflorum) toi Iso-Heikkilän puutarhaan dosentti Lauri E. Kari sotavuosina Äänislinnasta (nykyinen Petroskoi). Uhanalaisuusluokitukseltaan silmälläpidettävä rohtokoirankieli (Cynoglossum officinale) taas on vanha kulttuurinsuosija ja lääkekasvi (Kuva 2). Laji esiintyy mm. Turun linnan lähellä, mutta Iso-Heikkilän esiintymä juontaa juurensa juuri kasvitieteelliseen puutarhaan. Kasvitieteellinen puutarha on keskeinen ja kiintoisa vaihe Turun yliopiston historiaa Iso- Heikkilässä. Valitettavasti se on kuitenkin pitkälti unohdettu. Linnakaupungin osayleiskaavaselostuksessa sitä käsitellään vain lyhyesti liitteissä, vaikka alueen muut luonto- ja kulttuuriarvot on selostuksessa selvitetty tarkkaan. 1
Kuva 1. Iso-Heikkilän kasvitieteellinen puutarha. Näkymä kaakkoon kohti Port Arthurin kaupunginosaa. Turun luonnonsuojeluyhdistys ry esittää, että Iso-Heikkilän entisen kasvitieteellisen puutarhan historia ja puutarhasta kertovat kasvilajit huomioidaan Linnakaupungin kehityksessä ja turvataan alueen rakentamisen yhteydessä. Yhdistys esittää, että puutarhan mukaan esimerkiksi nimetään jokin alueen tulevista puistoista, jossa entisestä puutarhasta säilyneitä lajeja voidaan kasvattaa. Puutarhan historiasta voi myös kertoa pienessä muistolaatassa. Perusteita toimenpiteille ovat: 1. Myös muut Iso-Heikkilän yliopistohistoriaan liittyvät piirteet, kuten tähtitorni ja entinen kemianlaboratorio, on osayleiskaavassa merkitty säilytettäviksi. 2. Puutarhan kasvien huomiointi on helppoa ja yksinkertaista eikä koske suurta pinta-alaa. Huomioitavat lajit eivät ole vaateliaita kasvupaikkansa suhteen, joten niiden kasvatus esimerkiksi puistossa ei muodostu työlääksi. 3. Ilman toimenpiteitä puutarhan lajit todennäköisesti häviävät Iso-Heikkilästä alueen kehityksen myötä. Osa puutarhan lajeista on jo kadonnut paikalta, esimerkiksi äärimmäisen uhanalainen, koko maassa rauhoitettu imeläkurjenherne (Astragalus glycyphyllos). 4. Linnakaupungin osayleiskaavan selostuksessa painotetaan ekologisesti ja kulttuurisesti kestävän kehityksen, ajallisen kerroksellisuuden, viihtyisyyden ja viherrakentamisen merkitystä alueen kehityksessä. 5. Selostuksessa myös todetaan, että tulevaisuudessa ympäristön viihtyisyyttä lisäävät pienet aukiot, puistikot ja vesiaiheet kaikilla alueilla. 2
Aloitteen vaikutukset: Puutarhasta periytyvien kasvien turvaaminen rakentamiselta tai siirto johonkin alueen tulevista puistoista olisivat helppo ja kustannustehokas keino edistää kaikkia osayleiskaavassa lueteltuja tavoitteita vihreästä ja viihtyisästä kaupungista. Samalla suojeltaisiin ja korostettaisiin kaupunkiluonnon monimuotoisuutta ja Iso-Heikkilän kulttuurihistoriallisia arvoja. Puutarhan historian esiin nostaminen parantaisi alueen imagoa ja toisi osaltaan esiin sen ajallista kerroksellisuutta. Mikäli puutarhaa ja sen kasveja ei huomioida Linnakaupungin kehittämisessä, keskeinen ja tärkeä osa alueen luontoarvoja ja kulttuurihistoriaa häviää lopullisesti. Keskustelemme mielellämme lisää sekä vastaamme lisäkysymyksiin aiheesta. Lisätietoja: FM Maria Louna-Korteniemi Hallituksen jäsen, Turun luonnonsuojeluyhdistys ry +358 44 591 2841, amlouna@gmail.com Turun luonnonsuojeluyhdistys ry Jussi Lampinen, puheenjohtaja 3
Lähteet: Jäntere K (1942) Turun yliopiston perustaminen. Helsingin uusi kirjapaino Oy, Helsinki. Kemppainen E (1997) Suomen uhanalaisia lajeja: Koirankieli (Cynoglossum officinale). Suomen ympäristö 74. Suomen ympäristökeskus, Helsinki. Kostet J & Kurri K (2008) Lausunto Linnakaupungin osayleiskaava-alueen kulttuurihistoriallisista arvoista. Linnakaupunki, osayleiskaava. Perusselvitykset liite 12C. Yleiskaavaosasto / Turun kaupungin ympäristö- ja kaavoitusvirasto. Louna-Korteniemi M (2015) Turun Iso-Heikkilän kasvitieteellisen puutarhan monimuotoisuusjalanjälki. Pro gradu -tutkielma. Turun yliopisto. Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta, Biologian laitos, Turku. Rassi P, Hyvärinen E, Juslén A, Mannerkoski I (toim.) (2010) Suomen lajien uhanalaisuus Punainen kirja 2010. Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus. Tiehallinto. Helsinki. Yleiskaavaosasto / Turun kaupungin ympäristö- ja kaavoitusvirasto (2010) Linnakaupunki osayleiskaava, kaavakartta. Yleiskaavatunnus 11/2007, Dnro: 3304-2007. Lainvoimainen 25.2.2012. Kuva 2. Silmälläpidettävä rohtokoirankieli, (Cynoglossum officinale) kasvaa toistaiseksi useiden yksilöiden voimin Iso-Heikkiläntien varrella. Kuva Jussi Lampinen. 4
Liite 1. Kasvitieteellisestä puutarhasta (1924 1956) peräisin olevat kasvilajit esiintymisalueineen Iso-Heikkilässä 2015: Seittitakiaisen valkokukkainen muoto, Arctium tomentosum f. albiflorum Pulleakurjenherne, Astragalus cicer Rohtokoirankieli, Cynoglossum officinale Sukakarstaohdake, Dipsacus strigosus Kultasade, Laburnum album Ruotsinraunioyrtti, Symphytum x uplandicum Kuva 3. Ote Linnakaupungin osayleiskaavan kaavakartasta. Punaisella katkoviivalla rajattu alue kertoo entisen puutarhan summittaisen sijainnin, punaiset rastit puolestaan arvokkaiden kasvilajien esiintymät. 5