Koulun tiedot Koulu: Sipoonjoen koulu Koulumuoto: yläkoulu Opetuskieli: suomi Koulupiiri: 01 toteutui. Koulun yhteystiedot Koulun nimi: Sipoonjoen koulu Osoite: Pohjoinen koulutie 4, 04130 Sipoo Puhelin: (09) 2353 7321 Rehtorin yhteystiedot: Nimi: Liisa Juga Puhelin: (09) 2353 7322 Sähköposti: liisa.juga@sipoo.fi toteutui. Oppilasmäärä Opiskelijamäärät eriteltynä luokittain: Opiskelijamäärä: 328 Opiskelijat jakautuvat seuraavasti eri luokka-asteille: 7-luokka 111 opiskelijaa 8-luokka 111 opiskelijaa 9-luokka 106 opiskelijaa toteutui. Koulun tuntikehys Lukuvuodelle vahvistettu kokonaistuntimäärä: 654 perusopetus: 545 erityisopetus: 87 muut tunnit (erityistehtävät, demot, jne.): 22 koulunkäynninohjaajatunnit: 100
toteutui. Koulun henkilökunta Henkilökunta Opettajat: Juga Liisa, rehtori Ahola Henna, AI, äitiysloma syksy 2015 Alhonsalo Laura, AI, sijainen syksy 2015 Graeffe Hanna, RU, SA Grant-Ruuska Heli, HI,YH, JOPO, äitiysloma 2015-16 Gröhn Tomi, LI,TE Haukijärvi Ahti, TN Holopainen Elina, MA, FY, KE hoitovapaa 2015-16 Honkala Anna-Leena, SU Hyvärinen Salli, MA, FY, KE Kantonen Marianne, OU Kaskinen Heikki, MA, FY, KE Kauppinen Annakaisa, AI Kivikoski Hanna, JOPO, HI Korpela Sirkku, LI, TE Koskinen Helmi, EN,RA,RU Kumpulainen Heli, MA, FY, KE, sijainen 2015-16 Kunnas Tuija, OPO Levänen Seija, Erityisopetus Lindberg Riikka, RU, EN Mannila Merja, KU Marin Ulla, JOPO, Erityisopetus Mouhu Minna, MU Mutanen Mari-Anna, KO Näri Annukka, AI, apulaisrehtori Pasanen Kari, HI, YH Pietilä Lotta, LI,TE, äitiysloma 2015-16 Pohjamo Hanna, TS, KO Ranta-aho Ilona, EN, RU, 1.9. 2015 alkaen Siitonen Kaisa, BI,GE Simola Tuija, EN, eläkkeelle 1.9. 2015 Suutala Riikka, UE Tuohisto-KokkoPäivi, KO, TE Tyynismaa Milla, OPO, äitiysloma 2015-16 Vehmas Johanna, MA, FY, KE Vesterinen Ulla, BI,GE,KE Väistö Jarkko, Erityisopetus Kasvatusohjaaja: Kokkonen Kirsi
Koulunkäynninohjaajat: Kima Pia Riihioja Minna Äyräväinen Riina Muu henkilökunta: Kämpe Stig, kiinteistönhoitaja Oppilashuolto: Pulkkinen Satu, terveydenhoitaja Pääkkönen Rauni, psykologi Valtonen Pia, kuraattori toteutui osittain. Ahola Henna, AI, jatkoi hoitovapaalla 2. asti ja hänen sijaisenaan toimi Alhonsalo Laura, AI. Heikki Kaskinen, MA,FY,KE oli kevään 2016 virkavapaalla ja hänen sijaisenaan toimi Keijo Arajärvi Riina Äyräväinen lopetti huhtikuussa ja hänen tilalleen tuli Karoliina Koljonen. Satu Pulkkinen siirtyi keväällä muihin tehtäviin kunnassa ja hänen tilalleen tuli Eetu Lappveteläinen. Koulun työajat toteutui. Lukuvuoden työ- ja loma-ajat Syyslukukausi:12.8.2015-18.12.2015 Syysloma 14.-16.10.2016 Kevätlukukausi:7.1.2016 4.6.2016 Hiihtoloma ma 22.2. - 26.2.2016 Vapaa päivä pe 6.5.2016 Koulu haluaa poiketa kunnan päättämistä työpäivistä: - Syy ja kustannusvaikutus: - toteutui. Koulun päivittäiset työajat 1. tunti 8:00 9:15 2. tunti 9:35 10:50
Ruokailu 10.50-11.20 3. tunti 11:20 12:35 4. tunti 12:45 14:00 (pitkät valinnaiset klo 14.35 asti) 5. tunti 14:15 15:00 Valinnaisaineiden kaksoistunnit (4. ja 5. tunti) pidetään pääsääntöisesti yhteen, jolloin koulu loppuu klo 14.35. Poikkeuksena edellisestä ovat 7 luokan saksan oppitunnit. Saksan oppituntia ennen saatetaan pitää 5-15 min pituinen välitunti, jolloin koulu loppuu viimeistään klo 14.50. Poikkeavat työajat Lukukausien päättymispäivinä koulu päättyy kaikilla viimeistään klo 12.00. Vappuaaton aattona vietetään oppilaskunnan toimintapäivää ja tällöin koulu päättyy 12.30. Taksvärkkipäivänä osa oppilaista suorittaa korvaavaa työpäivää koulun ulkopuolella erikseen sovittavan aikataulun mukaisesti. Niillä oppilailla, jotka eivät taksvärkkityöhön osallistu, koulupäivä päättyy viimeistään klo 12.30. Koulun henkilökunnalle järjestetään Tyky ja/tai virkistysiltapäivä niin, että oppilaiden koulupäivä päättyy mahdollisesti 1-2 tuntia tavanomaista aikaisemmin. Työjärjestyksistä poikkeavista päivistä tiedotetaan huoltajille Wilman välityksellä etukäteen ja oppilaille jotka odottavat kuljetusta, järjestetään koulussa valvottua toimintaa. toteutui. Koulun painopisteet ja tavoitteet Koulun omat painopistealueet ja niiden toteutus Koulun omat tavoitteet ja niiden toteutus Yhteisöllisyys Yhteisöllisyys jatkuu edelleen koulumme painopistealueena. Haluamme toimia yhteisenä kouluna, vaikka toimimme kymmenessä eri rakennuksessa. On tärkeää luoda kouluumme me-henki ja yhteentoimimisen kultuuri. Säilytetään hyväksi havaittuja ja toimivia käytänteitä ja asioita, mitkä ovat koulussamme hyvin esim. päivänavaukset, yhteiset tilaisuudet, 9. luokkien päättökurssit. Tulevanakin lukuvuonna on haasteellista se, ettei koulussamme ole yhteistä kokoontumistilaa eikä sisällä olevaa välituntitilaa oppilaille. Pidämme päivänavaukset ja koulun yhteiset tilaisuudet Wessmansalissa. Myös Topeliussalissa ja Juhlatalolla pidetään tilaisuuksia. Koko koulu ei mahdu kerralla Topeliussaliin eikä Juhlataloon. Säännölliset koko koulun mutta myös henkilöstön keskiset tapaamiset mahdollistavat yhteisöllisyyden tunteen kehittymisen. Toimimme yhteisönä ja noudatamme yhdessä sovittuja pelisääntöjä, koko yhteisö kasvattaa. Kokoamme oppilaiden, opettajien ja henkilökunnan kokemuksen pohjalta ehdotuksia, jonka pohjalta voimme parantaa toimintaamme. Panostamme ensi lukuvuonna uuden henkilöstön perehdyttämiseen tehostamalla opettajaparitoimintaa. Koulumme suunnitellaan Verme-vertaisryhmää opettajille. Yhteistyö Nikkilän Sydämen suunnitellussa jatkuu. Syksyllä 2016 kahden koulun, Sipoonjoen koulun sekä Kungsvägens skolanin, siirtyminen saman katon alle on tärkeä yhteisöllinen tavoite ensi lukuvuonna. Tapaamme säännöllisti Kungsvägens skolanin opettajia ja muuta henkilökuntaa ja suunnitetelemme Nikkilän Sydämen yhteisestä visiota ja toimintatapoja. Oppilaat otetaan mahdollisuuksien mukaan suunnitteluun. Kouluparitoimintaa Kungsvägens skolan kanssa tehostetaan sekä oppilaiden että koulujen henkilökunnan kesken. Mm. koulurauhan julistus, tukioppilaisyhteistyö, kielikylpy-yhteistyö, henkilökunnan
tapaamiset ja kahvitilaisuudet. Vihreäkoulu-Tet on 7. -luokkalaisten ohjelmassa. Lisäksi seuraamme henkilökunnan jaksamista ja pyrimme kohti koulua, josta välittyy hyvä työyhteisön henki ja toisten tukeminen sekä rauhallinen ja ammattimainen ote omaan työhön. Tässä apuna on työnohjaus, jota jatketaan. Käytöstavat ja suvaitsevaisuus Toisena painopistealueena koulussamme on käytöstavat ja suvaitsevaisuus. Painopistealueen tarkoituksena on luoda kaikille oppilaille yhdenvertainen ja turvallinen oppimisympäristö sekä lisätä ihmisten välistä ymmärrystä. Maailman muuttuessa yhä monikulttuurisemmaksi taito asettautua toisen, kenties erilaisesta kulttuuritaustasta tulevan ihmisen, asemaan käy yhä tärkeämmäksi. Painopistealueen tavoitteena on korostaa koulun arjessa hyviä käytöstapoja, ystävällisyyttä ja huomaavaisuutta ja saada tämä näkymään konkreettisesti oppilaiden käytöksessä. Hyvien käytöstapojen hallitseminen on edellytys hyville ihmissuhteille niin koulussa kuin esimerkiksi myös vapaa-aikana. Tarkoituksena on myös ehkäistä kiusaamista ja antaa valmiuksia toimia erilaisissa tilanteissa ja ympäristöissä rakentavasti. Käytöstavat ja suvaitsevaisuus -painopistealuetta toteutetaan koulussamme lukuvuoden aikana monin eri tavoin. Teemoja käsitellään koko koulun tilaisuuksissa kuten esimerkiksi päivänavauksissa. Joka jakson vaihteessa pidetään luokanvalvojan tunnit, joille painopisteen teemat soveltuvat hyvin luokka-asteesta riippumatta. KiVa-koulu-ohjelma sekä Hyvän mielen koulu ovat esimerkkejä luokanvalvojan tunneilla käytetyistä ohjelmista, joiden sisältöä voi hyödyntää käytöstapojen ja suvaitsevaisuuden käsittelyssä. Luokat voivat järjestää yhdessä erilaisia kilpailuja hyödyntäen wilma-merkintöjä. Esimerkiksi positiiviset merkinnät kilpailun. Kutsumme kouluumme vierailijoita, jotka tuovat kukin oman näkökulmansa aiheeseen. Teemme yhteistyötä esimerkiksi Sipoon nuorisotoimen ja Sipoon suomalaisen seurakunnan kanssa. Suvaitsevaisuusaihe sekä käytöstavat liittyvät myös monilta osin useiden oppiaineiden sisältöihin. Yhteiset toimintatavat, niistä keskusteleminen ja sopiminen sekä niiden noudattaminen lisäävät yhdenvertaisuutta ja ihmisten välistä ymmärrystä. Toimintatavoista keskustellaan oppilaiden kanssa esimerkiksi koulukokouksissa. Koulussamme puututaan matalalla kynnyksellä epäkohtiin. Esimerkiksi kasvatuskeskustelut, KiVa-toiminta ja kuraattorin ja kasvatusohjaajan luotsaama kahvikerho-toiminta vaikuttavat osaltaan suvaitsevaisuuden lisäämiseen koulussamme. Muut tavoitteet Tämän vuoden aikana suunnittelemme myös Sipoon kunnalle uuden opetussuunnitelman. Tähän osallistuvat kaikki kunnan opettajat. toteutui. Huolimatta siitä, että meillä ei ole yhteistä koulurakennusta pystyimme luomaan yhteishenkeä. Yhteisiä tapahtumia ja tilaisuuksia järjestimme Topelius-salissa ja Wessman-salissa. Nikkilän Sydämen suunnittelu eteni sovitussa aikataulussa. Kungsvägens skolanin henkilöstön kanssa pidimme säännöllisesti henkilökuntakokouksia ja myös Nikkilän Sydän tiimi kokoontui säännöllisesti. Yhtenäistimme koulujemme toimintatapoja helpottamaan siirtymistä saman katon alle. 7. ja 8. luokkalaiset tapasivat luokkaastetoiminnassa toisiaan. Käytöstapojen ja suvaitsevuuden painopisteiden toteuttamista tuki seuraavat kouluvierailijat: Dreamsvierailija Essi Hellen, turvapaikan hakijan vierailu ja yhteistoiminta valmistavan luokan oppilaiden kanssa.
Uutta opetussuunnitelmaan työstimme opettajien kanssa koko lukuvuoden. a tehtiin aineryhmittäin ja kunnalliseen Ops-ryhmään osallistui koulustamme kolme opettajaa. Kunnan asettamat oppilashuollon painopistealueet "Lapsille ja nuorille turvallinen ja viihtyisä ympäristö on tärkeä". fyysinen ympäristö: miten koulurakennuksesta ja koulun tiloista saadaan viihtyisät ja turvalliset kanssaihmisten kohtaaminen, vuorovaikutus ja sosiaaliset suhteet: miten kouluyhteisön ihmisten välistä toimintaa kehitetään niin että koulussa on turvallista ja viihtyvyys kasvaa (oppilaiden keskinäiset suhteet, opettajien ja oppilaiden väliset suhteet, oppilaiden osallisuus) oma hyvinvointi (oppilaiden psyykkisen, sosiaalisen ja fyysisen hyvinvoinnin tukeminen) toteutui osittain. Vaativissa olosuhteissa turvallisen ympäristön saaminen jokaiselle oppilaalle ei täysin onnistunut. Meiltä siirtyi 3 oppilasta opiskelemaan Sipoonlahden kouluun. Myös viihtyisän koulun luominen oppilaille ei onnistunut näissä olosuhteissa. Oppilaiden hyvinvointiin panostimme yksilölähtöisellä ja palveluhenkisellä suhtautumisella. Koulun ulkopuolella annettava opetus ja muu poikkeava toiminta Luokat, erityisesti yhdeksännet luokat, järjestävät leirikouluja lukuvuoden aikana. JOPO-luokka järjestää leirikoulun ja yökoulun. Saksan opiskelijat lähtevät Saksaan keväällä 2016. Luokat ja ryhmät voivat järjestää yökouluja. Teemme tutustumisretkiä eri kohteisiin. Retkiä järjestetään luokittain, mutta myös ryhmittäin (esim. voimalaitosretket, yritysvierailut, kulttuuriretket ja pitkien valinnaisaineiden retket). Useat luokat järjestävät luokkaretkiä. Retkien ajankohta painottuu kevätlukukaudelle. Myös kerhoissa tehdään retkiä (esim. lehtikerho). Vierailemme mahdollisuuksien mukaan eri kohteissa (esim. museoissa) Lisäksi koulumme tekee erilaisia retkiä ja poikkeuspäiviä koulun ulkopuolelle esimerkiksi seuraavasti: Pilvijärvi-päivä 7.- luokkalaisille syksyllä Tuusula-päivä 9.-luokkalaisille syksyllä Taksvärkkipäivä syksyllä Energia Uudellamaalla vierailu 9.-luokkalaisille syksyllä Talviliikuntapäivä keväällä Päihdeputki tapahtuma 7.-luokkalaisille keväällä Metsäpäivä 8.-luokkalaisille keväällä Oppilaitosvierailut 8. ja 9.-luokkalaisille Seurakuntavierailut 8.-luokkalaisille Liikennepäivä 8-luokkalaisille Huumevalistus 8. ja 9.-luokkalaisille Poliisin luento 8. ja 9.-luokkalaisille Kansainvälisyysprojekti saksalaisen koulun kanssa
Lukuvuoden viimeisen kouluviikkojen aikana järjestämme päättökurssit 9-luokkalaisille. Viimeisen kouluviikon ohjelma poikkeaa lukujärjestyksestä kaikilla ryhmillä. Lisäksi koululla järjestetään luokkien ja oppilasjärjestöjen discoja ja muita päivä- ja iltatapahtumia. Työelämään tutustumisjaksot: 7. lk Vihreä koulu -TET. Päivä koululla ja kunnan Infossa tutustumassa mm. siistijöiden ja ruokalahenkilökunnan työhön. 8.lk Oppilas on viisi päivää tutustumassa aikuisten töihin keväällä viiden päivän ajan. Oppilas hankkii työpaikan itsenäisesti tai opinto-ohjaaja auttaa paikan löytymisessä. Ensisijaisesti työpaikkaa haetaan lähiseudulta. Oppilas pitää päiväkirjaa tutustumisjaksostaan ja haastattelee yhtä työntekijää. 9. lk oppilaat ovat tutustumassa kymmenen päivää työelämään kahdessa osassa. Ensisijaisesti oppilas hankkii työpaikan itsenäisesti. Työpaikkaa valitessaan oppilaan oma kiinnostus alaan ja töihin voi auttaa myös omien koulutusvaihtoehtojen tohtimisessa. Oppilas pitää päiväkirjaa tekemistään töistä ja oppimistaan asioista. Kokemuksista keskustellaan oppiaineiden tunneilla ja oppilaanohjauksessa. JOPO-oppilaat tekevät työelämään useita tutustumisjaksoja lukuvuoden aikana oman aikataulunsa mukaisesti. Työelämäjaksoihin kuuluu heidän osaltaan myös erityiset työssäoppimistehtävät. Näitä työpaikkaoppimisjaksoja on järjestämässä Sipoon kunnan nuoriso-ohjaaja. toteutui osittain. Tuusula-päivä eikä Energia Uudellamaalla vierailu 9.-luokkalaisille ei toteutunut Päihdeputki tapahtuma 7.-luokkalaisille ei toteutunut, mutta sen tilalla oli Raide Oy:n päihdeluento sekä huumevalistusta 8. luokkasille ja huoltajille. Liikennepäivä, metsäpäivä 8-luokkalaisille toteutunut eikä poliisin luento 8. ja 9.-luokkalaisille toteutuneet. Sen sijaan järjestettiin Etno -musiikin konsertti, turvapaikan hakijan vierailu, Dreams- vierailija (Essi Hellen) sekä yhteistyötä valmistavan luokan kanssa. Pienemmät ryhmät tekivät vierailuja Biotieteen laitokselle, Heurekaan, Next Step -messuille ja Povoon Duunitehtaalle. Aamu- ja iltapäivätoiminta Varsinaista aamu- ja iltapäiväohjelmaa ei koulullamme ole, sillä olemme yläkoulu. Iltapäivisin järjestämme kerhotoimintaa, esim. läksykerho toimii neljänä iltapäivänä viikossa. toteutui. Koulussamme ei ole aamu- eikä iltapäivätoimintaa. Kerhotoiminta Oppilaille tarjotaan lukuvuoden aikana seuraavat kerhot:
1. Läksykerho 2. Lehtikerho (AKA ja AN, keväällä) 3. Näyttelyretkikerho (MMA, yhdessä Kungsvägens skolanin kanssa) 4. Liikuntakerho (TGR) 5. Saksanmatkakerho (HG) 6. Kotitalouskerho (MMU) 7. Näppäilykerho (MMU) toteutui osittain. Kerhoista toteutuivat läksykerho, lehtikerho, saksanmatkakerho ja kotitalouskerho. Lehtikerhon julkaisema Uoma-lehti ilmestyi 16.5. 2016. Näppäilykerhoon eikä uutena tarjottuun ohjelmointi (robotiikka)kerhoon löytynyt riittävästi osallistujia. Liikunta- ja näyttelyretkikerhoa ei pystytty tarjoamaan. Koulun projektit ja hankkeet Sipoonjoen koulu on mukana kunnan opetustoimen Osaava -hankkeissa (OSAAVA KKK/Kunnig UUU ja Kuuma TVT) sekä kerhotoiminnan hankkeessa. Olemme mukana aktiivisesti Nikkilän sydän -koulukeskuksen suunnittelussa. Opetussuunnitelmatyötä jatketaan tämän lukuvuoden aikana. Lisäksi koulumme on mukana pienemissä projekteissa ja hankkeissa: Vihreä Lippu -toiminta Hyvän mielen viikko Lukudiplomi -projketi Oppilasagentit (tvt-hanke) Päättökurssit 9. -luokkalaisille Elämänhallinta (ELP) pitkä valinnaisaine Oppilasvaihto jatkuu saksalasen koulun kanssa. Kansainlälistä toimintaa kehitetäöän esim. ystävyyskouluhankkeella. Pyrimme tekemään erilaisia yhteisiä projekteja Kungsvägens skolanin kanssa (mm. luokkaparitoiminta) Oppilaat osallistuvat moniin koulun mestaruuskilpailuihin liikunnassa sekä NoSmokin -kilpailuun. 8. -luokalla oppilaat osallistuvat Nou Hätä -kilpailuun. Osallistutaan taloustietokilpailuun, metsävisaan ja mahdollisesti opetushallituksen tai ainejärjestöjen laatimiin valtakunnallisiin kokeisiin. Osallistutaan myös ruotsinopettajat ry:n kirjoituskilpailuun. Sipoonjoen koulun ja KVS.n yhteinen Kuvis-Tecka -näyttely keväällä. Vanhempainyhdistyksen järjestämä teatteriesitys oppilaille. toteutui osittain. Projektit ja hankkeet toteutuivat muuten, mutta tänä lukuvuonna meillä ei ollut lainkaan oppilasagenttitoimintaa. Vihreä Lippu -hankkeessa olemme päässeet kestävälle tasolle. Koulumme 8. luokkalaisten joukkue voitti Itä-Uudenmaan NouHätä -kilpailun ja pääsi kilpailemaan
valtakunnalliseen loppukilpailuun Kuopioon. 9 lk.n luokan päättökursseina toteuivat liikuntakurssit (2 kpl), lautapelikurssi, ohjelmointikurssi, valokuvauskurssi, golf-kurssi sekä Keudan järjestämä trendit-haltuun -kurssi ja seurakunnan järjestämä leirikurssi. Kungsvägenin koulun kanssa teimme aktiivista luokkatasotoimintaa. Vanhempainyhdistys tarjosi koulumme 9-luokkalaisille Outo homo -esityksen syksyllä ja 8. luokkalaisille Asfalttienkelit -näytelmän keväällä. Koulumme ei osallistunut tänä vuonna ruotsinopettajien järjestämään kirjoituskilpailuun eikä Kuvis- Tecka - näyttelyä. Oppilaiden turvallisuuden ja hyvinvoinnin suunnitelma SIPOONJOEN KOULUN KOULUKOHTAINEN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA Koulun rehtori vastaa siitä, että koulu laatii koulukohtaisen oppilashuoltosuunnitelman. laaditaan yhteistyössä opetus- ja oppilashuoltohenkilöstön, oppilaiden ja heidän huoltajiensa sekä tarvittaessa yhteistyökumppaneiden kanssa. Oppilashuoltosuunnitelmassa kuvataan miten koulun oppilashuoltoa suunnitellaan, toteutetaan, arvioidaan ja kehitetään. Sipoon opetussuunnitelman luvussa 5.4. Oppilashuolto on kuvattu koulukohtaisen oppilashuoltosuunnitelman laatiminen ja sisältö (vuonna 2016 voimaantulevassa opetussuunnitelmassa Oppilashuolto on luvussa 8). Koulukohtaisessa oppilashuoltosuunnitelmassa kuvataan seuraavat osa-alueet: 1. oppilashuollon kokonaistarve ja käytettävissä olevat oppilashuoltopalvelut 2. yhteisöllisen oppilashuollon toimintatavat 3. yksilökohtaisen oppilashuollon järjestäminen 4. oppilashuollon yhteistyön järjestäminen oppilaiden ja huoltajien kanssa 5. oppilashuollon toteuttaminen ja seuranta sisältää myös n oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Kriisisuunnitelman Oppilashuoltosuunnitelma on osa koulun työsuunnitelmaa. Työsuunnitelmat laaditaan joka lukuvuodelle, ja hyväksytään koulutusjaostoissa vuosittain. Lukuvuoden päättyessä arvioidaan oppilashuoltosuunnitelman toteutumista ja päivitetään tarvittaessa suunnitelmaa. Oppilashuollon ohjausryhmä päättää jokaiselle lukuvuodelle jonkin oppilashuoltotyön teeman. Teema voi perustua oppilaiden hyvinvointia koskevien kyselyiden tuloksiin tai se voi olla jokin muu ajankohtainen, sipoolaisten lasten ja nuorten hyvinvointiin vaikuttava aihe. Ohjausryhmä seuraa, kuinka koulut huomioivat vuositeeman omassa oppilashuollossaan. Joka 4. vuosi oppilashuollon ohjausryhmä käsittelee koulukohtaisten oppilashuoltosuunnitelmien rakennetta ja sisältöjä. Tarvittaessa voidaan koulukohtaisia suunnitelmia käsitellä muulloinkin. Ensimmäiset uuden opetussuunnitelman mukaiset koulukohtaiset suunnitelmat käsitellään ohjausryhmässä niiden valmistuttua, kevätlukukauden 2015 loppuun mennessä. Koulukohtainen oppilashuoltosuunnitelma on tarkistettava vuoden kuluessa siitä kun Sipoon lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma on tarkistettu. Miten koulu järjestää henkilöstön, oppilaiden, vanhempien ja yhteistyökumppaneiden osallistumisen oppilashuoltosuunnitelman laadintaan. ryhmässä mukana rehtori, oppilashuoltohenkilöstö, kasvatusohjaaja, erityisopettaja, opinto-ohjaaja sekä oppilaiden, huoltajien että opettajien edustajia
oppilaiden edustajiksi kutsutaan oppilaskunnan edustajia huoltajat kutsutaan vanhempainyhdistyksen tai Wilman kautta tärkein tehtävä on edistää koko kouluyhteisön hyvinvointia ja turvallisuutta koulussa ja kehittää yhteisöllistä oppilashuoltoa Laatii oppilashuoltosuunnitelman sekä muut lain edellyttämät suunnitelmat sekä päivittää ja arvioi niitä (kuten suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä sekä toiminta äkillisissä kriiseissä ja uhka- ja vaaratilanteissa) Esim. kiusaamisen vastainen työ, kouluterveyskysely, tukioppilas- ja oppilaskuntatoiminta, poissaolot, järjestyssäännöt Ei käsittele yksittäisten oppilaiden tai oppilasryhmien asioita Koulukohtaisen oppilashuoltoryhmän kokoontumista laaditaan muistio, muistion laatijana toimii erityisopettaja Koulukohtainen oppilashuoltoryhmä kokoontuu vähintään neljä kertaa lukuvuodessa ja tarvittaessa useammin. Sovitut pävät ovat 21.9. ja 16.11 2015 sekä 8.2. ja 25.4. 2016 [ltr] klo 14[/ltr] Miten oppilashuoltosuunnitelmasta tiedotetaan oppilaille, huoltajille, henkilöstölle ja sidosryhmille Vanhempainillat Opettajainkokoukset 7. luokkien oppilaanohjauksen tunnit Opettajien info-paketti syystiedote koteihin ja Wilma tiedotteet linkki sähköiseen versioon Wilmaan Miten uudet työntekijät perehdytetään suunnitelmaan julkaistaan Wilmassa ja käydään läpi opettajainkokouksessa sekä uusien työntekijöiden perehdyttämistilaisuudessa Missä koulun oppilashuoltosuunnitelmaa säilytetään n paperiversio säilytettään opettajainhuoneessa sähköinen versio Google Drivessä Wilmassa toteutui.
Oppilashuoltosuunnitelma toteutui. Koulukohtainen oppilashuoltoryhmä kokoontui säännöllisesti. Huoltajia emme saaneet kuin yhteen kokoontumiseen. Aiheet koulukohtaisessa oppilashuoltoryhmässä olivat: someja netti, Nikkilän Sydän ja järjestyssäännöt sekä toimintatavat.