Kunnan palvelustrategia ohjauksen välineenä - kommenttipuheenvuoro 27.11.2012 Antti Neimala, Suomen Yrittäjien EU-edustaja 20.12.2012 1
I Direktiivi, strategiat ja pk-yritykset Pikakatsaus direktiiviuudistuksen suuriin tavoitteisiin Järjestelmän yksinkertaistaminen ja tehostaminen Julkisen sektorin yhteistyömuotojen joustavuus PK-yritysten aseman parantaminen Muut politiikat hankintasääntelyn sisällä Direktiivin suhde palveluiden strategiseen ohjaamiseen Direktiivi ohjaa menettelyitä, ei edellytä tiettyjä tuotantomuotoja Käytännössä hankintasääntely on vaikuttanut strategiseen ajatteluun, tai sen puuttumiseen HUOM! Suomen Yrittäjät on kannustanut kuntia luomaan palvelustrategiat siitä riippumatta, mikä hankintalain sisältö on HUOM2! PK-yritysmyönteinen hankintastrategia myös tarpeen 20.12.2012 2
II Yritysrakenne: Enterprises in EU-27 20.12.2012 3
II Yritysrakenne: Henkilöstön määrän muutos koon mukaan 2001-2010 30000 27000 24000 21000 18000 15000 12000 9000 6000 3000 0-3000 -6000-9000 -12000 Lisäys yhteensä 77 152 - suuryritykset - 274 - pk-yritykset 77 426 (alle 20h yritykset 56 583) 1-4 h 5-9 h 10-19 h 20-49h 50-99 h 100-249 h250-499 h500-999 h > 1000 h Lähde: Tilastokeskus, Yritysrekisteri 20.12.2012 4
II Yritysrakenne: Yritykset sosiaali- ja terveysalalla Yritysten määrä Terveysala: yli 14.000 yritystä Sosiaaliala: n. 3.300 yritystä Yritykset pääosin mikroyrityksiä (alle 10 tt) Yli 80 % yrityksistä työllistää alle kaksi henkilöä Sosiaalipalveluissa yrityskoko suurempi Silti yli 80 % yrityksistä mikroyrityksiä Käytännössä markkinoilla muutaman hengen pienyrityksiä Fysioterapiapalveluita, kotipalveluita, pieniä hoitokoteja yms. 20.12.2012 5
III Eurooppalainen yrittäjyyspolitiikka ja julkiset hankinnat Eurooppa 2020 -strategia, SBA 2008, E2020AP jne. Hankintamarkkina 20 % EU BKT:sta, sisämarkkina ei toimi Hankintojen suuria ongelmia: keskittyminen, julkisen sektorin kilpaileva toiminta, järjestelmän kankeus jne. HUOM! Laki ohjaa menettelyjä, politiikalla ml. järjenkäyttö sijansa markkinoiden luojana PK-yritysten yleiset tarpeet hankintasääntelyssä Avoimuus, tasapuolisuus, syrjimättömyys Sääntelyn laaja soveltamisala: markkinoiden koko, kilpailun neutraalius jne. Keskittyminen kuriin: hankintojen jakaminen, osatarjoukset Tehokas valvonta: markkinoiden uskottavuus 20.12.2012 6
IV Palvelustrategian raami hankinnoille Tuotannon keskittyminen ei ole kenenkään edun mukaista Tuotannon suunnitelmallinen hajauttaminen on hyvä tapa ehkäistä esimerkiksi laitostumista Sosiaali- ja terveyspalveluissa on jo markkinat olennaista on parantaa markkinoiden toimivuutta, silloin pienetkin tuottajat pärjäävät Kysynnän kasvaessa ja markkinoiden kehittyessä kaikille toimijoille löytyy luonteva rooli osana sosiaali- ja terveyspalvelujen kokonaisuutta Palvelustrategioilla markkina toimivaksi Kunnalle vastuu markkinoiden kehittymisestä Julkinen tuotantomonopoli ei korvaudu yksityisellä PK-yritykset ja kolmas sektori huomioitava kautta linjan Mitä tehdään, kuka tekee, mitä ja miten ostetaan? Palvelustrategia ohjaa hankintastrategiaa, joka ohjaa hankintojen käytännön kehittämistä 20.12.2012 7
V Hieman kommentteja direktiivistä Säädöksen laajuus ja esityksen kohtelu mietityttävät Jo komission ehdotus yksityiskohtainen Muutosehdotuksista lisää hankaluuksia Itse pykälistä In house -yksiköiden markkinoille meno ongelma Hankintojen jakaminen säilyy mukana, pehmeästi Sääntelijällä suuri epäluulo alihankintoja kohtaan Määräajat kriittisiä Muut politiikat vahvistuvat, menettelyt kangistuvat? Kotimaisesta menosta Samat periaatteet sopivat hyvin: laaja soveltamisala, selkeä sääntely sekä avoin, tasapuolinen ja syrjimätön kilpailu Direktiivin soveltamisalan rajaaminen antaa lisää tilaa kotimaiselle järkevälle sääntelylle HUOM! Sääntelemättömyys ei ole pienen tuottajan etu! 20.12.2012 8
Tarjonta Kysyntä (julkinen) VI Palvelustrategian tavoite: monituottajarakenne Oma tuotanto Osto -palvelut Palvelusetelit Asiakkaat OYJ OYJ 3 sektori (OY) Tmi. 3 sektori Tmi. 3 sektori OY OY OY 20.12.2012 9