ELINTARVIKEHUOLTOSEKTORIN POOLIEN TEHTÄVÄT SEKÄ POOLIEN HARJOITUKSET

Transkriptio

1 ELINTARVIKEHUOLTOSEKTORIN POOLIEN TEHTÄVÄT SEKÄ POOLIEN HARJOITUKSET Varautumisen III valtakunnalliset opintopäivät Hämeenlinna Valmiuspäällikkö Viljo Holopainen

2 HUOLTOVARMUUSORGANISAATIO Huoltovarmuuskeskuksen hallitus TEM nimittää 11 jäsentä joista 4 yksityiseltä sektorilta Huoltovarmuusneuvosto Toimitusjohtaja Resurssit Tilivelvollisuus Huoltovarmuuskeskus - poolisopimukset - tavoitteet Sektorit ja poolit Valtioneuvosto nimittänyt puheenjohtajan ja 26 jäsentä Puheenjohtaja ja yli puolet jäsenistä yksityiseltä sektorilta Pääsihteerinä HVK: n toimitusjohtaja

3 HUOLTOVARMUUSORGANISAATIO Huoltovarmuuskeskus Huoltovarmuusneuvosto Elintarvikehuoltosektori Energiahuoltosektori Logistiikkasektori Terveydenhuoltosektori Tietoyhteiskuntasektori Finanssialan sektori Teollisuussektori Alkutuotantopooli Elintarviketeollisuuspooli Kauppa- ja jakelupooli KOVA - toimikunta * Voimatalouspooli - Aluetoimikunnat - Kaukolämpö jaosto - Kotimaisten polttoaineiden jaosto Öljypooli - maakaasujaosto Ilmakuljetuspooli Maakuljetuspooli Vesikuljetuspooli Terveydenhuoltopooli Vesihuoltopooli Tekstiili- ja jalkinepooli Jätealan huoltovarmuustoimikunta Graafinen pooli Joukkoviestintäpooli ICT-pooli Aluepooli -TIVA -toimikunnat Rahoitushuoltopooli Vakuutusalanpooli Kemianpooli Teknologiapooli MIL -pooli Elektroniikkapooli Metsäpooli Muovi- ja kumipooli Rakennuspooli - aluetoimikunnat (6) * KOVA = kotitalouksien omaehtoinen varautuminen Huoltovarmuuden kannalta kriittiset yritykset ja toimipaikat (n. 1900)

4 POOLIEN ASEMASTA JA TEHTÄVISTÄ Poolit koordinoivat käytännön toimintaa Pooleja perustetaan Huoltovarmuuskeskuksen ja toimialajärjestöjen välisillä sopimuksilla huolehtimaan toimiala- ja toimipaikkakohtaisesta varautumisesta. Poolit vastaavat operatiivisesta varautumisesta elinkeinoelämän johdolla toimivina toimieliminä. Niiden tehtävänä on yhdessä alan yritysten kanssa seurata, selvittää, suunnitella ja valmistella toimenpiteitä omien alojensa huoltovarmuuden kehittämiseksi. Alan yritykset osallistuvat poolin järjestämään koulutukseen ja suunnittelutyöhön sekä varautuvat poolin antamien ohjeiden mukaan.

5 POOLIEN ASEMASTA JA TEHTÄVISTÄ (2) Poolin tehtävänä on huolehtia organisaationsa kehittämisestä ja ylläpitää toimistonsa valmiutta, määritellä ja laatia poikkeusolojen toimintoja koskevat yleissuunnitelmat, laatia ja ylläpitää toimialansa kriittisten toimipaikkojen luetteloa, ohjata ja seurata alansa yritysten varautumista, tehdä selvityksiä korvaavien toimintojen kehittämiseksi sekä suunnitella yhteistyössä yritysten kanssa henkilöstön ja muiden voimavarojen käyttöä poikkeusoloissa. Lisäksi poolin tehtäviin kuuluu tehdä selvityksiä ja esityksiä varmuus- ja turvavarastoinnin tarpeesta, hankkia ja ylläpitää edustamiensa toimialojen toimintoja ja toimintaedellytyksiä koskevia tietoja sekä järjestää alan valmiuden ylläpitämiseksi tarpeellisia tiedotus-, koulutus- ja harjoitustilaisuuksia.

6 POOLIEN TOIMINTA PERUSTUU SOPIMUKSIIN Poolisopimuksen sisältö Poolin asema ja tehtävät Yritysten asema Poolin organisaatio ja toiminta Poolin toiminnan rahoitus Sopimuksen voimassaolo ja sopimuksen irtisanomiseen liittyvät seikat Poolisopimus Huoltovarmuuskeskus Poolisopimus Poolisopimus YT-sopimuksen sisältö MTK ry Alkutuotantopooli Yhteisen työntekijän (valmiuspäällikkö) asemaa ja kustannusten jakoa koskeva liittojen välinen sopimus Elintarviketeollisuusliitto ry Suomen Pakkausyhdistys ry Elintarviketeollisuuspooli YTsopimus Päivittäistavarakauppa PTY ry Kauppa- ja jakelupooli

7 ALKUTUOTANTOPOOLIN ERITYISISTÄ TEHTÄVISTÄ seurata ja analysoida tekijöitä, jotka vaikuttavat maatalouden toimintaympäristöön erityisesti varautumisen ja huoltovarmuuden kannalta kartoittaa maataloustuotantoon kohdistuvia uhkia ja analysoida niiden vaikutuksia sekä laatia toimintamalleja uhkatilanteiden vaikutusten eliminoimiseksi tai pienentämiseksi varmistaa, että alkutuotannon tarvitsema erilainen panostuotanto sekä tuotannon edellyttämän logistiikan ja muiden tuotannon kannalta tarpeellisten järjestelmien toimivuuden turvaaminen otetaan huomioon muiden poolien toiminnassa seurata tilatason varautumisvalmiuden kehittymistä, osallistua maatilojen varautumiskoulutuksen suunnitteluun ja kehittämiseen yhteistyössä muiden toimijatahojen kanssa sekä tehdä selvityksiä häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa tarvittavien korvaavien toimintojen kehittämiseksi

8 ELINTARVIKETEOLLISUUSPOOLIN ERITYISISTÄ TEHTÄVISTÄ ylläpitää huoltovarmuuden kannalta kriittisten elintarviketeollisuusyritysten ja toimipaikkojen luetteloa ylläpitää eräitä poikkeusolojen tuotannon suunnitteluperusteita (ns. keskivertotuotteet ja niiden tuotantovastuut) seuraa ja arvioi elintarviketeollisuuden huoltovarmuustilannetta suunnittelee yhteistyössä elintarviketeollisuusyritysten kanssa henkilöstön ja muiden voimavarojen käyttöä poikkeusoloissa pitää yhteyttä eri viranomaisiin ja tukee viranomaisia päätöksenteon kannalta tarpeellisen elintarvikehuoltoa koskevan tiedon ja tilannekuvan tuottamisessa

9 KAUPPA- JA JAKELUPOOLIN ERITYISISTÄ TEHTÄVISTÄ ylläpitää huoltovarmuuden kannalta kriittisten kaupan ja suurkeittiöalan yritysten ja toimipaikkojen kokonaisuutta ja ohjata poolin huoltovarmuuden kannalta kriittisten yritysten varautumista seurata ja analysoida tekijöitä, jotka vaikuttavat kaupan jakelujärjestelmien toimintaympäristöön erityisesti varautumisen ja huoltovarmuuden kannalta kartoittaa jakelujärjestelmiin kohdistuvia uhkia ja analysoida niiden vaikutuksia sekä laatia toimintamalleja uhkatilanteiden vaikutusten eliminoimiseksi tai pienentämiseksi varmistaa, että jakelujärjestelmien toimintaan liittyvät erilaiset muut järjestelmät ja niiden toimivuuden turvaaminen otetaan huomioon myös muiden poolien suunnittelussa

10 YRITYKSET JA TOIMIPAIKAT ELINTARVIKEHUOLTOSEKTORIN POOLEISSA Elintarviketeollisuuspooli Elintarviketeollisuusyrityksiä ja niiden toimipaikkoja Kattavuutta seurataan eri toimialojen suhteen neljässä ryhmässä: viljapohjainen teollisuus juoma- ja ravintorasvateollisuus liha-, kala- ja valmisruokateollisuus kasvispohjainen sekä makeutusteollisuus Lähes kaikilla yrityksillä / toimipaikoilla yhden tai useamman keskivertotuotteen valmistuskyky. Kauppa- ja jakelupooli Päivittäistavarakaupan ja HoReCa -alan yrityksiä Toimipaikat ovat valtakunnallisten jakelujärjestelmien pääkonttoreita logistiikkakeskuksia, keskusvarastoja, jakelukeskuksia jakeluterminaaleja aluekeskuksia Alkutuotantopooli Ei rakennu tuotantoyksikköpohjalle vaan 14 alueen varaan, joilla on pooliyhteyshenkilö

11 YRITYSTASON VARAUTUMISEN HAASTEELLISUUS Varautumisen kytkeytyminen yritystasolla yhä kiinteämmin yrityksen riskienhallintaan ja jatkuvuuden varmistamiseen (jatkuvuussuunnitteluun) TOIMINTAVERKOSTON varmistaminen KIINTEISTÖN HOITO VESI JÄTEHUOLTO.... ENERGIA YRITYKSEN YDINTOIMINNOT TOIMINNAN JATKUVUUDEN KANNALTA (Oma tuotanto) VÄLTTÄMÄTTÖMÄT OSA-ALUEET TYÖVOIMA ICT-JÄRJES- TELMÄT KUNNOSSAPITO KULJETUKSET RAAKA-AINEET

12 KOULUTUS- JA HARJOITUSTOIMINNASTA kouluttavat valmiuspäälliköitä sekä HUOVI -pääkäyttäjiä ja harjoituttavat muuta avainhenkilöstöä jokaisessa huoltovarmuuden kannalta kriittisessä yrityksessä (alkutuotantopoolissa alueella) on nimetty poolin yhteyshenkilö (HUOVI pääkäyttäjä / valmiuspäällikkö) Vakiomuotoisia koulutustilaisuuksia vuosittain koulutuspäivä yritysten / alueiden yhteyshenkilöille ja toimipaikkojen valmiuspäälliköille (vuorovuosina poolitoiminnan peruskurssi ja HUOVI- pääkäyttäjien / valmiuspäälliköiden koulutuspäivä ) valmiusseminaari (koko sektorille ja sidosryhmille tarkoitettu; tarkastellaan laajemmin huoltovarmuutta ja varautumiseen liittyviä ajankohtaisia asioita turvallisuusympäristö ml.) Esimerkkejä viime vuosien harjoituksista: suu- ja sorkkatautitilanneharjoitus v (vaikutukset lihateollisuuslaitoksen toimintaan) elintarvikkeiden jakelujärjestelmän vakava häiriötilanneharjoitus v (mukana neljä poolia) Jatkuu

13 KOULUTUS- JA HARJOTUSTOIMINNASTA (2) kemianteollisuuden panostuotanto ja sen kriittisyys elintarvikehuollon kannalta v (mukana neljä poolia) vesi-intensiivisen alkutuotantotilan ja elintarviketeollisuuslaitoksen vesihuollon varmentaminen v (mukana kolme poolia) sopimusten ja yhteistoimintakäytäntöjen kehittäminen pakkausmateriaalit ja pakkaukset elintarvikeketjussa kriittisyys ja korvattavuus v (mukana neljä poolia) poolien taustaorganisaatioiden (MTK, ETL, PTY) ja alan vastuuviranomaisten kriisitoimenpideharjoitus v (kolme poolia ja niiden taustaorganisaatiot ja eräitä yrityksiä ja viranomaistahoja) elinkeinoelämän logistiikkajärjestelmä ja puolustusvoimien logistiikkajärjestelmä - elintarviketäydennysten rajapintatarkastelu 2010 (kaksi poolia) päivittäistavarahuollon toteutus kuntatasolla normaaliolojen vakavassa häiriötilanteessa v (I-S AVI, Pieksämäen kaupunki, kolme poolia ym.) tuotti perusteita kuntatason valtakunnallisen ohjeen laatimiselle elintarvikeketjun kuljetusten häiriöherkkyys ja elintarvikelogistiikan kytkeytyminen puolustusvoimien logistiikkajärjestelmään v laskeumatilanne ja elintarvikeketjun toiminta v (Olki-14)

14 VUODEN 2014 VALMIUSHARJOITUKSEN SUUNNITTELUSTA Laskeumatilanne ja elintarvikehuolto (sektorin poolien harjoitus yhteistyössä STUK: n kanssa) Harjoituksen suunnittelussa on lähdetty seuraavasta perusajatuksesta: harjoitus toteutetaan osana Olkiluodon voimalaitoksen pelastustoimintaharjoitusta, joka on alustavan suunnitelman mukaan viikolla 42 / 2014; pelastustoimintaharjoituksessa testataan eri tahojen valmiutta toimia ydinvoimalaitoksella tapahtuvan vakavan häiriötilanteen vaikutuspiirissä varsinainen harjoitus kestää yhden päivän (noin klo 7 17) pelastustoimintaharjoituksen johtaa alueellinen pelastuslaitos (Satakunnan pelastuslaitos) ja siihen osallistuu laaja joukko eri viranomaisia sekä muita toimijoita, myös elinkeinoelämästä harjoitukseen on suunniteltu osallistujiksi tällä kertaa kaikki elintarvikehuoltosektorin poolit eli alkutuotantopooli, elintarviketeollisuuspooli sekä kauppa- ja jakelupooli

15 VUODEN 2014 VALMIUSHARJOITUKSEN SUUNNITTELUSTA (2) harjoitusalueella (eteläinen Satakunta ja pohjoinen Varsinais-Suomi) on puolen tusinaa elintarviketeollisuuspoolin yritystä / toimipaikkaa, merkittävästi alkutuotantoa (mm. siipikarjatuotantoa, kananmunatuotantoa, sianlihantuotantoa, merkittävä osa koko sokerijuurikkaan tuotannosta, laajaa muuta sopimusviljelyä ym) ja luonnollisesti kaupan ketjujen toimijoita (jakelujärjestelmä alueella) harjoitukseen osallistuvat tahot määritetään lopullisesti vuoden 2014 alkupuolella harjoitus koostuu kokonaisuudessaan seuraavista osista: 1) harjoitukseen osallistuville tarkoitettu ennakkoperehdytyspäivä Rauman pelastuslaitoksella noin kuukausi ennen varsinaista harjoituspäivää, 2) varsinainen harjoituspäivä osallistujien omilla toimipaikoilla ja 3) oma tarkastelu- ja palautetilaisuus noin kuukausi harjoituspäivän jälkeen

16 Kiitoksia mielenkiinnosta!