Kuljetusketjujen palvelutaso Suomessa



Samankaltaiset tiedostot
Elinkeinoelämän asiakastutkimus

Elinkeinoelämän asiakastutkimus 2019

Valtakunnallisten raideyhteyksien merkitys liikennejärjestelmälle ja elinkeinoelämälle. Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy

Rataverkon kokonaiskuva

Toimiva logistiikka ja infra - nostoja Suomen kilpailukyvyn näkökulmasta

Runkoverkkopäätöksellä lupaus palvelutasosta ja hyvistä yhteyksistä. Johtaja Risto Murto

Rautatieliikenteen kehitysnäkymät liittyen Vuosaaren sataman avautumiseen. VR Osakeyhtiö, VR Cargo Matti Andersson

Elinkeinoelämän asiakastutkimus 2017

Elinkeinoelämän asiakastutkimus 2017

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle

Saavutettavuus kilpailukykyä ja kotimaan toimivuutta. Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy

METSÄTEOLLISUUDEN ODOTUKSIA VÄYLILTÄ JA VÄYLÄLTÄ

Suomen logistiikan näköalat

VT 5 LOGISTIIKKA. Logistiikan toimivuus ja sen merkitys kilpailukyvylle, yritysten toimintaedellytykselle ja aluekehitykselle

Liikenneväylien korjausvelka. Lähtökohdat ja korjausvelkaohjelma

Suomi tarvitsee vetävät väylät!

VIENTI- /TUONTILOGISTIIKAN HAASTEET -SEMINAARI

LIIKENTEEN INFRASTRUKTUURI TULEVAISUUDEN MAHDOLLISTAJANA. Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy

Liikennejärjestelmän palvelevuus nyt ja tulevaisuudessa missä mennään ja mitä haasteita?

Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus

Maanteiden ja rautateiden runkoväylät

Rataverkon kokonaiskuva - Lähtökohtia ja näkökulmia

Logistiikan merkitys liiketoiminnassa. Jari Voutilainen, Metsä Group

Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta asiakirjaluonnoksesta lausuntonaan seuraavaa:

Itäinen Suomi - arvoa koko Suomelle!

ITÄ-SUOMEN TAVARALIIKENNETUTKIMUS RASKAAT KULJETUKSET

Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus

Ajankohtaista Liikennevirastosta mitä menossa ja mitä tulossa? Mervi Karhula ,

SATAKUNNAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA LÄHTÖKOHTIA: LIIKENNE, LIIKKUMINEN JA KULJETUKSET, LIIKENNEVERKOT SEUTUKUNTAKIERROS

Maanteiden kunnossapidon haasteet ja mahdollisuudet. Jukka Lehtinen Keski-Suomen ELY-keskus

Liikennejärjestelmä elinkeinoelämän mahdollistajana

OULUN SEUDUN LIIKENNE Pasi Heikkilä

Päätös Suomen runkoverkosta miksi ja miten? Sauli Hievanen, SAK Tiina Haapasalo, EK

Liikennevirasto ja vastuullinen hankintatoimi

MAAKUNNAN TAHTOTILA KAKSOISRAIDE LUUMÄKI-IMATRA-VALTAKUNNANRAJA

Päivittämistarpeen taustalla

Teiden merkitys Suomen kilpailukyvylle

Elinkeinoelämä ja tieolot Kymenlaaksossa

Rataverkon raakapuun terminaali- ja kuormauspaikkaverkon kehittäminen. Timo Välke

Uudenmaan ELY-keskuksen merkittävän tieverkon palvelutasoselvitys TIIVISTELMÄ 2016

LIIKENTEEN CO 2 -PÄÄSTÖJEN KOKONAISKUVA

Keski-Pohjanmaan liikennejärjestelmätyö

Rataverkon raakapuun terminaali- ja kuormauspaikkaverkon kehittäminen. Siru Koski

Alemman tieverkon merkitys puuhuollolle ja toimenpidetarpeet

Rataverkon raakapuun terminaali- ja kuormauspaikkaverkon kehittäminen. Timo Välke

Itäinen Suomi - arvoa koko Suomelle!

Elinkeinoelämän näkökulma suomalaisen infran tulevaisuuteen

Raskaan liikenteen korotettujen mittojen ja massojen vaikutukset tavaraliikenteeseen. Johanna Järvinen, Uudenmaan ELY-keskus

Raakapuukuljetukset rataverkolla

Kaupallinen rataliikenne

Matka- ja kuljetusketjujen palvelutaso

Pääteiden kehittämisen periaatteet / Aulis Nironen

Rautateiden verkkoselostus 2018

Liikenneviraston toimintaperiaatteet asemanseuduilla. Itä-Suomen liikennejärjestelmäpäivät 2018

Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa

Pääradan kehittämisen edunvalvonta ja organisointi

Itäisen Suomen raideliikenteen kehittäminen Matti Viialainen Raideliikenneseminaari Kouvolassa

Kokkolan Satama Oy Rautateiden verkkoselostus 2018

Rautatieliikenne ja kilpailu. Kimmo Rahkamo Kemi

intermodaalikuljetusten näkökulmasta Suomessa

Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus. Esittely

Liikenneinfrastruktuuri 2040 ja järjestöjen yhteishanke

SAAVUTETTAVUUDEN PARANTAMINEN JA TÄRKEIMMÄT LIIKENNEHANKKEET POHJOIS-SAVO. Paula Qvick MKV

Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus. Esittely

Suomen ja Venäjän välisten liikennevirtojen kehitys

Liikennehallinnon virastouudistus

Turun Satama Oy:n satama-alueen rataverkon verkkoselostus

Hämeen liitto. Kanta-Hämeen kehittämisen kärjet Eduskuntavaalit Häme, onnellisten ihmisten sydänmaa. Kanta-Häme kartalle 12.3.

VARTIUKSEN JA KOKKOLAN SATAMAN VÄLISEN TRANSITOLIIKENTEEN REITIN KEHITTÄMINEN RATA 2018, , TURKU/LOGOMO

Kymenlaakson Liitto. Maakuntavaltuustoseminaari Jatkuva liikennejärjestelmätyö

Liikennevirasto vastaa osaltaan Suomen liikenne-järjestelmästä

POHJOIS-POHJANMAA VAHVEMMIN OSAKSI EUROOPAN LIIKENNEVEKKOA

VNS 3/2016 vp Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille , Liikennevirasto

VNS 3/2016 vp Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille , Liikennevirasto

ITÄ-SUOMI OSANA KEHITTYVÄÄ SUOMEA. Paula Qvick, suunnittelujohtaja

Russian railways..today..in the future

Lahden radanvarsi mahdollisuutena Kari Ruohonen Ylijohtaja Hankkeet

Suomen logistinen kilpailukyky ja sen parantamisen mahdollisuudet. Finnmobile Vaikuttajafoorumi Ylijohtaja Minna Kivimäki

Viitostie ry. Vahva Viitosväylä Kehityksen moottori

Perämerenkaari. Pohjois-Suomen. Miksi kannattaa laatia Pohjois-Suomen liikenne- ja logistiikkastrategia?

Yritysnäkökulmaa infran kehittämiseen. Professori Jorma Mäntynen

KEMIN SATAMA OY VERKKOSELOSTUS 2019

Valtionhallinnon muutokset koskien liikennevastuualuetta

Valtakunnallisten raidehankkeiden taloudellinen kannattavuus. Raideliikenneseminaari Heikki Metsäranta, Strafica Oy, HAMK

Turun Satama Oy:n satama-alueen rataverkon verkkoselostus

Radanpitäjän näkökulma. Keski-Suomi raiteille Keski-Suomen liikennefoorumi Toimialajohtaja Mirja Noukka

Perustienpidon haasteet - miten päivittäinen liikennöinti turvataan. Vesa Männistö

Liikenneverkkojen luokittelu ja TEN-T verkot

Tiestö ja kulkeminen harvan asutuksen alueen tieverkon rooli kuljetusjärjestelmässä

Tommi Mäkelä & Riikka Salkonen. Rataverkon käytettävyyden mittarit mitä ne ovat jja mihin niitä tarvitaan?

Rautatiekuljetukset RZHD miljoona t. v.2010

Kuulemistilaisuus runkoverkkoluonnoksesta

Avaus Vesiväyläpäivä / Mirja Noukka

Päijät-Hämeen liitto pyytää HSL:n lausuntoa Päijät-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelmasta mennessä.

Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä

Valtioneuvoston selonteko valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman valmistelusta

Bitumista bitteihin älyliikenteen strategia

Kauppakamariryhmän yhteisenä näkemyksenä tuomme esiin seuraavaa: 1.1 Liikenneverkon kehittämistarpeet elinkeinoelämän näkökulmasta

Eväitä kuutoskäytävän kehittämiseen

Pori Parkano Haapamäki-radan uudelleenavaaminen. Esiselvitys

Transkriptio:

Kuljetusketjujen palvelutaso Suomessa Väylät&Liikenne 2012 Work Shop 4: Itämeri; Suomen ulkomaankaupan valtaväylä vai vallihauta? 30.8.2012 Jarmo Joutsensaari, Liikennevirasto

Asiakkaiden näkemyksiä kuljetusketjujen palvelutasosta (lähde: Liikennevirasto, Elinkeinoelämän asiakastutkimus v. 2011)

Tyytyväisyys kuljetusten toimivuuteen ja turvallisuuteen kokonaisuutena on hyvällä tasolla, liikenneverkkoihin ollaan vähemmän tyytyväisiä 1. Yli seitsemän kymmenestä vastaajasta on vähintään tyytyväinen kuljetusten toimivuuteen kokonaisuutena (keskiarvo 3,97 asteikolla 1-5) 2. Toisaalta alle puolet vastaajista on tyytyväisiä tieverkon, rataverkon ja kauppamerenkulun väylien palvelutasoon kokonaisuutena toimivien ja turvallisten kuljetusten mahdollistajana (keskiarvo 3,28 asteikolla 1-5) Kuinka tyytyväinen olette kuljetustenne toimivuuteen ja turvallisuuteen kokonaisuutena? Kuinka tyytyväinen olette tieverkon, rataverkon ja kauppamerenkulun väylien palvelutasoon kokonaisuutena toimivien ja TOTAL (n = 590) % turvallisten kuljetusten mahdollistajana? 0 20 40 60 80 TOTAL 100(n = 559) % 0 20 40 60 80 100 1. Erittäin tyytyväinen Tyytyväinen 12 76 2. Erittäin tyytyväinen Tyytyväinen 3 45 En tyytymätön enkä tyytyväinen 9 En tyytymätön enkä tyytyväinen 32 Tyytymätön 2 Tyytymätön 16 Erittäin tyytymätön 0,3 Erittäin tyytymätön 4

> Tärkeys > Kuljetuksiin liittyvät toiminnot yrityksen liiketoiminnan kannalta - elinkeinoelämä kokonaisuutena 1) Tiekuljetukset on yrityksille selvästi tärkein kuljetusmuoto, ja niihin ollaan kokonaisuudessaan tyytyväisiä. Myös tieliikenteen terminaaleihin ollaan tyytyväisiä. 2) Myös vesikuljetukset ja satamat sekä satama-alueiden terminaalit nähdään tärkeinä asioina, ja niihin ollaan tyytyväisiä. Total / Suomen tiestöön liittyvät tekijät yrityksen liiketoiminnan kannalta Tärkeys / tyytyväisyys 3) Rautatiekuljetuksiin liittyen ollaan kaikkein tyytymättömimpiä. 5 = Suurin merkitys 4 = Erittäin suuri, muttei suurin merkitys 3 = Suuri merkitys 2 = Ei kovin suuri merkitys 5,0 4,5 4,0 3,5 3,0 2,5 2. 8 1. 2 7 9 1 1 Tiekuljetus 2 Tieliikenteen terminaalit 3 Tieliikenteen rajanylityspaikat 4 Rautatiekuljetus 5 Rautatieliikenteen terminaalit 6 Rautatieliikenteen rajanylityspaikat 7 Vesikuljetus 8 Satamat 9 Terminaalit satama-alueella 10 Lentokuljetus 11 Lentoasemat 12 Terminaalit lentoasema-alueella 13 Yhdistetyt kuljetukset (esim. kauto, perävaunu tai kontit junassa) 1 = Vähäinen merkitys 2,0 3 10 11 13 12 1,5 3. 4 5 6 1,0 1,0 1,5 2,0 Elinkeinoelämän 2,5 3,0 asiakastutkimus 3,5 4,0 20114,5 (projekti 5,0 220100954) 4 > Tyytyväisyys > 1 = erittäin tyytymätön; 2 = tyytymätön; 3 = ei tyytymätön enkä tyytyväinen, 4 = tyytyväinen; 5 = erittäin tyytyväinen;

> Tärkeys > Liikenneverkkojen eri osien merkitys ja palvelutaso yrityksen kuljetusten kannalta - elinkeinoelämä kokonaisuutena 1) Tärkeimmät osat ovat päätiet ja kauppamerenkulun pääväylät, kaupunkiseutujen päätiet ja katuverkko. Näihin ollaan myös tyytyväisiä. 2) Kehityskohteina voidaan pitää raskaan tavaraliikenteen ratoja, vähäliikenteisiä teitä ja rataverkon yhteyksiä teollisuuslaitoksiin. 5 = Suurin merkitys 4 = Erittäin suuri, muttei suurin merkitys 3 = Suuri merkitys 2 = Ei kovin suuri merkitys 1 = Vähäinen merkitys Total / Suomen kuljetusverkoston eri osat ovat yrityksen kuljetusten kannalta Tärkeys / tyytyväisyys 5,0 Tiet 1 Päätiet 2 Kaupunkiseutujen päätiet 1. 4,5 3 Katuverkko 4 Yhteydet satamiin 1 15 5 Yhteydet lentoasemille 4,0 6 Yhteydet rajaasemille 7 Vähäliikenteiset tiet Radat 2 3,5 8 Raskaan tavaraliikenteen radat 9 Yhteydet teollisuuslaitoksiin 3 10 Yhteydet satamiin 3,0 11 Yhteydet Venäjän raja-asemille 8 12 Yhteydet Ruotsin raja-asemille 2. 79 4 13 13 Muut valtakunnallisesti merkittävät radat 2,5 14 Muut liikennöidyt radat (vähäliikenteiset radat) 5 Kauppamerenkulku 14 11 16 15 Kauppamerenkulun pääväylät 2,0 6 10 16 Muut kauppamerenkulun väylät 17 Saimaan syväväylä 1,5 12 17 1,0 1,0 1,5 2,0 2,5 3,0 3,5 4,0 4,5 5,0 > Tyytyväisyys > 1 = erittäin tyytymätön; 2 = tyytymätön; 3 = ei tyytymätön enkä tyytyväinen, 4 = tyytyväinen; 5 = erittäin tyytyväinen; 5

Ulkomaankaupan yritykset tyytyväisiä Tärkeimpiä toimintoja ovat tiekuljetukset ja tieliikenteen terminaalit, satamat ja niiden terminaalit sekä vesikuljetukset. Näihin ollaan tyytyväisiä tai melko tyytyväisiä. Päätiet, kauppamerenkulun pääväylät, kaupunkiseutujen päätiet ja yhteydet satamiin ovat tärkeitä ja niihin ollaan tyytyväisiä. Raideyhteydet teollisuuslaitoksiin on selvä kehityskohde. Tärkeimpiä tiestöön liittyviä tekijöitä ovat toimitusaikojen nopeus ja ennustettavuus sekä tieverkon turvallisuus. Näihin asioihin ollaan myös kohtuullisen tyytyväisiä. Ulkomaankauppaa harjoittavat yritykset ovat melko tyytyväisiä tieverkon yhteysväleihin, vain vähäliikenteiset tiet Länsi- ja Itä- ja Pohjois-Suomessa aiheuttavat tyytymättömyyttä. Kauppamerenkulun väylien osalta tärkeimmäksi tekijäksi nousee ympärivuotinen kuljetusmahdollisuus, ja siihen ollaan tyytyväisiä. Rautatieverkon osalta ulkomaankauppaa harjoittaville tärkeimmäksi tekijäksi nousee rataverkon turvallisuus. Myös toimitusaikojen nopeus ja rautatiekuljetusten kustannustehokkuus nähdään tärkeinä. Näistä vain kustannustehokkuus aiheuttaa tyytymättömyyttä. Ulkomaankauppaa harjoittavat ovat tyytyväisiä rataverkon laajuuteen, rataverkon mahdollistamaan akselipainojen riittävyyteen kuljetustarpeiden suhteen sekä sähköistetyn rataverkon laajuuteen. 6

Kuljetusten palvelutasotekijät ja arvioita niiden tilasta Suomessa (Lähde: Matka- ja kuljetusketjujen palvelutaso. Liikenneviraston tutkimuksia ja selvityksiä 7/2012)

Kuljetustarpeiden ryhmittely ja ryhmien palvelutasotekijät

Kuljetusten palvelutasoon vaikuttavat kriittiset tekijät 9

Täsmällisyyden kriittisten tekijöiden puutteet (1/2) Puute/ ongelma Toimenpide/ keino Vastuutaho Aikatauluista poikkeamiset satamiin saapuvissa rautatiekuljetuksissa Yritysten välisen informaation ja kuljetusten suunnittelun parantaminen, pelisäännöistä sopiminen Satama- ja rautatieoperaattorit Ajallisesti sopivien lähtöjen puute (alukset) Kuljetusten, merilinjojen ja aikataulujen suunnittelu Varustamot, satamat, kuljetusten ostajat Ajallisesti sopivien junalähtöjen puute (kapasiteetin puutteen vuoksi) Pääkaupunkiseudun satamien ja itärajan rekkojen odotusalueet Junien periorisointi, aikataulusuunnittelu, lisä- ja kohtausraideinvestoinnit Odotusalueiden rakentaminen, liikenteen ohjaus LiVi, VR LiVi, ELY-keskus Pääteiden ruuhkat erityisesti pääkaupunkiseudulla Kaupunkikeskustojen kapeat kadut ja pysäköintipaikan saatavuus Liikenteen ohjaus pysäköintipolitiikka, liikenteen hinnoittelu, raideliikenteen kehittäminen yms. jkl-hankkeet Pysäköinnin suunnittelu, liikenteen hallinta, tavaranvastaanottopaikkojen rakentaminen LiVi, HSL, ELY-keskus, LVM, kunnat Kaupungit, kiinteistöyhtiöt

Täsmällisyyden kriittisten tekijöiden puutteet (2/2) Puute/ ongelma Toimenpide/ keino Vastuutaho Vilkasliikenteisten rataosien liikennehäiriöt Satamien lakot Jäänmurtoavun pitkät odotusajat vaikeissa jääolosuhteissa Investoinnit (lisäraiteet, uudet liikennepaikat, turvalaitteet), junien priorisointi, liikenteen ohjaus Alusten avustuspolitiikka, jäänmurtopalvelujen kehittäminen, jääolosuhteisiin paremmin soveltuvien alusten käyttö, rannikkoväylien käyttöönotto LiVi, VR LiVi, LVM, varustamot, Arctia Shipping Pk-yritysten heikot valmiudet kuljetustiedon digitalisointiin Koulutus, tuet Yritykset, LVM, TEM

Kustannustehokkuuden kriittisten tekijöiden puutteet (1/3) Puute/ ongelma Toimenpide/ keino Vastuutaho Kuorma-autojen suuri tyhjäajon osuus Suuri vaihtotyön tarve Suuri tyhjien vaunujen siirtotarve Alusten vajaalasti paluusuunnassa Jäänmurron pitkät odotusajat vaikeissa jääolosuhteissa Satamien ja terminaalien suuret tavaravirtojen vaihtelut (resurssien epätasainen käyttö) Kuljetusten suunnittelu, kuljetusyritysten ja asiakkaiden yhteistyön kehittäminen (kuljetusten reittäminen, tavaravirtojen yhdistely) Suorien junien lisääminen (ei aina mahdollista), kolmioraiteet, ratapihainvestoinnit Tavaravirtojen yhdistely, suorien junien lisääminen Kuljetusjärjestelmien kehittäminen (mm. suuryksikköjen käytön lisääminen), tavaravirtojen yhdistely ja keskittäminen Rannikkoväylien käyttöönotto, avustuspolitiikka, kv yhteistyö, jäänmurtajainvestoinnit Kuljetusten yhteinen suunnittelu eri osapuolten välillä, informaatiokulun kehittäminen, Suuret kuljetusten ostajat, kuljetusyritykset, SKAL VR, kuljetusten ostajat, LiVi Suuret kuljetusten ostajat, VR, LiVi Huolintaliikkeet, varustamot, kuljetusten ostajat LVM, LiVi, varustamot, Arctia Shipping Satamaoperaattorit, kuljetusyritykset, terminaalien omistajat, kuljetusten ostajat

Keinovalikoima - Kustannustehokkuuden kriittisten tekijöiden puutteet (2/3) Puute/ ongelma Toimenpide/ keino Vastuutaho Satamien riittämätön lastinkäsittelyteho Investoinnit lastinkäsittelyjärjestelmiin Satamat ja satamaoperaattorit Raakapuun kuormauspalvelujen puute Paino- ja alikulkurajoitukset, kapeat kadut ja ahtaat liittymät (rajoittavat kuorma-auton ja lastin kokoa) Terminaaliverkon laajentaminen, tavaravirtojen keskittäminen Tien kantavuuden ja liittymien parantaminen, kuljetusten suunnittelu (reititys jne.) Kuormausoperaattorit, VR, metsäyhtiöt, LiVi LiVi, ELY-keskukset, kunnat, metsäyhtiöt, yksityisteiden omistajat Junien kuormaus- ja kohtausraiteiden lyhyt hyötypituus, radan matalat akselipainorajoitukset (rajoittavat junan ja junavaunun lastin kokoa) Investoinnit (raiteiden pidentäminen, kantavuuden parantaminen), 25 tonnin vainukaluston hankkiminen LiVi, VR Meriväylän ja satama-altaan riittämätön syvyys Väylän syventäminen, kuljetusten uudelleen reitittäminen LiVi (valtion väylä), satamat, kuljetusten ostajat Tien mäkisyys, liikenteen suuret nopeuden muutokset (lisäävät energian kulutusta) Liikenteen hallinta, investoinnit, kuljetusten suunnittelu (reititys) LiVi, ELY-keskukset, kuljetusyritykset ja kuljetusten ostajat

Kustannustehokkuuden kriittisten tekijöiden puutteet (3/3) Puute/ ongelma Toimenpide/ keino Vastuutaho Sähköveturin käyttömahdollisuuden puute, eikaupalliset pysähdykset, matala akselipainorajoitus (lisäävät kuljetusten energiankulutusta Rataverkon jatkosähköistys, ratakapasiteetin lisäys, aikataulujen suunnittelu, radan kantavuuden parantaminen LiVi Vaikeat jääolosuhteet (energiankulutuksen kasvu) Rannikkoväylien käyttöönotto, alusten avustuspolitiikka, jäänmurtopalvelujen kehittäminen, jääolosuhteisiin paremmin soveltuvien alusten käyttö LiVi, varustamot

Päätelmiä Kuljetusketjujen palvelutaso Suomessa kunnossa vielä Useat eri tahot voivat vaikuttaa palvelutason kriittisiin tekijöihin Palvelutason ylläpitoon ja kehittämiseen on käytössä monipuolisia keinoja Täsmällisyyden turvaaminen kuljetusketjun eri osapuolten (teollisuus, kauppa, kuljetus- ja logistiikkayritykset, infraviranomaiset) omissa käsissä edellyttää yhteistyötä Kustannustehokkuuden varmistamisessa käännettävä katseet myös vero- ja maksuratkaisuihin (esim. väylämaksut) sekä lainsäädöllisiin muutoksiin (esim. tiekuljetuskaluston mitta- ja massasäädökset). 15 Liikennejärjestelmä