Perinnebiotooppien hoidon vaikutukset eroavat kasvien ja hyönteisten välillä

Transkriptio

1 Perinnebiotooppien hoidon vaikutukset eroavat kasvien ja hyönteisten välillä Juha Pöyry SYKE / Luontoympäristökeskus Kuoriainen haastaa kyytön seminaari , Turku

2 Esityksen taustaa.. SYKEssä tutkittu perinnebiotooppien lajistoa ja hoitokeinoja useissa hankkeissa Tuoreiden niittyjen lajisto ja hoitokeinot ( ) Tuoreiden niittyjen kiertolaidunnuksen koe ( ) Ketojen uhanalainen lajisto ja optimaalinen hoito ( ) Pääkysymys: perinnebiotooppien hoidon erityistuen toimivuuden arviointi päähuomio karjan laidunnuksen vaikutuksissa niittyjen kasveihin ja hyönteisiin aiemmat perinnebiotooppien laidunnusohjeet on muotoiltu pitkälti kasveja koskevan tietämyksen pohjalta niin meillä kuin useissa muissakin Euroopan maissa

3 Hoidon vaikutukset kasveihin Kasvien lajimäärä kohoaa vuosittaisen laidunnuksen ja niiton vaikutuksesta runsasravinteisilla alueilla, karuilla alueilla vaikutus voi olla päinvastainen esim. Proulx & Mazumder 1998: Ecology 79: Laidunnuksen ja niiton vaikutukset kohdistuvat erityisesti suurikokoisiin kasvilajeihin jotka voimakkaita kilpailijoita ravintokilpailu, valokilpailu Niitto synnyttää negatiivisen ravinnetaseen, mikä heikentää suurikokoisten kasvien edellytyksiä päästä valtalajeiksi

4 Laidunnus vaikuttaa kasvistoon positiivisesti Suomessakin Myös SYKEn tutkimuksissa on todettu laidunnuksen positiivinen vaikutus kasvien lajirikkauteen n=10 Putkilokasvit n=11 Perinnebiotooppien hoidon tuella uudelleen aloitettu laidunnus nosti kasvien lajitiheyttä ja -määrää jo 5 v. aikana 2 mittakaavatasoa (m 2 ja 0,25 ha niittylaikku) => Perinnebiotooppien hoidon tuki hyödyttää tuoreiden niittyjen kasvilajistoa Lajitiheys / m n=11 Old Restarted Abandoned Laitumen historia Pykälä, J Biod. Conserv. 12:

5 Hoidon vaikutukset hyönteisiin Hyönteisten lajirunsaus pienenee voimakkaan laidunnuksen ja vuosittaisen niiton vaikutuksesta Yhteenvetoja: Morris 2000: Biol.Cons. 95: , Swengel 2001: Biod.Conserv. 10: Usein laidunnettujen niittyjen hyönteisyhteisöt ovat köyhtyneitä versioita hoitamattomien niittyjen yhteisöistä; joukossa kuitenkin on hoidosta hyötyviä lajeja Myös Suomessa todettu korkein hyönteisten lajimäärä hylätyillä niityillä Paradoksi: miksi kasvinsyöjien lajimäärä ei seuraa kasvien lajimäärää? => Perinnebiotooppien hoidon merkitys niittyjen hyönteisille vaikeampi hahmottaa kuin kasveille Lajimäärä / 0,25ha 45 Suurperhoset n=11 n=10 n=12 Old Restarted Abandoned Laitumen historia Pöyry, J. ym mukaan. Ecol. Appl. 14:

6 Miksi hyönteiset eivät hyödy voimallisesta hoidosta? Selitysmalli 1 Korkeassa kasvillisuudessa enemmän hyönteisille sopivia ekolokeroita kuin matalassa M.G. Morris 60-luvun lopulta alkaen Lisäksi hyönteiset asuttavat niityn ekolokerot vasta vähitellen niityn hoidon päätyttyä M.G. Morris Ss teoksessa: The scientific management of animal and plant communities for conservation. Blackwell.

7 Selitysmalli 2 Ylemmillä trofiatasoilla pienemmät populaatiokoot ja alhaisemmat kasvunopeudet, joten toipuminen ulkoisista häiriöistä epävarmempaa Huston 1979: Am. Nat. 113: , 1994: Biological diversity kirja. => Dynamic equilibrium model Ulkoisten häiriöiden sieto alenee kohti korkeampia trofiatasoja: Perustuottajat (esim. putkilokasvit) Kasvinsyöjät (esim. perhoset) Pedot (esim. loispistiäiset) M. A. Huston 1994: Biological diversity. Cambridge Univ. Press

8 Kasvien ja suurperhosten lajimäärät eroavat suhteessa kasvillisuuden korkeuteen 140 Vascular plants Butterflies and moths 35 Old pasture Abandoned <10 y ago Abandoned >=10 y ago Species richness Species richness Vegetation height (cm) Kasveilla korkein lajimäärä esiintyy matalammassa kasvillisuudessa (n. 20 cm) kuin perhosilla (30-40 cm) Lähde: Pöyry et al Oikos 115: Vegetation height (cm) Kasvit sietävät voimakkaampaa laidunnusta kuin perhoset Kasvien lajimäärä pienenee nopeammin laidunnuksen loppumisen jälkeen

9 Onko niittyhyönteisten hoidossa fokusoitava lajimäärään vai kohdelajeihin? Hylätyille niityille painottuvia suurperhosia 5x enemmän kuin vanhoille laitumille painottuvia Vanhojen laitumien lajit harvinaistuneet (2/3), hylättyjen niittyjen lajit ennallaan tai yleistyneet (13/15) Ahvenanmaan Mytvastutkimuksessa havaittiin lisää laitumille painottuvia taantuneita lajeja osa lajeista lähes Manner-Suomesta hävinneitä kuten tummahäränsilmä (ks. Heliölä, J. ym. 2005: Suomen ympäristö 734: 37-54) Effect of abandonment on abundance 3 Abandoned pastures Old and abandoned pastures Lyc hip Lyc vir Cry cha Pol sem Sco immo Sio lin Pol ten Sco che Pol ama Epi alt Bre ino Ida ser Cam bil Pol ica Aph hyp Old pastures Epi has Xan mon Chi cla Abandoned and restored pastures Effect of restoration on abundance Pöyry, J. ym Biol. Cons. 122:

10 Voisiko kiertohoito olla ratkaisu? Kiertohoitoa (rotational management) on ehdotettu laidunnuksen kielteisten vaikutuksien välttämiseksi jo 1940-luvulta lähtien C. C. Smith (1940) - Ecology 21(3): M. G. Morris (1969) - Biol. Cons. 1: Empiirinen tutkittu tieto vaikutuksista yhä hyvin puutteellista! Esimerkki kiertohoidosta: Hoito vuosittain Hoito vuosi 1 Hoito vuosi 2 Hoito vuosi 3

11 Koe kiertolaidunnuksen vaikutuksista Neljä koekäsittelyä, kahdeksan toistoaluetta Nollavuosi 2002, koekäsittelyt Tutkitut eliöryhmät: putkilokasvit suurperhoset Pääkysymykset: 1. Hyötyvätkö perhoset harvemmasta laidunkierrosta? 2. Riittääkö vuorovuotinen laidunnus ylläpitämään kasvien monimuotoisuutta? Laidunnus joka vuosi (0.25 ha) Vuorovuotinen laidunnus (0.25 ha) Niitto joka vuosi (0.25 ha) Hoitamaton kontrolli (0.25 ha) 8 x Toistoja

12 Suurperhosten yksilömäärät näyttävät olevan korkeampia kiertolaitumilla Species richness Abandoned Annual mowing Rotational grazing Annual grazing Year Päiväaktiivisten yöperhosten lajimäärä alhaisempi kummassakin laidunkäsittelyssä Total abundance Abandoned Annual mowing Rotational grazing Annual grazing Vuorovuotisilla laitumilla trendi kohti korkeampia yksilömääriä Year Source: Elina Uotila 2007 julkaisematon pro gradu -työ, HY

13 Johtopäätöksiä.. Optimaalisin laidunnusvoimakkuus vaihtelee eliöryhmien välillä siten, että kasvit hyötyvät keskimäärin voimakkaammasta laidunnuksesta kuin hyönteiset Taantuneet ja uhanalaiset hyönteiset näyttävät kasvien tavoin keskittyvän laidunnetuille niityille => vanhat, pitkään hoidetut alueet tärkeitä!! Ajallista ja alueellista vaihtelua laidunnuksen intensiteetissä tarvitaan, sillä eri lajien ja ryhmien vaatimukset eivät täyty suppeilla alueilla