Kannattavuus tasaikäis- ja eriikäismetsätaloudessa Paula Horne ja Jyri Hietala Pellervon taloustutkimus PTT Metsäpäivät 2015 5.11.2015
Metsänomistajien tyytyväisyys hakkuu- ja hoitotapoihin Uudessa metsälaissa kasvatushakkuiden toteuttaminen vapautettiin, jotta metsänkäsittelymenetelmiä voitaisiin monipuolistaa. Kasvatushakkuisiin katsotaan sisältyvän myös eri-ikäisrakenteisen metsänkasvatuksen menetelmät. Valtaosa metsänomistajista vähintäänkin melko tyytyväisiä, mutta moni kaipasi lisäksi vaihtoehtoisia hakkuu- ja hoitotapoja Erittäin tyytymätön Melko 2 % tyytymätön 7 % Ei tyytyväinen eikä tyytymätön 15 % Ei osaa sanoa 6 % Erittäin tyytyväinen 14 % Melko tyytyväinen 56 % Lähde: Rämö ym. 2012
Tarkastelun näkökohdat Voiko metsätalouden kannattavuutta mitata samalla tavalla tasaikäis- ja eri-ikäismetsätaloudessa, vai onko kumpaankin kehitettävä omanlaisensa mittari? samat kannattavuusmittarit soveltuvat sekä tasa- että eriikäiskasvatukseeen, MUTTA eroja metsänomistajien tavoitteissa ja kannattavuutta painottavien metsänomistajien kannattaa käyttää useampaa mittaria Onko kannattavuudessa eroja ja mistä erot johtuvat? kyllä, mutta ei käytännön kokemuksiin perustuvaan aineistoon pohjautuen, vaan teoreettisten laskelmien ja yksittäisiin tapauksiin perustuen erot johtuvat erilaisista oletuksista ja menetelmistä (teoreettiset laskelmat) ja erilaisista leimikoista (puulajit, ikä, kasvupaikka, yms.)
Eri metsänkasvatusmenetelmät lyhyesti Jaksollinen kasvatus Tasaikäismetsätalous Yksi kerros, yksi tai useita puulajeja Kiertoaika 60-140v Puuston rakennetta tasataan alaharvennuksin ja raivauksin Harvennuksia 2-3/kiertoaika Avohakkuu Uudistaminen viljelemällä tai luontaisesti Kerralla suuri hakkuu- ja tulokertymä Uuden metsän kasvatus kestää vuosikymmeniä, jona aika ei tuloja Jatkuva kasvatus Eri-ikäismetsätalous Laaja runkolukujakauma, yleensä eri puulajeja Hakkuukierto (10-50 v) Metsää kasvatetaan ja uudistetaan samanaikaisesti Erirakenteisuutta luodaan ja edistetään poimintahakkuin tai pienaukkohakkuin Uutta taimiainesta syntyy jatkuvasti Metsä pysyy koko ajan peitteisenä Tuloja saadaan tasaisin väliajoin (tyypill. n. 15-20 v) Koskee yhtä metsikkökuviota!
Kannattavuuden mittaaminen Voiko metsätalouden kannattavuutta mitata samalla tavalla tasaikäis- ja eri-ikäismetsätaloudessa, vai onko kumpaankin kehitettävä omanlaisensa mittari? Samat kannattavuusmittarit soveltuvat sekä tasaettä eri-ikäiskasvatukseen, mutta Erilaisia metsänomistajia Useita erilaisia mittareita tasainen tuotto metsänkasvatuksesta, sijoituskohde, metsästys, suojelukohde kassavirta, nettonykyarvo, sisäinen korko, tuottoarvo, pääoman tuotto, metsikön arvokasvu, puutase
Miten metsänomistajat mittaavat kannattavuutta? 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Puunmyyntitulot Metsätalouden nettotulos Metsäkiinteistön arvon kehitys Metsään sitoutuneen pääoman tuotto Tilli, T. ym. 2009. METSÄNOMISTAJIEN NÄKEMYKSIÄ METSÄTALOUDEN KANNATTAVUUDESTA JA PUUN TARJONNASTA VUOTEEN 2015. Pellervon taloudellisen tutkimuslaitoksen raportteja nro 213.
Erot kannattavuudessa Onko kannattavuudessa eroja ja mistä erot johtuvat? Kyllä, erot johtuvat tutkimusten ja metsiköiden lähtötilanteesta Erilaisia oletuksia ja menetelmiä Erilaisia metsiköitä metsikkökuvion ikä, korkotaso, kasvumalli, kustannukset, uudistaminen, optimointimenetelmä puulajit, ikä, kasvupaikka, Ei yksiselitteistä, laajaan koeaineistoon perustuvaan tietoon nojaavaa paremmuutta
Euroa/ha Euroa/ha Kassavirta, metsikkö Tuloista ja menoista koostuva rahaliikenne Kun lähtötilana avohakkuun jälkeinen metsäpohja: Tasaikäisessä (viljely)metsikössä kustannukset painottuvat kiertoajan alkuun ja tulot loppuun. Eri-ikäisessä metsikössä tuloja saadaan tasaisesti, mutta keskimäärin kerralla vähemmän kuin tasaikäisen metsikön hakkuista. Nettotulojen kertymä suhteessa eri-ikäiseen metsikköön riippuvainen laskennan lähtökohdasta ja tarkastelujaksosta. Nettotulo metsikkötasolla, MT-kuusikko Eri-ikäinen metsikkö: hakkuukierto 15 v. Tasaikäinen metsikkö, viljely: kiertoaika 75 v. 20000 15000 10000 Siirtymä Hakkuu Hakkuu Hakkuu Hakkuu Hakkuu 20000 15000 10000 Istutus Lepo Taimikonhoito Ensiharven nus 2. harven nus Päätehakkuu 5000 5000 0-5000 0 15 30 45 60 75 0-5000 0 15 30 45 58 75 Vuosittainen nettotulo Kumulatiivinen nettotulo Vuosittainen nettotulo Kumulatiivinen nettotulo
NPV, euroa/ha NPV, euroa/ha Nettonykyarvo, metsikkö Tietyn aikavälin nettotulot muunnettuna nykyarvoon laskentakorko tyypillisesti 1 5 prosenttia korkokannan nosto laskee kiertoajan lopun tulojen painoa enemmän kuin kiertoajan alun kustannusten. mitä kauempana tulo on, sitä vähemmän se nostaa nettonykyarvoa eri-ikäisessä metsikössä korkokannan nosto ei laske nettotulokertymän nykyarvoa yhtä voimakkaasti kuin tasaikäisessä Nettotulojen nykyarvo, MT-kuusikko, korko 2 % Eri-ikäinen metsikkö: hakkuukierto 15 v. Tasaikäinen metsikkö, viljely: kiertoaika 75 v. 6000 4000 6000 4000 2000 2000 0-2000 0 15 30 45 60 75 Vuosittainen nettonykyarvo Kumulatiivinen nettonykyarvo 0-2000 0 15 30 45 58 75 Vuosittainen nettonykyarvo Vuosittainen nettonykyarvo
NPV, euroa/ha Paljaan maan arvo, metsikkö Äärettömään ulottuvien nettotulojen nykyarvo (BLV) teoreettisesti ainoa oikea kannattavuuden mittari vertailuihin. Korkokannan nosto lisää jatkuvan kasvatuksen kannattavuutta suhteessa jaksolliseen kasvatukseen. 20 000 15 000 10 000 5 000 MT-kuusikko Tienvarsihinta: tukki 60 /m3, kuitu 35 /m3 Kiinteä korjuukustannus 200 /ha Viljelymetsätalouden 0 kannattavuus laskee suhteessa luontaiseen uudistamiseen koron noustessa. -5 000 1 2 3 4 5 Korkokanta, % tasaikäinen/viljely tasaikäinen/luont. eri-ikäinen
Euroa/ha Metsätalous käytännössä Tasainen kassavirta monelle metsänomistajalle tärkeä kriteeri. 18000 Kassavirta metsälötasolla, Yhteensä 75 ha 1 ha metsikkökuvioita metsikön eri kehitysvaiheissa Tasaikäinen metsikkö: kiertoaika 75 v. Eri-ikäinen metsikkö: hakkuukierto 15 v. Eri-ikäismetsikössä tulot tasaisemmat. Metsälötasolla tasaikäiskasvatuksessa pyritään normaalimetsärakenteeseen, mikä tasaa tuloja. 16000 14000 12000 10000 8000 6000 4000 2000 0 0 15 30 45 60 75 Tasaikäinen metsikkö, viljely Eri-ikäinen metsikkö
Päätöspuut metsänkasvatustavan valinnalle Harjoitettavan metsänkasvatustavan soveltuvuus on riippuvainen monista tekijöistä osa tekijöistä on metsänomistajan päätettävissä osa tulee ulkopuolelta ja toimivat siten reunaehtoina Seuraavassa esitellään tämän selvityksen pohjalta metsänkasvatustavan valintaan vaikuttavia tekijöitä ja miten eri metsänkasvatustavat suhteutuvat niihin 1. Metsänomistajan tavoitteet 2. Biologiset tekijät 3. Taloudelliset parametrit 4. Muut tekijät
Metsänomistajan tavoitteet ohjaavat päätöksentekoa
Metsikön biologiset tekijät ovat reunaehtoja kasvatustavan valinnalle
Taloudelliset tekijät vaikuttavat kasvatustapoihin eri voimakkuuksilla
Muut tekijät vaikuttavat subjektiivisesti tai tutkimustieto vähäisempää
Metsänomistajat uskovat metsätalouden kannattavuuteen! % 70 60 50 40 30 20 10 0 Oma metsätalous nyt (maalis 2007) Oma metsätalous vuonna 2015 Tilli, T. ym. 2009. METSÄNOMISTAJIEN NÄKEMYKSIÄ METSÄTALOUDEN KANNATTAVUUDESTA JA PUUN TARJONNASTA VUOTEEN 2015. Pellervon taloudellisen tutkimuslaitoksen raportteja nro 213.
Kiitos!