Työpaikkakouluttajan opas Oppisopimus ON HYVÄ DIILI Lapin oppisopimuskeskus Toripuis kko 5-7, 4. krs 96200 Rovaniemi puhelin 020 798 4191 www.lapinoppisopimus.fi
Sisältö Hyvä työpaikkakoulu aja! 2 Työpaikkakoulu ajan tehtävät 3 Perehdy äminen au aa opintojen alkuun 4 Henkilökohtainen opiskeluohjelma 5 Työssä oppimisen suunnitelma 6 Työssä oppimisen järjestelyt 7 Työpaikkakoulu aja neuvoo ja ohjaa 8 Ohjauskeskustelut 9 Arvioin ohjaa kasvuun ja kehitykseen 10 Arvioinnit toteutetaan sähköises 11 Oppiminen ja amma taito 12 Amma taidon kehi yminen 13 Oppisopimuskoulutuksen aakkoset 14
Hyvä työpaikkakouluttaja! Sinulle on tarjoutunut antoisa ja haastava tehtävä. Työpaikkakoulu ajana olet mukana koulutuksen suunni elussa sekä opiskelijan ohjauksessa ja arvioinnissa. Koulu ajan roolit vaihtelevat oppisopimuskoulutuksen aikana opiskelijan tarpeen ja oppimisen edistymisen mukaan. Rooleja voivat olla esimerkiksi suunni elija, ohjaaja, esimerkin antaja, arvioija, kannustaja ja yhteistyökumppani. Oppisopimuskoulutuksessa suurin osa, noin 80 prosen a oppimisesta tapahtuu työpaikalla työtä tehden, minkä lisäksi amma llista osaamista tuetaan etopuolisilla opinnoilla. Opiskelija tarvitsee tukeasi onnistuakseen! Oppisopimus on yhteistyötä, johon osallistuvat opiskelija, työpaikkakoulu aja, oppilaitoksen ope ajat sekä koulutustarkastaja oppisopimuskeskuksesta. Yhteistyön tavoi eena on luoda oppisopimuksesta onnistunut oppimiskokemus. Koulutusyhteistyöhön kanna aa o aa mukaan myös koko työyhteisö. Työpaikalla tapahtuvan työssä oppimisen peruspilareita ovat monipuoliset työtehtävät, amma taitoinen työyhteisö sekä ajanmukaiset koneet ja lai eet. Työssä oppiminen voi tarkoi aa esimerkiksi oman työn kehi ämistä, erilaisiin kehi ämishankkeisiin osallistumista, työkiertoa, vastuualueiden lisäämistä sekä keskusteluja eri alojen asiantun joiden ja sidosryhmien kanssa. Työpaikkakoulu ajana pitkään toimineiden mukaan oppisopimuskoulutus on antoisaa. Erästä työpaikkakoulu ajaa lainaten: Koulu ajana toimiessani pysyn mukana oman alan kehityksessä. Opiskelijat sitoutuvat koulutuksessa yritykseen, kehityshankkeet hyödy ävät yritystä ja opiskelijoiden osaaminen ja ak ivisuus lisääntyy. Tämän oppaan tarkoitus on antaa Sinulle vinkkejä ja toimintamalleja oppisopimusopiskelijan ohjaamiseen työpaikallasi. Innostavia oppimis- ja ohjaushetkiä toivo aen, Lapin oppisopimuskeskus 2
Työpaikkakouluttajan tehtävät Työpaikka on opiskelijan tärkein oppimisympäristö. Koulutuksen onnistumisen kannalta on keskeistä, e ä opiskelija saa mahdollisuuden tehdä monipuolisia ja amma taitoa kehi äviä työtehtäviä. Koulu ajana vastaat työpaikalla tapahtuvasta työssä oppimisesta ja olet oppisopimusopiskelijan tukihenkilö työpaikalla. Tehtäväsi on ohjata opiskelijaa amma taidon kehi ämisessä ja samalla opastaa koko työyhteisöä koh antoisaa oppimisen maailmaa. Työpaikkakoulu ajan tärkeimmät tehtävät Perehdy äminen Työssä oppimisen suunnitelman laa minen Työssä oppimisen järjestelyistä sopiminen Ohjaus Arvioin 3
Perehdyttäminen auttaa opintojen alkuun Perehdy ämisen aikana opiskelija tutustuu uuteen asiaan, työympäristöön ja työyhteisöön. Kunnollinen perehdy äminen helpo aa opiskelijan mukautumista yritykseen sekä poistaa turhia ennakkoluuloja ja pelkoja. Työpaikkakoulu aja perehdy ää opiskelijan yritykseen, sen toimintaan, henkilökuntaan sekä työn sisältöön ja työtehtäviin. Hyvä ja kannustava ilmapiiri edesau aa perehdy ämistä. Oppisopimuskoulutuksesta edo aminen työyhteisölle on tärkeää, vaikka opiskelija jo työskentelisikin yrityksessä. Opiskelija tarvitsee tukea ja ohjausta työyhteisöltä koulutuksen aikana. Työpaikkakoulu aja luo opiskelijalle mahdollisuudet kysyä ja tutustua oppimisympäristöön. 4
Henkilökohtainen opiskeluohjelma Opiskelijan henkilökohtainen opiskeluohjelma (HOPS) koostuu henkilökohtaisesta opiskelusuunnitelmasta, henkilökohtaisesta näy ösuunnitelmasta sekä työssä oppimisen suunnitelmasta. HOPS:ssa asetetaan koulutukselle oppimistavoi eet. Ohjelmassa otetaan huomioon opiskelijan aiempi osaaminen, työpaikan tarjoamat oppimismahdollisuudet sekä etopuolisen opetuksen tarjonta. Opiskeluohjelman pohjana ovat valtakunnalliset tutkinnon perusteet. Henkilökohtaisessa näy ösuunnitelmassa määritellään, mitä tutkintosuorituksia opiskelija tekee sekä missä, milloin ja miten ne toteutetaan. Henkilökohtainen opiskeluohjelma (HOPS) = työssä oppimisen suunnitelma + etopuolisen koulutuksen suunnitelma HOPS sisältää myös suunnitelman työssä oppimisesta. Työpaikalla tehdään oppisopimuskeskukseen palaute ava työtehtäväkartoitus. Sen pohjalta laaditaan työssä oppimisen suunnitelma, jossa määritellään oppisopimuksen tavoi eet, keskeiset työtehtävät ja ohjaus työpaikalla. Tietopuolisen koulutuksen suunnitelmasta käyvät ilmi oppimisen tavoi eet, opiskelujaksot sekä opintojen ajoi uminen koulutusajalle. Paras lopputulos saavutetaan, kun ohjelma laaditaan opiskelijan, työpaikkakoulu ajan ja oppilaitoksen edustajan yhteistyönä. HOPS on osa oppisopimusta ja sen palautuksesta sovitaan koulutustarkastajan kanssa. Koulutustarkastaja au aa tarvi aessa ohjelman laadinnassa. Henkilökohtainen opiskeluohjelma muotoutuu ja tarkentuu opintojen kuluessa. Sitä päivitetään oppisopimuskoulutuksen aikana. 5
Työssä oppimisen suunnitelma VINKKEJÄ työssä oppimisen suunnitelman laa miseen Huolellisella työssä oppimisen ja etopuolisen koulutuksen suunni elulla varmistetaan, e ä tutkinnossa vaadi ava amma taito opitaan työssä ja oppilaitoksessa. Tutustu tutkinnon perusteisiin. Arvioi opiskelijan lähtötason osaamista esimerkiksi Opetushallituksen www.osaan.fi -työkalun avulla. Kartoita työpaikan mahdollisuudet au aa opiskelijaa amma taidon hankkimisessa (Työtehtäväkartoitus). Selvitä, mitkä ovat opiskelijan omat tavoi eet oppimiselle. Tee työssä oppimisen suunnitelma yhdessä opiskelijan kanssa. Ota myös työyhteisö mukaan suunni elutyöhön. Seuraa työssä oppimisen edistymistä. Tee yhteistyötä oppilaitoksen kanssa: selvitä etopuolisen koulutuksen sisältö tavoitteineen, jo a teoria ja käytäntö yhdistyisivät työssä. 6
Työssä oppimisen järjestelyt Kun oppisopimuskoulutus käynnistyy, työssä oppimisen käytännön järjestelyistä tulee sopia työyhteisön ja opiskelijan kanssa. Varmista, e ä opiskelijalla on käyte ävissä asianmukaiset työ lat ja työvälineet. Sovi opiskelijan kanssa henkilökohtaisten ohjauskeskustelujen ajankohdista. Huolehdi tarvi avasta työkierrosta ja ohjausvastuista työyhteisön kanssa. Jos yrityksessäsi on useita opiskelijoita, kannusta heitä yhteistyöhön kuten opintopiiritoimintaan. Keskustele opiskelijan kanssa työpaikan pelisäännöistä. Sovi esimerkiksi etätehtävien tekemisen periaa eista työaikana, yrityksen verkkoyhteyksien käytöstä ja opiskelumateriaalihankintojen maksuperiaa eista. Tiedota koko työyhteisölle oppisopimuskoulutuksesta. 7
Työpaikkakouluttaja neuvoo ja ohjaa Työpaikkakoulu ajana toimit opiskelijan tukihenkilönä ja neuvonantajana koko opiskelun ajan. Tärkeimpiä tehtäviäsi on ohjata opiskelijaa saavu amaan amma taito. Ohjaus on parhaimmillaan koulu ajalle ja ohja avalle yhteinen kasvu lanne. Hyvä työpaikkakoulu aja on alansa amma lainen, joka osaa kuunnella, myötäelää, antaa laa, kannustaa ja tunnistaa ohja avan tarpeet. Opiskelun alussa ohjausta tarvitaan enemmän. Ohjauksen määrä pienenee, kun opiskelija osoi aa valmiu a ja kypsyy ä o aa vastuuta omasta työstä ja opinnoista. Ohjausvastuuta voit jakaa myös muulle työyhteisölle. Opiskelu voi ajoi ain tuntua opiskelijasta raskaalta, jolloin kannustavat sanat au avat. Ohjauksen välineitä Kehi ävät työtehtävät Jatkuva palaute oppimisesta Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma Oppimispäiväkirja Oppimistehtävät VINKKEJÄ opiskelijan ohjaukseen Arvioin - ja kehityskeskustelut Tutustu opiskelijaan oppijana ja tunnista luontevat ohjaustarpeet ja -tavat. Opinnäytekansio eli por olio Selvitä opiskelijan odotukset ja toiveet ohjauksen suhteen. Hyväksy erilaisuus. Rohkaise opiskelijaa toimimaan oma-aloi eises. Rohkaise opiskelijaa edon hakemiseen ja oman aja elun kehi ämiseen. Tue opiskelijan uusia ideoita ja niiden toteu amista. Anna opiskelijan itse keksiä keskeisiä ongelmia ja ratkaisuja niihin. Opeta opiskelijaa työkokonaisuuksien avulla, havainnollista esimerkein opete avia asioita. Perustele eto, asiantuntemus sekä hyväksi koetut käytänteet. Kuuntele opiskelijaa ja keskustele ak ivises hänen kanssaan. Arvioi opiskelijaa ja anna hänelle kehi ävää palaute a. 8
Ohjauskeskustelut Ohjauskeskustelujen tavoi eena on amma llinen kasvu. Keskusteluihin lii yy oleellisena osana palau een antaminen. Hyvä palaute on välitöntä, avointa ja rehellistä. Palaute a tulee antaa aina, kun se on mahdollista. Palau een anto onkin osa päivittäistä ohjaustoimintaa. Ohjauskeskustelut ovat parhaimmillaan työpaikkakoulu ajan ja opiskelijan keskinäisiä vuoropuheluja. Voit esi ää opiskelijalle avoimia kysymyksiä ja au aa häntä itse löytämään vastauksia ja tekemään ehdotuksia. Kysymyksiä ohjauskeskusteluun 9 Mitä aja elet...? Mitä mieltä olet...? Mihin perustuu...? Mikä on mielestäsi keskeistä...? Mitä siitä seuraa...? Miten ymmärrät...? Miten voisi soveltaa...? Miksi näin toimitaan...? Miten mielestäsi kanna aisi tehdä ja toimia...?
Arviointi ohjaa kasvuun ja kehitykseen Arvioin antaa palaute a oppimisesta. Sen perusteella kehi yy tunne ja käsitys omasta pätevyydestä sekä siitä, mitä on hyvä amma taito ja amma pätevyys. Jatkuva palaute työssä oppimisesta, arvioin keskustelut sekä etopuolisen oppimisen arvioinnit kuuluvat oppisopimuskoulutukseen. Arvioinnit pohjautuvat henkilökohtaiseen opiskeluohjelmaan (HOPS) ja tutkinnon perusteissa oleviin amma taidon kriteereihin. Arvioin keskustelut kehi ävät myös opiskelijan itsearvioin taitoja. Rohkaise opiskelijaa arvioimaan omaa osaamistaan. Väliarvioin Oppisopimuskoulutuksen arvioin in kuuluu kolme kertaa vuodessa tehtävä väliarvioin. Väliarvioinnissa työpaikkakoulu aja arvioi yhdessä opiskelijan kanssa oppimisympäristöjä, amma llista kehittymistä sekä HOPS:n toteutumista. Arvioin in on hyvä varata runsaas aikaa ja rauhallinen ympäristö. Pää öarvioin Oppisopimuskoulutuksen pääty yä työpaikkakoulu aja tekee yhdessä opiskelijan kanssa päättöarvioinnin. Arvioin perustuu työssä oppimisen numeeriseen loppuarvioin in tutkinnon osi ain asteikolla 1 3. Oppisopimuskeskus laa i oppisopimuskoulutukseen osallistumisesta osallistumistodistuksen. Todistus perustuu työssä oppimisen pää öarvioin in ja oppilaitoksen antaman etopuolisen koulutuksen arvioin in. Hyvän arvioinnin tunnusmerkit Mo voi, kannustaa ja innostaa oppimaan uu a Molemminpuolista vuorovaikutusta Rakentavaa Kohdistuu toimintaan, ei henkilöön Oikeudenmukaista, rehellistä ja luo amuksellista Rii ävän yksityiskohtaista, rii ävän laaja-alaista Korostaa posi ivisia asioita Pohjautuu opiskelijan kunnioitukseen ja rehelliseen haluun au aa Johtaa käytännön kehi ämistoimenpiteisiin Arvioinnissa voi e keskustella Miten opiskelu, oppiminen ja yhteistyö ovat toimineet? Miten opiskelijan edot ja taidot ovat kehi yneet? Mitä asioita opiskelija on oppinut? Missä opiskelija tarvitsee lisää ohjausta? Miten ohjausta voidaan parantaa? Mitä toivomuksia ja kehi ämisehdotuksia opiskelijalla ja työpaikkakoulu ajalla on? Miten toiveet toteutetaan käytännössä? Mitkä ovat seuraavan kauden tavoi eet? HOPS:iin tehtävät tarkennukset ja muutokset. 10
Arvioinnit toteutetaan sähköisesti Arvioinnit toteutetaan sähköises Sopimus Pro -verkkopalvelun avulla. Opiskelijalle ja työpaikkakoulu ajalle toimitetaan henkilökohtaiset käy äjätunnukset ja osoite verkkopalveluun, jossa sähköinen arvioin ja mahdollinen koulutuskorvaushakemus tehdään. Työpaikkakoulu aja ja opiskelija saavat automaa sen sähköpos vies n, kun väliarvioinnin voi tehdä. Väliarvioin on tehtävä kolme kertaa vuodessa touko-, syys- ja joulukuun puoliväliin mennessä. Pää öarvioin tehdään oppisopimuksen pää yessä. Automaa nen sähköpos -ilmoitus lähetetään noin kuukausi ennen jakson pää ymispäivää. Arvioinnin yhteydessä työpaikkakoulu ajalla ja opiskelijalla on mahdollisuus antaa asiakaspalaute a. Palau eet antavat arvokasta etoa oppisopimuskoulutuksen etenemisestä ja kehi ämismahdollisuuksista. Arvioin en palautuspäivämäärät: 1. Jakso 1.1.-30.4. arvioitavissa 1.5. alkaen, palaute ava 15.5. mennessä. 2. Jakso 1.5.-31.8. arvioitavissa 1.9. alkaen, palaute ava 15.9. mennessä. 11 3. Jakso 1.9.-31.12. arvioitavissa 1.12. alkaen, palaute ava 20.12. mennessä.
Oppiminen ja ammattitaito Mitä oppiminen on? Oppiminen on väl ämätöntä ja jatkuvaa normaalia toimintaa elämässä: se lii yy sauma omas havaitsemiseen, muistamiseen ja aja elemiseen. Oppimisessa on kyse edon valikoinnista, muokkaamisesta, tulkinnasta ja soveltamisesta. Oppimisella tarkoitetaan suhteellisen pysyviä, kokemukseen perustuvia muutoksia yksilön edoissa, taidoissa ja valmiuksissa sekä näiden välityksellä itse toiminnassa. Onnistuneen oppimisen mi apuu on oppijan kyky ratkaista uusia tehtäviä ja ongelma lanteita luovas ja tehokkaas käy äen hyväkseen oppimiaan yleisiä periaa eita. Opimme valikoiden ja tulkiten Oppiminen on kuin rakennusprojek, jossa etoa valikoidaan ja tulkitaan sekä jäsennetään aiemman edon ja kokemusten pohjalta. Oppimisympäristö, oppimis lanne ja sosiaalinen vuorovaikutus vaiku avat oppimiseen. Esimerkiksi keskustelut ja asioiden pohdinta työkavereiden kanssa au avat vahvistamaan ja muu amaan omia käsityksiä sekä helpo avat asioiden ymmärtämistä ja uuden oppimista. Amma taito perustuu oppimiseen Amma taito koostuu monesta tekijästä. Amma alan työn osaaminen sekä työpaikan ihmissuhdetaidot ovat amma taidon perusta. Työn osaamista on työmenetelmien, työvälineiden, materiaalien, edon sekä työturvallisuusasioiden hallinta. Amma taito käsi ää monia etoja, taitoja, asenteita, kykyjä sekä valmiuksia, jotka näkyvät työsuorituksissa. Amma taito on laaja käsite, joka ilmenee myös opiskelijan opinnoissa. Tutkintoon tähtäävissä opinnoissa amma n ydintaitojen lisäksi nousevat esille myös sosiaaliset taidot sekä oman osaamisen jatkuva kehi äminen muu uvissa olosuhteissa. Ammat- taito voi olla myös kokonaisen ryhmän tai työyhteisön ominaisuus. Osaamisen vaa mukset muu uvat jatkuvas. Työpaikan nykyisten toimintamallien omaksuminen ei enää riitä, vaan uusia aja elu- ja toimintamalleja kehitetään koko ajan. Uuden oppiminen helpo uu, kun ymmärretään nykyisen toiminnan perusteet. 12
Ammattitaidon kehittyminen Amma taidon neljä osa-alue a työprosessit työmenetelmät, -välineet ja materiaalit työn perustana oleva eto elinikäisen oppimisen avaintaidot Selkeät tavoi eet luovat mielekkyy ä opintoihin ja mo voivat opiskelijaa. Oppimisen lähtökohtana ovat oppijan oma kiinnostus, halu ja voimavarat selvi ää itselleen epäselviä asioita ja oppia amma. Oppimisen ja amma taidon kehi ämisen kannalta on tärkeää tarjota opiskelijalle rii ävän haasteellisia työtehtäviä ja vastuualueita. Myös opiskelijan kannustaminen ongelmien ratkomisessa, toiminnan kehi ämisessä ja edon hankkimisessa vahvistavat näiden osa-alueiden kehi ymistä. Rakentava vuoropuhelu opiskeltavista asioista ja toiminnan perusteista on tärkeää. Innostava ja kokeilun salliva ilmapiiri edesau aa opiskelijan energian suuntautumista uuden omaksumiseen. Työkavereiden innostava ja sitoutunut työote kannustaa myös opiskelijaa. 13 Oppilaitoksen etopuolisessa koulutuksessa käsitellään amma in lii yviä käsi eitä ja etoperustaa sekä harjoitellaan keskeisiä työtehtäviä. Oppiminen on tehokkainta silloin, kun opi u voidaan ankkuroida omaan työhön.
Oppisopimuskoulutuksen aakkoset Amma llinen aikuiskoulutus Amma llisella aikuiskoulutuksella tarkoitetaan amma taidon hankkimistavasta riippuma omia, näy ötutkintoina suorite avia perustutkintoja, amma tutkintoja ja erikoisamma tutkintoja sekä niihin valmistavaa koulutusta. Amma llista aikuiskoulutusta on myös muu kuin näy ötutkintoon valmistava lisäkoulutus. Amma taitovaa mus Tutkinnon osissa on yksi tai useampia amma taitovaa muksia, jotka on muodoste u työelämän tehtävä- ja taitoalueista. Amma tutkinto Amma tutkinnossa osoitetaan alan amma työntekijältä edellyte ävä amma taito. Amma tutkintojen perusteissa ammat- taitovaa mukset on määritelty tasollises siten, e ä henkilö, jolla on alan peruskoulutus tai sitä vastaavat edot ja lisäksi täydentäviä sekä syventäviä opintoja ja noin kolmen vuoden työkokemus, pystyy todennäköises suoriutumaan kyseisestä amma tutkinnosta. Arvioin kriteerit Arvioin kriteerit kuvaavat ja täsmentävät eritasoisia näy ötutkintosuorituksia. Kriteereillä ilmaistaan kynnykset, joiden avulla erotellaan eritasoiset suoritukset. Erikoisamma tutkinto Erikoisamma tutkinnossa osoitetaan alan vaa vimpien työtehtävien hallinta. Erikoisamma tutkintojen perusteissa amma taitovaa mukset on määritelty tasollises siten, e ä henkilö, jolla on alan peruskoulutus tai sitä vastaavat edot ja lisäksi täydentäviä sekä syventäviä opintoja ja noin viiden vuoden työkokemus, pystyy todennäköises suoriutumaan kyseisestä erikoisamma tutkinnosta. Henkilökohtaistaminen Henkilökohtaistaminen tarkoi aa asiakaslähtöises suunniteltua ja toteute ua neuvontaa, ohjausta sekä muita yhteises sovi avia tukimuotoja ja palveluja näy ötutkintoon ja siihen valmistavaan koulutukseen hakeutumisessa, tutkinnon suorittamisessa ja tarvi avan amma taidon hankkimisessa. Amma tutkintos pendi S pendi, jonka Koulutusrahasto myöntää amma llisen perustutkinnon, amma tutkinnon tai erikoisamma tutkinnon näyttötutkintona suori aneelle. Katso amma tutkintos pendin ehdot www.koulutusrahasto.fi. Arvioija Amma taidon osoi amista eli tutkintosuoritusta arvioiva henkilö. Arvioin asteikko Vuonna 2008 voimaan tulleissa, uudistetuissa perustutkinnoissa arvioidaan asteikolla tyydy ävä (1), hyvä (2)ja kiite ävä (3). Henkilökohtaistamista koskeva asiakirja Asiakirjaan kirjataan näy ötutkintoon ja siihen valmistavaan koulutukseen hakeutuminen, tutkinnon suori aminen ja tarvittavan amma taidon hankkiminen. HOPS Henkilökohtainen opiskeluohjelma, joka sisältää suunnitelman työssä oppimisesta ja etopuolisista opinnoista. Ohjelmassa asetetaan koulutukselle oppimistavoi eet, jolloin huomioidaan opiskelijan aikaisempi osaaminen, työpaikan tarjoamat oppimismahdollisuudet sekä etopuolisen opetuksen tarjonta. Opiskeluohjelman pohjana ovat valtakunnalliset tutkinnon perusteet. 14
Oppisopimuskoulutuksen aakkoset Jatko-opintokelpoisuus Näy ötutkintona suorite u amma llinen perustutkinto, amma - tai erikoisamma tutkinto antavat kelpoisuuden korkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin ja yleisen kelpoisuuden amma korkeakouluopintoihin. Kolmikanta Kolmikantainen edustus näy ötutkintojärjestelmässä tarkoi aa työnantajien, työntekijöiden ja ope ajien edustusta näy ötutkintoprosessin eri vaiheiden toteutuksessa sekä edustusta tutkintotoimikunnassa. Koulutuskorvaus Työnantajalle makse ava korvaus työpaikalla tapahtuvan koulutuksen järjestämisestä. Määrä sovitaan tapauskohtaises ennen oppisopimuksen hyväksymistä. Koulutustoimikunta Amma llises suuntautuneen koulutuksen kehi ämisen asiantun jaelin, jonka opetusministeriö ase aa edistämään koulutuksen ja työelämän vuorovaikutusta. Näy ö Ks. tutkintosuoritus ja tutkinto laisuus. Näy ötutkinto Näy ötutkinto on amma llisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa tarkoite u amma taidon hankkimistavasta riippumaton perus-, amma - tai erikoisamma tutkinto. Tutkinnon perusteissa määritelty amma taito osoitetaan tutkinto laisuuksissa. Näy ötutkintojärjestelmä Näy ötutkintojärjestelmä muodostuu amma llisista perustutkinnoista, amma tutkinnoista ja erikoisamma tutkinnoista. Näy ötutkinnon järjestäjä Koulutuksen järjestäjä tai muu yhteisö tai sää ö, joka on tehnyt tutkintotoimikunnan kanssa e yä tutkintoa koskevan järjestämissopimuksen. Näy ötutkinnon perusteet Asiakirja, jossa määritellään tutkinnon osat, amma taitovaa- mukset, arvioinnin kohteet ja kriteerit sekä amma taidon osoi amistavat sekä mahdollinen osaamisala. Tutkinnon perusteista pää ää Opetushallitus. Näy ötutkinnon suori aja Henkilö, joka suori aa tai on suori anut kaikki osat, joista tutkinto muodostuu. Näy ötutkintojen järjestämissopimus Tutkintotoimikunnan tekemä sopimus koulutuksen järjestäjän tai muun yhteisön tai sää ön kanssa näy ötutkintojen järjestämisestä. Näy ötutkintojen järjestämissuunnitelma Näy ötutkinnon järjestäjän laa ma suunnitelma tutkinto laisuuksien järjestämisestä. 15
Oppisopimuskoulutuksen aakkoset Näy öympäristö Toimintaympäristö, jossa tutkinnon perusteissa määritelty amma taito osoitetaan. Oppisopimus Opiskelijan ja työnantajan välinen määräaikainen työ- ja koulutussopimus. Oppisopimuskeskus koulutuksen järjestäjänä hyväksyy oppisopimuksen. Oppisopimuskeskus Koulutuksen järjestäjä. Oppisopimuksen muutokset Oppisopimuksen muutoksia ovat mm. työpaikkakoulu ajan vaihtuminen, oppisopimusajan lyhentäminen, pidentäminen tai keskey äminen sekä oppisopimuksen purku. Muutoksista sovitaan yhdessä opiskelijan, työpaikkakoulu ajan ja koulutustarkastajan kanssa. Muutoksesta tehdään kirjallinen esitys oppisopimuskeskukseen Oppisopimuksen muutokset -lomakkeella. Oppisopimuksen purku Oppisopimus voidaan purkaa mm. opiskelijan ja työnantajan yhteisellä sopimuksella väli ömäs, yksipuolises työnantajan lope aessa liikkeensä tai joutuessa konkurssiin, koeaikana tai työsopimuslain perusteella. Katso tarkemmat purkuperusteet Oppisopimuksen muutokset -lomakkeesta. Osaamisala Näy ötutkintojärjestelmässä käyte ävä käsite, joka vastaa opetussuunnitelmaperusteisen amma llisen perustutkinnon koulutusohjelmaa ja amma - sekä erikoisamma tutkintojen erikoistumisalue a. Perustutkinto Amma llisessa perustutkinnossa osoitetaan amma taidon saavu amisen edelly ämät edot ja taidot. Perustutkintojen nimellislaajuus on 120 opintoviikkoa. Samat perustutkinnot voi suori aa myös opetussuunnitelmaperusteisena kolmivuo sena amma llisena peruskoulutuksena. Tietopuolinen koulutus Oppisopimuskoulutuksessa on noin kaksikymmentä prosent- a etopuolista koulutusta alan amma llisissa oppilaitoksissa. Tietopuolisesta koulutuksesta puhutaan myös lähiopetuksena ja teoriaopetuksena. Todistukset Opiskelija saa kaksi todistusta oppisopimuksen pää ymisen ja tutkinnon suori amisen jälkeen: osallistumistodistus tutkintoon valmistavasta oppisopimuskoulutuksesta (oppisopimuskeskus) ja tutkintotodistus (tutkintotoimikunta). Osallistumistodistus on työssä oppimisen ja etopuolisten opintojen arvioin en yhdistelmä tutkinnon osi ain. Arvioin asteikko on 1 3. Työssä oppimisen arvioinnin tekijän ja etopuolisten opintojen järjestäjän arvioinnit liitetään todistukseen. Tutkintotoimikunta myöntää tutkintotodistuksen, kun kaikki tutkintosuoritukset on hyväksytys suorite u. Perustutkinnossa anne avassa todistuksessa arvioin asteikko on 1 3. Amma tutkinnosta ja erikoisamma tutkinnosta anne avassa todistuksessa arvioin asteikko on hyväksy y / hylä y. 16
Oppisopimuskoulutuksen aakkoset Todistus tutkinnon osan suori amisesta Todistus amma llisen perustutkinnon, amma tutkinnon tai erikoisamma tutkinnon osan tai osien suori amisesta. Todistuksen antaa tutkintotoimikunta tutkinnon suori ajan sitä pyytäessä. Näy ötutkinnon järjestäjä vastaa allekirjoite ujen todistusten kopioiden pysyvästä säily ämisestä. Tutkinnon perusteet Tutkinnon perusteet on asiakirja, jossa määritellään työelämän tehtävä- ja taitoalueista muodostetut amma taitovaa mukset. Tutkinnon perusteiden ensimmäisessä luvussa esitetään näy ötutkintojen tehtävät ja tavoi eet, joissa määritellään näy ötutkinnot (1 ), näy ötutkintoihin valmistava koulutus (2 ) ja amma taidon osoi amistapojen ja tutkintosuoritusten arvioinnin yleiset perusteet (3 ). Toisessa luvussa määritetään tutkinnon muodostuminen. Kolmannessa luvussa määritellään tutkinnossa vaadi ava amma taito ja arvioinnin perusteet. Liiteosassa esitetään perustutkintojen kohdalla amma llisen peruskoulutuksen opetussuunnitelman perusteiden laadinnan lähtökohdat sekä amma alan kuvaus ja arvoperusta. Amma ja erikoisamma tutkintojen kohdalla liiteosassa esitetään työn kuvaus. Tutkinnon perusteista pää ää Opetushallitus. Tutkinto laisuus Tilaisuus, jossa näy ötutkinnon suori aja osoi aa tutkinnon perusteissa vaadi avan amma taidon tutkinnon osi ain. Tutkintotodistus Todistus amma llisen perustutkinnon, amma tutkinnon tai erikoisamma tutkinnon suori amisesta. Todistuksen antaa tutkintotoimikunta, kun kaikki tutkinnossa vaadi avat osat on suorite u hyväksytys. tehtävä yhteistyöstä ja arvioijista. Tutkintotoimikunta Opetushallituksen ase ama työnantajia, työntekijöitä, opettajia ja amma nharjoi ajia edustava luo amuselin. Tutkintotoimikunnat mm. johtavat tutkintojen järjestämistä ja antavat tutkintotodistukset. Tutkintovastaava Tutkintovastaava on näy ötutkinnon järjestäjän vastuuhenkilö. Tutkintovastaava vastaa kyseisen tutkinnon näy öasioista kuten näy ötutkinnon järjestämissopimuksista, näy ötutkinnon rahoituksesta, edotuksesta, tutkintotoimikun en kanssa tehtävästä yhteistyöstä ja arvioijista. Tutkintorakenne Tutkintorakenne on opetusministeriön antama asetus tutkinnoista, jotka voidaan suori aa näy ötutkintona. Tutkintosuoritus Näy ötutkinnon suori ajan tutkinto laisuudessa antama osoitus tutkinnon perusteissa vaadi avasta amma taidosta. 17
Huoneentaulu työpaikalle Luodaan yhteinen ymmärrys siitä, miksi palaute a annetaan. Palaute a annetaan: väli ömäs lanteiden jälkeen, jos mahdollista monipuolises ja runsaas. Palaute on: henkilökohtaista asiallista vuorovaiku eista pyydän myös itse palaute a perusteltua rohkaisevaa ja kannustavaa oikeudenmukaista selkeää ja suoraa rehellistä rakentavaa palaute a, joka perustuu arvioinnin kriteereihin oppimista edistävää ja kehi ävää, ei tuomitsevaa. Palau een antajana: olen sinnikäs kuuntelen ak voin pyytämään palaute a olen myönteinen amma llinen malli opiskelijalle käsi elen sitä, mitkä asiat menivät hyvin ja missä tulee muu aa toimintaa otan puheeksi myös vaikeita asioita. Palau een antamisen jälkeen: selvitän tai varmistan opiskelijan tunne lan palau een jälkeen esim. kysymällä käsi elemme sopimiamme toimia yhdessä.
Oppisopimus ON HYVÄ DIILI Toripuis kko 5-7, 4. krs 96200 Rovaniemi puhelin 020 798 4191 www.lapinoppisopimus.fi Lapin oppisopimuskeskus