Kansalaisyhteiskunta ja kokonaisturvallisuus - Omatoiminen varautuminen ja järjestöt. Karim Peltonen Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK

Transkriptio

1 Kansalaisyhteiskunta ja kokonaisturvallisuus - Omatoiminen varautuminen ja järjestöt Karim Peltonen Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK

2 Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK Valtakunnallinen pelastus- ja turvallisuusalan asiantuntijajärjestö, joka edistää yksilöiden, yhteisöjen ja yhteiskunnan valmiutta ennaltaehkäistä vaaratilanteita, turvata ihmisiä, omaisuutta ja ympäristöä onnettomuuksien ja tuhojen aiheuttamilta vaaroilta Erityisenä tehtävänä on palo- ja pelastusalan, varautumisen ja väestönsuojelun kehittäminen. Arjen laaja turvallisuus

3

4 SPEK yleishyödyllinen asiantuntija Päätoimintamuodot asiantuntija- ja koulutuspalvelut Turvallisuusalan vapaaehtoisten toimintaedellytysten edistämiseen järjestöpalveluita Strategisia kumppaneita muut järjestöt, elinkeinoelämä sekä julkishallinto 37 alueellista ja valtakunnallista jäsenyhteisöä Keskustoimisto Helsingissä, aluetoimistot Vaasa, Mikkeli, Oulu ja Rovaniemi Toimihenkilöitä

5 Kansalaisyhteiskunta ja kokonaisturvallisuus Henkisellä kriisinkestävyydellä tarkoitetaan kansakunnan kykyä kestää turvallisuustilanteiden aiheuttamat henkiset paineet, selviytyä niiden vaikutuksilta ja nopeuttaa kriiseistä toipumista. Elinkeinoelämän toimijoilla on keskeinen asema erityisesti talouden ja infrastruktuurin toimivuuden varmistamisessa. Rooli muiden elintärkeiden toimintojen alueella on kasvanut keskityttäessä ydinosaamiseen liittyviin toimintoihin sekä lisättäessä alihankintaa ja palvelujen hankkimista oman organisaation ulkopuolelta Yhteiskunnan elintärkeitä toimintoja turvattaessa viranomaisten ja elinkeinoelämän ohella myös vapaaehtoistoimintaan perustuvilla järjestöillä on merkittävä rooli sekä varautumisessa ja käytännön turvallisuuden toteuttamisessa että kriisinkestokyvyn lisäämisessä. Omatoimista varautumista ylläpidetään ja kehitetään siten, että yhteisöt ja yritykset on sitoutettu osaksi järjestelmää ja väestöllä on riittävät valmiudet toimia oikein häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Väestönsuojien rakentamista jatketaan ensisijaisesti sotilaallisiin uhkiin varautumiseksi. YTS 2010

6 YTS 2010 Varautumisen mittakaavat

7 Kansalaisyhteiskunnan rooleista Toiminnan taso Ennaltaehkäisy Pelastaminen, auttaminen, vaikutusten rajoittaminen Toipuminen Aika Omatoiminen varautuminen Vastetoimijat Toinen aalto Kriisipalvelut ja tuki

8

9 Hannu ja Tapani 2011 sisäministeriön selvitys Väestölle tiedotetaan jo säävaroitusten yhteydessä siitä, että palveluntuottajien toimitushäiriöistä tulee ilmoittaa palveluntuottajan palvelukanaviin. Samalla väestölle tiedotetaan siitä, että kiireettömistä tehtävistä ei tule ilmoittaa hätäkeskukseen eikä soittaa hätäkeskukseen tilannetta koskevia tilannetiedusteluja. Kiinteistöjen omistajien, haltijoiden ja toiminnanharjoittajien on määriteltävä tarpeet varavoiman hankkimiseksi ja tehtävä tarpeelliset hankinnat etukäteen. Asuntojen omistajat ja haltijat varautuvat usean päivän sähkökatkokseen riittävällä kotivaralla varsinkin harvaan asutuilla alueilla.

10 Kansalaisnäkökulma Kokemuksia kesän 2010 Asta-rajuilmasta näkökulmia varautumisen kehittämiseen. SPEK tutkii 2. Hatakka ja Valtonen. Paikallisten toimijoiden motivaatio ja halu toimia oman yhteisönsä hyväksi. Tätä ei kuitenkaan hyödynnetty järjestöjen tai viranomaisten toimesta riittävästi Aktiivisten kansalaisten sitouttaminen osaksi turvallisuustoimijaverkostoa lisää paikallista kriisinsietokykyä Rajuilmoista varoittaminen ja varoitustiedon jakaminen nähtiin kehittämiskohteena Samoin johtosuhteiden, toimijaroolien ja tehtävien selkiyttäminen Erityisesti pitkäkestoisessa häiriötilanteessa tulisi myös kiinnittää enemmän huomiota henkilökohtaiseen jaksamiseen

11 Kriisin kesto case Asta-rajuilma

12 Yritystoiminta ja häiriötilanteet Rajuilman vaikutukset paikallisten yritysten liiketoimintaan. Selvitys eteläsavolaisten pienyritysten kokemuksista vuoden 2010 Astarajuilmasta. SPEK tutkii 4. (EK, KKK, HVK) Haastatellut yritykset pääasiassa mikro- ja pienyrityksiä, varautumissuunnitelmia ei ollut tehty Pienet yritykset jäävät usein varautumista koskevien palveluiden ulkopuolelle (yrittäjän omat valmiudet ja tiedostaminen) ja yrittäjille tulisikin turvata riittävä tiedon saanti oman varautumisen tueksi. Erityisesti pienten yritysten tulisi aktiivisesti rakentaa verkostojaan juuri varautumisen näkökulmasta

13 Valmiusjärjestöjen häiriötilannekokemuksia Olisin kaivannut aktiivisempaa vapaaehtoisten käyttöä Kyselytutkimus vapaaehtoisista osana valmiustoimintaa. SPEK tutkii 5. (Julkaistaan huhtikuussa 2013). Vapaaehtoiset kokivat toimettomuutta häiriötilanteiden aikana ei löydetty väylää auttaa, vaikka halua olisi ollut Toisaalta samalla kun osa koki toimettomuutta, osa koki liiallista kuormitusta Työelämän ja hälytystoiminnan suhde avainkysymyksiä vapaaehtoistoiminnan kehittämisessä

14 Toimintakyky Kuinka monta tuntia toimit häiriötilanteessa? alle 3h 3-6h 6-9h 9-12h 12-24h yli 24h

15 Valmiusjärjestökysely Yli 70 % mainitsi töiden haittaavan hälytyksille lähtemistä ja 30 % puolestaan perhesyiden

16 Yhteenvetoa - Omatoiminen varautuminen Laaja kenttä kattaa sekä yksittäiset ihmiset, perheet, asuinyhteisöt kuin (pien)yrityksetkin Resurssi hätävarasta ratkaisuksi Tavoitteena, että kykenee ja organisoituu tarvittaessa itsenäisesti resilienssi Verkostot ja paikalliset yhteisöt - sosiaalinen pääoma voimavarana Johtamisen ja ohjaamisen välineet kaksisuuntaisen viestinnän ja tietoisuuden lisääminen keskeisiä keinoja Organisaatiot Standardit vrt kotivara

17 Yhteenvetoa - Järjestöt ja varautuminen Lähtökohtana viranomaistoiminta -Ei ongelma- tai järjestölähtöisyys -Sopimukset ja muut käytännöt Valmiussuunnittelu ja varautuminen -Millä tasolla vapaaehtoisten käyttöön on varauduttu? -Mikä on lisäresurssien tarve? -Kykenevätkö vapaaehtoiset vastaamaan tähän? Hallinnon muutokset -tehtävien hallittu siirtäminen -Ei ulkoistamisen keino

18 Kova-toimikunta Huoltovarmuuskeskus sekä Maa- ja Metsätalousministeriö kutsuivat keväällä 2011 koolle ruokahuollon järjestöjä. Vuonna 2012 jatkuneen yhteistyön myötä Huoltovarmuusorganisaation elintarvikehuoltosektorin päätöksellä perustettiin Kotitalouksien omatoimisen varautumisen järjestötoimikunta (Kovatoimikunta). Toimikunta on luonteeltaan asiantuntijaverkosto. Toimikunta muodostuu pääasiassa kolmannen sektorin toimijoista, joilla on merkitystä elintarvike- ja ruokahuollon huoltovarmuudelle sekä kotien yleiselle omatoimiselle varautumiselle häiriötilanteisiin.

19 Tulevaisuuden haasteena aluekehitys? luku noin Lähde: Moisio 2012, Mankkinen

20 Kiitos!