Metsänhoidon suositukset

Transkriptio

1 Metsänhoidon suositukset Yleisesittely ja keskeiset muutokset Esitys on laadittu 4/2014 ja perustuu teokseen: Äijälä, O., Koistinen, A., Sved, J., Vanhatalo, K. & Väisänen, P. (toim.) Metsänhoidon suositukset. Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion julkaisuja.

2 Uudistetut metsänhoidon suositukset Työn rahoittajana on ollut Maa- ja metsätalousministeriö. Prosessin suunnittelu aloitettiin vuonna Tapion tehtävänä on ollut koordinoida, toteuttaa ja johtaa metsänhoidon suositusten uudistamistyötä kiinteässä yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Johto- ja ohjausryhmä sekä pienempiä asiantuntijaryhmiä johtoryhmä linjasi metsien hoidon ja käytön periaatteet johtoryhmä hyväksyi käsikirjoituksen johtoryhmässä metsäalan keskeiset toimijat

3 Tietoa ja uutta osaamista tarvitaan! Uusia vaihtoehtoja metsien käsittelyyn Eri-ikäisrakenteinen metsä Kustannustehokas ja laadukas metsänhoito. Metsätalouden kokonaishallinta ja ammattimainen metsänomistus Metsäammattilaiselta odotetaan yhä laajempaa osaamista käytännön metsätaloudessa. selkeitä vaihtoehtoja perusteluineen kykyä lukea metsänomistajaa ja selvittää hänen tavoitteitaan Metsänkasvatuksen tavoitteet ovat muuttuneet ja muuttuvat edelleen. Puunmyyntitulojen merkitys metsänomistajalle säätelee voimakkaasta hänen toimintaansa. 3

4 Lyhyt katsaus metsänkäsittelyn lähihistoriasta 4

5 Harsintajulkilausumasta metsälain uudistamiseen 1948 Harsintajulkilausumassa tuomittiin ns. jatkuva kasvatus ja poimintahakkuut Laki metsänviljelyn edistämisestä, Tuottamaton tuottavaksi - metsämarssi ( ) tähdentää metsänviljelyn merkitystä MERA I-III ja muilla ohjelmilla pyritään turvaamaan raaka-aineen riittävyys kasvavalle metsäteollisuudelle Uusi yksityismetsälaki ja metsänparannuslaki 1992 Rio de Janeiron ympäristö- ja kehityskonferenssin myötä mm. ilmastonmuutos, kestävä kehitys ja monimuotoisuus tulevat mukaan metsäpolitiikkaan Uusi metsälaki, jonka tarkoituksena on edistää metsien taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää kehitystä Uudistunut metsälaki tulee voimaan. Metsänomistajan valinnanvapaus ja vastuut lisääntyvät. 5

6 Puuston kasvun ja poistuman kehitys 6

7 Muuttuva toimintaympäristö Arvomuutokset yhteiskunnassa Individualismi, valinnanvapauden tarve Valistuneisuus, perusteluja kaivataan valmiita ratkaisumalleja tukemaan Puuntuotannon ohella metsän muut tuottamat hyödyt arvostetaan entistä enemmän Ennakoitu ilmastonmuutos Varautuminen metsänhoidossa Metsän mahdollisuudet sen torjunnassa 7

8 Muuttuva toimintaympäristö Kansanväliset sopimukset Kestävä kehitys Vesiensuojelu Luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen Ilmastosopimukset Uusi tieto Satoja tutkijoita tuottavat jatkuvasti uutta tietoa 8

9 Uudet metsänhoidon suositukset keskeisiä muutoksia Eri-ikäisrakenteisen metsänkasvatuksen menetelmien kuvaaminen suosituksissa on merkittävin menetelmäpuolen muutos Metsänkäsittelymenetelmien monipuolistuminen on eriikäisrakenteista metsänkasvatusta laajempi asia on monta tapaa ottaa huomioon metsänomistajan monipuoliset tavoitteet Metsätalouden kannattavuus on aikaisempaa suuremmalla painolla suosituksissa mukana Laatutyö ja sen työvälineet tulevat osaksi metsänhoidon suosituksia 9

10 Metsänhoidon suositukset keskeisiä muutoksia Pohjois-Suomen metsänhoitosuositukset on integroitu osaksi metsänhoidon suosituksia Sopeutuminen ilmastonmuutokseen metsänkasvatuksessa on läpileikkaava teema Entistä laajempi talousmetsien luonnonhoito-osio ja uusia keinoja luonnonhoitoon Uusi suositus on huomattavasti laajempi paketti, kuin vuonna 2006 laadittu suositus! 10

11 Metsänhoidon suositusten julkaisut Metsänhoidon suositukset julkaistaan verkkojulkaisuna (suomeksi ja ruotsiksi) Lisäksi painettuna kirjana. Myös muita tuotteita tulossa, esimerkiksi maastotaulukot. Hyvän metsänhoidon suositukset Metsänhoito Metsän hoitokortisto Vesiensuojelu (2013) Kannattava Metsätalous (2014/15) Riistapainotteinen metsänhoito (2014) Turvemaametsien hoito (2014/15) Energiapuun kasvatus ja korjuu (2015/16) 11

12 Metsänomistajien päämäärät Lähde: Kumela & Hänninen Metla 12

13 Metsänomistajien näkemyksiä jatkuvan kasvatuksen soveltumisesta Suomen olosuhteisiin ja suhtautuminen siihen Lähde: Kumela & Hänninen Metla 13

14 Metsäammattilaisilla on erittäin tärkeä tehtävä suositusten jalkauttamisessa (Case metsänuudistamismenetelmän valinta) Lähde: Kumela & Hänninen Metla 14

15 Sovitetaan tavoitteet yhteen, turvataan ekosysteemipalvelut ja kestävyys Ekosysteemipalvelut ovat ihmisen luonnosta saamia hyötyjä Tuotantopalvelut Säätelypalvelut Kulttuuripalvelut Ylläpito- eli tukipalvelut muodostavat pohjan muille palveluille 15

16 Ilmasto on muuttumassa Ilmatieteen laitos Ilmatieteen laitos Ilmatieteen laitos 16

17 Ilmastonmuutos Taimikonhoito entistä tärkeämpi! Kuusi altistuu tuholaisille kuivumiselle herkillä kasvupaikoilla kiertoaikaa voi lyhentää, jos ilmeinen tuhoriski Taimien täytyy selvitä nykyilmastosta 17

18 Metsänhoidon suositusten ja metsälainsäädännön aluejaot 18

19 Pohjois-Suomen lämpösummakartat 19

20 Metsät ovat kiinteä osa metsänomistajan taloudesta Metsä on osa hänen kokonaisvarallisuudesta Metsätalous on osa hänen kokonaistaloutta Metsätalouden kannattavuutta on suhteutettava kokonaisuuteen Mistä saa omasta työstä hyvän korvauksen? Mistä saa pääomalle hyvän tuoton? Miten suhtaudutaan riskeihin? 20

21 Metsänkasvatuksen kannattavuus 21

22 Intensiivinen metsänkasvatus Suuri puuntuotos ja iso liikevaihto metsänviljely jalostettu siemen taimikoiden hoitoa ojien ja teiden kunnossapitoa lannoituksia Hyvät tulot, mutta sitoo paljon pääomaa Karuilla kasvupaikoilla voi olla vaikeaa saada investoinneille tuottoa 22

23 Ekstensiivinen metsänkasvatus Pienet kulut ja pieni sitoutunut pääoma Luontainen uudistaminen Aikaansaatava kehityskelpoinen taimikko, jonka keskipituus on vähintään 50 cm (10, 15, 20 ja 25 v). Eri-ikäisrakenteisena kasvatus Pienikin arvokasvu voi antaa pienelle pääomalle hyväksyttävän tuottoprosentin Karut kasvupaikat 23

24 Lisää tuottavuutta pääomalle Valitse tavoitteisiin ja markkinatilanteeseen sopiva kiertoaika Hyödynnä hakkuumahdollisuudet Käytä jalostettuja siemeniä tai taimia Lannoita sopivat kohteet 24

25 Lisää tuloja Toimi aktiivisesti puumarkkinoilla ja seuraa niitä Keskitä hakkuut ja myy kerralla isompia puumääriä Tee metsänhoito- ja hakkuutyöt ajallaan Hyödynnä Kemeraa Tarjoa METSO-ohjelmaan siihen soveltuvia kohteita 25

26 Vähennä kustannuksia Hyödynnä luontaista uudistamista kun kasvupaikka on sopiva Uudista ripeästi hakkuun jälkeen Jaa yhteishankkeilla kiinteitä kuluja muiden kanssa Pidä turv la haihduttava puuston määrä riittävällä tasolla 26

27 Uudistamisen ajankohta Taloudellinen tarkastelu suhteellisen arvokasvun kautta vuosittainen arvokasvu suhteutetaan puuston ja maapohjan arvoon Kun tuottoprosentti laskee metsänomistajan korkovaatimuksen alapuolelle uudistetaan Mistä korkovaatimus? vaihtoehtoisten sijoitusten korko riskinottohalukkuus/-kyky rahoituksen hinta (korko) 27

28 Uudistamisen ajankohta Tuoreen kankaan kuusikko keskisessä Suomessa (Siilinjärvi, d.d.) Huom! Maan arvo 0 /ha 28

29 Uudistamisen ajankohta Arvokasvu koostuu sekä tilavuuskasvusta, että puutavaralajisiirtymästä Arvokynnyksiä ylittäessä arvokasvu on korkea energiapuu -> kuitupuu -> tukkipuu -> erikoistukki ota arvioinnissa arvokynnykset huomioon Tuoreen kankaan kuusikko keskisessä Suomessa (Siilinjärvi, d.d.) Ikä Määrä, m³/ha Tukkia, m³/ha Kuitua, m³/ha Kasvu, 5 v

30 Uudistamisen ajankohta Laskentakorko 2 % 2,5 % 3 % 3,5 % Paljaan maan arvo, /ha Optimaalinen kiertoaika, esimerkin kasvatusohjelmalla 90 v 85 v 70 v 68 v Tuotos/v, tukki/kuitu, m³/ha Tuoreen kankaan kuusikko keskisessä Suomessa (Siilinjärvi, d.d.) 5,3 1,5 5,2 1,6 4,6 2,0 4,4 2,1 Nettotulo/v, /ha Toimenpide Vuonna Kassavirta Kassavirta Kassavirta Kassavirta Hallintokulut, /ha 11/vuosi Uudistustyöt, /ha Varhaisperkaus, /ha Taimikonharvennus, /ha Ensiharvennus, /ha Toinen harvennus, /ha Kolmas harvennus, /ha Päätehakkuu, /ha

31 Metsän kasvatustavan valinta Kasvatusperiaatteiden vertailu Talousvaikutuksia Ympäristövaikutuksia Maisema- ja monikäyttövaikutuksia Korjuuvaurio- ja tuhoriskejä Lähtökohta: Metsänomistaja tekee erilaisia valintoja metsätilansa eri osissa. Juha Varhi Juha Varhi tasaikäinen eri-ikäinen Juha Varhi kaksijaksoinen 31

32 Kiitos! 32