Yrittäjyys suomalaisessa yhteiskunnassa

Transkriptio

1 Yrittäjyys suomalaisessa yhteiskunnassa Oulu Toimitusjohtaja Jussi Järventaus

2 Yritysten määrän kehitys Lähde: Tilastokeskus, Yritysrekisteri Yhteensä yritystä sisältäen maa-, metsä- ja kalatalouden. Kuviossa ilman maa-, metsä-, ja kalataloutta

3 Yritysten määrä 2010 Lähde: Tilastokeskus, Yritysrekisteri Yhteensä yritystä sisältäen maa-, metsä- ja kalatalouden. Kuviossa ilman maa-, metsä-, ja kalataloutta

4 Yritysten henkilöstö 2010 Lähde: Tilastokeskus, Yritysrekisteri Yhteensä henkilöä sisältäen maa-, metsä- ja kalatalouden. Kuviossa henkilöä ilman maa-, metsä- ja kalataloutta

5 Yritysten henkilöstömäärän muutos yritysten kokoluokittain, henkilöä Lisäys yhteensä suuryritykset pk-yritykset (alle 20h yritykset ) 1-4 h 5-9 h h 20-49h h h h h > 1000 h Lähde: Tilastokeskus. Henkilömäärät muunnettu kokopäiväisiksi työpaikoiksi, pl. Maa- ja metsätalous

6 Kokonaistuotanto Suomessa on kääntynyt laskuun Kuukausittain, muutos edellisvuotisesta, % Viimeisin tieto: kesäkuu Lähde : Tilastokeskus

7 Suomen vienti on kaukana kilpailijamaiden kehityksestä Tavara- ja palveluviennin arvo vuosineljänneksittäin, käyvin hinnoin, indeksi 2005,I = Viimeisin tieto: tammi-maaliskuu 2012 tai huhti-kesäkuu Lähde: Eurostat

8 Suomen vaihtotase on vajonnut kriisimaiden tasolle Vaihtotase/bkt, neljän vuosineljänneksen liukuva summa, % Viimeisin tieto: tammi-maaliskuu Lähde: Eurostat

9 Suomen kustannuskilpailukyky* on heikentynyt keskeisiin kilpailijamaihin verrattuna 2005,I=100 Kustannuskilpailukyky heikkenee Kustannuskilpailukyky paranee *) EKP:n harmonisoidussa kustannuskilpailukykymittarissa kunkin maan keskimääräinen efektiivinen valuuttakurssi lasketaan tärkeimmän vientimaan valuuttakurssipainoilla sekä koko talouden yksikkötyökustannusten kehityksellä. Viimeisin tieto: tammi-maaliskuu Lähde: Euroopan Keskuspankki

10 Valtionvelka Suomessa kasvaa nopeasti Mrd. euroa, kuukausisaldo Viimeisin tieto: kesäkuu Lähde: Valtiokonttori

11 Kuntien käyttökustannukset 2010 Sosiaali- ja terveystoimi 20,5 miljardia euroa Asiakaspalvelujen ostot yksityisiltä 2,2 miljardia euroa eli 10,5 % Kustannuserot /asukas ylin alin Palvelusetelien käyttö 26,7 miljoonaa euroa

12 Yritysten merkitys kuntien taloudelle yritykset työpaikat tuloverot + yhteisöverot valtiolle kunnallisveroja yhteisöverotulot kunnille ostovoima alueelle Resursseja infrastruktuurin kehittämiseen Työllisyyden paraneminen Yleinen vaurastuminen ja elintason kehittyminen Kunnan palvelujen turvaaminen

13 Laatua ja monipuolisuutta palveluihin Kunnalla on hyvä olla palvelustrategia, jossa - määritetään mitä palveluita kunta tuottaa itse, mitä yhdessä muiden kanssa ja mitä se ostaa yksityisiltä toimijoilta joko suoraan tai hyödyntäen palveluseteleitä Palveluseteli antaa valinnan mahdollisuuden asiakkaalle; hankintalakia ei tarvitse soveltaa - Jos on riittävästi tarjontaa, palveluseteli luo edellytyksiä hyvin toimivalle markkinalle - Säästää kuntien kustannuksia - Palveluseteli tulee mitoittaa oikein. Liian alhaisella hinnalla palveluseteleitä ei käytetä

14 Pienet yritykset mukaan kuntien hankintoihin Markkinoiden keskittymistä on vältettävä, koska se nostaa hintoja ja heikentää laatua. Hankintalakiin velvoite kunnan hankkijalle kehittää markkinaa; tarkoittaa esim. pieniä hankintakokonaisuuksia. Pienhankintoja koskevien ohjeiden laatiminen Yritysvaikutusten arviointi hankintojen yhteydessä kunnan tulisi laatia hankintastrategia

15 Selkeät pelisäännöt kuntien liiketoiminnalle Kuntien ei tule harjoittaa yritysten kanssa kilpailevaa liiketoimintaa Markkinat vääristyvät, ja asiak- wkaat / kuntalaiset kärsivät. Jos kunta suunnittelee liikelaitoksen perustamista tai liikelaitoksen muuttamista yhtiöksi, kannattaa pysähtyä arvioimaan, onko yksityistä tarjontaa vai voiko sitä syntyä?