Työpajaohjeistus (3/3)

Transkriptio

1 Työpajaohjeistus (3/3) Kysymykset: 1.Miten Suomessa kehitetään: luonnononnettomuusriskien vähentämistä? luonnononnettomuuksiin varautumista? 2.Miten Suomessa toimintaohjelmatyö tulisi organisoida, jotta se tukisi parhaiten riskien vähentämistä sekä niihin varautumista? 3.Nykyisessä ohjelmassa on mukana ministeriöitä, asiantuntijalaitoksia ja järjestöjä. Keitä muita verkostossa tulisi olla? Jos on aikaa 1.Miten Suomessa jatkossa edistetään toimintaohjelman neljää prioriteettialuetta? - Ymmärretään paremmin katastrofiriskejä - Vahvistetaan katastrofiriskien hallintaa - Investoidaan kestävästi katastrofiriskien vähentämiseksi - Edistetään tehokasta vastetta katastrofeihin sekä parannetaan mm. palautumista, toipumista ja jälleenrakennusta

2 Silmäri Jyri Salomäki Lauri Virtanen Tommi Hakola Jyrki Palomaa Melinda Lonka Harriet Vehviläinen Bertel Kämäräinen Leena Osanottajat

3 Kysymys 1 Miten Suomessa kehitetään - luonnononnettomuuksien vähentämistä? Riskin vähentäminen lähtee aina suunnittelusta. Pyritään resilienssiin. Varaudutaan tilanteeseen/ esim. sähkökatkokseen eikä tuuleen tai myrskyyn. Hyvä suunnittelu (meri-, vesistö- ja taajamatulvat) on hyvän toiminnan edellytys Eri toimijat tulee saada mukaan jo suunnitteluvaiheessa. Suunnitelmien lisäksi on tärkeätä harjoitella yhdessä. Myös yhteiset pelit tukevat yhteistyötä. Esimerkkejä hyvistä käytännöistä tulisi levittää: Esimerkkinä sähköpylväiden suunnittelussa digitaalisten tietojen siirtäminen metsänhoitajille. Virven toimintakyvyn varmistaminen Hulevesitulviin varautumisen jalkauttaminen kuntiin (vastuunkantajan löytyminen, liikaa raja-aitoja ja tiedon saaminen perille ovat nyt ongelmana). Riskikartoituksessa tietoja tulisi kerätä myös käytännön toimijoilta.

4 Kysymys 1: Miten Suomessa kehitetään - luonnononnettomuuksien varautumista Kotivarasta kansalaisinformaatiota (Kova-toimikunta). Kotivaran tulisi olla ainakin pari viikkoa eteenpäin. Erityisryhmät tulisi aktivoida omatoimiseen varautumiseen. Kuja-hanke yhtenä esimerkkinä; kunnille luodaan yhtenäiset jatkuvan varautumisen suunnitelmat. Linkitetään pelastuslaitoksen alueella olevat kuntien suunnitelmat yhteen. Sote-puolella esimerkkinä Erva-selaimen alla olevat varautumissuunnitelmien kerääminen yhteen paikkaan ( terveys-ja sosiaalipuolen suunnitelmat) ostetaan aikaa varautumiselle: valtion varastot (ruoka, energiaa, hiekkasäkkejä tulvantorjuntaan jne ) Hallinnollisia ohjeita tarvitaan. Kansalaisten intressi ei ole miksi tuli sähkökatkos, vaan miten toimitaan eri tilanteissa. Vastuut selkeästi kirjattu, mutta ei saa edistää siiloutumista (pelätään maksumieheksi joutumista). Hyvien käytäntöjen jalkauttaminen

5 Kysymys 2: Organisointi Infran suunnittelijoille selkeä tehtäväksianto ja koulutusta Niputetaan riskit, luodaan resurssit, omatoiminen varautuminen ja yritysten varautuminen ykkösprioriteettina! Mikä rooli kenelläkin on? Pelastuslaitos yksi väylä, jota jo nyt käytetään.

6 Keitä verkostossa tulisi olla? Mukaan toivottiin: EK, SAK, elinkeinoelämän mukaan ottaminen verkostoon. Avit ja Elyt. Kansalaisten kuuleminen PV, tulli, raja-?

7 Yleistä: Tieto pelkästään ei riitä. Varmistettava myös sen perillemeno. Käyttäytymisen muutos lähtee omasta motivaatiosta ja kun tiedetään mitä tiedolla tehdään. Opitaan myös naapurimaiden kokemuksista. Esim. Ruotsin metsäpalot ja myrskyt: mitä kokemuksia sieltä. Simulaatio? Onko varautumisessa tunnistettu aktiivitoimijoiden oma toimintakyky erityistilanteissa ( onko kotona kaikki ok? ). Puuteanalyysissa arjen haasteet voisivat nousta paremmin näkyviin. Haavoittuvat ryhmät tunnistettava ja otettava paremmin mukaan. Riskiarvolaatikko, kynnysarvioiden määrittely ja sen jälkeen toimintaa. Sektoroitunut toiminta ongelmana: ei kumminkaan ehdi joku muu hoitaa, virkaapusäännökset.. hyvät pelisäännöt auttavat hulevesi on insinööriongelma, tehdään erilaisia monttuja joista vesi ei lähde -> suunnittelu vastuun pakoilu (Saimaan ennuste), kenen tontille osuus (ei aina selvä ja voidaan piiloutua epäselvyyden taakse) suunnitteluvaihe porukassa (eri toimijat yhdessä), jotta toimintatavat hioutuvat yhteen puhuttava samaa kieltä mitä ihmiset oikeasti puhuvat koordinoitu varautuminen, Rovaniemellä kriisijohtamisen johtamissääntö, harjoitusten avulla palautetta

8 Yleistä jatkuu: Riskien vähentämistyötä tulisi kehittää niin, että myös loppukäyttäjä hyötyy Pelastuslaitoksen kautta tieto perille. Väylä miten tietoa välitetään. Uskotaanko viranomaisia. Ennaltaehkäisy varautumisen ydin. Saman pöydän äärelle kaikki osapuolet jo ennakkoon, ei vasta kun jotain on jo tapahtunut. Kuka on omistaja? Tulevaisuus toteutuu toisella tavalla kuin on suunniteltu: erityisryhmät huomioiden Palotarkastukset huoltovarmuuskriittisiin kohteisiin