Hankintalainsäädännön uudistamista kartoittava kysely

Hankintalainsäädännön uudistamista kartoittava kysely

Kyselyn tarkoitus Kyselyn tarkoituksena oli kartoittaa Terveyspalvelualan yritysten käsityksiä hankintalainsäädännön uudistamisesta Vastaajia 37 kpl / 205 kpl Suhteessa toimialalla toimivien yritysten määrään vastaukset painottuivat kuntoutukseen, sairaankuljetukseen sekä asumis- ja kotihoidon palveluihin, lääkäriasemia vähemmän 75 % vastaajista toimii paikallisesti tai alueellisesti

Vastaajat päätoimialan mukaan Lääkärikeskuspalvelut 14% Suun terveydenhuollon palvelut 0% Sairaalapalvelut 3% Kuntoutuspalvelut 34% Sairaankuljetuspalvelut 20% Asumis- ja kotihoidon palvelut 23% Laboratoriopalvelut 3% Jokin muu 3% Kaikki (KA: 4.4, Hajonta: 1.727) (Vastauksia: 35 / 205 (17%))

Arvio vastaajien liikevaihdosta 2013 Alle 4 milj. 41% 4-8 milj. 19% 8-12 milj. 14% Yli 12 milj. 27% Kaikki (KA: 2.27, Hajonta: 1.244) (Vastauksia: 37 / 205 (18%))

Vastaajan arvio toiminnan luonteesta Paikallista 22% Alueellista 54% Kansallista 24% Kaikki (KA: 2.027, Hajonta: 0.677) (Vastauksia: 37 / 205 (18%))

Minkä tahojen järjestämiin kilpailutuksiin vastaajat osallistuvat Kuntien ja/tai kuntayhtym ien järjestäm iin kilpailutuksiin 60% Kansaneläkelaitoksen järjestäm iin kilpailutuksiin 27% Valtionkonttorin järjestäm iin kilpailutuksiin 3% Jonkin m uun hankintayksikön järjestäm iin kilpailutuksiin 11% Kaikki (KA: 1.649, Hajonta: 0.965) (Vastauksia: 37 / 205 (18%))

Kuinka monta kertaa vastaaja on osallistunut julkisiin hankintamenettelyihin Alle 5 kertaa 30% 5-10 kertaa 24% Yli 10 kertaa 43% Emme ole osallistuneet 3% Kaikki (KA: 2.189, Hajonta: 0.896) (Vastauksia: 37 / 205 (18%))

6. Minkä kokoiseen hankintamenettelyyn osallistuminen kiinnostaa organisaatiota? Alle 50 000 38% 50 000-100 000 46% 100 000-200 000 73% 200 000-400 000 78% 400 000-600 000 76% 600 000-800 000 62% Yli 800 000 62% Kaikki (KA: 4.248, Hajonta: 1.828) (Vastauksia: 37 / 205 (18%))

Tulisiko julkisten hankintojen kynnysarvoa nostaa nykyisestä 100 000 :sta? 100% 80% 60% 64% 40% 36% 20% 0% Kyllä Ei Kaikki (KA: 1.361, Hajonta: 0.48) (Vastauksia: 36 / 205 (18%))

Kynnysarvon nostamisen hyviä puolia poimintoja avovastauksista Pienissä erityisosaamista vaativissa palveluissa osaamisen ja laadun merkitys kasvaa, kun ei tarvitse väkisin kilpailuttaa. Mahdollisuus kumppanuuteen perustuvaan toimintojen pitkäjänteiseen kehittämiseen ja välillisten laatutekijöiden nykyistä parempi huomioon ottaminen. Byrokratia vähenee. Yksinkertaisia 100t luokkaa olevia hankintoja voidaan tehdä nopeasti vähemmällä byrokratialla. Tarvittaessa kilpailutuksia voidaan tehdä kynnysarvoa pienemmillekin hankinnoille, rajan nosto tuo vakautta. Isommat hankinnat ovat kiinnostavampia ja tarjoaa mahdollisuudet laadukkaampiin ja edullisempiin palveluihin kunnille.

Kynnysarvon nostamisen huonoja puolia - poimintoja avovastauksista Pienempien hankintojen kilpailutus häviää. Hankinnat alkavat mennä sisäpiirikaupan tyyppisesti samoille palveluntuottajille. Tukipalvelujen kuten laboratoriopalvelujen osalta kilpailu vähenee. Julkinen toimija voi valita palveluntuottajan muilla kuin laatu-hinta perusteilla. Ei kannusta hankintayksikköjä neutraaliin päätöksentekoon. Vääristää kilpailua. Voisiko suosia isoja yrityksiä? Korruptio voi lisääntyä, koska päätöksenteko on vähemmän avointa.

Tulisiko kuntia kannustaa julkistamaan kynnysarvot alittavat hankinnat? 100% 80% 83% 60% 40% 20% 17% 0% Kyllä Ei Kaikki (KA: 1.171, Hajonta: 0.377) (Vastauksia: 35 / 205 (17%))

Miten laadun merkitystä julkisissa hankinnoissa tulee kehittää? Kasvattaa valintaperusteena 78% Pienentää valintaperusteena 3% Pitää nykyisellään 19% Kaikki (KA: 1.417, Hajonta: 0.795) (Vastauksia: 36 / 205 (18%))

Kuinka valitusmenettelyitä tulisi uudistaa? Valitusm enettelyt tulisi säilyttää nykyisellään 22% Valitusm enettelyiden käyttäm istä tulisi helpottaa, ja luoda nykyistä kevyem piä m enettelyitä 44% Valitusm enettelyiden käyttöä tulisi rajata nykyisestä, esim erkiksi siten, että pienim m ät hankinnat rajattaisiin kokonaan m arkkinatuomioistuinkäsittelyn ulkopuolelle. 33% Kaikki (KA: 2.111, Hajonta: 0.737) (Vastauksia: 36 / 205 (18%))

Tulisiko sopimusten ehtojen muuttamiseen kesken sopimuskauden tehdä muutoksia? Tulisi noudatella nykyistä käytäntöä 58% Ehtoja tulisi kiristää 11% Ehtoja tulisi löysentää 31% Kaikki (KA: 1.722, Hajonta: 0.901) (Vastauksia: 36 / 205 (18%))

Mitä pidätte voimassa olevan hankintalainsäädännön suurimpana ongelmana? Poimintoja avovastauksista Sen aiheuttamaa byrokratiaa. Lainsäädännön tulisi ohjata aitoon tavaroiden ja palvelujen kilpailuttamiseen, myös kynnysarvot alittavissa hankinnoissa. Tarjouksiin pyydetään kaikilta viralliset dokumentit, vaikka niiden tarkistaminen voittajalta riittäisi aivan hyvin. Tarjousten tekeminen on hyvin työlästä ja usein turhauttavaa. Hankintalainsäädännön suurin heikkous on hinnan liian suuri paino kilpailutuksissa. Yritykset, jotka pyrkivät yrityskuvansa mukaisesti tarjoamaan samanlaatuista palvelua yksityis- ja kunta-asiakkaille eivät kilpailutuksissa pärjää "liukuhihnapalvelulle". Palvelusetelit ovat ylivoimainen kilpailutukseen verrattuna monessa mielessä ja erityisesti kuluttajien kannalta. Lainsäädännössä en näe suuria ongelmia, sen sijaan hankintayksiköiden ammattitaidossa ja lain soveltamisen osaamisessa. Laittomien suorahankintojen oikeussuojakeinot ovat riittämättömiä. Laittomien suorahankintojen avulla jotkut palveluntuottajat pääsevät markkinoille epäasiallisin keinoin. Markkinaoikeuskäsittelyn ja mahdollisen KHOprosessin aikana palveluja ehditään väliaikaisilla sopimuksilla tuottaa useita vuosia. Lisäksi laittoman suorahankinnan sanktiot ovat olemattomia, sillä hyvitysmaksua ei kategorisesti tuomita maksettavaksi. Kilpailuttaja ei aina ymmärrä kilpailutettavan palvelun sisällön tuottamista, jonka seurauksena ei osata määritellä oikein valintaperusteita.

Muita hankintalainsäädännön uudistamiseen liittyviä terveisiä? Poimintoja avovastauksista Julkista tukea saavat yhteisöt ja julkiset yhteisöt itse eivät saa vääristää julkisella rahalla toimialan kilpailua. Toivottavasti hankintojen liittyvä osaaminen lisääntyisi eli palvelun ostaja osaisi kilpailuttaa tarvitsemansa palvelukokonaisuuden järkevästi. Itse suuntaisin energian enemmän palvelusetelien käyttöön, jossa yhdistyy hinta, laatu ja potilaan valinnanvapaus sekä yhteiskunnallisesti myös mahdollisuus yhteiskunnan kustannusten kontrollointiin. Kaikki poikkeukset kilpailuttamisvelvollisuudesta tulee rajata minimiin. Kun julkisyhteisöt ottaa osaa kilpailuun, tulee heidän esittää kaikki ne oikeat kulut joita toiminnassa on. Ei riitä esim. että asema on kunnan, tulee siitäkin kuluja. Lähtöviiva tuppaa olemaan erilainen yrityksillä ja julkisilla tarjoajilla, kuten mm. verohyödyt, konkurssisuojat jne. Alin hinta voitaa aina, eikä laadusta tulee juuri mitään pisteitä.