Metsätalouden hiilitase metsänomistajan ja korjuuyrittäjän näkökulmasta

Save this PDF as:
Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Metsätalouden hiilitase metsänomistajan ja korjuuyrittäjän näkökulmasta"

Transkriptio

1 Metsätalouden hiilitase metsänomistajan ja korjuuyrittäjän näkökulmasta Antti Kilpeläinen Itä-Suomen yliopisto Metsätieteiden osasto Pielisen Karjalan TULEVAISUUSFOORUMI,

2 Sisältö 1) Metsikön hiilitase Metsäekosysteemin hiilenvirrat Miten metsänhoidolla voidaan vaikuttaa hiilitaseeseen? 2) Metsätalouden hiilitaseet Metsäekosysteemin ja puun käytön hiilenvirrat 3) Metsäenergian ja puutuotteiden tuotannon ja käytön ilmastovaikutukset, kun niillä korvataan fossiilista energiaa ja fossiilis-intensiivisiä tuotteita (öljy, kivihiili, muovi, betoni, teräs jne.)

3 1) Metsikön hiilitase koostuu hiilen virroista + = Hiilen lähde - = Hiilen nielu Ilmakehän hiilidioksidi Nettohiilitase Hiilen sidonta Maanpäällinen hiilivarasto Ekosysteemistä poistuva hiili Maaperähajotus Karikesadanta Maanalainen hiilivarasto Hakkuutähteet Nettohiilitase = Biomassan sitoma hiili + Maaperähajotus

4 Metsikön hiilitaseen kehitys kiertoajan yli, 2 harvennusta Metsikön (netto)hiilitase Hiilitase, g CO2 m -2 v -1 Maaperähajoaminen Korjuu+kuljetuspäästöt Hiilen sitoutuminen Vuosi Kilpeläinen et al. 2011

5 Metsikön hiilen virrat kiertoajan yli g CO 2 /m 2 / a Päästöt, korjuu 147 Päästöt karikkeesta 555 Päästöt humuksesta 710 Päästöt yhteensä Kasvu Tase -357

6 Metsän hoito ja metsikön hiilitase Hiilitaseeseen voidaan vaikuttaa metsänhoidolla. Metsänhoito vaikuttaa myös tukin ja kuidun määrään ja niiden suhteisiin, joilla on vaikutus metsätalouden kannattavuuteen. Nykymetsänhoitosuositukset tuottavat metsänomistajalle parhaan tuloksen 2-3%:n korkokannalla. g CO 2 m -2 a -1 g CO 2 m -2 a Hoitamaton, 120v Hoidettu, 80v -1500

7 Metsänhoidon mahdollisuudet lisätä metsikön hiilen sidontaa yhden kiertoajan puitteissa Nopeakasvuisempien alkuperien käyttö uudistamisessa Istutustiheyden kasvattaminen uudistamisessa Lannoitus Harvennusrajojen nosto Kiertoajan muuttaminen Harvennukset (tukki, kuitu) Uudistushakkuu (tukki, kuitu, energiapuu) Uudistaminen Taimikon harvennus, energiapuuharvennus Uudistaminen Pohjapinta-ala (m 2 ha -1 ) Valtapituus (m)

8 Metsänhoitomenetelmien vertailua kiertoajan yli (MT kuusikko) Lyhenne Hoitomenetelmä PPA muutos Kiertoaika, v Lannoitus: 2 x 150 N kg ha -1 R0 Hoitamaton - 80/70/60/50/40/30 - RB Nykymetsänhoitosuos. - 80/70/60/50/40/30 -/F R20 Harv. rajojen nosto 20 % 80/70/60/50/40/30 -/F R30 Harv. rajojen nosto 30 % 80/70/60/50/40/30 -/F Pyörälä et al. 2012

9 Hiilitaseiden vertailua eri metsänhoidoilla ja kiertoajoilla (MT kuusikko) Hiilitase, g CO 2 m -2 Hiilitase, g CO 2 m R0 RB RBF R20 R20F R30 R30F 80 years 70 years 60 years R0 RB RBF R20 R20F R30 R30F 50 years 40 years 30 years Kiertoaika: v:n kiertoajoilla parempi hiilitase kuin lyhemmillä kiertoajoilla Kiertoajan alun vaikutus korostuu lyhyillä kiertoajoilla Harvennusrajojen nosto: Parantaa hiilitasetta (enemmän puita sitomassa hiiltä) Lannoitus (F): Parantaa hiilitasetta (puiden kasvu parantuu) R0 RB R20 R30 Hoitamaton Nykymetsänhoitosuos. Harv. rajojen nosto Harv. rajojen nosto Pyörälä et al. 2012

10 Ainespuu, m 3 ha -1 v -1 Ainespuu, m 3 ha -1 v Ainespuun (tukki+kuitu) keskimääräinen tuotanto eri metsänhoidoilla ja kiertoajoilla (MT kuusikko) RB N RB RBF R20 R20F R30 R30F P80 yr. 70 yr. 60 yr. 50 yr. 40 yr. 30 yr. R R R R R R RB RBF R20 R20F R30 R30F Vrt. nykymetsänhoito, % RBF R20 R20F R30 R30F R yr yr. R Kiertoaika: pidemmät kiertoajatà parempi ainespuutuotanto Harvennusrajojen nosto: lisäsi hieman ainespuun määrää Lannoitus (F): lisäsi ainespuun määrää Pyörälä et al. 2012

11 Nettonykyarvo (NPV, ha -1 y -1, 3%) kiertoajan yli eri metsänhoidoilla (MT kuusikko) NPV, ha -1 a -1 NPV, ha -1 a MT RB RBF R20 R20F R30 R30F MT N P 80 cyr. 70 yr. 60 yr. RB RBF R20 R20F R30 R30F d 50 yr. 40 yr. 30 yr. RB RBF R20 R20F R30 R30F Kiertoaika: pidemmillä kiertoajoilla parempi kannattavuus Harv. rajojen nosto: vähensi kannattavuutta vrt. nykysuosituksiin Lannoitus: pidemmillä kiertoajoilla paransi kannattavuutta (RBF, R20F), mutta lyhyemmillä heikensi -10 RB RBF R20 R20F R30 R30F Pyörälä et al. 2012

12 2) Metsätalouden hiilitaseet EKOSYSTEEMI TEKNOSYSTEEMI Bioenergia Puutuotteet -Ecosystem model, SIMA (e.g. Kellomäki et al. 2008) -LCA Tool for forest production (e.g. Kilpeläinen et al. 2011, Baul et al. 2017, Alam et al. 2017, Baul et al. 2018) -Radiative Forcing calculator (e.g. Kilpeläinen et al. 2012, 2016, 2017, Torssonen et al. 2016)

13 Metsätalouden hiilitase (CO 2 ) yhden kiertoajan yli Metsikön hiilitaseen (C seq +C decomp ) lisäksi mukana: Korjuun ja kuljetuksen päästöt (C man ) Tukkipuusta valmistettujen tuotteiden varastotase (C harv (sawn) ) Kuitupuusta valmistettujen tuotteiden varastotase (C harv (pulp) ) Energiapuun polton päästö (C harv (Ewood) ) Vuosi Metsätuotannon ja metsäbiomassan käytön elinkaariset CO 2 vaikutukset (C net ) C net = C seq + C decomp + C man + C timber + C eb Vuosi

14 3) Metsätalouden ilmastovaikutukset Metsätalouden hiilitaseiden vertailu vastaaviin fossiilispohjaisiin tuotantosysteemeihin Metsäbiomassalle ja puutuotteiden laskettavissa ns. substituutiohyöty (vältetty päästö), kun niillä korvataan fossiilista energiaa (esim. kivihiili, öljy) ja fossiilis-intensiivisiä tuotteita (esim. teräs, betoni, muovi)

15 Metsätalouden ilmastovaikutukset Substituutio eli korvausvaikutus C net = C seq + C decomp + C man + C timber + C eb + C subst

16 Metsien ilmastonmuutoksen hillintäpotentiaalin lisääminen Puiden kasvun lisääminen kestävästi Puiden ja maaperän hiilen varastojen lisääminen (esim. muuttamalla harvennusrajoja ja vähentämällä ekosysteemin vapauttaman hiilen määrää) Puutuotteiden hiilen varastojen lisääminen Korvaamalla metsäbiomassalla ja puutuotteilla fossiilista energiaa ja fossiilis-intensiivisiä tuotteita

17 Esimerkkituloksia metsänhoidon ja metsäbiomassalle käytettyjen substituutiokertoimien vaikutuksesta laskennallisiin ilmastohyötyihin eteläisessä Suomessa Erilaisten kasvatustiheyksien, käytetyn päätehakkuuläpimitan ja substituutiokertoimien vaikutukset ilmastonmuutoksen hillintäpotentiaaliin 40-vuoden aikajakso, Etelä-Suomi Kasvatus tiheämpänä (+20%) ja harvempana (-20%) vrt. mhsuosituksiin Päätehakkuuläpimitta 26 cm tai 22 cm

18 Erilaisten kasvatustiheyksien, käytetyn päätehakkuuläpimitan ja substituutiokertoimien vaikutukset ilmastonmuutoksen hillintäpotentiaaliin eteläisessä Suomessa netto CO 2 vaihto (C net ), tn CO 2 ha -1 v -1 T26 = Nykymetsänhoitosuositukset ja 26 cm päätehakkuulpm T26+ = 20% suurempi kasvatustiheys T26- = 20% pienempi kasvatustiheys Pienemmät substituutiokertoimet Perus substituutiokertoimet Suuremmat substituutiokertoimet netto CO 2 vaihto (C net ), tn CO 2 ha -1 v -1 Suuremmalla kasvatustiheydellä ja päätehakkuuläpimitalla paremmat ilmastovaikutukset T22 = Nykymetsänhoitosuositukset ja 22 cm päätehakkuulpm T22+ = 20% suurempi kasvatustiheys T22- = 20% pienempi kasvatustiheys T = vain ainespuukorjuu BN = Ainespuu ja hakkuutähteet päätehakkuilta (oksat ja neulaset) BNR = Ainespuu ja hakkuutähteet (oksat, neulaset ja kannot/juuret) Tarkastelujaksolla parhaat ilmastovaikutukset, kun korjataan sekä ainespuuta että energiabiomassaa Käytetyt substituutiokertoimet vaikuttavat metsänhoitoskenaarioiden paremmuuteen Baul et al Climate change mitigation potential in boreal forests: Impacts of management, harvest intensity and use of forest biomass to substitute fossil resources. Forests 8(11), 455

19 Erilaisten kasvatustiheyksien, käytetyn päätehakkuuläpimitan ja substituutiokertoimien vaikutukset ilmastonmuutoksen hillintäpotentiaaliin eteläisessä Suomessa Vältetty päästö Energiabiomassan polton päästö Sivutuotteiden polton päästö Varaston muutos (kuitutuotteet) Varaston muutos (sahatavara) Metsän hiilitase Metsänhoitomenetelmä Baul et al Climate change mitigation potential in boreal forests: Impacts of management, harvest intensity and use of forest biomass to substitute fossil resources. Forests 8(11), 455

20 Lopuksi Metsikön hiilitasetta voidaan parantaa metsänhoidon kannattavuuden siitä kärsimättä esim. lannoituksen avulla, mutta pelkkä tiheämpänä kasvatus voi vähentää kannattavuutta. Korjuun ja kuljetuksen päästöt ovat pieniä suhteessa ekosysteemien virtoihin. Metsätalouden elinkaaritarkasteluilla voidaan vertailla metsäpohjaisia tuotantosysteemejä fossiilispohjaisiin tuotantosysteemeihin. Kokonaisvaltaiset tarkastelut mahdollistavat metsille asetettujen tavoitteiden (bioenergian ja ainespuun tuottaminen, ilmastonmuutoksen hillintä jne.) määrittelemisen.

21 Kiitos! Antti Kilpeläinen Itä-Suomen yliopisto (UEF) Metsätieteiden osasto

Metsätuotannon elinkaariarviointi

Metsätuotannon elinkaariarviointi Metsätuotannon elinkaariarviointi Antti Kilpeläinen Metsätieteiden seminaari Metsäntutkimus tänään ja tulevaisuudessa 31.8.2012, Joensuu Miksi elinkaaritarkasteluja metsätuotannolle? Voidaan tarkastella

Lisätiedot

elinkaarianalyysi Antti Kilpeläinen ENERWOODS-hankkeen teemapäivä Tehokas ja kestävä metsäenergian tuotanto nyt ja tulevaisuudessa 4.9.

elinkaarianalyysi Antti Kilpeläinen ENERWOODS-hankkeen teemapäivä Tehokas ja kestävä metsäenergian tuotanto nyt ja tulevaisuudessa 4.9. Metsähakkeen tuotannon t elinkaarianalyysi Antti Kilpeläinen ENERWOODS-hankkeen teemapäivä Tehokas ja kestävä metsäenergian tuotanto nyt ja tulevaisuudessa 4.9.2012, Joensuu 12.9.2012 Metsäbioenergia;

Lisätiedot

Ympäristöklusterin tutkimusohjelman hiilikonsortio

Ympäristöklusterin tutkimusohjelman hiilikonsortio Ympäristöklusterin tutkimusohjelman hiilikonsortio Suomen metsät ja puutuotteet ilmastonmuutoksen torjunnassa nielut ja substituutiot sekä niiden taloudellinen ja oikeudellinen ohjaus 2004-2005 1 Hiilikonsortion

Lisätiedot

Metsien hiilivarastot ja energiapuun korjuun vaikutukset. Jari Liski Suomen ympäristökeskus

Metsien hiilivarastot ja energiapuun korjuun vaikutukset. Jari Liski Suomen ympäristökeskus Metsien hiilivarastot ja energiapuun korjuun vaikutukset Jari Liski Suomen ympäristökeskus Käsitteitä Hiilivarasto Hiilivaraston muutos Hiilinielu = kasvava hiilivarasto Hiililähde = pienenevä hiilivarasto

Lisätiedot

Tehometsänhoito ilmastonmuutoksen hillinnän keinona? Henvi Science Day Lauri Valsta

Tehometsänhoito ilmastonmuutoksen hillinnän keinona? Henvi Science Day Lauri Valsta Tehometsänhoito ilmastonmuutoksen hillinnän keinona? Henvi Science Day 17.4.2013 Metsätieteiden laitos / 17.4.2013 1 Ilmastolliset tavoitteet metsänkasvatuksessa Metsän hiilivarasto Tuotteiden hiilivarasto

Lisätiedot

Metsänhoidon strategiat metsien ja puutuotteiden hiilensidonnan sekä substituution edistämiseksi

Metsänhoidon strategiat metsien ja puutuotteiden hiilensidonnan sekä substituution edistämiseksi Metsänhoidon strategiat metsien ja puutuotteiden hiilensidonnan sekä substituution edistämiseksi Kim Pingoud, Johanna Pohjola, Lauri Valsta ja Kalle Karttunen Puu ilmastonmuutoksen hillitsijänä, Ympäristöministeriö

Lisätiedot

Nuoren metsän energiapuu ja hiilinielu

Nuoren metsän energiapuu ja hiilinielu Nuoren metsän energiapuu ja hiilinielu Kalle Karttunen Metsäekonomian laitos Hiilikonsortion loppuseminaari 13.1.2006 Sisältö Nuoren metsän energiapuupotentiaali Energiapuuharvennus osana metsänkasvatusta

Lisätiedot

Suomen metsien kestävä käyttö ja hiilitase

Suomen metsien kestävä käyttö ja hiilitase Suomen metsien kestävä käyttö ja hiilitase Antti Asikainen & Hannu Ilvesniemi, Metla Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari, 31.1.2013 Helsinki Sisällys Biomassat globaalissa energiantuotannossa

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro, Seurakuntien metsäseminaari

Kommenttipuheenvuoro, Seurakuntien metsäseminaari Kommenttipuheenvuoro, Seurakuntien metsäseminaari 28.8.2019, Koli Jaana Bäck Professori (Metsien ja ilmaston vuorovaikutukset), Helsingin yliopisto 28/08/2019 1 7.8 PgC y -1 Ihmistoiminnasta syntyvät CO

Lisätiedot

ERI METSÄNKÄSITTELY- MENETELMIEN HIILITASE. Timo Pukkala

ERI METSÄNKÄSITTELY- MENETELMIEN HIILITASE. Timo Pukkala ERI METSÄNKÄSITTELY- MENETELMIEN HIILITASE Timo Pukkala Sisältö Eri metsänkäsittelymenetelmät Huomioita hiilitaseesta Hiilitaseen laskenta Tuloksia hiilitaseesta Päätelmiä Tasaikäismetsätalous Uudistusalan

Lisätiedot

Metsätalouden kannattavuuden parantaminen

Metsätalouden kannattavuuden parantaminen Metsätalouden kannattavuuden parantaminen Jari Hynynen & Saija Huuskonen Luonnonvarakeskus Natural Resources Institute Finland Johdanto Talousnäkökulma metsänkasvatukseen ottaen huomioon se, että Metsien

Lisätiedot

Eri metsänhoitomenetelmien rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä

Eri metsänhoitomenetelmien rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä Eri metsänhoitomenetelmien rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä Raisa Mäkipää Metsäntutkimuslaitos Voiko metsänhoito muuttaa ilmastoa? seminaari, Helsinki 17.4.2013. HENVI & TAPIO Ilmasto on jo muuttunut

Lisätiedot

Metsätalouden kannattavuudesta Ylä-Lapissa

Metsätalouden kannattavuudesta Ylä-Lapissa Metsätalouden kannattavuudesta Ylä-Lapissa Olli Tahvonen Prof. metsäekonomia ja -politiikka Helsingin yliopisto Sopu projekti (Koneen säätiö) Vesa-Pekka Parkatti Metsänhoitaja, tohtorikoulutettava Helsingin

Lisätiedot

Luontaisen uudistumisen vaikutus taloudellisesti optimaaliseen metsänhoitoon

Luontaisen uudistumisen vaikutus taloudellisesti optimaaliseen metsänhoitoon Luontaisen uudistumisen vaikutus taloudellisesti optimaaliseen metsänhoitoon JANNE RÄMÖ janne.ramo@helsinki.fi Metsätieteiden laitos, Helsingin yliopisto Economic-Ecological Optimization group (EEOpt)

Lisätiedot

Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa?

Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa? Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa? Saija Huuskonen Metla Kannattavan metsänkäsittelyn menetelmät seminaari ja retkeily 13.-14.6.2013 Lahti Metsikön kasvatusketju: Puuston kehitystä

Lisätiedot

Miten metsittäisin turvepellon koivulle?

Miten metsittäisin turvepellon koivulle? Miten metsittäisin turvepellon koivulle? MMT, Dos. Jyrki Hytönen, Luke Kokkola Ilmajoki 21.11.2017 Koivu hieskoivu (rauduskoivu) Hieskoivu - suokko Sietää hyvin kosteaa kasvualustaa (suot, märät maat)

Lisätiedot

ERIKOISTUMISALA METSIEN HOITO JA METSÄEKOSYSTEEMIT

ERIKOISTUMISALA METSIEN HOITO JA METSÄEKOSYSTEEMIT Luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunta Faculty of Science and Forestry INTENSIIVISEN METSÄNHOIDON VAIKUTUKSET BIOMASSAN TUOTANTOON JA HIILEEN SIDONTAAN ETELÄISESSÄ SUOMESSA Antti Ikonen METSÄTIETEEN

Lisätiedot

Paljonko metsäsijoitus tuottaa?

Paljonko metsäsijoitus tuottaa? Paljonko metsäsijoitus tuottaa? Metsä on yksi mahdollinen sijoituskohde. Metsäsijoituksen tuotto riippuu mm. siitä, kuinka halvalla tai kalliilla metsän ostaa, ja siitä, kuinka metsää käsittelee. Kuvan

Lisätiedot

Metsänhoidon vaikutus tuottavuuteen kiertoaikana. Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa 10.2.2015 Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus

Metsänhoidon vaikutus tuottavuuteen kiertoaikana. Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa 10.2.2015 Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus Metsänhoidon vaikutus tuottavuuteen kiertoaikana Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa 10.2.2015 Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus Johdanto Metsänomistajan tavoitteet ja metsien luontaiset edellytykset

Lisätiedot

Metsäenergiavarat, nykykäyttö ja käytön lisäämisen mahdollisuudet

Metsäenergiavarat, nykykäyttö ja käytön lisäämisen mahdollisuudet Metsäenergiavarat, nykykäyttö ja käytön lisäämisen mahdollisuudet Tutkija Karri Pasanen Antti Asikainen, Perttu Anttila Metsäntutkimuslaitos, Joensuu Kotimaista energiaa puusta ja turpeesta Tuhka rakeiksi

Lisätiedot

Näkökulmia biopolttoaineiden ilmastoneutraalisuuteen palaako kantojen myötä myös päreet?

Näkökulmia biopolttoaineiden ilmastoneutraalisuuteen palaako kantojen myötä myös päreet? Näkökulmia biopolttoaineiden ilmastoneutraalisuuteen palaako kantojen myötä myös päreet? www.susbio.jyu.fi Sisältö Johdanto miten tähän outoon tilanteen on tultu? Hiilitaseet metsässä Entä kannot? Fokus

Lisätiedot

Taimikonhoidon vaikutukset metsikön

Taimikonhoidon vaikutukset metsikön Taimikonhoidon vaikutukset metsikön jatkokehitykseen ja tuotokseen Saija Huuskonen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Sisältö 1. Taimikonhoidon

Lisätiedot

Metsäenergian hankinnan kestävyys

Metsäenergian hankinnan kestävyys Metsäenergian hankinnan kestävyys Karri Pasanen Tutkija Bioenergiaa metsistä tutkimus- ja kehittämisohjelman loppuseminaari 19.4.2012 Mitä kestävyys oikeastaan on? Kestävyyden käsite pohjautuu tietoon

Lisätiedot

Kaupunkimetsien hiilitaselaskelma Lahti

Kaupunkimetsien hiilitaselaskelma Lahti Kaupunkimetsien hiilitaselaskelma Lahti Jussi Rasinmäki Simosol Oy Taksaattoriklubin syysseminaari 2.11.2010 Esityksen sisältö Tehtävänanto Hiilitaseen laskenta Tulokset Tehtävänanto Kuinka Lahden kaupungin

Lisätiedot

Ilmastonmuutosnäkökohdat. Jari Liski, Suomen ympäristökeskus, Metsien hoito eri-ikäisrakenteisina -seminaari, 8.5.2014

Ilmastonmuutosnäkökohdat. Jari Liski, Suomen ympäristökeskus, Metsien hoito eri-ikäisrakenteisina -seminaari, 8.5.2014 Ilmastonmuutosnäkökohdat Jari Liski, Suomen ympäristökeskus, Metsien hoito eri-ikäisrakenteisina -seminaari, 8.5.2014 Ilmastonmuutosnäkökohdat 1. Ilmastonmuutoksen hillintä metsien avulla 2. Ilmastonmuutoksen

Lisätiedot

Hakkuutähteen korjuun vaikutukset metsän hiilitaseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin MMT Päivi Mäkiranta Metsäntutkimuslaitos

Hakkuutähteen korjuun vaikutukset metsän hiilitaseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin MMT Päivi Mäkiranta Metsäntutkimuslaitos Hakkuutähteen korjuun vaikutukset metsän hiilitaseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin 4.3.2013 MMT Päivi Mäkiranta Metsäntutkimuslaitos Sisällys Taustaa ilmastonmuutoksesta ja siihen liittyvistä haasteista

Lisätiedot

Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta

Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta Ympäristöjohtaja Liisa Pietola, MTK MTK:n METSÄPOLITIIKN AMK-KONFERENSSI 9.3.2016 Miksi hiilenkierrätys merkityksellistä? 1. Ilmasto lämpenee koska hiilidioksidipitoisuus

Lisätiedot

Männyn laatukasvatus Jari Hynynen. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi

Männyn laatukasvatus Jari Hynynen. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Männyn laatukasvatus Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Johdanto Suomen metsien luontaiset edellytykset soveltuvat hyvin laatupuun

Lisätiedot

Energiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa

Energiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa Energiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa Soili Kojola, Metla Kannattavan metsänkäsittelyn menetelmät seminaari ja retkeily 13.-14.6.2013 Lahti Työryhmä: Soili Kojola Risto Ojansuu

Lisätiedot

Biopolttoaineiden hiilineutralisuusja kestävyyskriteerit ukkospilviä taivaanrannassa?

Biopolttoaineiden hiilineutralisuusja kestävyyskriteerit ukkospilviä taivaanrannassa? Biopolttoaineiden hiilineutralisuusja kestävyyskriteerit ukkospilviä taivaanrannassa? Margareta Wihersaari Jyväskylän yliopisto www.susbio.jyu.fi Esityksen runko: - Esityksen tavoite ja rajaus - Hieman

Lisätiedot

Kestävien puubiomassojen ja metsäenergian avoimet kysymykset, hiilitase ja riittävyys liikenteen biopolttoaineisiin

Kestävien puubiomassojen ja metsäenergian avoimet kysymykset, hiilitase ja riittävyys liikenteen biopolttoaineisiin Kestävien puubiomassojen ja metsäenergian avoimet kysymykset, hiilitase ja riittävyys liikenteen biopolttoaineisiin Antti Asikainen, professori, METLA VTT 2G 2020 Biofuels -loppuseminaari Hilton Helsinki

Lisätiedot

Puun energiakäytön hiilitase ja kestävyyskysymykset

Puun energiakäytön hiilitase ja kestävyyskysymykset Puun energiakäytön hiilitase ja kestävyyskysymykset Pirkanmaan ympäristöohjelman sekä ilmasto- ja energiastrategian seurantaseminaari 21.9.2016 Niina Tavi (niina.tavi@gmail.com) Tausta Selvitystyö tehty

Lisätiedot

KUULEMINEN HALLITUSNEUVOTTELUISSA 17.5.

KUULEMINEN HALLITUSNEUVOTTELUISSA 17.5. KUULEMINEN HALLITUSNEUVOTTELUISSA Metsäteollisuuden näkökulmia metsien hiilinieluihin Ahti Fagerblom, energia- ja ilmastopäällikkö ahti.fagerblom@metsateollisuus.fi Metsäteollisuus ry 2 EU:ssa vähähiilisiä

Lisätiedot

Männikön harvennustapa ja aika puntarissa

Männikön harvennustapa ja aika puntarissa Pentti Niemistö, Metla PA 5.9.2013 Männikön harvennustapa ja aika puntarissa 50 v viljelymännikkö: < Alaharvennus Laatuharvennus > Harvennustapakoe (Kajaani-Iisalmi) Ks. Pentti Niemistö, Metsätieteen

Lisätiedot

Energiapuu ja metsänhoito

Energiapuu ja metsänhoito Energiapuu ja metsänhoito Energiapuun korjuu kasvatusmetsistä Ainespuu on metsänkasvatuksen päätuote ja energiapuu aina sivutuote. Metsänomistajan tuloista 80% tulee tukkipuun myynnistä. Energiapuu mahdollistaa

Lisätiedot

Kannattavuus tasaikäis- ja eriikäismetsätaloudessa

Kannattavuus tasaikäis- ja eriikäismetsätaloudessa Kannattavuus tasaikäis- ja eriikäismetsätaloudessa Paula Horne ja Jyri Hietala Pellervon taloustutkimus PTT Metsäpäivät 2015 5.11.2015 Metsänomistajien tyytyväisyys hakkuu- ja hoitotapoihin Uudessa metsälaissa

Lisätiedot

Metsä ekosysteemipalvelujen tuo3ajana case ilmastonmuutoksen torjunta

Metsä ekosysteemipalvelujen tuo3ajana case ilmastonmuutoksen torjunta Forest Knowledge Knowhow Wellbeing Metsä ekosysteemipalvelujen tuo3ajana case ilmastonmuutoksen torjunta Raisa Mäkipää Metsäntutkimuslaitos Ympäristöakatemia, Metsäluonnon suojelu ja käy3ö miten metsää

Lisätiedot

Metsien hoito jatkuvapeitteisenä: taloudellien optimointi ja kannattavuus Vesa-Pekka Parkatti, Helsingin yliopisto, Metsätieteiden osasto

Metsien hoito jatkuvapeitteisenä: taloudellien optimointi ja kannattavuus Vesa-Pekka Parkatti, Helsingin yliopisto, Metsätieteiden osasto Metsien hoito jatkuvapeitteisenä: taloudellien optimointi ja kannattavuus Vesa-Pekka Parkatti, Helsingin yliopisto, Metsätieteiden osasto Taloudellis-ekologinen optimointi -tutkimusryhmä Aino Assmuth,

Lisätiedot

Ilmastoviisas metsätalous Hankkeen tulosten esittely

Ilmastoviisas metsätalous Hankkeen tulosten esittely Ilmastoviisas metsätalous Hankkeen tulosten esittely Metsähallitus, Ilkka Vaara 4.4.2018 Heureka Metsätalouden rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä Ilmastonmuutoksen hillintä Metsiä voidaan hyödyntää ilmastonmuutoksen

Lisätiedot

Metsähiilen monet mahdollisuudet. Frank Berninger. Based on discussion with the HENVI team.

Metsähiilen monet mahdollisuudet. Frank Berninger. Based on discussion with the HENVI team. Metsähiilen monet mahdollisuudet Frank Berninger Based on discussion with the HENVI team Esitelmän tarkoitus Herättää keskustelua enemmän kuin esittää ratkaisuja Rohkeita ideoita enemmän kuin ratkaisuja

Lisätiedot

Metsät ja hiilivirtoja ohjaava ilmastopolitiikka

Metsät ja hiilivirtoja ohjaava ilmastopolitiikka Metsät ja hiilivirtoja ohjaava ilmastopolitiikka Jussi Lintunen 1, Jani Laturi 1, Johanna Pohjola 2, Aapo Rautiainen 1 & Jussi Uusivuori 1 1 Luke, 2 SYKE Metsätieteen päivä Käyttölisenssi: CC BY 4.0 Taustaa

Lisätiedot

Pystytäänkö metsänkasvatuksen päätöksillä vastaamaan hiilensidonnan

Pystytäänkö metsänkasvatuksen päätöksillä vastaamaan hiilensidonnan Pystytäänkö metsänkasvatuksen päätöksillä vastaamaan hiilensidonnan tarpeisiin? Hannu Salminen Natural Resources Institute Finland Keskeisimmät metsien hiilen kiertoon liittyvät käsitteet Hiilivarasto

Lisätiedot

Tuloksia metsikön kasvatusvaihtoehtojen vertailulaskelmista. Jari Hynynen & Motti-ryhmä/Metla

Tuloksia metsikön kasvatusvaihtoehtojen vertailulaskelmista. Jari Hynynen & Motti-ryhmä/Metla Tuloksia metsikön kasvatusvaihtoehtojen vertailulaskelmista Jari Hynynen & Motti-ryhmä/Metla TutkijaMOTTI - metsikkötason analyysityökalu Käyttäjän antamat tiedot Puusto- ja kasvupaikkatieto Metsänkäsittelyn

Lisätiedot

Lahden kaupungin metsien hiililaskennat

Lahden kaupungin metsien hiililaskennat Lahden kaupungin metsien hiililaskennat SIMO-seminaari 23.3.2011 Jouni Kalliovirta Laskenta pääpiirtein Tehtävä: Selvittää Lahden kaupungin metsien hiilivirrat Hiilensidonnan kannalta optimaalinen metsänkäsittely

Lisätiedot

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin Saija Huuskonen, Jaakko Repola & Jari Hynynen Tampere 15.3.2016 Biotalouden teemaseminaari Metsän mahdollisuudet biotaloudessa Pirkanmaan verkostopäivä Johdanto

Lisätiedot

Pohjoisten metsien merkitys ilmastonmuutokselle - biogeokemialliset ja biofysikaaliset palautemekanismit

Pohjoisten metsien merkitys ilmastonmuutokselle - biogeokemialliset ja biofysikaaliset palautemekanismit Pohjoisten metsien merkitys ilmastonmuutokselle - biogeokemialliset ja biofysikaaliset palautemekanismit Jaana Bäck et al., Risto Makkonen, Ditte Mogensen, Annikki Mäkelä, Annalea Lohila, Timo Vesala,

Lisätiedot

ENERGIASEMINAARI 23.4.10. Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme Elias Laitinen Energiapuuneuvoja

ENERGIASEMINAARI 23.4.10. Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme Elias Laitinen Energiapuuneuvoja ENERGIASEMINAARI 23.4.10 1 Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme Elias Laitinen Energiapuuneuvoja Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme (2009) 2 Metsänomistajia jäseninä noin 7200 Jäsenien metsäala on noin 250 000

Lisätiedot

Harventamaton hieskoivutiheikkö edullinen energiapuureservi

Harventamaton hieskoivutiheikkö edullinen energiapuureservi Harventamaton hieskoivutiheikkö edullinen energiapuureservi Pentti Niemistö 19.4.2012 Koivun osuus puustosta Taimikon harvennus Ainespuuharvennus Energiapuuharvennus 19 harvennuskoetta: mitattu 1970 80-luvulta

Lisätiedot

Harvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö 9.10.2013

Harvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö 9.10.2013 Harvennus- ja päätehakkuut Matti Äijö 9.10.2013 1 METSÄN HARVENNUS luontainen kilpailu ja sen vaikutukset puustoon harventamisen vaikutus kasvatettavaan metsään (talous, terveys) päätehakkuu ja uudistamisperusteet

Lisätiedot

Boreaalisten metsien käytön kokonaisvaikutus ilmaston

Boreaalisten metsien käytön kokonaisvaikutus ilmaston Boreaalisten metsien käytön kokonaisvaikutus ilmaston lämpenemiseen Lauri Valsta Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta / Metsätieteiden laitos 1.11.2012 1 Maapallon säteilytasapainon osatekijät Radiative

Lisätiedot

METSÄT, METSÄENERGIA JA HIILENSIDONTA

METSÄT, METSÄENERGIA JA HIILENSIDONTA METSÄT, METSÄENERGIA JA HIILENSIDONTA Eljas Heikkinen, metsänhoidon asiantuntija Suomen metsäkeskus, pohjoinen palvelualue Energiametsä hanke Hankkeen hallinnoija ja toteuttaja: Suomen metsäkeskus, Julkiset

Lisätiedot

Muuttaako energiapuun korjuu metsänhoitoa? Jari Hynynen & Timo Saksa Metla

Muuttaako energiapuun korjuu metsänhoitoa? Jari Hynynen & Timo Saksa Metla Muuttaako energiapuun korjuu metsänhoitoa? Jari Hynynen & Timo Saksa Metla Metsähakkeen käytön kehitys Milj. m 3 8 7 6 5 4 3 2 Pientalojen käyttö Runkopuu Pienpuu Kannot Hakkuutähteet 1 0 2006 2007 2008

Lisätiedot

Ilmasto, energia, metsät win-win-win?

Ilmasto, energia, metsät win-win-win? Ilmastonmuutoksen primääri syy globaalilla tasolla on fossiilisten polttoaineiden käyttö. Suomen metsillä on vain hyvin marginaalinen rooli ilmastonmuutoksen torjunnassa, mutta parhaimmillaan voimme toimia

Lisätiedot

Uusiutuvan energian velvoite Suomessa (RES direktiivi)

Uusiutuvan energian velvoite Suomessa (RES direktiivi) Hakkuutähteen paalaus ja kannonnosto kuusen väliharvennuksilta Juha Nurmi, Otto Läspä and Kati Sammallahti Metla/Kannus Energiapuun saatavuus, korjuu ja energiaosuuskunnat Keski-Pohjanmaalla Forest Power

Lisätiedot

SUOMEN METSÄT HIILINIELUINA. Suomen metsät mitä ne ovat ilmaston näkökulmasta

SUOMEN METSÄT HIILINIELUINA. Suomen metsät mitä ne ovat ilmaston näkökulmasta 1 SUOMEN METSÄT HIILINIELUINA Mika Hiltunen Leena Leskinen Markku Remes Juhani Pyykkönen Katriina Liusjärvi Suomen metsät mitä ne ovat ilmaston näkökulmasta Keskustelu ja tutkimus metsien hiilivarastoista

Lisätiedot

Metsien tehostetun hoidon ja muuttuvan ilmaston vaikutukset puuntuotantoon

Metsien tehostetun hoidon ja muuttuvan ilmaston vaikutukset puuntuotantoon Metsien tehostetun hoidon ja muuttuvan ilmaston vaikutukset puuntuotantoon Heli Peltola, Tero Heinonen, Timo Pukkala, Antti Asikainen, Ari Venäläinen ja Jyrki Kangas FORBIO hankkeen puoliväliseminaari,

Lisätiedot

HAVAINTOKOHDE JOUHTENEENJÄRVI * Energiapuun korjuu päätehakkuulta * Tuhkalannoitus turvemaalla

HAVAINTOKOHDE JOUHTENEENJÄRVI * Energiapuun korjuu päätehakkuulta * Tuhkalannoitus turvemaalla HAVAINTOKOHDE JOUHTENEENJÄRVI * Energiapuun korjuu päätehakkuulta * Tuhkalannoitus turvemaalla Maanmittauslaitos 4/2014 Havaintokoeverkostosta lisätietoja on saatavissa: Polttavan ajankohtaista tietoa

Lisätiedot

METSÄT ILMASTONMUUTOKSEN JA MUIDEN GLOBAALIEN HAASTEIDEN RATKAISUNA SIJOITTAJAPÄIVÄ

METSÄT ILMASTONMUUTOKSEN JA MUIDEN GLOBAALIEN HAASTEIDEN RATKAISUNA SIJOITTAJAPÄIVÄ METSÄT ILMASTONMUUTOKSEN JA MUIDEN GLOBAALIEN HAASTEIDEN RATKAISUNA SIJOITTAJAPÄIVÄ 11.4.2019 SISÄLTÖ 1. Tornatorin tilanne lyhyesti 2. Keskeisimmät tulokset vuodelta 2018 3. Metsät globaalien haasteiden

Lisätiedot

Energiaa turpeesta tai puusta mitä väliä ilmastolle?

Energiaa turpeesta tai puusta mitä väliä ilmastolle? Energiaa turpeesta tai puusta mitä väliä ilmastolle? Paavo Ojanen (paavo.ojanen@helsinki.fi) Helsingin yliopisto, metsätieteiden osasto Koneyrittäjien Energiapäivä 8.3.2019 Uusiutuvuus ja päästöttömyys

Lisätiedot

Puurakennusten hiilijalanjälki. Matti Kuittinen Lauri Linkosalmi

Puurakennusten hiilijalanjälki. Matti Kuittinen Lauri Linkosalmi Puurakennusten hiilijalanjälki Matti Kuittinen Lauri Linkosalmi 1. Miksi hiilijalanjälkeä lasketaan? 2. Mihin puun vähähiilisyys perustuu? 3. Esimerkki PES-elementin laskennasta 4. Yhteenveto 11.3.2013

Lisätiedot

Kiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu

Kiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu Metsäomaisuuden hyvä hoito Kiertoaika Uudistaminen Taimikonhoito Ensiharvennus 1 Harvennushakkuu Metsän kiertoaika Tarkoittaa aikaa uudistamisesta päätehakkuuseen. Vaihtelee alueittain 60 120 vuotta Kierron

Lisätiedot

Liiketaloudellisen kannattavuuden parantamisen mahdollisuudet metsien käsittelyssä. Memo-työryhmä 23.9.2010 Lauri Valsta

Liiketaloudellisen kannattavuuden parantamisen mahdollisuudet metsien käsittelyssä. Memo-työryhmä 23.9.2010 Lauri Valsta Liiketaloudellisen kannattavuuden parantamisen mahdollisuudet metsien käsittelyssä Memo-työryhmä 23.9.2010 Lauri Valsta 4.11.2010 1 Metsänomistaja ja liiketaloudellinen kannattavuus Metsänomistajan välineet

Lisätiedot

Motit liikkeelle. Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen

Motit liikkeelle. Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen Motit liikkeelle Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen Motit liikkeelle -hankeen tavoitteena on: Lisätä metsänomistajien tietoisuutta omistamiensa metsien

Lisätiedot

Suomen metsien kasvihuonekaasuinventaario

Suomen metsien kasvihuonekaasuinventaario Suomen metsien kasvihuonekaasuinventaario Aleksi Lehtonen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Sisältö 1. Johdanto sopimukset ja hiilitase 2. Nykyinen

Lisätiedot

METSIEN TALOUDELLISESTI KANNATTAVA KÄYTTÖ HIILENSIDONNASSA: METSIENKÄSITTELYN KEINOT JA KUSTANNUSTASO

METSIEN TALOUDELLISESTI KANNATTAVA KÄYTTÖ HIILENSIDONNASSA: METSIENKÄSITTELYN KEINOT JA KUSTANNUSTASO METSIEN TALOUDELLISESTI KANNATTAVA KÄYTTÖ HIILENSIDONNASSA: METSIENKÄSITTELYN KEINOT JA KUSTANNUSTASO Johanna Pohjola HY/Metsäekonomian laitos Lauri Valsta HY/Metsäekonomian laitos Jyri Mononen HY/Metsäekonomian

Lisätiedot

Hakkuutähteiden korjuun vaikutukset kangasmetsäekosysteemin ravinnemääriin ja -virtoihin. Pekka Tamminen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa 26.3.

Hakkuutähteiden korjuun vaikutukset kangasmetsäekosysteemin ravinnemääriin ja -virtoihin. Pekka Tamminen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa 26.3. Hakkuutähteiden korjuun vaikutukset kangasmetsäekosysteemin ravinnemääriin ja -virtoihin Pekka Tamminen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa 26.3.2009 / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest

Lisätiedot

Talousnäkökulmia jatkuvapeitteiseen metsänhoitoon

Talousnäkökulmia jatkuvapeitteiseen metsänhoitoon Talousnäkökulmia jatkuvapeitteiseen metsänhoitoon Janne Rämö Metsätieteiden laitos, Helsingin yliopisto Taloudellis-ekologinen optimointi -tutkimusryhmä (prof. Tahvonen, Assmuth, Parkatti, Pekkarinen,

Lisätiedot

Ihmiskunta, energian käyttö ja ilmaston muutos

Ihmiskunta, energian käyttö ja ilmaston muutos Ihmiskunta, energian käyttö ja ilmaston muutos Hannu Ilvesniemi Metla / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Maailman väkiluku, miljardia Maailman

Lisätiedot

Ohjekirja. METY- työkalu

Ohjekirja. METY- työkalu Ohjekirja METY- työkalu 1 Veli-Pekka Ikonen, 1 Harri Strandman, 2 Tiia Grönholm, 1 Seppo Kellomäki, 3 Johanna Routa, 3 Juha Laitila ja 1,2 Antti Kilpeläinen 1 Itä-Suomen Yliopisto (UEF), Metsätieteiden

Lisätiedot

Bioenergian saatavuus Hämeen metsistä

Bioenergian saatavuus Hämeen metsistä Bioenergian saatavuus Hämeen metsistä Kestävän energian päivä III Hattula, Lepaa 30.10.2014 Sivu 1 30.10.2014 Häme-Uusimaa mk-alue (Päijät-Häme, Kanta-Häme, osa Uusimaata) Sivu 2 30.10.2014 Metsävarat

Lisätiedot

Metsänhoidon ohjeistusta on syytä tarkistaa

Metsänhoidon ohjeistusta on syytä tarkistaa Metsänhoidon ohjeistusta on syytä tarkistaa Timo Pukkala, Itä-Suomen yliopisto, Metsätieteiden osasto Miksi metsänhoitoa on syytä tarkistaa? Nykyinen, ns. hyvä metsänhoito ei tarkemmassa tarkastelussa

Lisätiedot

Turvemaan hieskoivutiheikön kasvatuksen ja harventamisen kannattavuus Pohjanmaan ja Lapin turv la

Turvemaan hieskoivutiheikön kasvatuksen ja harventamisen kannattavuus Pohjanmaan ja Lapin turv la 1 Pentti Niemistö 22.9.2016 Luke / Parkano Turvemaan hieskoivutiheikön kasvatuksen ja harventamisen kannattavuus Pohjanmaan ja Lapin turvemailla Hieskoivikot ovat syntyneet useimmiten hyvin tiheinä pian

Lisätiedot

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen 19.4.2012 Riittääkö bioraaka-ainetta 1 Päästötavoitteet CO 2 -vapaa sähkön ja lämmön tuottaja 4/18/2012 2 Näkökulma kestävään energiantuotantoon Haave: Kunpa ihmiskunta osaisi elää luonnonvarojen koroilla

Lisätiedot

Männikön harvennustapa ja -voimakkuus puntarissa motteja ja euroja

Männikön harvennustapa ja -voimakkuus puntarissa motteja ja euroja Pentti Niemistö, Metla PA 13.06.2013 Männikön harvennustapa ja -voimakkuus puntarissa motteja ja euroja 50 v viljelymännikkö: < Alaharvennus Laatuharvennus > Harvennustapakoe (Kajaani-Iisalmi) Ks. Pentti

Lisätiedot

Suometsänhoidon panosten vaikutus puuntuotantoon alustavia tuloksia

Suometsänhoidon panosten vaikutus puuntuotantoon alustavia tuloksia Suometsänhoidon panosten vaikutus puuntuotantoon alustavia tuloksia Hannu Hökkä & Anssi Ahtikoski Luonnonvarakeskus Tapion metsäpolitiikkafoorumin tutkijapaneeli 17.4.2019 Taustaa Suometsien puuntuotantoon

Lisätiedot

EU:n ilmastotavoitteet metsille ja kuinka Suomi niistä selviää

EU:n ilmastotavoitteet metsille ja kuinka Suomi niistä selviää EU:n ilmastotavoitteet metsille ja kuinka Suomi niistä selviää Aleksi Lehtonen Seminaaripäivä, tiistai 7.5.2019 Sisältö Kasvihuonekaasuinventaario ja sen tulokset EU:n ilmastotavoitteet maa- ja metsäsektorille

Lisätiedot

Energiapuun korjuu ja kasvatus

Energiapuun korjuu ja kasvatus Energiapuun korjuu ja kasvatus Jaakko Repola Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Metsähakkeen käyttö Suomen ilmasto- ja energiastrategia 2001:

Lisätiedot

Suomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa

Suomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa Suomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa Tuloksia hankkeesta Low Carbon Finland 25 -platform Maarit Kallio ja Olli Salminen Metsäntutkimuslaitos Metsät ja metsäsektori vaikuttavat Suomen

Lisätiedot

Laatua kuvaavien kasvumallien kehittäminen. Annikki Mäkelä, Anu Kantola, Harri Mäkinen HY Metsäekologian laitos, Metla

Laatua kuvaavien kasvumallien kehittäminen. Annikki Mäkelä, Anu Kantola, Harri Mäkinen HY Metsäekologian laitos, Metla Laatua kuvaavien kasvumallien kehittäminen Annikki Mäkelä, Anu Kantola, Harri Mäkinen HY Metsäekologian laitos, Metla Taustaa» Kasvumallit antavat puustoennusteen kiertoaikana, kun tunnetaan» kasvupaikkatiedot»

Lisätiedot

Miten EU:n metsä- ja bioenergialinjaukset vaikuttavat Suomen metsäsektoriin? Miten Suomi vaikuttaa EU:ssa?

Miten EU:n metsä- ja bioenergialinjaukset vaikuttavat Suomen metsäsektoriin? Miten Suomi vaikuttaa EU:ssa? Miten EU:n metsä- ja bioenergialinjaukset vaikuttavat Suomen metsäsektoriin? Miten Suomi vaikuttaa EU:ssa? Kaisa Pirkola, MMM Päättäjien metsäakatemia 30.8.2017, Majvik Metsäsektoriin vaikuttavia EU:n

Lisätiedot

Kasvihuonekaasutaseet tutkimuksen painopisteenä. Paavo Ojanen Metsänparannussäätiön 60-vuotisjuhla

Kasvihuonekaasutaseet tutkimuksen painopisteenä. Paavo Ojanen Metsänparannussäätiön 60-vuotisjuhla Kasvihuonekaasutaseet tutkimuksen painopisteenä Paavo Ojanen 6.11.2015 Metsänparannussäätiön 60-vuotisjuhla Taustaa Suomessa on metsäojitettuja soita n. 4,7 miljoonaa ha merkittävä uusiutuvan raaka-aineen

Lisätiedot

Puuntuotos jatkuvassa kasvatuksessa

Puuntuotos jatkuvassa kasvatuksessa Puuntuotos jatkuvassa kasvatuksessa Sauli Valkonen Sisältö Tilavuuskasvu, tukki/kuitu, puun laatu? Eri-käiskuusikko (poimintahakkuu) kasvun taso verrattuna tasaikäiseen puustopääoman vaikutus hakkuusta

Lisätiedot

METSÄNKÄSITTELYN KANNATTAVUUS. Hinta informaation välittäjänä vaikutukset metsänomistajan päätöksiin männikön harvennuksista ja kiertoajasta

METSÄNKÄSITTELYN KANNATTAVUUS. Hinta informaation välittäjänä vaikutukset metsänomistajan päätöksiin männikön harvennuksista ja kiertoajasta METSÄNKÄSITTELYN KANNATTAVUUS Hinta informaation välittäjänä vaikutukset metsänomistajan päätöksiin männikön harvennuksista ja kiertoajasta PURO-ohjausryhmäkokous 24.11.2004 Vantaa sami.pastila@helsinki.fi

Lisätiedot

Ihmiskunta, energian käyttö ja ilmaston muutos

Ihmiskunta, energian käyttö ja ilmaston muutos Ihmiskunta, energian käyttö ja ilmaston muutos Hannu Ilvesniemi Metla / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Maailman väkiluvun muutos viimeisen

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS METSIIN JA METSIEN SOPEUTUMINEN MUUTOKSEEN

ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS METSIIN JA METSIEN SOPEUTUMINEN MUUTOKSEEN ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS METSIIN JA METSIEN SOPEUTUMINEN MUUTOKSEEN Metlan tiedotustilaisuus 27.5.2009 Risto Seppälä 1 TAUSTAA Vuonna 2007 luotiin Global Forest Expert Panel (GFEP) -järjestelmä YK:n

Lisätiedot

Inarin alueen metsävarojen taloudellisesti kannattavan käytön vaihtoehdot Olli Tahvonen, Vesa-Pekka Parkatti, Aino Assmuth, Helsingin Yliopisto,

Inarin alueen metsävarojen taloudellisesti kannattavan käytön vaihtoehdot Olli Tahvonen, Vesa-Pekka Parkatti, Aino Assmuth, Helsingin Yliopisto, Inarin alueen metsävarojen taloudellisesti kannattavan käytön vaihtoehdot Olli Tahvonen, Vesa-Pekka Parkatti, Aino Assmuth, Helsingin Yliopisto, Metsätieteiden laitos Akwé: Kon -menettelyssä arvioidaan

Lisätiedot

Metsien käytön kehitys. Maarit Kallio, Metla Low Carbon Finland 2050 platform Sidosryhmätilaisuus 2.12.2013

Metsien käytön kehitys. Maarit Kallio, Metla Low Carbon Finland 2050 platform Sidosryhmätilaisuus 2.12.2013 Metsien käytön kehitys Maarit Kallio, Metla Low Carbon Finland 2050 platform Sidosryhmätilaisuus 2.12.2013 Skenaariot Baseline Baseline80 Jatkuva kasvu Säästö Muutos Pysähdys Baseline ja Baseline80 Miten

Lisätiedot

Metsätieteellistä tutkimusta tässä ajassa haasteita ja riskejä

Metsätieteellistä tutkimusta tässä ajassa haasteita ja riskejä Metsätieteellistä tutkimusta tässä ajassa haasteita ja riskejä Seppo Kellomäki School of Forest Sciences University of Eastern Finland Overview of forestry through time Metsien käsittelyn painotukset 1.

Lisätiedot

Harvennusten vaikutus puuston kasvupotentiaaliin hiilitaseen perusteella

Harvennusten vaikutus puuston kasvupotentiaaliin hiilitaseen perusteella Harvennusten vaikutus puuston kasvupotentiaaliin hiilitaseen perusteella Annikki Mäkelä Ylä- ja alaharvennus ja poimintahakkuut - Määritelmiä Alaharvennus Poistetaan pienimpiä ja vioittuneita puita Kasvutilaa

Lisätiedot

RISKIEN VAIKUTUS METSÄNHOITOON JOENSUU 31.8.2012. Timo Pukkala

RISKIEN VAIKUTUS METSÄNHOITOON JOENSUU 31.8.2012. Timo Pukkala RISKIEN VAIKUTUS METSÄNHOITOON JOENSUU 31.8.2012 Timo Pukkala Mitä riskejä on tutkittu (Joensuussa) Metsäpalot (mm. J-R Gonzalez, Maria Pasalodos, TP) Myrskyt (Heli Peltola, Hongcheng Zeng, TP) Maannousema

Lisätiedot

HIRSISEINÄN EKOKILPAILUKYKY

HIRSISEINÄN EKOKILPAILUKYKY HIRSISEINÄN EKOKILPAILUKYKY Perustuu tutkimukseen: Hirsiseinän ympäristövaikutusten laskenta elinkaaritarkastelun avulla Oulu 11.2.28 Matti Alasaarela Arkkitehtitoimisto Inspis Oy KUINKA PALJON HIRSITALOA

Lisätiedot

Milloin suometsä kannattaa uudistaa?

Milloin suometsä kannattaa uudistaa? Milloin suometsä kannattaa uudistaa? Suometsien uudistaminen seminaari 3.12.2014 Eljas Heikkinen Suomen metsäkeskus Ojitetut suot turvekangastyypeittäin (VMI10) Ojitettuja soita puuntuotannon maalla yht.

Lisätiedot

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1 Metsästä energiaa Kestävän kehityksen kuntatilaisuus Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsästä energiaa Metsä- ja puuenergia Suomessa Energiapuun korjuukohteet Bioenergia Asikkalassa Energiapuun

Lisätiedot

TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA. Timo Pukkala

TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA. Timo Pukkala TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA Timo Pukkala Sisältö Jaksollinen jatkuva Tasaikäisen metsän jatkuva kasvatus Alikasvos Metsän uudistaminen Metsänhoidon tukeminen Säännöllisen

Lisätiedot

Metsien hyödyntäminen ja ilmastonmuutoksen hillintä

Metsien hyödyntäminen ja ilmastonmuutoksen hillintä Metsien hyödyntäminen ja ilmastonmuutoksen hillintä Erikoistutkija Raisa Mäkipää, Luonnonvarakeskus Ilmastoviisaita ratkaisuja maaseudulle (VILMA) hankkeen aloituspaja 15.4.2016 Sisältö Metsien rooli maapallon

Lisätiedot

Luonnonsuojelu on ilmastonsuojelua

Luonnonsuojelu on ilmastonsuojelua Luonnonsuojelu on ilmastonsuojelua MATTI SNELLMAN Suomessa erityisesti metsät ja suot varastoivat suuria määriä hiiltä. Luonnon omista hiilivarastoista huolehtimalla suojelemme sekä luonnon monimuotoisuutta

Lisätiedot

Bioenergian hiilineutraalius. Sampo Soimakallio, TkT, Dos., Suomen ympäristökeskus, Kluuvin Rotaryklubi, 4.11.2015

Bioenergian hiilineutraalius. Sampo Soimakallio, TkT, Dos., Suomen ympäristökeskus, Kluuvin Rotaryklubi, 4.11.2015 Bioenergian hiilineutraalius Sampo Soimakallio, TkT, Dos., Suomen ympäristökeskus, Kluuvin Rotaryklubi, 4.11.2015 Suomen tavoitteet Suomi sitoutunut 2 C tavoitteeseen (Cancun 2010) Vuoden 2020 jälkeisten

Lisätiedot

Metsäbioenergian kestävyyden rajat

Metsäbioenergian kestävyyden rajat Metsäbioenergian kestävyyden rajat Antti Asikainen, professori, METLA Päättäjien metsäakatemia 36. kurssi 07.05.2014 Majvik Storyline Metsä, vedet ja biomassan intensiivinen korjuu Metsien ja metsäenergian

Lisätiedot

Energiapuun korjuun vaikutus metsiin

Energiapuun korjuun vaikutus metsiin Energiapuun korjuun vaikutus metsiin Bioenergiaa metsistä tutkimusohjelman loppuseminaari Torstai, 19. huhtikuuta 2012 Hannu Ilvesniemi Metla Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest

Lisätiedot

Bioenergiapotentiaali Itä- Suomessa

Bioenergiapotentiaali Itä- Suomessa Bioenergiapotentiaali Itä- Suomessa Antti Asikainen, Metla BioE-BioD - sidosryhmätyöpaja 12.4.2012, Joensuu Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi

Lisätiedot