PÄIVITTÄISTAVARAHUOLLON JÄRJESTELYT KUNNISSA



Samankaltaiset tiedostot
Päivittäistavarahuollon varaut umis- ja jatkuvuussuunnitteluohje

ELINTARVIKEHUOLTOSEKTORIN POOLIT Valmiuspäällikkö Aili Kähkönen. Elintarvikehuoltosektorin poolit

Kuntien valmiussuunnittelun tukeminen/koordinointi

LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN VARAUTUMINEN JA VIRANOMAISYHTEISTOIMINTA

Sosiaali- ja terveydenhuollon valmiussuunnitteluohjeistus

Valmiuspäällikkö Sakari Ahvenainen. Valmiusohje ja ajankohtaista varautumisesta. Helsingin TIVA ja joukkoviestintäpooli (JVP)

Maakuntien asema ja rooli varautumisen toimijoina

YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON VARAUTUMINEN JA VALMIUSSUUNNITTELU

Keskeiset muutokset varautumisen vastuissa 2020

YHTEISKUNNAN TURVALLISUUSSTRATEGIA - KOMMENTTIPUHEENVUORO

Yleistä kuntatoimijoiden varautumisesta. Jaakko Pekki Kehittämisyksikön päällikkö Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos

Ajankohtaista maakunta- ja pelastustoimen uudistuksesta

Aluehallintovirastot ovat monialaisia valtion asiantuntijavirastoja alueillaan.

Kommenttipuheenvuoro - Porin kaupungin häiriötilannesuunnittelu

Aluehallintovirastot ja kuntien varautuminen

Sosiaali- ja terveydenhuollon valmiussuunnitteluohjeistus

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys

Kuntien valmiussuunnittelu ja alueen oppilaitokset. Valmiusmestari Vesa Lehtinen LAHTI

RIITTÄÄKÖ LUOTTAMUS HÄIRIÖTILANTEESSA? SOPIMUSPERUSTEINEN VARAUTUMINEN Valmiusasiamies Jaakko Pekki

Varautuminen ja valmius ITÄ2017-valmiusharjoituksen asiantuntijaseminaari Kansliapäällikkö Päivi Nerg, Kuopio

Varautuminen yksityisessä palvelutuotannossa Valmiusseminaari

Sisäisen turvallisuuden alueellinen yhteistyömalli

Sosiaali- ja terveydenhuollon valmiussuunnitteluohjeistus

Luonnos - VAHTI-ohje 2/2016 Toiminnan jatkuvuuden hallinta

YHTEISKUNNNAN TURVALLISUUSSTRATEGIA 2010

Kuntien valmiussuunnittelu ja alueen oppilaitokset

10 vuotta varautumista ja väestönsuojelua alueellisessa pelastustoimessa. Seppo Lokka Etelä-Savon pelastuslaitos

ELINTARVIKEHUOLTOSEKTORIN POOLIEN TEHTÄVÄT SEKÄ POOLIEN HARJOITUKSET

Savonlinnan kaupungin valmiustoiminta Kaupunginjohtaja Janne Laine

KUNTIEN VARAUTUMISSEMINAARI - peruspalveluiden jatkuvuuden hallinta, yhteistoiminta ja hyvät käytännöt

KOULUTUSTARJOTIN 1 (11) Ryhmäkoko Hinta (alv 24 %) Koulutuskuvaukset Tavoite Kesto. Kokonaisvaltainen riskienhallinta

Viranomaistoiminta normaali- ja poikkeusoloissa. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö

HUOVI-portaali. Huoltovarmuustoiminnan uusi painopiste: toiminnallinen huoltovarmuus

MAATALOUDEN TUOTANTOEDELLYTYSTEN VARMISTAMINEN OSANA ELINTARVIKEHUOLLON VARAUTUMISTA

Kansalaisyhteiskunta ja kokonaisturvallisuus - Omatoiminen varautuminen ja järjestöt. Karim Peltonen Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK

Pelastusopisto on sisäministeriön alainen valtakunnallinen oppilaitos, joka suunnittelee ja järjestää

Varautumisen ja valmiussuunnittelun yhteensovittaminen keskus-, alue- ja paikallishallinnon tasoilla

Turvallisuussuunnittelu, varautuminen vai molemmat? Varautumisjohtaja Jussi Korhonen

Aluehallintovirastot ovat monialaisia valtion asiantuntijavirastoja alueillaan.

Yhteiskunnan turvallisuusstrategian perusteet

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston lausunto kokonaisturvallisuuden ja varautumisen sanastoluonnoksesta

Varautuminen ja riskienhallinta - alajaosto. Tilannekatsaus Jukka Koponen

Yhteiskunnan turvallisuusstrategia 2017 Hyväksytty valtioneuvoston periaatepäätöksenä

Varautuminen sotelainsäädännössä

Sirkka Jakonen Johtaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto. Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue. Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3.

Etunimi Sukunimi Sari Vuorinen Projektipäällikkö

MAAKUNNAN VARAUTUMINEN JA ALUEELLISEN VARAUTUMISEN YHTEENSOVITTAMINEN

Pelastustoimen uudistushanke

VARAUTUMISSEMINAARI VARAUTUMINEN ALUEHALLINNON UUDISTUKSESSA

Valmius ja jatkuvuudenhallinta soterakenteissa Sari Vuorinen. Projektipäällikkö Kuntaliitto

Suun terveydenhuollon koulutuspäivä

Varautumisen paikallisia ja alueellisia toimintamalleja, kommentteja

Sosiaali- ja terveydenhuolto osana häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin varautumista

Valmiusharjoituksesta hyödyt irti Häme17 - Sysmä. Taneli Rasmus

Jatkuvuuden varmistaminen

Työpajaohjeistus (3/3)

Ev.lut. kirkon varautuminen kriiseihin Hiippakuntasihteeri Kirsti Poutiainen

Helsingin valmiussuunnitelma

Pelastustoimen uudistus; pelastustoimen järjestäminen. Hankejohtaja Taito Vainio

Ajankohtaista huoltovarmuudesta - tavoitteet - organisaatio - toiminta

Jatkuvuudenhallinta ja varautuminen kunnassa - yleisiä perusteita ja lähtökohtia -

Kyläturvallisuus tukea maaseudun asukkaiden omatoimiseen varautumiseen

HUOVI-PORTAALIN MAHDOLLISUUDET KUNNILLE

Vapaaehtoistoimijoiden mahdollisuudet kunnan varautumisessa. Case Kempele Kuntatalo

Itä-Suomen sisäisen turvallisuuden toimeenpanosuunnitelma ja sen toteuttaminen

Keskiyön Savotta Vaattunkiköngäs. Ylijohtaja Timo E. Korva. Lapin aluehallintovirasto, ylijohtaja Timo E. Korva

KUJA2: Kuntien ja maakuntien jatkuvuudenhallinta -projekti. Aki Pihlaja Projektipäällikkö

PELASTUSLAITOKSEN RISKIANALYYSI SOTILAALLISEN VOIMANKÄYTÖN TILANTEESTA

Pelastustoimen palvelutason arviointi. Hankejohtaja Taito Vainio

Turvallisuus ja varautuminen. Vesa-Pekka Tervo Pelastustoimen kehittämispäällikkö Kanta-Hämeen maakuntatilaisuus Hämeenlinna

Finanssivalvonnan painopisteet varautumisen valvonnassa

Kyläturvallisuus - tukea maaseudun asukkaiden omatoimiseen varautumiseen

Vammaisasiain yhteistyöryhmä seminaari. Pelastusalan lainsäädäntöä Pelastustoimen maakuntauudistus

Näkökulmia kokonaisturvallisuudesta - Ajankohtaista ja selonteon linjaukset - Kokonaisturvallisuus kunnassa

Kainuun ELY-keskus 2013

Teollisen valmiuden kehittäminen kunnossapidon kumppanuudessa

Huoltovarmuusorganisaation työkalut yritysten jatkuvuussuunnittelun tukena HUOVI-portaali

Kooste riskienhallinnan valmistelusta

Poikkeusolojen riskianalyysi

Aluehallinto uudistuu Tavoitteena kansalais- ja asiakaslähtöisesti ja tuloksellisesti toimiva aluehallinto

KRIITTISEN TELEINFRASTRUKTUURIN TURVAAMINEN

Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia

Pääesikunta, logistiikkaosasto

Turvallisuuskomitean toiminta 2015

Katsaus Turvaturku -hankkeeseen ja turvallisuustyön nykyvaiheeseen

ETELÄ-SAVON VALMIUSSUNNITTELU. Tuomo Halmeslahti Varautumisen valtakunnalliset opintopäivät , Tampere

Varautumis- ja valmiussuunnittelman laadinta Fingridissä Pekka Niemi

RAUTATIELIIKENNE OSANA LOGISTISTA JÄRJESTELMÄÄ HUOLTOVARMUUDEN TURVAAMISESSA

TOIMINNAN JATKUVUUDEN HALLINTA

Sisällysluettelo LIIKENNEVIRASTO OHJE 2 (7) Dnro 4258/005/2011

KAINUUN PELASTUSLAITOS

Elinkeinoelämä ja huoltovarmuus

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys

Maakuntien varautumistehtävät ja maakuntauudistuksen toimeenpano

Alueiden vahvuuksilla kestävää kasvua ja hyvinvointia. Itä-Suomen aluehallintovirasto

Kokemuksia nykyisestä valtion aluehallinnosta Anneli Taina, ylijohtaja. Etelä-Suomen aluehallintovirasto

Vesihuoltolaitoksen häiriötilanteisiin varautuminen

Häiriötilanteisiin varautuminen vesilaitoksilla

Kansallinen varautuminen kriiseihin. Yleissihteeri, Jari Kielenniva

KUJA2: Kuntien ja maakuntien jatkuvuudenhallinta -projekti. Aki Pihlaja Projektipäällikkö KEHTO-foorumi

Transkriptio:

PÄIVITTÄISTAVARAHUOLLON JÄRJESTELYT KUNNISSA Varautumisen opintopäivät 2013: Kansanhuollosta päivittäistavarahuoltoon Varautuminen elintarvikehuollon häiriöihin Hämeenlinna 3.-4.10.2013 Johtaja Taina Rautio Itä-Suomen aluehallintovirasto 4.10.2013 1

MITÄ ON PÄIVITTÄISTAVARAHUOLTO? Päivittäistavarahuolto (kansanhuolto) on perinteisen määrittelyn mukaan keskittynyt kansanhuoltolähtöisen säännöstelyn organisointiin sekä sodanuhkatilanteisiin varautumiseen. Päivittäistavarahuoltoa on siis pidetty kriisiajan toimintana, johon normaalioloissa varaudutaan suunnittelemalla, kouluttamalla tehtävään varattuja vastuuhenkilöitä sekä järjestämällä viranomaisten yhteisiä valmiusharjoituksia. 4.10.2013 2

MUTTA MAAILMA MUUTTUU Yhteiskunnan verkottuneen talouden häiriöherkkyys on korostunut viime vuosina. Häiriöt ovat alkaneet usein sääilmiöiden aiheuttamista sähkökatkoksista ja ne ovat kohdistuneet myös päivittäistavaroiden toimitusketjuun (myrskyt, tykkylumi). Päivittäistavarahuollon valmiussuunnittelussa ja varautumisessa havaittiin normaaliolojen vakavien häiriötilanteiden mentävä aukko. Nykyisin varautumisessa painottuvatkin uhkakuvat, jotka todentuvat normaaliajan vakavina häiriötilanteina kuten häiriöinä kuljetuksissa, sähkönjakelussa, tietoliikenteessä ja tietojen käsittelyssä. Varautumisajattelun muutos edellyttää entistä tiiviimpää yhteistyötä päivittäistavarahuollon eri toimijoiden kesken. Lisäksi se edellyttää toimijoiden roolien ja vastuiden sekä käsitteiden (päivittäistavarahuolto, ruokahuolto) selkeää määrittelyä. 4.10.2013 3

UUDEN OHJEISTUKSEN TAUSTAA Yhteiskunnan turvallisuusstrategia (YTS 2010), joka muodostaa varautumisen ja kriisijohtamisen yhteisen perustan yhteiskunnan kaikille toimijoille. Strategiaa täydentävät eri hallinnonalojen laatimat muut linjaukset ja ohjausasiakirjat esim. Varautuminen ja jatkuvuudenhallinta kunnassa (julkaistu vuonna 2012). Päivittäistavarahuollon varautumis- ja jatkuvuussuunnitteluohje kunnille on em. asiakirjan toimialakohtainen sovellus. 4.10.2013 4

UUDEN OHJEISTUKSEN TAUSTAA Itä-Suomen aluehallintovirasto oli mukana päivittäistavarahuollon aluepoolikokeilussa, joka perustui työ- ja elinkeinoministeriön ja Huoltovarmuuskeskuksen (HVK) valmistelemaan hankkeeseen ja ohjaukseen. Tavoitteena oli varautumisen ja suunnittelun yhteensovittaminen alue- ja paikallistasolla, paikallisten erityisolosuhteiden huomioon ottaminen järjestelyissä sekä elinkeinoelämän ja viranomaisten välisen yhteistyön varmistaminen. Päivittäistavarahuollon aluepoolin tehtävät: koordinoida aluetasolla elinkeinoelämän, eri toimijoiden (mm. kunnat) ja viranomaisten ( aluehallintovirastot ja ELY-keskukset) varautumista tukea huoltovarmuusorganisaatiota (valtakunnallinen kauppa- ja jakelupooli sekä HVK) sekä aluehallintoviraston varautumistehtävää varmistaa kuntien joukkoruokailun toimintaedellytykset tukea ja ohjeistaa kuntien päivittäistavarahuollon valmiussuunnittelua 4.10.2013 5

PÄIVITTÄISTAVARAHUOLLON ALUEPOOLIN KOKOONPANO Etelä-Savon ELY-keskus, innovaatioasiantuntija Toivo Venäläinen Pohjois-Karjalan ELY-keskus, asiantuntija Pauliina Sorsa Leijona Catering Oy (ent. Puolustusvoimien Ruokahuollon Palvelukeskus), asiakkuusjohtaja Marko Liikamaa Mikkelin kaupunki, tiedotuspäällikkö Matti Laitsaari (17.7.2012 saakka) Etelä-Savon pelastuslaitos, palopäällikkö Ilpo Hartikainen Savonlinnan kaupunki, kehitysjohtaja Hannu Kurki Kontiolahden kunta, talousjohtaja Pauliina Pietikäinen Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä, ruokapalvelupäällikkö Helena Farin Pohjois-Karjalan Osuuskauppa, Prismajohtaja Olli Kurppa S-Market Kesälahti, marketpäällikkö Aku Korhonen Kesko Oyj / Itä-Suomen alue, kauppapaikkapäällikkö Leo Silvennoinen Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, johtaja Kari Janhonen Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä, talousjohtaja Ilkka Naukkarinen Pohjois-Savon Martat ry, toiminnanjohtaja Anne Matilainen Itä-Suomen aluehallintovirasto: Sirkka Jakonen, Kirsi Kaikko, Anneli Liljeroos, Auli Posti ja Minna Karppinen 4.10.2013 6

PÄIVITTÄISTAVARAHUOLTO 2012 VALMIUSHARJOITUS Itä-Suomen aluehallintovirasto ja huoltovarmuusorganisaation elintarvikehuoltosektorin poolit järjestivät valmiusharjoituksen 23.-24.5.2012 Pieksämäellä. Harjoitus liittyi päivittäistavarahuollon aluepoolimallin kokeiluun sekä työ- ja elinkeinoministeriön sekä Huoltovarmuuskeskuksen johtamaan päivittäistavarahuollon varautumisohjeistuksen laatimistyöhön. Pieksämäellä harjoiteltiin ongelmatilannetta, jossa poikkeuksellisten sääolojen aiheuttamat pitkät sähkökatkokset kohdistuivat mm. päivittäistavaroiden toimitusketjuihin. Päivittäistavarahuollon varautumis- ja jatkuvuussuunnitteluohje kunnille perustuu suurelta osin harjoituksesta saatuihin kokemuksiin. 4.10.2013 7

KUNNAT SAIVAT UUDET SUUNNITTELUOHJEET KEVÄÄLLÄ 2013 Itä-Suomen aluehallintovirasto järjesti joulukuussa 2012 Päivittäistavarahuollon ajankohtaispäivän, jossa mm. esiteltiin luonnos uudesta ohjeesta. Lopullinen versio ohjeesta postitettiin kuntiin helmi-maaliskuussa 2013. Pelastusopisto järjesti Kuntien päivittäistavarahuollon varautumiskoulutuksen 21.- 22.5.2013. Päivien aikana käytiin läpi uutta ohjeistusta. Kyseessä oli pilottikoulutus, joka oli suunnattu ensisijaisesti Itä-Suomen aluehallintoviraston toimialueen kunnille. Saadun palautteen perusteella Pelastusopisto suunnittelee päivittäistavarahuollon varautumiskoulutuksen jatkoa. 4.10.2013 8

OHJEEN PAINOPISTEET Päivittäistavarahuolto määritellään ohjeessa siten, että se on osa elintarvikehuoltoa turvaavaa järjestelmää ja se kohdistuu ensisijaisesti väestön hyvinvoinnin kannalta tärkeiden päivittäistavaroiden saatavuuteen sekä joukkoruokailun toimintaedellytysten turvaamiseen. Elintarvikevalikoima on ohjeessa keskeisenä kohteena. Myös hygieniatuotteiden saatavuuden varmistaminen on tärkeää erityisesti kotihoidon ja laitospalveluiden piirissä oleville henkilöille. Myös puhtaan veden saatavuuden varmistaminen on keskeistä, samoin kuin joukkoruokailun varmistaminen. Ohjeessa tarkoitettu päivittäistavarahuollon varautuminen koskee ensisijaisesti normaaliolojen vakavia häiriötilanteita. Ohjeessa ei käsitellä poikkeusoloja eikä väestönsuojelullisia evakuointitilanteita. Normaaliolojen häiriöihin varautuminen tukee myös poikkeusoloihin varautumista. 4.10.2013 9

YLEISTÄ Lähtökohtana on se, että kunnan johtaja vastaa kunnan toimialueeseen kuuluvasta varautumisesta. Kunnan toiminta nojautuu häiriötilanteissakin normaaliolojen organisaatioihin. Kuntia suositellaan tekemään YTS 2010 uhkamallien pohjalta riskianalyysit ja varautumaan päivittäistavarahuollon osalta ainakin paikallisten pitkien sähkökatkosten, liikennekatkosten, maksuliikenneongelmien, pandemian ja tavaroiden toimituskatkosten varalle. Lisäksi varaudutaan muihin mahdollisiin paikallisiin uhkiin. Riskikartoitus suositellaan tehtäväksi yhteistyössä oman alueensa pelastuslaitoksen, yritysten ja järjestöjen kanssa. Varautumista voi tehdä yhteistyössä naapurikuntien kanssa. 4.10.2013 10

JOKAISELLA KUNNALLA ON PÄIVITTÄISTAVARAHUOLLON VASTUUHENKILÖ Kunnan tulee nimetä päivittäistavarahuollon varautumisen ja jatkuvuudenhallinnan vastuuhenkilö. Vastuuhenkilö organisoi riittävän yhteydenpidon alueensa päivittäistavarahuollon toimijoihin ja näin ollen hänen on tunnettava riittävästi päivittäistavaroiden logistiikkajärjestelmiä. Vastuuhenkilö yhteen sovittaa kunnan organisaatiossa päivittäistavarahuoltoon ja joukkoruokailuun liittyvää varautumista ja jatkuvuudenhallintaa. 4.10.2013 11

KUNNAN JÄRJESTÄMISVASTUULLA OLEVIEN RUOKAPALVELUJEN JATKUVUUSSUUNNITELMA Kunnan varautumisessa on erityisen tärkeää, että kunnassa laaditaan sen järjestämisvastuulla olevien ruokapalvelujen jatkuvuussuunnitelma. Suunnitelman tulee kattaa sosiaali- ja terveyspalvelujen piirissä olevat asiakkaat (kuten terveyskeskuksen vuodeosaston potilaat), vanhainkodeissa ja palveluasumisen piirissä olevat henkilöt, kotipalvelun ja kotisairaanhoidon asiakkaat, päiväkodit, lastensuojelulaitokset sekä kunnan tai kuntayhtymän koulujen ja oppilaitosten oppilaat ja opiskelijat. 4.10.2013 12

KUNNAN JÄRJESTÄMISVASTUULLA OLEVIEN RUOKAPALVELUJEN JATKUVUUSSUUNNITELMA Suunnitelmassa on huomioitava myös erityisruokavaliota vaativien ryhmien tarpeet. Lisäksi suunnitelmassa tulee varautua ylläpitämään ja tarvittaessa kasvattamaan joukkoruokailun laajuutta. Päivittäistavarahuollon häiriötilanteissa noudatetaan normaaliolojen voimassaolevia elintarvikehygieniasäännöksiä. 4.10.2013 13

KANSALAISJÄRJESTÖT JA KOTIVARA KUNNAN APUNA Päivittäistavarahuollon häiriötilanteessa kunnan tulee tunnistaa ryhmät, joihin tuki ensisijaisesti kohdistetaan, ja muistaa, että kaikki kuntalaiset eivät tarvitse samanlaista ulkopuolista tukea. Kunnan paineita häiriötilanteessa helpottaa, mikäli se on kartoittanut alueellaan toimivien kansalaisjärjestöjen kyvyt tukea ja auttaa tarvittaessa. Myös kuntalaisten omatoiminen varautuminen esimerkiksi kotivarajärjestelyillä helpottaa kunnan paineita. Kodin yleiseen varautumiseen saa vinkkejä Huoltovarmuuskeskuksen ( www.huoltovarmuuskeskus.fi ) sekä SPEKn ( www.spek.fi ) internet-sivuilta. Kotien omatoimisen varautumisen toimikunta (Kova) on koonnut keskeisiä kansalaisjärjestöjä tukemaan oma-aloitteista varautumista. 4.10.2013 14

JATKUVUUDEN HALLINTA HANKINTA- JA YHTEISTYÖSOPIMUKSISSA Mikäli kunta ulkoistaa järjestämisvastuullaan olevia ruokapalveluja, on tärkeää tarjouspyyntövaiheesta sopimuksen solmimiseen asti huomioida toiminnan jatkuvuus- ja sopeutumiskyky häiriötilanteisiin. Huoltovarmuuskeskus on laatinut yleistä ohjeistusta palvelusopimusten laatimiseen. Sopimuksiin perustuvan varautumisen (Sopiva) suositukset ovat osoitteessa www.huoltovarmuus.fi/tietoa-huoltovarmuudesta/jatkuvuudenhallinta/sopiva/ Kunnan on varauduttava myös tilanteeseen, jossa ulkopuolinen palveluntoimittaja on häiriötilanteessa kyvytön täyttämään sopimusvelvoitteitaan. 4.10.2013 15

VARAUTUMINEN EDELLYTTÄÄ YHTEISTYÖTÄ JA HARJOITTELUA Varautumisessa tarvitaan suunnittelun lisäksi henkilöstön koulutusta sekä viranomaisten ja päivittäistavarahuoltoon liittyvien elinkeinoelämän ja kolmannen sektorin toimijoiden yhteistyötä ja yhteisiä harjoituksia. Päivittäistavarahuollon vastuuhenkilö raportoi varautumisesta, jatkuvuussuunnittelusta sekä sattuneista vakavista häiriötilanteista kuntajohdolle. Kunta puolestaan raportoi aluehallintovirastolle sen erikseen antamien ohjeiden mukaisesti. 4.10.2013 16

Kiitos Ja Hyvää Syksyn Jatkoa! Taina Rautio Itä-Suomen aluehallintovirasto Puh. 0295 017 042, taina.rautio(at)avi.fi www.avi.fi 4.10.2013 17