KAAVOITUSKATSAUS 2016-2017

KAAVOITUSKATSAUS 2016-2017 KINNULAN KUNTA Keskustie 45, 43900 KINNULA Kunnanhallitus 16.5.2016 XX

SISÄLLYSLUETTELO 1 KAAVOITUSKATSAUKSEN LAATIMISVELVOITE... 4 2 KAAVOITUSVIRANOMAINEN JA KUNNAN YHTEYSHENKILÖT... 4 3 PERUSTIETOA KAAVOITUKSESTA... 5 3.1 Kaavahierarkia... 5 3.2 Kaavoitusprosessi... 5 4 MAAKUNTASUUNNITTELUN TILANNE... 7 4.1 Maakuntasuunnitelma... 7 4.2 Maakuntaohjelma... 7 4.3 Maakuntakaava... 7 4.4 Maakuntakaavan tarkistus on käynnistynyt... 8 4.5 Vaihemaakuntakaavat... 8 5 AJANKOHTAISET KUNNAN KAAVAHANKKEET... 9 5.1 Korttelin 62 asemakaavan muutos... 9 5.2 Kinnulan päiväkodin asemakaavamuutos... 10 5.3 Pienvesistöjen rantaosayleiskaava... 11 5.4 Kivijärven ja pienvesien ranta-asemakaava sekä Niemelän ja Keskustalon rantaasemakaavan osittainen muutos... 12 5.5 Hautakankaan tuulivoimaosayleiskaava... 13 5.6 Saarensalmen ranta-asemakaavan osittainen kumoaminen... 14 5.7 Kinnulan Kivijärven rantaosayleiskaavan muuttaminen ja päivittäminen sekä mahdollinen osittainen kumoaminen... 15 6 LÄHITULEVAISUUDEN KAAVAHANKKEET... 16 6.1 Pappilanjoen asemakaavamuutos... 16 6.2 Kirkonkylän osayleiskaava... 16 7 TÄRKEIMMÄT VOIMASSA OLEVAT KAAVAT... 17 7.1 Kinnulan Niemenkylän ja ympäröivien vesistöjen rantaosayleiskaava... 17 7.2 Kinnulan Kivijärven rantaosayleiskaava... 17 7.3 Ajantasa-asemakaava... 18 3(18)

1 KAAVOITUSKATSAUKSEN LAATIMISVELVOITE Kunnalla on maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti tiedottamisvelvollisuus kuntaa koskevista kaavoitushankkeista. MRL 7 : Kunnan tulee vähintään kerran vuodessa laatia katsaus kunnassa ja maakunnan liitossa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista, jotka eivät ole merkitykseltään vähäisiä (kaavoituskatsaus). Kaavoituskatsauksesta on tiedotettava sen tarkoituksen kannalta sopivalla tavalla. Kaavoituskatsauksessa selostetaan lyhyesti mm. vireillä olevat ja vireille tulevat kaava-asiat sekä niiden käsittelyvaiheet muut päätökset ja toimet jotka vaikuttavat kunnan kaavoitustyössä maankäyttösopimukset 2 KAAVOITUSVIRANOMAINEN JA KUNNAN YHTEYSHENKILÖT Kinnulan kunnassa alueiden käytön suunnittelusta vastaa kunnanhallitus. MAANKÄYTÖN SUUNNITTELUUN LIITTYVIEN TAHOJEN YHTEYSTIETOJA Keski-Suomen ELY-keskus Keski-Suomen liitto Hämeenlinnan hallinto-oikeus PL 250, 40101 Jyväskylä p. 0295 024 500 www.ely-keskus.fi Sepänkatu 4, 40100 Jyväskylä p. 0207 560 200 www.keskisuomi.fi Raatihuoneenkatu 1, 13100 Hämeenlinna p. 029 56 42200 hameenlinna.hao@oikeus.fi KUNNAN YHDYSHENKILÖT KAAVOITUSASIOISSA Maakunta-, yleis- ja asemakaavat: Kunnanjohtaja Pekka Kanervio 044 459 6200 pekka.kanervio@kinnula.fi Kunnan rakennusmestari Ossi Kinnunen 044 459 6222 ossi.kinnunen@kinnula.fi Rakennustarkastaja Petri Syrjä 044 459 6221 petri.syrja@viitasaari.fi Aluearkkitehti Ulla-Maija Humppi 044 459 8405 ulla-maija.humppi@saarijarvi.fi Kaavasuunnittelija Mirja Tarvainen 044 459 8435 mirja.tarvainen@saarijarvi.fi Kaavavalmistelija Essi Jokinen 044 459 8210 essi.jokinen@saarijarvi.fi Suunnittelutarve- ja poikkeamispäätösasiat: Rakennustarkastaja Petri Syrjä 044 459 6221 petri.syrja@viitasaari.fi 4(18)

3 PERUSTIETOA KAAVOITUKSESTA 3.1 Kaavahierarkia Kaikkea kaavoitusta ohjaa valtioneuvoston hyväksymät valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT). Lisätietoa tavoitteista saa ympäristöministeriön internet sivuilta osoitteesta: www.ymparisto.fi/vat. Maakuntaliitto laatii MAAKUNTAKAAVAN, joka tulee huomioida yleis- ja asemakaavoituksessa. Maakuntakaava on 10-30 vuoden päähän ulottuva yleispiirteinen suunnitelma alueiden käytöstä sekä alue- ja yhdyskuntarakenteesta. Kunnat laativat YLEISKAAVOJA joko koko kunnan alueelle tai osalle kuntaa. Yleiskaava on luonteeltaan yleispiirteinen ja se on ohjeena asemakaavaa laadittaessa. Yleiskaavoja laaditaan myös pelkästään vesistöjen ranta-alueille, jolloin kyseessä on ns. rantaosayleiskaava. Kunnat laativat ASEMAKAAVOJA, jotka määrittävät yksityiskohtaisesti tulevaa maankäyttöä mm. kuntien keskusta-, asunto- ja teollisuusalueilla. Asemakaavoista ns. ranta-asemakaava on ainoa kaavamuoto, jonka yksityinen maanomistaja voi laadituttaa omistamalleen maa-alueelle vesistön rannalla. Rakentamista ohjaa myös kunnan laatima RAKENNUSJÄRJESTYS. 3.2 Kaavoitusprosessi Kaavoitusprosessia säätelee maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) sekä maankäyttö- ja rakennusasetus (MRA). Maankäyttö- ja rakennuslaissa sekä -asetuksessa on säädetty, kuinka vuorovaikutus osallisten kanssa tulee kaavoja laadittaessa suunnitella ja toteuttaa. Säädökset koskevat kaikkia kaavamuotoja. Kaavoituksen käynnistämisestä päätetään joko kaavoitusohjelman yhteydessä tai erillispäätöksellä kunnanhallituksessa. Kunnassa kaavan vireilletulosta tiedotetaan kuulutuksella ja samalla hanketta koskeva osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) asetetaan yleisesti nähtäville. Suunnittelun lähtökohdat ja tavoitteet, hanketta varten laadittavat selvitykset sekä kaavahankkeen osalliset ja alustava aikataulu on kerrottu OAS:ssa. 5(18)

Kaavan vireilletulo OAS nähtäville MRL 63, MRA 30 Vireilletulosta tiedotetaan ja OAS asetetaan yleisesti nähtäville. Ennen vireilletulon kuuluttamista järjestetään aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu Keski-Suomen ELY- keskuksessa. Kaavan valmisteluvaihe kaavaluonnos nähtäville MRL 62, MRA 30 Kaavan valmisteluaineisto asetetaan yleisesti nähtäville pääsääntöisesti 30 päivän ajaksi. Alueidenkäytön kannalta merkittävien kaavojen yhteydessä järjestetään tarvittaessa työneuvotteluja viranomaisten kanssa. Valmisteluvaiheeseen kuuluu myös erilaisten perusselvitysten laadinta. Kaavaehdotus MRL 65, MRA 27 Kaavan hyväksyminen MRL 52, MRL 37 Kunnanhallitus päättää kaavaehdotuksen yleisesti nähtäville asettamisesta. Ehdotus on tavallisesti nähtävillä vähintään 30 päivää. Kuntalaisilla ja osallisilla on mahdollisuus tehdä kirjallinen muistutus kunnanhallitukselle kaavaehdotuksesta ennen nähtävilläolon päättymistä. Muistutuksiin laaditaan vastineet. Kunnanhallitus esittää valtuustolle kaavan hyväksymistä. Mikäli valtuusto hyväksyy kaavan, valitusaika alkaa hyväksymispäätöksen nähtäville asettamisesta. Muistuttajille ilmoitetaan kaavan hyväksymisestä (MRL 67 ). Valitusviranomainen kaavan hyväksymispäätöksestä on hallinto-oikeus. Alueellinen ELY -keskus voi tehdä oikaisukehotuksen valitusajan kuluessa. Kaavan voimaantulo MRL 93 Kaava saa lainvoiman, mikäli hyväksymispäätöksestä ei ole valitettu. Kaavan voimaantulo kuulutetaan paikallislehdessä ja kunnan kotisivuilla. Kunta tiedottaa kaavahankkeen vireilletulosta, kaavaluonnoksen- ja ehdotuksen nähtävillä olosta, kaavan hyväksymisestä sekä kaavan voimaantulosta kuulutuksella Kotiseudun sanomat lehdessä, kunnan ilmoitustaululla sekä kotisivuilla (www.kinnula.fi) ja tarpeen mukaan kirjeitse. Kaava-asiakirjat (OAS, kaavaluonnos ja kaavaehdotus) ovat nähtävillä Kinnulan kunnanvirastossa, osoitteessa: Keskustie 45, 43900 Kinnula sekä internetissä www.kinnula.fi. 6(18)

4 MAAKUNTASUUNNITTELUN TILANNE Maakunnan suunnitteluun kuuluvat maankäyttö- ja rakennuslain (25 ) mukaan maakuntasuunnitelma, maakuntaohjelma ja maakuntakaava. 4.1 Maakuntasuunnitelma Maakuntavaltuusto hyväksyi keväällä 2010 MRL:n perustuvan maakuntasuunnitelman 2030, joka kantaa nimeä yhteistyön, yrittäjyyden ja osaamisen Keski-Suomi. Maakuntasuunnitelmasta näkyy maakunnan yleiset kehittämisen suuntaviivat pitkällä aikavälillä. Sen avulla kunnat, aluehallinnon viranomaiset, yritykset, laitokset, järjestöt sekä Keski-Suomen asukkaat voivat sitoutua yhteisesti sovittuihin tavoitteisiin. 4.2 Maakuntaohjelma Maakuntaohjelma on neljän vuoden mittainen toimintasuunnitelma, joka perustuu maakuntasuunnitelman linjauksiin. Keski-Suomen maakuntaohjelmassa esitetyt neljä kokonaisuutta ovat: (1) menestyvä yritystoiminta, (2) osaamisella menestykseen, (3) hyvinvoiva kansalainen sekä (4) vetovoimainen toimintaympäristö. 4.3 Maakuntakaava Ympäristöministeriö vahvisti Keski-Suomen maakuntakaavan 14.4.2009 ja se sai lainvoiman 10.12.2009. Maakuntakaavaan on merkitty mm. osa pohjavesialueista, valtakunnallisesti sekä maakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristön, suojelun ja virkistyksen kehittämisperiaatteet ja kohteet. Kaavassa Kinnulaan on osoitettu mm. taajamatoimintojen aluetta (A) ja maakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta (m). Aluekohtaisena suunnittelumääräyksenä keskustaan on määrätty, että taajaman maankäytön suunnittelussa tulee huomioida Niemenkylän kyläraitti. Kuva 1. Ote vahvistetusta maakuntakaavasta. 7(18)

4.4 Maakuntakaavan tarkistus on käynnistynyt Keski-Suomen maakuntahallitus käynnisti 13.3.2015 Keski-Suomen maakuntakaavan tarkistuksen. Tarkistus koskee Keski-Suomen maakuntakaavaa, 1., 2., 3. ja 4. vaihemaakuntakaavaa sekä Pirkanmaan 1. maakuntakaavaa Jämsän Länkipohjan osalta. Kaavoitusprosessin yhteydessä arvioidaan voimassa olevia kaavoja. Tarkistus koskee kaikkia maakuntakaavan teemoja: asutusrakennetta, liikennettä, teknistä huoltoa, luonnonvaroja, erityistoimintoja, kulttuuriympäristöä, luonnonsuojelua ja virkistystä. Lopputuloksena saadaan kaikki voimassa olevat maakuntakaavat korvaava Keski-Suomen tarkistettu maakuntakaava. Kaavaprosessin aikana ratkaistaan miltä osin voimassa olevien kaavojen merkintöjä jätetään voimaan ja mitä uusia asioita otetaan mukaan. Samalla kun tarkistettu maakuntakaava hyväksytään, kumotaan kaikki aiemmat maakuntakaavat. Tavoitteena on, että kaavaluonnos ja -ehdotus ovat nähtävillä vuonna 2016. Maakuntavaltuuston on tarkoitus hyväksyä kaava kevätkokouksessa 2017. Vireilletulovaiheessa nähtäville asetettava osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä 1.4-30.4.2015. 4.5 Vaihemaakuntakaavat Keski-Suomen liitolla on meneillään myös vaihemaakuntakaavojen valmistelu. Keski- Suomen maakuntakaava täydentyy ja sitä tarkistetaan vaihemaakuntakaavojen kautta. 1. vaihemaakuntakaava: Jyväskylän seudun jätteenkäsittelykeskus Vaihemaakuntakaavalla osoitettiin jätteenkäsittelykeskuksen alueeksi Laukaan Lievestuoreen Mörkökorpi. Maakuntavaltuusto hyväksyi kaavan 11.6.2008. Ympäristöministeriö vahvisti kaavan 16.12.2009. Korkein hallinto-oikeus hylkäsi kaikki kaavasta tehdyt valitukset 4.2.2011. 2. vaihemaakuntakaava: Maa-aineshuolto ja luontoarvot Keski-Suomen 2. vaihemaakuntakaavan tavoitteena on turvata Keski-Suomen maakunnassa laadukkaiden kiviainesten saanti yhdyskunta- ym. rakentamiseen sekä turvata suojelullisesti arvokkaiden harju-, kallio- ja moreenialueiden suojelulliset arvot sekä pohjaveden saanti. Maakuntavaltuuston hyväksyi 2. vaihemaakuntakaavan 15.11.2010 ja ympäristöministeriö vahvisti kaavan 11.5.2011. Kaava sai lainvoiman 20.11.2012 KHO:n hylättyä kaavasta tehdyn valituksen. 3. vaihemaakuntakaava: Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima Keski-Suomen 3. vaihemaakuntakaavan tavoitteena on turvata Keski-Suomen maakunnassa turvetuotannon tarpeet ja turvata samalla suojelullisesti arvokkaita suoluonnon kohteita. Kaavassa osoitetaan myös tuulivoimapuistojen alueita. Ympäristöministeriö vahvisti 3. vaihemaakuntakaavan 5.12.2014 ja vahvistamispäätös on tullut lainvoimaiseksi 9.3.2016. Ympäristöministeriö jätti vahvistamatta 4 tuulivoimapuistojen aluetta ja 42 turvetuotantoon soveltuvaa suota. 4. vaihemaakuntakaava: Kaupallinen palveluverkko ym. Vaihemaakuntakaavan tavoitteena on osoittaa melualueet Keuruun pioneerirykmentin lähialueen ja Vuorisjärven räjäytyspaikan tarpeisiin, muuttaa Pirkanmaan maakuntakaava Längelmäen kunnasta Jämsän kaupunkiin siirtyneillä alueilla 4. vaihemaakuntakaavan teemojen osalta, päivittää lainvoimaisen maakuntakaavan kaupallinen palveluverkko (vähittäiskaupan suuryksiköt) ja siihen liittyvä alue- ja yhdyskuntarakenne (asuminen, liikenne, tekninen huolto, suojelu, virkistys, palvelut, teollisuus ja yritystoiminta) sekä suorittaa virkistystoimintojen (alueet, kokonaisuudet, reitit) tarkistuksia. Ympäristöministeriö vahvisti kaavan 24.9.2014 ja se sai lainvoiman 25.10.2014. Maakuntakaava ja vaihemaakuntakaavat löytyvät Keski-Suomen liiton Internet -sivuilta osoitteesta www.keskisuomi.fi. 8(18)

5 AJANKOHTAISET KUNNAN KAAVAHANKKEET 5.1 Korttelin 62 asemakaavan muutos Kaavatyön tarkoituksena oli muuttaa osa rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialueesta (AR) palvelurakennusten korttelialueeksi sekä sosiaalitointa ja terveydenhuoltoa palvelevien rakennusten korttelialueeksi, johon saa sijoittaa hoitokodin siihen liittyvine asuntoineen (PA-1). Kaavamuutos laadittiin aluearkkitehtityönä. Kuva 2. Ote korttelin 62 hyväksymiskäsittelyyn menevästä kaavaehdotuksesta. Kaavan vaiheet: Kunnanhallituksen päätös hankkeen käynnistämisestä 29.11.2010 309 Vireilletulo kuulutettu 12.1.2011 ja OAS ollut nähtävillä 14.1. 28.1.2011 Kaavaluonnos ollut nähtävillä 16.11. 17.12.2011 Kaava-aineisto on ollut ehdotuksena nähtävillä 7.8. 6.9.2013 Kunnanvaltuusto hyväksyi kaavamuutoksen 11.2.2016 1 ja kaava tuli voimaan 31.3.2016 9(18)

5.2 Kinnulan päiväkodin asemakaavamuutos Kinnulan kunnan taajamaan suunniteltiin uuden päiväkodin rakentamista, joka edellytti asemakaavan muuttamista. Kaavamuutos laadittiin päiväkodin rakentamista varten korttelin 36 alueelle. Muutosalue sijaitsee Kinnulan kunnan kirkonkylän läheisyydessä ja on pintaalaltaan noin 5,2 hehtaaria. Kaavan vaiheet: Kunnanhallituksen päätös hankkeen käynnistämisestä 1.6.2015 183 Vireilletulo kuulutettiin 10.6.2015 ja osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä 10. 24.6.2016 Kaavaluonnos oli nähtävillä 9.9. 23.9.2015 Kaavaehdotus oli nähtävillä 7.10. 6.11.2015 Kunnanvaltuusto hyväksyi kaavan 11.2.2016 10 ja kaava tuli voimaan 31.3.2016 Kuva 3. Kuvassa päiväkodin asemakaavamuutosalueen likimääräinen sijainti kuntakeskuksessa. 10(18)

5.3 Pienvesistöjen rantaosayleiskaava Kinnulan pienvesistöjen alueelle on tarkoitus laatia oikeusvaikutteinen rantaosayleiskaava. Yksi kaavatyön tavoite on rakennuslupaprosessin helpottaminen. Rantaosayleiskaavaa voidaan käyttää suoraan rakennuslupien myöntämisen perusteena, jolloin poikkeamislupahakemusten määrä ja ranta-asemakaavojen tarve kunnassa vähenee. Kaavahanketta ei ole kiirehditty, koska erityistä rakentamispainetta ei ole ko. vesistöjen rannoilla. Rantaviivaa kaavoitettavalla alueella on kaikkiaan noin 172 km, josta luonnollista jokirantaa on noin 47 km. Suurimmat, kooltaan yli 20 ha, kaavoitettavat vesistöt ovat Koirajärvi, Kuivajärvi, Pitkäjärvi, Nielujärvi, Naarajärvi, Häähkjärvi, Syväjärvi ja Palokki. Kuva 4. Kartalle on merkitty Kinnulan kaavoitettavat pienvesistöt. Kaavan vaiheet: Kunnanhallituksen päätös hankkeen käynnistämisestä 21.4.2008 Muinaisjäännösinventointi on tehty alueelle vuonna 2008 Ramboll Oy:n luonto-, maisema- ja kulttuuriselvitykset ovat valmistuneet vuonna 2011 Kaavahanketta ei ole vielä kuulutettu vireille, eikä se ole kiireellinen 11(18)

5.4 Kivijärven ja pienvesien ranta-asemakaava sekä Niemelän ja Keskustalon ranta-asemakaavan osittainen muutos UPM-Kymmene Oyj on käynnistänyt ranta-asemakaavojen muutos- ja laadintatyön usean kunnan alueella ja myös Kinnulassa on vireillä useaa vesistöä koskeva rantaasemakaavahanke. Kaavoituksen tavoitteena on selvittää suunniteltavien ranta-alueiden rakennusoikeus ja osoittaa yleiskaavalliseen mitoitukseen perustuva määrä loma-asuntotontteja. Mahdollisuus rakennusoikeuden keskittämisestä luonnon- ja asuinympäristön kannalta edullisille alueille selvitetään. Kaavanlaatija on Ympäristönsuunnittelu Oy Hämeenlinnasta. Kuva 5. UPM:n ranta-asemakaavoituskohteet kartalla. Kaavan vaiheet: Viranomaisneuvottelu on pidetty 9.12.2010 Keski-Suomen ELY-keskuksessa Kaavahanke on kuulutettu vireille ja OAS on ollut nähtävillä 6.2. 22.2.2013 Alustavat kaavaluonnokset ovat valmistuneet 8.10.2013 Kaavaprosessi etenee sen mukaisesti kun kaavakonsultti toimittaa aineistoja Alustavasta luonnosaineistosta pidettiin työneuvottelu Keski-Suomen ELY-keskuksessa joulukuussa 2015 12(18)

5.5 Hautakankaan tuulivoimaosayleiskaava Winda Invest Oy on suunnitellut tuulivoimapuiston rakentamista Hautakankaan alueelle Kinnulan kuntaan. Hanketta varten käynnistettiin tuulivoimayleiskaavan laadinta vuonna 2014. Tavoitteena oli laatia alueelle oikeusvaikutteinen tuulivoimaosayleiskaava, jonka perusteella rakennusluvat tuulivoimaloille voidaan myöntää. Tuulivoimapuistoalueen tekninen suunnittelu on edennyt kaavoituksen rinnalla. Tuulivoimayleiskaava hyväksyttiin kunnanvaltuustossa keväällä 2016. Ponsivuoren tuulivoimapuistoon suunnitellaan enintään 9 tuulivoimalaitoksen rakentamista. Tuulivoimalaitokset ovat teholtaan noin 2-3,3 MW jolloin puiston yhteenlaskettu teho tulisi olemaan enintään 29,7 MW. Kuva 6. Ote Hautakankaan tuulivoimaosayleiskaavasta Kaavan vaiheet: Kunnanhallitus päätti kaavoituksen käynnistämisestä kokouksessaan 2.6.2014 176 Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu on pidetty Keski-Suomen ELY keskuksessa 9.9.2014 Kaavahanke on kuulutettu vireille 1.10.2014 Hanketta koskeva OAS on ollut nähtävillä 1.-16.10.2014 Kaavaluonnosaineisto nähtävillä 11.3. 10.4.2015 valmisteluvaiheen kuulemista varten Kaavaehdotusaineisto nähtävillä 2.8. 31.8.2016 Kinnulan kunnanvaltuusto hyväksyi kaavan 25.4.2016 22 13(18)

5.6 Saarensalmen ranta-asemakaavan osittainen kumoaminen Saarensalmen ja koko Kivijärven rannoilla on voimassa Kivijärven rantayleiskaavaa, jonka muuttaminen ja päivittäminen on käynnistetty vuoden 2015 aikana. Rantaosayleiskaavan muutostyön yhteydessä siirretään rantarakennusyksiköitä Kivisaaresta mannerrannalle. Alueella on kuitenkin voimassa ranta-asemakaava, joka on kaavatyyppinä vahvempi ja ohjaa rakentamista. Siten ranta-asemakaava on tarpeen osittain kumota, jotta rantayleiskaavan mukainen rakentaminen voidaan toteuttaa. Rantaosayleiskaavan muutosta sekä Saarensalmen ranta-asemakaavan osittaista kumoamista viedään eteenpäin omina prosesseinaan, kuitenkin samanaikaisesti. Ranta-asemakaavan osittainen kumoaminen koskee Kivisaaressa korttelia 8 ja sitä ympäröivää maa- ja metsätalousaluetta (M). Mannerrannalla kumoaminen koskee Muhonen tilan yhtä aluetta Soukkalahden itäpuoleisella rannalla Sääski-saaren eteläpuolella. Kinnulan Kivijärven rantaosayleiskaavan Saarenkylän osa-alue on hyväksytty kunnanvaltuustossa 23.9.1999. Rantaosayleiskaava on vahvistettu vähäisin muutoksin 3.4.2001 ympäristökeskuksen päätöksellä. Kivisaaren rakentamattomista RA - paikoista kaksi siirretään mannerrannalle. Kuva 7. Ote Saarensalmen ranta-asemakaavasta. Kaavan vaiheet: Kunnanhallitus on päättänyt hankkeen käynnistämisestä kokouksessaan 26.3.2012 Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu on pidetty Keski-Suomen ELY keskuksessa 22.11.2011 Kaavahanke on kuulutettu vireille 4.4.2012 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä 4.4. 20.4.2012 Kumoamisaineisto laaditaan luonnos- ja ehdotusvaiheeseen yhtäaikaisesti Kinnulan Kivijärven rantayleiskaavan päivitystyön kanssa eli arvioilta vuosina 2016 2018. 14(18)

5.7 Kinnulan Kivijärven rantaosayleiskaavan muuttaminen ja päivittäminen sekä mahdollinen osittainen kumoaminen Kinnulan Kivijärven rantaosayleiskaava on hyväksytty kunnanvaltuustossa 23.9.1999 ja se on vahvistettu vähäisin muutoksin 3.4.2001 ympäristökeskuksen päätöksellä. Koko kaavan muuttaminen, tarkistaminen ja päivittäminen on käynnistetty syksyllä 2015. Kaavatyöstä järjestettiin kaavakonsulttikilpailu, jonka voitti FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy. Kaavoitettavan alueen rantaviivapituus on n. 115 km. Voimassa olevan rantayleiskaava on paikoitellen ylileveä, joten kaavan tarkistuksen yhteydessä kaava-alue rajataan tarvittaessa pienemmäksi ja vanha kaava kumotaan niiltä osin, missä se ei ole tarpeellinen maankäytön ohjaamisessa. Kuva 8. Ote Kivijärven rantaosayleiskaavasta. Kaavojen vaiheet: Kaavahanke on käynnistetty syksyllä 2015 Kaavatyön laatijaksi on valittu FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Tavoitteena on, että kaavahankkeen vireilletulo ja valmisteluvaihe (luonnos) laaditaan vuoden 2016 aikana ja kaavaehdotus vuoden 2017 aikana. 15(18)

6 LÄHITULEVAISUUDEN KAAVAHANKKEET 6.1 Pappilanjoen asemakaavamuutos Pappilanjoen länsipuoliset maa-alueet ovat Kinnulan seurakunnan omistuksessa. Alueella sijaitsee vanha pappilarakennus, joka on palveluasumiskäytössä sekä asuinkäytössä oleva uudempi pappilarakennus. Alueen voimassa olevassa kaavassa alueet on varattu yleisten rakennusten korttelialueeksi ja maa- ja metsätalousalueeksi. Asemakaava ei vastaa alueen nykyistä käyttöä ja seurakunta on ollut kiinnostunut asemakaavan tarkistamisesta alueella. Kinnulan kunta ja seurakunta ovat aloittaneet neuvottelut alustavan kaavamuutosluonnoksen pohjalta syksyllä 2013. Mikäli hanke käynnistyy, laaditaan kaavamuutoksesta maankäyttösopimus kunnan ja seurakunnan kesken. Kuva 9. Ote ajantasa-asemakaavasta Pappilanjoen alueesta. Alustava kaavamuutoksen rajaus on merkitty punaisella viivalla. 6.2 Kirkonkylän osayleiskaava Kinnulan keskustaan on laadittu oikeusvaikutukseton osayleiskaava 1990-luvulla. Lähitulevaisuudessa on tarpeen laatia osayleiskaavan tarkistus, jotta keskustan maankäytön suunnittelun päälinjat voidaan määrittää tulevaisuutta varten. Yleiskaavan laadinnan yhteydessä tarkastellaan mm. keskustan laajentamissuuntia, uusien pientaloalueiden sijoituksia, muuttotappion vaikutuksia maankäyttöön, teollisuusalueiden tarpeita jne. Kaavahankkeen laatimisaikataulua ei ole vielä päätetty. 16(18)

7 TÄRKEIMMÄT VOIMASSA OLEVAT KAAVAT 7.1 Kinnulan Niemenkylän ja ympäröivien vesistöjen rantaosayleiskaava Kinnulan kunta aloitti yleiskaavan laadinnan Niemenkylän ja sitä ympäröivien vesistöjen rannoille keväällä 2002. Kinnulan kunnanvaltuusto hyväksyi kaavan maaliskuussa 2003. Kaavaan on sen jälkeen tehty muutos, joka on hyväksytty elokuussa 2009. Kuva 10. Ote voimassa olevasta rantaosayleiskaavasta. 7.2 Kinnulan Kivijärven rantaosayleiskaava Kinnulan Kivijärven rantaosayleiskaava on hyväksytty kunnanvaltuustossa 23.9.1999 ja se on vahvistettu vähäisin muutoksin 3.4.2001 ympäristökeskuksen päätöksellä. Koko kaavan päivittäminen ja muuttaminen on käynnistetty vuonna 2015. 17(18)

Kuva 11. Ote Kivijärven rantaosayleiskaavasta. 7.3 Ajantasa-asemakaava Kinnulan kirkonkylän asemakaava on numeeristettu vuoden 2005 aikana. Numeeristamistyön on tehnyt Airix suunnittelu / Ympäristötaito Oy Oulusta. Ajantasakaava ei korvaa vanhoja asemakaava-aineistoja, vaan se toimii teknisenä apukarttana mm. rakennusvalvonnan tehtävissä. Kuva 12. Kinnulan kirkonkylän ajantasa-asemakaava. 18(18)