Ajatuksia harvennuksista ja niiden kehittämisestä mistä tullaan ja minne mennään?

Transkriptio

1 Ajatuksia harvennuksista ja niiden kehittämisestä mistä tullaan ja minne mennään? Harventamisen perinteet Suomessa ja mahdollisia muutoksia tulevaisuudessa. Systemaattisen energiapuuharvennuksen teemapäivä Hartola /METKA-koulutushanke Henrik Lindberg, HAMK/Evo

2 Suomalaisen metsänharventamisen kaudet 1. Harsintametsätalous luku Harvennukset perustuivat määrämittaharsintaan Ei kasvatuksellisia. puuntuotannalloisia tavoitteita - puiden saalistusta - ekstensiivinen, eksploitatiivinen metsätalous

3 Sotien välinen aika puuntuotannollisen heräämisen aika Tutkimusta, pohjatietoa, käsityksien vahvistumista mutta hakkuut käytännössä olivat edelleen harsintaluonteisia

4 2. Alaharvennusten aika 1950-? Harsintajulkilausuma 1948 Nykykäsityksen mukaisen harventamisen juurruttaminen (mm lainsäädännön tulkinnalla) luonnonmukaisen metsien käsittelyn idea tehdään toimenpiteet niiden puulajien ja puuyksilöiden hyväksi, jotka ovat kilpailussa vahvimpia Kasvatetaan puuston arvokkainta osaa

5 Tavoitteena osaltaan muiden mhtoimenpiteiden avulla lisätä puumääriä teollisuuden käyttöön ja varmistaa tukkipuun saanti tulevaisuudessa varovaisehkot alaharvennukset

6 Vakiintunut käsitys harvennuksista Kohdistaa kasvun haluttuihin puulajeihin ja puuyksilöihin, joissa järeytyminen ja toivottu laatukehitys on erityisen suotavaa (arvokynnys) Jakaa hakkuutuloja tasaisemmin kiertoajalle Hyödyntää potentiaalisen luonnonpoistuman (osan)

7 Normaali metsänkasvatuksen periaate Harvenna siten, että nettonykyarvo maksimoituu (nykyhetkeen siirrettyjen tulojen ja kustannusten ero on mahdollisimman suuri, esim MOTTI ohjelma) Riippuu: kustannuksista, puun tuotoksesta sekä puutavaralajien hinnoista ja korkokannasta siis käsitykset ja laskelmat voivat muuttua ja muuttuvat

8 Harvennustulos= valinta +voimakkuus+ajankohta (useus)

9 Valinnan merkitys Miksi Suomessa ei leimata? Valinnan tuoman lisäkustannuksen tulisi kompensoitua valintahyödyllä Valinnan merkitys vähenee Tasalaatuisuuden lisääntyessä, toisaalta se myös nopeutuu ja helpottuu Vrt valinta eri-ikäisrakenteisen metsäm kasvatuksessa

10 Toisinaan valinta on liian hankalaa tai jopa käytännössä mahdotonta (tiheiköt)

11 2. Alaharvennusten aika luku, metsiä monenlaisia, kunnostushakkuun luonne, leimaus vaatii ammattilaisen, traditio 1980-luvun loppu, leimaus erillisenä työvaiheena poistui, koska metsiköt enenevässä määrin perustettuja, hyvin hoidettuja, tasarakenteisia Osaaminen ja koulutustaso korkea Kustannustehokkuus ja yleinen järkevyys

12 Pieniä höllennyksiä ja muutoksia käsityksissä, yläharvennuksen (=harsintaharvennuksen) tunnustaminen järkeväksi harvennustavaksi 1990-luvulla mutta muuten harvennusperinne on säilynyt aika samanlaisena n 60 vuotta sen työvaiheita ja tuottavuutta on vain tehostettu

13 Entä nyt Jatkuvan kasvatuksen hyväksyminen valinnan merkitys suuri, Lisääntyvä määrä tiheiköitä, valinta mahdotonta, harvennuksen toteuttaminen perinteisin menetelmin kaipaa uudelleenarviointia (päivän aihe) Silti suurin osa toteutettaneen +- kuten aiemmin

14 Vapaudella ja sääntelyn purkamisella on hintansa Suomen metsissä on 1,55 miljoonan hehtaarin harvennusrästit nuorissa metsissä. Kunnoltaan heikkenevän tiheikön ala edustaa 7 8:aa prosenttia maamme metsäalasta. Metsänomistajat kärsivät tappioita. Kukaan ei taida tohtia mallintaa rappiota euroiksi? Missä on metsäalan ammattiylpeys ja nöyryys, kun valtion rahaa vingutaan omien laiminlyöntien hoitoon bioenergian nimissä? Juha Aaltoila Aarre 10/2013 Toisaalta: Mitä metsäala voi tehdä kun poliittisena päätöksenä vastuu siirretään entistä enemmän omistajalle? Esimerkiksi sitä mitä tänään?

15 Ehkä myös metsäalalla on osansa.. Olemmeko pikku hiljaa hyväksyneet ja liukuneet eräänlaiseen leimikoittain harsintaan?, toimimaan mukavuusalueella, itse asiassa tavallaan takaisin ekstensiiviseen metsätalouteen Hakkuutase antaa tähän mahdollisuuden (toisin kuin vielä muutama vuosikymmen sitten)

16 Ja ajat muuttuvat sekä käsitykset vaihtelevat Se mitä nyt tapahtuu on osaltaan sitä mistä aiemmat sukupolvet varoittelivat ja halusivat päästä eroon. Metsänhoito on aikansa lapsi ja heiluriliike ja käsitysten muuttuminen kuluu alaan.

17 1. V a r si n a i n e n h a r s i n t a, jota hyvällä menestyksellä voidaan käyttää suotuisammissa olosuhteissa, on meillä luonnonvastainen ja epätaloudellinen hakkausmenetelmä. Meikäläiset kasvupaikat eivät ole niin hyviä, ilmasto ei niin suotuisa eivätkä puulajit niin varjonkestäviä, sitkeähenkisiä ja toipumiskykyisiä, että harsintarakenteinen metsikkömuoto voisi johtaa edes tyydyttäviin tuloksiin. Kun lisäksi mm. näistä syistä varsinaisella harsinnalla käsiteltyjen metsiköiden tuotto jää huomattavasti pienemmäksi kuin tasarakenteisempien metsiköiden ja puutavaran hankinta niistä muodostuu kalliimmaksi ja jäljellä jäävää puustoa vahingoittavaksi, on selvää, että tämä menetelmä ei voi meikäläisissä olosuhteissa tyydyttää edes vaatimattomia metsätaloudellisia vaatimuksia. (Harsintajulkilausuma 1948)

18 vuokilakuva Abetzin (1) suunnittelema geometrinen harvennus, jossa avataan säteittäisiä käytäviä tietystä koneasemasta käsin Vuokila: Metsänkasvatuksen perusteet ja menetelmät (Abetz. Der europäische Stammzalvertsuch in Fichte. Mitt Forstl. Vers. ForschAnst. BadenWurtt 80: ).

19 Äärimmäisesimerkki on Abetzin (1) piirroksen havainnollistama ns. geometrinen harvennus (kuva 147). Sitä suoritettaessa kone avaa kulkuurallaan käsin säteittäisesti käytäviä ympäröivään metsikköön. Kun kone toimii suhteellisen harvoista pysähdysasemista käsin, puustovaurioiden oletetaan vähenevän. Toisaalta koneaseman ympärille syntyy selvä aukko. Geometrinen harvennus on suunniteltu nimenomaan saksalaisia ylitiheitä nuoreikkoja silmällä pitäen. Se olkoon suomalaisille varoittavana esimerkkinä siitä, kuinka perusteellisesti biologiset ja metsänhoidolliset näkökohdat sivuuttavia menetelmiä suunnitellaan vakavissaan puunkorjuun yksipuolisten vaatimusten toteuttamiseksi. (Vuokila: Metsänkasvatuksen perusteet ja menetelmät. 1980)

20 Se oli siinä! Kiitos!