Koulutuskartoitusraportti 2006 Pohjois-Kymenlaakson varhaiskasvatushenkilöstö Paapu- lapsen parhaaksi -hanke/ Socom 10.2.2006 Tiina Kirvesniemi, kehittämissuunnittelija, Paapu/Socom Heini Turkia, sosiologian opiskelija, Joensuun Yliopisto, EPM-hanke/Nuorten palvelu ry. Marjut Savolainen, projektityöntekijä, EPMhanke/Nuorten palvelu ry.
Sisältö: 1. JOHDANTO... 3 2. KARTOITUKSEEN OSALLISTUNEET... 4 2.1 IKÄJAKAUMA... 5 2.2 AMMATTIRYHMÄT... 5 2.3 TYÖSUHTEEN LAATU... 6 2.4 TYÖKOKEMUKSEN PITUUS... 8 3. KARTOITUKSEEN OSALLISTUNEIDEN KOULUTUSTAUSTAT JA OPISKELU... 10 3.1 KOULUTUSTAUSTAT... 10 3.2 LISÄKOULUTUS... 12 3.3 TÄMÄN HETKINEN OPISKELU... 14 4. KOULUTUSTOIVEET... 17 4.1 LASTENTARHANOPETTAJAT... 20 4.2 LASTENHOITAJAT JA PÄIVÄHOITAJAT... 21 4.3 PERHEPÄIVÄHOITAJAT... 22 4.4 JOHTOHENKILÖSTÖ... 23 5. KOULUTUKSEN PITUUS... 24 6. KOULUTUKSEN KUSTANNUKSET... 25 7. TOIVEET KOULUTUSPAIKKAKUNNASTA... 27 8. TYÖNOHJAUS... 28 9. YHTEENVETO... 31 LIITTEET 2
1. Johdanto Koulutuskartoitus on suunnattu Pohjois-Kymenlaakson päivähoidon yksiköiden varhaiskasvatushenkilöstölle ja sen tarkoituksena on selvittää koulutustarpeita tällä alueella. Kyselylomakkeet (liite 1) toimitettiin henkilöstölle päivähoidon esimiesten kautta. Kyselyyn vastasi 511 varhaiskasvatuksen työntekijää. Koulutuskartoituksen avulla pyritään suunnittelemaan alueen varhaiskasvattajien tarpeista nousevaa ja kohdennettua koulutusta. Koulutuskartoitus liittyy Socomin varhaiskasvatuksen kehittämistoimintaan Kaakkois-Suomen alueella. Koulutuskartoituksen toteuttamisessa oli mukana Paapu -lapsen parhaaksi- hanke, joka toimii Pohjois-Kymenlaakson alueella. Hankkeeseen osallistuvat Kouvolan, Kuusankosken, Anjalankosken, Iitin, Jaalan, Valkealan, Elimäen sekä Mannerheimin lastensuojeluliiton Kouvolan paikallisyhdistyksen päivähoidon ja varhaiskasvatuspalvelujen henkilöstö. Hanketta hallinnoi Kaakkois- Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom ja rahoittajana toimii Terveyden edistämisen keskus. Hankkeessa keskitytään varhaisen havainnoinnin ja varhaisen puuttumisen osaamisen kehittämiseen osana perustyötä. Tavoitteena on vahvistaa varhaiskasvattajien osaamista ja sitä kautta edistää lapsiperheiden hyvinvointia. Perinteisen vanhempien ja varhaiskasvatushenkilöstön välistä yhteistyötä kehitetään kasvatuskumppanuudeksi, jolloin varhaisen puuttumisen ja tuen menetelmät ovat luonteva osa varhaiskasvatusta. Kyselyssä kysyttiin myös vastaajan nimi, koska tarkoituksena on alueen varhaiskasvatushenkilöstön ns. asiantuntijapankin tai -verkoston perustaminen tulevaisuudessa. Samanlainen koulutustarvekartoitus tehdään koko Kaakkois-Suomen alueella. Sen avulla suunnitellaan koulutusta ja tehdään hankeyhteistyötä mm. EPM-hankkeen sekä Varhaiskasvatuksen osaamisklinikka -hankkeen kanssa. Socomin tavoitteena on perustaa alueelle Varhaiskasvatuksen kehittämisyksikkö, joka on varhaiskasvatuksen osaamisen, tutkimuksen ja koulutuksen koordinoiva pysyvämpi rakenne. 3
2. Kartoitukseen osallistuneet Pohjois-Kymenlaakson seitsemästä kunnasta koulutuskartoituskyselyyn osallistui yhteensä 511 henkilöä. Koulutuskartoituslomakkeita toimitettiin alueen päivähoitoon n. 720 kappaletta. Ne jaettiin päivähoidon esimiesten välityksellä eteenpäin. Vastausprosentti oli n.70 %. Vastaajina olivat päivähoidon ja varhaiskasvatuksen henkilöstö päiväkodeista, ryhmäperhepäiväkodeista ja perinteisestä perhepäivähoidosta sekä päivähoidon muuta henkilöstöä, esim. kiertävät erityislastentarhanopettajat. Suurin osa (99 %) koulutuskartoitukseen vastanneista oli naisia. Kuviossa 1 näkyy vastanneiden jakaantuminen Pohjois-Kymenlaakson kuntien kesken. 30 % 28 % 25 % 20 % 19 % 18 % 20 % 15 % 10 % 7 % 7 % 5 % 0 % 2 % Anjalankoski Elimäki Kouvola Valkeala Kuusankoski Iitti Jaala Kuvio 1. Vastanneiden jakaantuminen kunnittain (n=511). Pohjois-Kymenlaakson alueelta koulutuskartoitukseen osallistuneista eli 511 henkilöstä suurin osa eli 28 % on Kouvolasta, 20 % on Kuusankoskelta, 19 % on Anjalankoskelta, 18 % on Valkealasta, 7 % Iitistä, 7 % Elimäeltä, ja 2 % Jaalasta. Kuntien koko vaikuttaa olennaisesti vastanneiden määrään. Vastausprosentit kunnittain tarkasteltuna vaihtelevat hiukan. Anjalankoskella vastausprosentti on 66 %, Elimäellä 45 %, Iitissä 80 %, Jaalassa 67 %, Kouvolassa 68 %, Kuusankoskella 68 % ja Valkealassa 90 %. Koulutuskartoitukseen osallistui lisäksi 90 % Mannerheimin lastensuojeluliiton Kouvolan paikallisyhdistyksen varhaiskasvatushenkilöstöstä. 4
2.1 Ikäjakauma Koulutuskartoituksessa vastaajilta kysyttiin ikää, jotta saataisiin kuva varhaiskasvatushenkilöstön ikärakenteesta Pohjois-Kymenlaakson alueella. Oheisessa kuviossa 2 näkyy vastanneiden ikäjakauma. 40 % 35 % 30 % 24 % 29 % 20 % 10 % 10 % 2 % 0 % 20-29 vuotta 30-39 vuotta 40-49 vuotta 50-59 vuotta 60 vuotta tai enemmän Kuvio 2. Kartoitukseen osallistuneiden ikäjakauma (n=502). Vastaajista suurin osa eli yli kolmasosa on 40 49-vuotiaita ja lähes kolmasosa on 50 59-vuotiaita. 30 39-vuotiaita on noin neljäsosa, 20 29-vuotiaita puolestaan kymmenesosa ja muutama on 60 vuotta tai enemmän. 2.2 Ammattiryhmät Koulutuskartoitukseen osallistuneilta kysyttiin toiminimikettä tai virkanimikettä, jotta saataisiin selville eri ammattiryhmien koulutustoiveita ja -tarpeita. Koulutustausta vaikuttaa siihen, millaista koulutusta toivotaan järjestettävän ja mistä asiasta koetaan tarvittavan lisätietoa. Koulutusta voidaan myös suunnata paremmin sitä toivoneelle ammattiryhmälle, kun vastanneiden koulutustaustat ovat tiedossa. Kuviossa 3 näkyy vastaajat ammattiryhmittäin. 5
lastentarhanopettaja 25 % 124 lastenhoitaja/päivähoitaja 34 % 171 perhepäivähoitaja 25 % 128 apulainen, laitosapulainen, päiväkotiapulainen 6 % 28 johtohenkilö 8 % 42 erityislastentarhanopettaja muut 1 % 1 % 7 4 0 50 100 150 200 Kuvio 3. Vastaajat ammattiryhmittäin (n=504). Vastaajista kolmasosa on lastenhoitajia tai päivähoitajia. Perhepäivähoitajat ja lastentarhanopettajat ovat seuraavaksi suurimmat ammattiryhmät, sillä noin neljäsosa vastaajista kuuluu molempiin ammattiryhmiin. Johtohenkilöstöön kuuluu alle kymmenesosa vastaajista ja apulaisia, laitosapulaisia ja päiväkotiapulaisia on 5 % vastaajista. Erityislastentarhanopettajia ja muihin ammattiryhmiin kuuluvia on muutamia. Ryhmään muut on yhdistetty kaikki muut esiintyneet ammattinimikkeet. 2.3 Työsuhteen laatu Koulutuskartoituksessa selvitettiin myös, ovatko vastaajat vakituisessa vai määräaikaisessa työsuhteessa, koska haluttiin saada suuntaa antava kuva, millainen tilanne Pohjois-Kymenlaakson alueella yleisesti on työsuhteiden laatuun liittyen. Kuviossa 4 näkyy tilanne vastaajien työsuhteen laadusta. 6
100 % 80 % 81 % 60 % 40 % 20 % 19 % 0 % vakituinen määräaikainen Kuvio 4. Vastaajien työsuhteen laatu (n=507). Vastaajista suurin osa eli 81 % on tällä hetkellä vakituisessa työsuhteessa ja 19 % on määräaikaisessa työsuhteessa. Kun tarkastellaan vastaajien työsuhteen laatua ammattiryhmittäin, voidaan huomata, että avustajilla on eniten määräaikaisia työsuhteita, sillä 41 %:llä on määräaikainen työsuhde. Lastentarhanopettajista 33 % työskentelee määräaikaisessa työsuhteessa, lastenhoitajista ja päivähoitajista puolestaan 24 % ja perhepäivähoitajista ja johtohenkilöstöstä muutama prosentti. Erityislastentarhanopettajista ja muihin ammattiryhmiin kuuluvista puolestaan kaikilla on vakituinen työsuhde. Lastentarhanopettajat Lastenhoitajat ja päivähoitajat 24 % 33 % 67 % 76 % Perhepäivähoitajat 5 % 95 % määräaikainen Avustajat, päiväkotiapulaiset ja laitosapulaiset 41 % 59 % vakituinen Johtohenkilöstö 2 % 98 % Erityislastentarhanopettajat 100 % Muut 100 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % 7
Kuvio 5. Työsuhteen laatu ammattiryhmittäin (n=500). 2.4 Työkokemuksen pituus Kartoitukseen osallistuneilta kysyttiin, kuinka pitkä työkokemus heillä on varhaiskasvatuksen tehtävistä kaiken kaikkiaan. Tätä kysyttiin sen vuoksi, että voidaan vertailla koulutustoiveita myös työkokemuksen pituuden mukaan. Kartoituksen avulla on myös mahdollista saada suuntaa antava kuva varhaiskasvatushenkilöstön työkokemuksen pituudesta Pohjois-Kymenlaakson alueella. Kuviossa 6 näkyy vastaajien työkokemuksen pituus. 50 % 40 % 30 % 28 % 32 % 34 % 20 % 10 % 6 % 0 % alle 10 vuotta 10-19 vuotta 20-29 vuotta yli 30 vuotta Kuvio 6. Vastaajien työkokemuksen pituus (n=511). Työkokemusta erilaisista varhaiskasvatuksen tehtävistä on kartoitukseen vastanneilla runsaasti. 34 % vastaajista on työskennellyt erilaisissa varhaiskasvatuksen työtehtävissä 20-29 vuotta, 10-19 vuotta on työskennellyt 32 % vastaajista ja alle kymmenen vuotta on työskennellyt 28 % vastaajista. Yli 30 vuoden työkokemus varhaiskasvatuksesta on 6 %:lla vastaajista. Kuviossa 7 näkyy vastaajien työkokemuksen pituus ammattiryhmittäin. 8
100 % 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % Lastentarhanopettajat 71 % 61 % 50 % 48 % 50 % 50 % 45 % 37 % 32 % 29 % 29 % 27 % 25 % 24 % 19 % 19 % 14 % 14 % 14 % 14 % 9 % 10 % 3 % 5 % Lastenhoitajat ja päivähoitajat Perhepäivähoitajat Avustajat, päiväkoti- ja laitosapulaiset Johtohenkilöstö Erityislastentarhanopettajat Muut alle 10 vuotta 10-19 vuotta 20-29 vuotta yli 30 vuotta Kuvio 7. Vastaajien työkokemuksen pituus ammattiryhmittäin (n=511). Erityislastentarhanopettajilla, johtohenkilöstöllä ja perhepäivähoitajilla on enemmän työkokemusta varhaiskasvatuksen osalta kuin muiden ammattiryhmien edustajilla, sillä suurimmalla osalla näiden ammattiryhmien edustajista on vähintään 20 vuoden työkokemus. Avustajissa, päiväkoti- ja laitosapulaisissa sekä lastentarhanopettajissa on puolestaan eniten alle 10-vuotisen työkokemuksen omaavia henkilöitä. Lastenhoitajista ja päivähoitajista suurimmalla osalla on 10-19 vuoden työkokemus varhaiskasvatuksesta. 9
3. Kartoitukseen osallistuneiden koulutustaustat ja opiskelu Koulutuskartoituksessa kysyttiin koulutustaustoja eli suoritettuja tutkintoja ja muita koulutuksia sen vuoksi, että saataisiin suuntaa antava kuva Pohjois-Kymenlaakson varhaiskasvatushenkilöstön koulutustasosta. Tämän pohjalta voidaan ryhtyä suunnittelemaan alueelle järjestettävää koulutusta. Koulutustaustoja on tarkasteltu raportissa vain suurimpien ammattiryhmien kohdalla, ettei ketään vastaajista pystyisi tunnistamaan. 3.1 Koulutustaustat Koulutuskartoituksessa vastaajilta kysyttiin avoimena kysymyksenä suoritettuja tutkintoja ja lisäkoulutusta. Koulutustaustoja tarkastellaan seuraavaksi vain suurimpien ammattiryhmien osalta, ettei ketään vastaajista pystyisi tunnistamaan. Kuviossa 8 näkyvät lastentarhanopettajien koulutustaustat. 50 % 40 % 39 % 30 % 31 % 20 % 17 % 12 % 10 % 0 % 1 % 1-vuotinen lto poikkeuskoulutus 2-vuotinen lto koulutus 3-vuotinen lto koulutus kasvatustieteen kandidaatti muu sos.- ja terv.alan koulutus Kuvio 8. Lastentarhanopettajien koulutustaustat (n=124). Koulutuskartoitukseen osallistuneista lastentarhanopettajan työtä tekevistä suurimmalla osalla (39 %) on jokin muu sosiaali- ja terveysalan koulutus, esimerkiksi sosiaalikasvattajan tai sosionomin tutkinto. Noin 18 % on suorittanut sosiaalikasvattajatutkinnon, 17 % sosionomi (AMK) tutkinnon ja muutamalla (4 %) lastentarhanopettajan virkaa tekevällä on sosiaalialan ohjaajan, lähihoitajan tai lastenhoitajan tutkinto. Lähes kolmasosalla (31 %) on 3-vuotinen lastentarhanopettaja koulutus, alle 10
viidesosalla (17 %) on 2-vuotinen lastentarhanopettajan koulutus, yli kymmenesosa (12 %) on suorittanut kasvatustieteen kandidaatin tutkinnon ja 1 % on suorittanut 1-vuotisen lastentarhanopettajakoulutuksen. Kuviossa 9 näkyvät lastenhoitajien ja päivähoitajien koulutustaustat. 100 % 80 % 71 % 60 % 40 % 20 % 0 % Lastenhoitajan / päivähoitajan ammattitutkinto 21 % Lähihoitajan ammattitutkinto 8 % Muu sos. ja terv.alan tutkinto Kuvio 9. Lastenhoitajien ja päivähoitajien koulutustaustat (n=160). Kartoitukseen osallistuneista lastenhoitajista ja päivähoitajista suurin osa (71 %) on suorittanut lastenhoitajan tai päivähoitajan ammattitutkinnon. Lähihoitajan ammattitutkinnon on suorittanut 21 % vastaajista ja jonkin muun sosiaali- ja terveysalan koulutuksen, esimerkiksi päiväkotiapulaisen tutkinnon, on suorittanut 8 % vastaajista. Kuviossa 10 näkyvät perhepäivähoitajien koulutustaustat. PPH:n ammattitutkinnon suorittaneet 10 % PPH:n ammattitutkintoa opiskelevat 2,5 % PPH:n kurssin suorittaneet 59,5 % Muun sosiaali- ja terveysalan tutkinnon suorittaneet Ei PPH:n ammattitutkintoa, kurssia tai muuta sosiaali- ja terveysalan koulutusta 15 % 13 % 0 % 25 % 50 % 75 % 100 % Kuvio 10. Perhepäivähoitajien koulutustaustat (n=128). 11
Perhepäivähoitajista 10 % on suorittanut perhepäivähoitajan ammattitutkinnon, 2,5 % opiskelee perhepäivähoitajan ammattitutkintoa tällä hetkellä (lokakuu 2005) ja perhepäivähoitajan kurssin on suorittanut 59,5 % perhepäivähoitajista. Muun sosiaali- ja terveysalan tutkinnon (esim. lähihoitajan, lastenhoitajan, päiväkotiapulaisen tai sairaanhoitajan ammattitutkinnon) suorittaneita on 15 % vastanneista perhepäivähoitajista. Lisäksi perhepäivähoitajan täydennyskoulutuksen on suorittanut 37 % perhepäivähoitajista. Ilman perhepäivähoitajan ammattitutkintoa, kurssia tai muuta sosiaali- ja terveysalan koulutusta työskentelee 13 % vastaajista. Kun tarkastellaan suoritettujen ammattitutkintojen määrää Pohjois-Kymenlaakson alueella, voidaan huomata, että 73 % vastaajista on suorittanut yhden tutkinnon, 26 % on suorittanut kaksi tutkintoa ja 1 % on suorittanut kolme tutkintoa. Kunnittain tarkasteltuna Anjalankoskella ja Elimäellä varhaiskasvatushenkilöstö on suorittanut eniten tutkintoja, sillä Anjalankoskella 37 % ja Elimäellä 40 % on suorittanut vähintään kaksi tutkintoa. Ammattiryhmittäin tarkasteltuna tutkintojen määrät eivät oleellisesti eroa toisistaan. 3.2 Lisäkoulutus Vastaajat saivat vapaasti kirjoittaa, mitä muita työhön liittyviä tai sen tekemiseen tukea antavia kursseja, koulutuksia tai opintokokonaisuuksia on käynyt. Kuviossa 11 on koottu vastaajien mainitsemia lisäkoulutuksia, jotka ovat tulleet mainituksi vähintään kymmenen kertaa. 12
PPH:n kurssi (150h) Esi- ja alkuopetuksen approbatur VaVu-koulutus PPH:n täydennyskoulutus (120h) Erityispedagogiikan approbatur Lapsen kehityksen tukeminen pph:ssa (5ov) Kasvatustieteen approbatur Esi- ja alkuopetuksen erikoistumisopinnot Vuorovaikutus- ja kommunikaatio-ongelmat (10ov) Huolen puheeksiotto 15 % 13 % 13 % 9 % 8 % 7 % 5 % 5 % 3 % 2 % 13 11 24 23 35 41 45 65 68 77 0 20 40 60 80 Kuvio 11. Vastaajien lisäkoulutus (n=511). Yllä olevassa kuviossa näkyy kuinka moni vastanneista on suorittanut minkäkin lisäkoulutuksen. Vastaajista 15 % on suorittanut perhepäivähoitajan kurssin, 13 % esi- ja alkuopetuksen approbaturin, 13 % vavu-koulutuksen, 9 % perhepäivähoidon täydennyskoulutuksen, 8 % erityispedagogiikan approbaturin, 7 % lapsen kehityksen tukeminen perhepäivähoidossa, ja alle 5 % kaikista vastaajista on suorittanut muita koulutuksia. Kuviossa 12 näkyy vastaajien lisäkoulutukset ammattiryhmittäin. 13
VaVu-koulutus Huolen puheeksiotto Erityispedagogiikan approbatur Kasvatustieteen approbatur Esi- ja alkuopetuksen approbatur Esi- ja alkuopetuksen erikoistumisopinnot Vuorovaikutus- ja kommunikaatio-ongelmat (10ov) Lapsen kehityksen tukeminen pph:ssa (5ov) 12 2 18 1 5 2 11 1 10 16 4 2 9 7 10 2 14 9 2 1 6 4 2 1 25 30 54 Johtajat Perhepäivähoitajat Lastenhoitajat/ päivähoitajat Lastentarhanopettajat PPH:n kurssi (150h) 3 74 PPH:n täydennyskoulutus (120h) 1 3 41 0 20 40 60 80 Kuvio 12. Vastaajien lisäkoulutus ammattiryhmittäin (n=511). Ammattiryhmittäin tarkasteltuna moni perhepäivähoitaja on suorittanut perhepäivähoidon kurssin ja täydennyskoulutuksen sekä osa on myös suorittanut lapsen kehityksen tukeminen perhepäivähoidossa -kurssin. Moni lastentarhanopettaja on suorittanut esi- ja alkuopetuksen approbaturin, ja osa on suorittanut myös vavu-koulutuksen sekä erityispedagogiikan approbaturin. Lastenhoitajat ja päivähoitajat ovat suorittaneet muita ammattiryhmiä enemmän vavu- sekä huolen puheeksiotto koulutuksia. Johtohenkilöstöön kuuluvat ovat suorittaneet esi- ja alkuopetuksen erikoistumisopintoja ja approbatureita, erityispedagogiikan approbatureita sekä vavu-koulutuksia. 3.3 Tämän hetkinen opiskelu Koulutuskartoituskyselyssä selvitettiin vastaajien tämän hetkistä opiskelua. Tätä kysyttiin sen vuoksi, että nähtäisiin kuinka yleistä lisäkouluttautuminen on ja vältyttäisiin päällekkäisten koulutusten järjestämiseltä. Kuviossa 13 näkyy, kuinka moni vastaajista opiskelee tällä hetkellä. 14
100 % 87 % 80 % 60 % 40 % 20 % 13 % 0 % Opiskelee tällä hetkellä Ei opiskele tällä hetkellä Kuvio 13. Kuinka moni vastaajista opiskelee tällä hetkellä (n=505). Vastaajista 87 % ei opiskele tällä hetkellä ja 13 % puolestaan opiskelee. Ammattiryhmittäin tarkasteltuna erityislastentarhanopettajat ja johtohenkilöstö opiskelevat tällä hetkellä eniten, sillä 57 % erityislastentarhanopettajista ja 21 % johtohenkilöstöstä opiskelee parhaillaan. Kuviossa 14 näkyy mitä kursseja ja koulutuksia kartoitukseen vastanneet opiskelevat parhaillaan. Perheopintojen approbatur (15ov) 4 % Lähihoitajan näyttökoulutus (1ov) Erityispedagogiikan perusopinnot (25op) 9 % 10 % Perhepäivähoitajan ammattitutkinto Theraplay 4 % 6 % Jet HuPu 10 % 10 % VaVu 13 % 0 % 5 % 10 % 15 % Kuvio 14. Mitä tällä hetkellä opiskellaan? (n=68) 15
Tällä hetkellä opiskelevista suurin osa (13 %) on parhaillaan varhaisen vuorovaikutuksen tukeminen perustason työssä -koulutuksessa eli VaVu-koulutuksessa. Kymmenesosa (10 %) vastaajista opiskelee lähihoitajan näyttökoulutusta, johtamis- ja esimiestyön tutkintoa (Jet) sekä huoli puheeksi (HuPu) -koulutusta. Muutama kartoitukseen vastanneista opiskelee erityispedagogiikan perusopintoja (9 %), theraplay:ta (6 %), perheopintojen approbaturia (4 %) sekä perhepäivähoitajan ammattitutkintoa (4 %). 16
4. Koulutustoiveet Koulutuskartoituksessa kysyttiin varhaiskasvatushenkilöstön koulutustoiveita, joiden perusteella voidaan järjestää koulutusta. Vastaaja sai valita seuraavista vaihtoehdoista yhden tai usean itselleen sopivan vaihtoehdon: erityiskasvatus, lapsen käyttäytyminen, lasten kehitys, lapsen toiminta, lapsen sairaudet ja allergiat, lapsen tunteet ja temperamentti, johtaminen, verkostoyhteistyö, yhteistyö vanhempien kanssa, vavu-koulutus ja huolen puheeksiotto-koulutus. Vastaajat saivat kirjoittaa vapaasti omia toiveita, jos annetuista vaihtoehdoista ei löytynyt itselle sopivaa. Kuviossa 15 näkyvät vastaajien mielipiteet eri koulutusteemojen tarpeellisuudesta ja tärkeydestä. Erityiskasvatus Lasten käyttäytyminen Lasten kehitys Lapsen toiminta Lasten sairaudet ja allergiat Lapsen tunteet ja temperamentti Työssä viihtymisen aiheet Johtaminen Verkostoyhteistyö Yhteistyö vanhempien kanssa Vavu-koulutus Huolen puheeksiotto -koulutus 53 % 70 % 36 % 64 % 20 % 54 % 53 % 9 % 44 13 % 65 53 % 22 % 35 % 99 112 181 174 268 273 267 267 321 355 0 100 200 300 400 Kuvio 15. Millaista koulutusta toivotaan (n=504). Suurin osa (70 %) kartoitukseen vastanneista toivoo koulutusta lasten käyttäytymisestä. Lähes yhtä moni (64 %) vastaaja toivoo koulutusta lapsen toiminnasta. Yli puolet (53 % - 54 %) vastaajista toivoo koulutusta lapsen tunteista ja temperamentista, työssä viihtymisestä, erityiskasvatuksesta ja yhteistyöstä vanhempien kanssa. Kuviossa 16 näkyy millaista koulutusta vastaajat toivoivat avoimessa kysymyksessä. 17
Esi- ja alkuopetus Muut aiheet Erityiskasvatus Maahanmuuttajat Työssä jaksaminen Draama Perhetyö Viittomat Taidekasvatus Lasten käyttäytyminen Vuorohoito Tutkintoihin johtavat toiveet ATK 2,7 % 2,7 % 1,6 % 1,4 % 1,2 % 1,2 % 1,0 % 0,8 % 0,8 % 0,8 % 0,8 % 0,6 % 0,6 % 3 3 3 4 4 4 5 6 6 7 8 14 14 0 5 10 15 Kuvio 16. Millaista koulutusta toivotaan (n=511). Avoimen kysymyksen perusteella koulutusta toivotaan esi- ja alkuopetuksesta. Moni vastaajista esitti yksittäisiä koulutustoiveita, jotka on luokiteltu muihin aiheisiin. Näitä olivat mm. sadutus, matematiikka, metsämörri-koulutus, ensiapu, alle 3-vuotiaat lapset päivähoidossa, varhaiskasvatussuunnitelma jne. Myös erityiskasvatuksen aiheisiin liittyvää koulutusta toivottiin mm. oppimisympäristön järjestämisestä lapsen kehitystä tukevaksi sekä erityislasten liikunnasta. Maahanmuuttajaaiheista koulutusta toivottiin myös. Lisäksi koulutusta toivottiin työssä jaksamisesta, draamasta, perhetyöstä, viittomista, taidekasvatuksesta, lasten käyttäytymisestä, vuorohoidosta ja ATK:sta. Tutkintoihin johtavia toiveita olivat kasvatustieteen opinnot, lastentarhanopettajakoulutus sekä työnohjaajakoulutus. Taulukoissa 1-6 näkyy kaikkien vastaajien esittämät koulutustoiveet sekä koulutustoiveet ammattiryhmittäin. Seuraavissa luvuissa on esitelty eri ammattiryhmien koulutustoiveita tarkemmin. 18
Taulukko 1. Kaikkien vastaajien esittämät koulutustoiveet (n=504). Koulutustoiveet % Lasten käyttäytyminen 70 % Lapsen toiminta 64 % Lapsen tunteet ja temperamentti 54 % Erityiskasvatus 53 % Työssä viihtymisen aiheet 53 % Yhteistyö vanhempien kanssa 53 % Lasten kehitys 36 % Huolen puheeksiotto 35 % Vavu-koulutus 22 % Lapsen sairaudet ja allergiat 20 % Verkostoyhteistyö 13 % Johtaminen 9 % Taulukko 2. Lastentarhanopettajien koulutustoiveet (n=124). Koulutustoiveet % Lasten käyttäytyminen 74 % Lapsen toiminta 73 % Erityiskasvatus 69 % Yhteistyö vanhempien kanssa 63 % Lapsen tunteet ja temperamentti 50 % Työssä viihtymisen aiheet 48 % Huolen puheeksiotto 47 % Lasten kehitys 33 % Vavu-koulutus 32 % Verkostoyhteistyö 16 % Lapsen sairaudet ja allergiat 11 % Johtaminen 6 % Taulukko 3. Lastenhoitajien ja päivähoitajien koulutustoiveet (n=170). Koulutustoiveet % Lasten käyttäytyminen 82 % Lapsen toiminta 72 % Lapsen tunteet ja temperamentti 67 % Yhteistyö vanhempien kanssa 62 % Erityiskasvatus 58 % Työssä viihtymisen aiheet 50 % Lasten kehitys 41 % Huolen puheeksiotto 34 % Vavu-koulutus 27 % Lapsen sairaudet ja allergiat 21 % Verkostoyhteistyö 8 % Johtaminen 1 % Taulukko 4. Perhepäivähoitajien koulutustoiveet (n=123). Koulutustoiveet % Lasten käyttäytyminen 65 % Työssä viihtymisen aiheet 59 % Lapsen toiminta 55 % Lapsen tunteet ja temperamentti 50 % Lasten kehitys 40 % Yhteistyö vanhempien kanssa 33 % Erityiskasvatus 32 % Huolen puheeksiotto 27 % Lapsen sairaudet ja allergiat 25 % Vavu-koulutus 7 % Verkostoyhteistyö 2 % Johtaminen 2 % Taulukko 5. Johtohenkilöstön koulutustoiveet (n=42). Koulutustoiveet % Johtaminen 76 % Työssä viihtymisen aiheet 69 % Yhteistyö vanhempien kanssa 55 % Lapsen toiminta 45 % Verkostoyhteistyö 43 % Erityiskasvatus 38 % Lasten käyttäytyminen 36 % Huolen puheeksiotto 36 % Lapsen tunteet ja temperamentti 29 % Vavu-koulutus 26 % Lasten kehitys 17 % Lapsen sairaudet ja allergiat 7 % Taulukko 6. Avustajien koulutustoiveet (n=28). Koulutustoiveet % Erityiskasvatus 75 % Lasten käyttäytyminen 68 % Lapsen toiminta 54 % Lapsen tunteet ja temperamentti 50 % Yhteistyö vanhempien kanssa 50 % Lapsen sairaudet ja allergiat 46 % Työssä viihtymisen aiheet 43 % Lasten kehitys 36 % Huolen puheeksiotto 25 % Verkostoyhteistyö 21 % Vavu-koulutus 14 % Johtaminen 4 % 19
4.1 Lastentarhanopettajat Kuviossa 17 näkyvät lastentarhanopettajien koulutustoiveet. Kuvioon on otettu mukaan ne koulutustoiveet, joita on toivonut vähintään kymmenen vastaajaa. Erityiskasvatus Lasten käyttäytyminen Lasten kehitys Lapsen toiminta Lapsen sairaudet ja allergiat Lapsen tunteet ja temperamentti Työssä viihtymisen aiheet Verkostoyhteistyö Yhteistyö vanhempien kanssa Vavu-koulutus Huolen puheeksiotto -koulutus 69 % 74 % 33 % 73 % 11 % 50 % 48 % 16 % 63 % 32 % 47 % 14 20 41 40 60 58 62 78 86 92 90 0 25 50 75 100 Kuvio 17. Lastentarhanopettajien koulutustoiveet (n=124). Lastentarhanopettajat toivovat koulutusta eniten lasten käyttäytymisestä, lapsen toiminnasta, erityiskasvatuksesta ja yhteistyöstä vanhempien kanssa. Toivottu koulutuksen aihe on myös lapsen tunteet ja temperamentti. Osa vastaajista toivoo koulutusta työssä viihtymisen aiheista ja huolen puheeksiotosta. Erityislastentarhanopettajien (n=7) koulutustoiveet eroavat hiukan lastentarhanopettajien koulutustoiveista. Erityislastentarhanopettajat toivovat koulutusta lapsen tunteista ja temperamentista (86 %), verkostoyhteistyöstä (57 %), erityiskasvatuksesta (57 %) ja lasten käyttäytymisestä (57 %). Muilta osin koulutustoiveet ovat samansuuntaisia lastentarhanopettajien koulutustoiveiden kanssa. 20
4.2 Lastenhoitajat ja päivähoitajat Kuviossa 18 näkyvät lastenhoitajien ja päivähoitajien koulutustoiveet. Kuvioon on otettu mukaan ne koulutustoiveet, jotka vähintään kymmenen vastaajaa on valinnut. Erityiskasvatus Lasten käyttäytyminen Lasten kehitys Lapsen toiminta Lapsen sairaudet ja allergiat Lapsen tunteet ja temperamentti Työssä viihtymisen aiheet Verkostoyhteistyö Yhteistyö vanhempien kanssa Vavu-koulutus Huolen puheeksiotto -koulutus 58 % 82 % 41 % 72 % 21 % 66 % 50 % 8 % 14 62 % 27 % 34 % 36 46 58 69 85 98 122 113 105 139 0 50 100 150 Kuvio 18. Lastenhoitajien ja päivähoitajien koulutustoiveet (n=170). Lastenhoitajat ja päivähoitajat toivovat eniten koulutusta lasten käyttäytymisestä, lapsen toiminnasta, lapsen tunteista ja temperamentista, yhteistyöstä vanhempien kanssa sekä erityiskasvatuksesta. Puolet vastaajista toivoo myös koulutusta työssä viihtymisen aiheista. 21
4.3 Perhepäivähoitajat Kuviossa 19 näkyvät perhepäivähoitajien koulutustoiveet. Kuvioon on otettu mukaan ne koulutustoiveet, jotka vähintään viisi vastaajaa on valinnut. Erityiskasvatus Lasten käyttäytyminen Lasten kehitys Lapsen toiminta Lapsen sairaudet ja allergiat Lapsen tunteet ja temperamentti Työssä viihtymisen aiheet Yhteistyö vanhempien kanssa Vavu-koulutus Huolen puheeksiotto -koulutus 32 % 65 % 40 % 55 % 25 % 50 % 59 % 33 % 7 % 8 27 % 39 31 41 33 49 80 67 62 73 0 25 50 75 100 Kuvio 19. Perhepäivähoitajien koulutustoiveet (n=123). Yli puolet perhepäivähoitajista toivoo koulutusta lasten käyttäytymiseen, työssä viihtymisen aiheisiin, lapsen toimintaan ja lapsen tunteisiin ja temperamenttiin liittyen. Osa (40 %) vastanneista perhepäivähoitajista toivoo koulutusta myös lasten kehityksestä. Noin kolmasosa vastanneista toivoo puolestaan koulutusta yhteistyöstä vanhempien kanssa sekä erityiskasvatuksesta. 22
4.4 Johtohenkilöstö Kuviossa 20 näkyvät johtohenkilöstön esittämät koulutustoiveet. Kuvioon on otettu mukaan ne koulutustoiveet, jotka vähintään viisi vastaajaa on valinnut. Erityiskasvatus Lasten käyttäytyminen Lasten kehitys Lapsen toiminta Lapsen tunteet ja temperamentti Työssä viihtymisen aiheet Johtaminen Verkostoyhteistyö Yhteistyö vanhempien kanssa Vavu-koulutus Huolen puheeksiotto -koulutus 38 % 36 % 17 % 45 % 29 % 69 % 76 % 43 % 55 % 26 % 36 % 7 11 12 16 15 19 18 15 23 29 32 0 10 20 30 40 Kuvio 20. Johtohenkilöstön koulutustoiveet (n=42). Johtohenkilöstö toivoo koulutusta varsinkin johtamiseen ja työssä viihtymiseen liittyen. Yli puolet vastaajista toivoo myös koulutusta yhteistyöstä vanhempien kanssa. Muita johtohenkilöstön valitsemia koulutusaiheita ovat mm. lapsen toiminta, verkostoyhteistyö, erityiskasvatus, lasten käyttäytyminen sekä huolen puheeksiotto -koulutus. 4.5 Avustajat Avustajat, laitosapulaiset ja päiväkotiapulaiset (n=28) toivovat koulutusta erityiskasvatuksesta (75 %), lasten käyttäytymisestä (68 %), lapsen toiminnasta (54 %), lapsen tunteista ja temperamentista (50 %) ja yhteistyöstä vanhempien kanssa (50 %). Osa toivoo myös koulutusta lapsen sairauksista ja allergioista (46 %), työssä viihtymisen aiheista (43 %) ja lasten kehityksestä (36 %). 23
5. Koulutuksen pituus Koulutuskartoituksessa kysyttiin, minkä pituisesta koulutuksesta oltaisiin kiinnostuneita, jotta voidaan mahdollisuuksien mukaan järjestää kyseistä koulutusta. Vastaajat saivat valita yhden tai useamman mieluisan koulutusvaihtoehdon seuraavista vaihtoehdoista: parin tunnin luento, päivän kestävä koulutus, viikonloppukoulutus, 5-10 koulutuspäivää, muutaman kuukauden kestävä koulutus työn ohessa, puoli vuotta kestävä koulutus työn ohessa ja vielä laajempi koulutus. Kuviossa 21 näkyvät vastaajien toiveet koulutuksen pituudesta. parin tunnin luento 69 % päivän kestävä koulutus 84 % viikonloppukoulutus 42 % 5-10 koulutuspäivää muutaman kuukauden kestävä koulutus työn ohessa puoli vuotta kestävä koulutus työn ohessa 24 % 34 % 42 % vielä laajempi koulutus 15 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kuvio 21. Toiveet koulutuksen pituudesta (n=502). Vastaajat ovat selvästi enemmän kiinnostuneita lyhytaikaisesta koulutuksesta. Valtaosa (84 %) pitää päivän kestävää koulutusta mieluisana vaihtoehtona, 69 % vastaajista kannattaa parin tunnin luentoa, ja 42 % vastaajista kannattaa 5-10 koulutuspäivän mittaista koulutusta sekä viikonloppukoulutusta. Pidempikestoiset muutaman kuukauden ja puolen vuoden kestävät koulutukset sekä vielä laajempi koulutus saavat vain vähän kannatusta. 24
6. Koulutuksen kustannukset Koulutuskartoituksessa kysyttiin vastaajilta, ovatko he valmiita maksamaan koulutuksesta osittain tai kokonaan. Vastaajat saivat valita seuraavista vaihtoehdoista itselle mielekkäimmän vaihtoehdon: voisin maksaa koko koulutuksen itse, voisin maksaa osan koulutuksesta itse ja en ole valmis maksamaan koulutuksesta. Kuviossa 22 näkyvät vastaajien mielipiteet koulutuksen kustannuksista. 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % 4 % voi maksaa koko koulutuksen itse 37 % voi maksaa osan koulutuksesta itse 59 % ei ole valmis maksamaan koulutuksesta Kuvio 22. Ollaanko koulutuksesta valmiita maksamaan (n=498). Vastaajista suurin osa eli 59 % ei ole valmiita maksamaan koulutuksesta, 37 % vastaajista voi maksaa osan koulutuksesta itse ja 4 % vastaajista voi maksaa koko koulutuksen itse. Kuviossa 23 näkyy millä tavoin koulutuksen pituus vaikuttaa siihen, ollaanko koulutuksesta valmiita maksamaan. 25
vielä laajempi koulutus 5 % 9 % 1 % puoli vuotta kestävä koulutus työn ohessa muutaman kuukauden kestävä koulutus työn ohessa 5-10 koulutuspäivää viikonloppukoulutus päivän kestävä koulutus 8 % 14 % 2 % 12 % 18 % 2 % 20 % 21 % 2 % 21 % 18 % 2 % 30 % 2 % 51 % ei ole valmis maksamaan koulutuksesta voi maksaa osan koulutuksesta itse voi maksaa koko koulutuksen itse parin tunnin luento 3 % 38 % 28 % 0 % 20 % 40 % 60 % Kuvio 23. Ollaanko eripituisista koulutuksista valmiita maksamaan (n=492). Kuvion 23 perusteella koulutuksen pituus vaikuttaa siihen, ollaanko koulutuksesta valmiita maksamaan. Lyhyempikestoisen koulutuksen (esim. parin tunnin luento, päivän kestävä koulutus, viikonloppukoulutus) valinneet eivät ole kovin valmiita maksamaan koulutuksesta, sillä suurin osa ei ole valmis maksamaan koulutuksesta ja 18 % - 30 % on valmis maksamaan koulutuksesta osan. Pidempikestoisen koulutuksen (esim. 5-10 koulutuspäivää, muutaman kuukauden kestävä koulutus työn ohessa, puoli vuotta kestävä koulutus työn ohessa, vielä laajempi koulutus) valinneita on huomattavasti vähemmän, mutta sen valinneet ovat hiukan valmiimpia maksamaan koulutuksesta, sillä suurin osa on valmis maksamaan koulutuksesta osan. Koko koulutusta ei olla halukkaita maksamaan, olipa kyseessä lyhyt- tai pitkäkestoinen koulutus. 26