Kasvitieteellinen puutarha on avoinna päivittäin klo Talvikaudella klo Ulkopuutarhaan voi tutustua päivittäin klo 8 20.

Transkriptio

1 Turun yliopiston kasvitieteellinen puutarha Sijainti: Turku, Ruissalo Omistaja: Turun yliopisto Aukioloajat: Kasvitieteellinen puutarha on avoinna päivittäin klo Talvikaudella klo Ulkopuutarhaan voi tutustua päivittäin klo Aikuiset 5,00 Lapset 3,00 Lapset alle 7 vuotta 0,00 Opiskelijat 3,00 Eläkeläiset 3,00 Perhelippu 13,00 Kausikortti 20,00 Ulkopuutarhaan on vapaa pääsy. Opastukset sopimuksen mukaan sisä- ja /tai ulkopuutarhassa. Suositeltava ryhmäkoko enintään 25 henkeä. Hinta arkisin 8-15 on 60 /tunti, muina aikoina 70/100. Hinta ei sisällä pääsymaksua kasvihuoneisiin. Saavutettavuus: GPS-koordinaatit: N 60⁰ E 22⁰ Omalla autolla: Opastus pääpaikoitusalueelle on n. 200 m ennen puutarhaa, jonne sieltä johtaa päätien alittava jalankulkureitti. Turun ulkopuolelta tulevien kannattaa Ruissalon sillalle saakka seurata opastusta Ruissalon leirintäalueelle tai kylpylään. Puutarhalle on sillalta matkaa noin kaksi kilometriä (leirintäalue ja kylpylä ovat kauempana saman tien varrella). Symbolimerkitykset: WC: Esteetön kohde: Sisältää kohteita, joissa esteitä: * Koirat sallittu: Kasveja myynnissä: Ostosmahdollisuus: Ruokaa ja juomaa: Majoitus:

2 Pysäköinti: Puutarhan portin viereinen pieni paikoitusalue on varattu ruuhka-aikoina busseille ja inva-autoille. Joukkoliikenne: Bussi Ruissaloon (numero 8) lähtee Turun keskustasta Eerikinkadulta torin kulmalta vähintään tunnin välein. Bussi kulkee rautatieaseman edestä, jossa on pysäkki molempiin suuntiin. Ruissaloon päin lähdetään aseman puoleiselta pysäkiltä. Bussilla on Ruissalossa kaksi vaihtoehtoista reittiä, joista toisen pysäkki on aivan puutarhan kohdalla ja toinenkin aivan tuntumassa. Yhteystiedot: Turun yliopiston kasvitieteellinen puutarha Ruissalon puistotie TURKU puh (toimisto) fax sähköposti: Wanhan Tammen Kahvila Emäntä Tuire Engblom puh Kohdekuvaus: Turun ensimmäinen kasvitieteellinen puutarha rakennettiin aikana, jolloin puutarharakentaminen otti Suomessa ensiaskeleitaan. Sen merkitys maamme puutarhakulttuurin kehittymiselle on ollut poikkeuksellisen merkittävä. Turkuun perustettiin 1640-luvulla puutarha, jota kutsuttiin kaalimaaksi tai yrttimaaksi. Jo tuolloin puutarha levitti tietoa erilaisista hyötykasveista Suomeen. Professori Elias Tillandz perusti 1670-luvulla yrttitarhan, jossa hän kasvatti lääkekasvien lisäksi myös hyöty- ja koristekasveja. Tillandzin kuoleman jälkeen 1693, puutarha pääsi pahoin rappeutumaan luvun alkupuolen sodat estivät kasvitieteellisen puutarhan kehittymisen aina 1700-luvun puoliväliin asti. Aloitteen Turun Akatemian kasvitieteellisen puutarhan perustamisesta teki Carl Linnén oppilas Juhana Browallius vuonna Varsinainen perustamistyö jäi kuitenkin professori Pietari Kalmin tehtäväksi, joka oli myös Linnén henkilökohtainen ystävä ja oppilas. Kalmilla oli ennestään koetila Hirvensalon Sipsalossa. Kaupunki luovutti kasvitieteellistä puutarhaa varten ns. Piispantontin vuonna 1757, jota pidetään myös puutarhan perustamisvuotena. Puutarhan suunnitteli professori Johan Leche, joka oli myös Linnén oppilas ja perehtynyt hyvin kasvitieteeseen. Hän suunnitteli puutarhan neljän neliön muodostavaksi symmetriseksi renessanssisommitelmaksi, jonka keskellä oli vesiallas ja jokaisessa neliössä toistui sama teema uudelleen. Samanlaista muotoratkaisua esiintyi hyvin yleisesti juuri kasvitieteellisissä puutarhoissa 1700-luvulla. Akatemian puutarhan kulta-aikaa oli 1700-luvun jälkipuolisko, jolloin puutarhaan rakennettiin myös kasvihuoneet. Puutarha tuhoutui Turun palossa vuonna 1827, ja samalla koko akatemian toiminta keskeytyi usean vuoden ajaksi. Palon jälkeen puutarha muutti yliopiston mukana Helsingin Kaisaniemeen. Turun palossa kasvitieteellisestä puutarhasta säilyi yksi tammi, joka kasvaa edelleen Aurajoen rantapenkalla.

3 Nykyisin tuntemamme Turun yliopiston kasvitieteellinen puutarha perustettiin vuonna 1924 Iso-Heikkilään, josta se muutti 1956 Ruissaloon. Puutarhan nykyiset kasvihuoneet on suunnitellut arkkitehti Jarmo Saarinen vuonna Kasvihuoneet sisältävän rakennuksen pinta-ala on noin 2800 m 2. Kasvitieteellinen ulkopuutarha on laajuudeltaan 24 ha ja se on jaettu vanhaan ja uuteen puoleen. Kokonaispinta-alasta intensiivisesti viljeltyä vanhaa ydinaluetta on noin 6 ha. Pääosa kasvitieteellisen puutarhan pinta-alasta on tammimetsiköiden reunustamaa niittyä. Uudisalueen maisemaa halkoo kolmen keinolammen ketju, joissa kasvaa lumpeita ja monipuolisia ranta- ja vesikasveja. Uudisalueen puuvartisistutukset ovat peräisin alusta alkaen ja ovat siten varsin nuorta. Muita puuvartisia kasveja on sijoiteltu hajalleen ympäri puutarhaa. Sisäpuutarha koostuu kuudesta erityyppisestä kasvihuoneesta, jotka poikkeavat toisistaan ilmastonsa ja kasvistonsa puolesta. Sisäpuutarhassa on mahdollista kulkea talvipuutarhassa, Välimerenilmaston - huoneessa, tropiikissa ja araukariahuoneessa sekä mehikasvihuoneessa. Vanhojen tammien katveessa sijaitsevassa Turun yliopiston kasvitieteellisessä puutarhassa on nähtävillä yli 5000 lajin ja lajikkeen kokoelma eri ilmastovyöhykkeiltä. Suurinta osaa puutarhan kasveista ei Suomen luonnossa ole mahdollista ihailla. Sen pääasiallinen tehtävä on avustaa kasvitieteellistä ja muuta biologista tutkimusta sekä opetusta. Puutarha on päivittäin avoinna myös yleisölle, jolle se tarjoaa tietoa, valistusta, elämystä ja virkistystä. Puutarhassa vierailee vuosittain noin kävijää, joista maksullisissa kasvihuoneissa yli

4 Kuvat: Kasvihuone istutusten siimeksessä. Kuva: Kaisa Kalliovuo Puutarhan istutusalueilla kiemurtelee kivettyjä polkuja. Kuva: Kaisa Kalliovuo

5 Eksoottinen tervehdys kasvitieteellisen puutarhan vierailijoille. Kuva: Kaisa Kalliovuo Kesän kukkaloistoa. Kuva: Kaisa Kalliovuo Lähteet ja linkit: Lemström, Juha. Suomen ensimmäiset kasvitieteelliset puutarhat. Hortus fennicus Suomen puutarhataide. Toim. Maunu Häyrynen. Forssan Kirjapaino, Forssa 2001, Ruissalon kasvitieteellinen puutarha: