OPS koulukohtainen osio 5.2.1.1 Salon kaupunki kodin ja koulun välinen yhteistyö KODIN JA KOULUN VÄLISEN YHTEISTYÖN MUODOT JA TAVOITTEET VASKION KOULUSSA KouluSanomat: Koulusanomat eli KouSa on tiedotuslehtinen, joka suunnattu oppilaille ja heidän kotiväelleen. Tiedote ilmestyy n. kerran viikossa ja se laaditaan yhteistyössä opetushenkilöstön kanssa ja itse tiedotteen kirjoittaa rehtori. Tiedote välittyy Wilman kautta. Tiedotteessa kerrotaan kouluarjen tapahtumista, tarvittavista välineistä ja varusteista, kokeista, muutoksista arjessa, opetuksen ja kasvatuksen teemoista yms. Tiedote laitetaan myös koulun kotisivuille, jossa on näkyvillä myös kolme edellisiä tiedotteita. Tiedote on koulua ja koteja palvelevaa ja koulun taholta yksipuolista viestintää kodeille ja oppilaille, joka kyllä saattaa poikia kahdenkeskeistä sähköpostiviestintää jostakin aiheesta. Tiedote välitetään sähköisenä myös keskeisille yhteistyötahoille esim. terveydenhoitajalle, kiertäville opettajille toisilta kouluilta, taksinkuljettajalle ja oman koulun koko henkilöstölle. Kotisivut: Koulun kotisivuilta löytyy tietoa koulun ominaispiirteistä ja sen yhteystiedoista. Kotisivujen ensisijainen tehtävä on perustietojen kertominen. Kotien ja koulun välinen yhteistoiminta toimii Wilmakäyttöjärjestelmän kautta. Koti ja koulu yhteistyö: Koulu kutsuu koteja huoltajineen avuksi erilaisiin koulun tapahtumiin tarpeen ja työsuunnitelman mukaisesti. Koulumme koti ja koulu - yhteistyö perustuu vapaaehtoisuuteen ja huoltajien aktiivisuuteen. Vanhempainillat ja keskustelut: Koulu järjestää vanhempainiltoja luokittain sekä koko koulun vanhemmille yhteisesti. Niissä käsitellään koulun esille ottamia asioita joko asiantuntijoiden tai koulun oman henkilökunnan voimin. Vanhempainilloissa on pyritty lisäämään vanhempien välistä vuorovaikutusta. Opettajan, kodin sekä oppilaan välisissä keskusteluissa kerran vuodessa on tilaisuus viestittää kaksisuuntaisesti oppilaan tasolla ja päästä vuorovaikutukseen perheen kanssa koskien lapsen koulunkäyntiä ja kasvua. Ekaluokkalaisten huoltajille tarjotaan myös syyslukukauden aikana tilaisuus keskustella oppilaan koulunkäynnin aloittamisesta opettajan kanssa. Reissuvihko: Koulussamme on käytössä Wilma, joka toimii sähköisenä reissuvihkona. Sähköposti: Sähköpostia voi käyttää huoltajayhteistyössä, mutta pääasiallinen yhteistyöväline on Wilma. Koulun juhlat ja tapahtumat: Koulun juhlat ovat yksikössämme olleet kotien suosiossa ja osallistuminen niihin on runsasta. Juhlista on tullut myös viestinnän väline. Koulu viestii tietenkin mielikuvaa itsestään opinahjona ja kasvupaikkana ohjelman välityksellä, mutta myös kohtaaminen ja viestiminen kotien kanssa positiivisessa tapahtumassa tuo esiin tunteita kodeilta, joita koulu ei muissa foorumeissa saisi. Yhteistyö vapaamuotoisesti helpottaa luottamuksellisten vuorovaikutussuhteiden luomisen.
4.4.3 Pedagogiset asiakirjat Pedagogisten asiakirjojen paperiset mallilomakkeet ovat kansioituna opettajanhuoneessa. Opettajanhuoneen hallintokoneen työpöydällä on kansio, josta pedagogiset asiakirjat löytyvät sähköisenä. Samat lomakkeet löytyvät myös intranet Santrasta. Täytettyjä asiakirjoja ei talleteta koneelle, vaan asiakirjoja varten varatulle muistitikulle. Tulostetut ja allekirjoitetut valmiit pedagogiset asiakirjat säilytetään rehtorin kanslian lukitussa arkistokaapissa niille varatussa kansiossa. Pedagogisilla asiakirjoilla tarkoitetaan pedagogista arviota ja selvitystä, hojksia sekä oppimissuunnitelmaa. Pedagogisten asiakirjojen yhteydessä säilytetään myös muut oppilaskohtaiset asiakirjat esim. lausunnot. Hojksit ja niihin liittyvät arvioinnit (pedagoginen selvitys, lausunnot yms.) säilytetään arkistoituina oppilaan oppivelvollisuusaika+ 10 vuotta. Jos asiakirjat ovat normaalista poikkeavat, säilytysaika on 50v. Oppilaan muuttaessa asiakirjoista lähetetään vastaanottavaan kuntaa asiakirjojen kopiot. Pedagoginen arvio ja selvitys laaditaan yhteistyössä oppilashuoltoryhmän kanssa. Varsinaiset lomakkeet täyttää luokanopettaja tai luokanopettaja ja erityisopettaja työparina. Asiakirjojen sisältö käydään läpi oppilashuoltoryhmässä. Pedagogista arviota seuraava oppimissuunnitelma ja pedagogista selvitystä seuraava hojks laaditaan aina yhteistyössä huoltajan/huoltajien kanssa. Huoltajat perehtyvät asiakirjaan ennen sen allekirjoittamista ja suunnitelmien laatimisen yhteydessä sovitaan aina seuraava tapaamiskerta suunnitelman toteutuksen arviointia ja päivittämistä varten. Päivämäärä kirjataan itse suunnitelmaan. Suunnitelmat päivitetään vähintään kerran lukuvuodessa tai tarpeen mukaan useammin, jos suunnitelmassa on niin sovittu. Oppimissuunnitelmat voidaan päivittää käyttäen koulun sovittuja arviointitapaamisia. Hojksien päivitystä varten sovitaan huoltajien kanssa erikseen aika. Oppimissuunnitelmat voidaan laatia ja päivittää luokanopettajan, huoltajien sekä oppilaan kesken. Hojksin laadintaan tulee osallistua tarkoituksenmukaisin oppilashuollon edustaja tai edustajat (erityisopettaja, koulupsykologi, koulukuraattori, kouluterveydenhoitaja, koululääkäri). 5.2.4.1. Salon kaupunki Koulun kerhotoiminta ja aamu- ja iltapäivätoiminta Vaskion koulussa perusopetusta tukeva muu toiminta tulee olla tavoitteiden osalta opetussuunnitelmaa tukevaa ja/tai noudattavaa. Aamu- ja iltapäivätoimintaa säätelee sen oma tavoitteisto ja ohjeistus. Koulu tekee iltapäivätoiminnan kanssa yhteistyötä mahdollisuuksien mukaan. Tiedottaminen on kaksisuuntaista eli koulu tiedottaa sellaisesta omasta toiminnastaan, jolla on vaikutusta iltapäivätoimintaan ja päinvastoin. Iltapäivätoiminnan on mahdollista käyttää koulun tiloja ja välineitä esim. tietokoneet, urheiluvälineet, kopiointi. Pienet välineet ja materiaalit iltapäivätoiminta hankkii itse. Iltapäivätoiminta tiedottaa koteja omasta toiminnastaan. Tarvittaessa koulu voi toimia tiedon välittäjänä esim. jakaa lomakkeita tms. Kerhotoimintaa voidaan Vaskion koulussa järjestää sekä oman opetushenkilöstön että kaupungin jonkin muun tahon toimesta. Kerhotoiminta määritellään vuosittain työsuunnitelmassa ja kerhorahoitusta haetaan kaupungilta ohjeiden mukaisesti. Hakulomakkeessa kerrotaan kerhon sisällön tavoitteet sekä kerhon kesto. Kerhoista tiedotetaan koteja koulun tiedotuskäytäntein.
Vaskion koulu tiedottaa koteja omien tiedotuskanaviensa kautta kaupungin ja alueen tapahtumista ja harrastusmahdollisuuksista. Vaskion koulu tekee opetussuunnitelmaa tukevaa yhteistyötä myös seurakunnan, paikallisen teatterin, urheiluseurojen sekä erilaisten yhdistysten kanssa. Yhteistyö voi olla toiminnallista tai tiedottamiseen liittyvää. Yhteistyöaloite voi olla lähtöisin sekä koululta että muulta yhteistyötaholta. 4.3.1.Erityinen tuki (5.1.3.1 Erityisopetus) Yleinen tuki Tavoitteena on, että yleisen tuen avulla oppilas selviää yleistavoitteista ilman tehostettua tukea ja oppimissuunnitelmaa. Yleistä tukea on myös tilapäisesti oppimisessa jälkeen jääneen oppilaan tukeminen. Yleinen tuki on ensisijainen keino ottaa huomioon oppilaan erilaisuus. Yleisen tuen menetelmiä ovat eriyttäminen ylös ja alas, tukiopetus, osa-aikainen erityisopetus, avustajan tuki luokassa ja työpariapu esim. samanaikaisopetus. Luokanopettaja tiedottaa huoltajille oppilaan tukiopetustarpeesta sekä osa-aikaisen erityisopetuksen tarpeesta. Yleistä tukea voidaan järjestää myös kodin aloitteesta. Koulunhenkilökunnan sisäinen yhteistyö hoituu arjen työtilanteissa sekä opettajankokouksissa ja oppilashuoltoryhmäpalavereissa. Yhteistyö oppilashuoltohenkilöstöön hoidetaan oppilashuoltoryhmässä, joka kokoontuu keskimäärin kerran kuukaudessa (ennaltaehkäisevissä ja arvioivissa ohr-palavereissa). Yleisen tuen tarvetta arvioidaan tuntityöskentelyn seurannan, kokeiden ja läksyjen sujumisen keinoin. Tuen tarve voi tulla esiin myös avustajan tai erityisopettajan huomaamana. Tuen järjestämisen suunnittelu kuuluu opettajan normaaliin perustehtävään. Suunnitteluun opettaja saa tukea esim. kollegalta tai erityisopettajalta. Yhteistyö avustaja tai erityisopettajan kanssa suunnitellaan arjessa. Tehostettu tuki Jos oppilas ei suoriudu opiskelustaan yleisen tuen keinoin, on oppilas tehostetun tuen oppilas. Tuen tavoitteena on, että oppilas kykenisi jatkamaan opiskeluaan yleisopetuksen tavoitteiden mukaisesti ilman erityisen tuen päätöstä. Tuen tavoitteen on ehkäistä ongelmien monimutkaistumista ja kasvamista. Tuen aloittaminen tapahtuu oppilashuoltoryhmän päätöksellä opettajan tai ryhmän tai huoltajan aloitteesta. Luokanopettaja tekee pedagogisen arvion ja sen jälkeen oppimissuunnitelman. Se voidaan tehdä yhteistyössä erityisopettajan kanssa. Myös avustaja voi olla mukana laatimassa suunnitelmaa, jos avustajan tuki on tehostetun tuen keskeinen työmuoto. Oppimissuunnitelma tulee hyväksyttää huoltajalla ja oppilaalla. Suunnitelma tarkistetaan vähintään vuosittain. Suunnitelman arvioinnin yhteydessä voidaan tehdä päätös siirtyä takaisin yleiseen tukeen. Tähän tarvitaan oppilashuoltoryhmän yhteinen kanta. Oppimissuunnitelma tulee aina esitellä oppilashuoltoryhmässä. Tuen muodot ovat yleisen tuen menetelmien lisäksi avustajan henkilökohtainen tuki (vrt. oppimissuunnitelma), pienryhmätyöskentely opettajan ja avustajan tai erityisopettajan johdolla (osaaikainen, sillä koulussa ei ole pienryhmäopetusta). Kodin kanssa tehtävä yhteistyö korostuu ja kodilla on yhteistyössä jokin oppimissuunnitelmassa määritelty tehtävä tai rooli. Tehostettu tuki voi olla hyvin yksilöllistä oppimissuunnitelmassa määriteltyä tukea. Näissä tukimuodoissa on tärkeää, että oppilaalla on jokin rooli tuen toteutumisessa.
Erityinen tuki Erityisen tuen tavoitteena on, että oppilas kykenee suorittamaan perusopetuksen saamansa tuen avulla. Tavoitteena on, että erityisen tuen toimet avustaisivat oppimisessa ja että oppilas voisi palata tehostetun tai yleisen tuen piiriin. Erityisen tuen aloittamiseen tarvitaan pedagoginen selvitys. Selvityksen laatii luokanopettaja ja erityisopettaja yhdessä ja selvitys käsitellään oppilashuoltoryhmässä. Huoltajat tekevät hakemuksen erityisen tuen päätöstä varten. Erityisen tuen päätös on määräaikainen ja se täytyy uusia aina toisen ja kuudennen luokan jälkeen, jos tarvetta erityiseen tukeen on yhä. Tarvittaessa päätöksen tukena voi olla asiantuntijalausunto esim. psykologilausunto. Päätöksen jälkeen laaditaan hojks. Hojks laaditaan yhteistyössä huoltajien ja erityisopettajan, luokanopettajan ja rehtorin kanssa. Hojks kirjataan Primukseen. Hojks päivitetään koulussa vähintään vuosittain. Samalla arvioidaan tuen jatkamisen tarpeellisuutta. Tuen muotoja tehostetun tuen muotojen lisäksi ovat yksilölliset oppikirjat, oppiaineen yksilöllistäminen, avustajapalvelun lisääminen tai jopa henkilökohtaistaminen. Opetushenkilöstön välinen yhteistyö on keskeistä nivelvaiheissa opettajalta toiselta siirryttäessä sekä päivittäisessä avustaja-opettaja yhteistyössä tai esim. opettajavaihdoksissa (esim. kieltenopettaja). Vaskion koulussa erityinen tuki järjestetään integroituna yleisopetuksen luokassa. 5.1.2.1 Osa-aikainen erityisopetus Osa-aikaisen erityisopetuksen tavoitteena on, että oppilas selviytyy opetuksen turvin yleisopetuksen oppimäärästä eikä häntä tarvitse ottaa tehostetun tuen piiriin. Osa-aikaisen erityisopetuksen tavoitteena on antaa lisätukea oppilaalle hänen ongelmissaan. Oppilas voi saada osa-aikaista erityisopetusta laaja-alaisen erityisopettajan antamana yksin, ryhmässä tai luokassa samanaikaisopetuksessa. Erityisopetus suunnitellaan yhdessä luokanopettajan ja erityisopettajan kesken. Osa-aikaista erityisopetusta voi saada puheen, lukemisen ja kirjoittamisen tai matematiikan ongelmiin. Koulu ilmoittaa kodille oppilaan osa-aikaisen erityisopetuksen tarpeesta ja opetukseen osallistumisesta. Osa-aikainen erityisopetus voidaan aloittaa myös kodin aloitteesta esim. puheongelmissa. Kotien vastuulla on huolehtia erityisopetuksessa oppilaalle annettujen harjoitusten ja tehtävien tekemisestä. Koulun tehtävä on konsultoida oppilashuoltoryhmää, jos osa-aikaisen erityisopetuksen oppilas tarvitsee oppilashuollon tai muun asiantuntijan palveluita. Koulun sisäisessä yhteistyössä on keskeistä suunnitelmien joustavuus. Osa-aikaisen erityisopetuksen resurssi suunnitellaan ryhmien tarpeiden mukaisesti ja sitä muokataan tarvittaessa lukuvuoden aikana yhteistyössä erityisopettajan kanssa. 5.1.1.1 Tukiopetus Tukiopetus yleisessä tuessa Yleisessä tuessa tukiopetusta annetaan tilapäisesti opinnoissa jälkeen jääminen oppimisen ongelman tai sairauden takia. Koulusta vapaaksi anotun loman takia opinnoissa jälkeen jääminen ei ole tukiopetuksenantoperuste. Annettava tukiopetus voi tapahtua koulun alkua ennen tai koulupäivän jälkeen. Tukiopetusta voidaan antaa myös välitunneilla ja oppituntien aikana. Oppimisen ongelmissa tukiopetusta voidaan antaa keskimäärin lukukauden ajan kouluvuodessa. Tällöin voidaan vielä pitää tukiopetusta yleisenä tukena. Opetusta voidaan antaa yksilötasolla tai ryhmälle.
Tukiopetus tehostetussa tuessa Tehostetussa tuessa tukiopetus on oppimissuunnitelmaan kirjattu tukimuoto. Tällöin tukiopetus voi olla säännöllistäkin ja se voi olla kestoltaan koko lukuvuoden mittainen. Myös tehostetun tuen tukiopetusta voidaan antaa oppituntien aikana tai välituntien aikana. Tukiopetusta voidaan antaa pienelle oppilasryhmälle tai kyseinen tukiopetusryhmä voi saada tukiopetusta myös oppituntien sisällä. Tukiopetus erityisessä tuessa Erityisen tuen päätöksellä olevan oppilaan tukiopetustarve on kirjattu hojksiin. Tiedottaminen Luokanopettajan vastuulla on ilmoittaa kodeille oppilaan tukiopetustarpeesta. Tukiopetuksesta on aina ilmoitettava jollain muotoa kirjallisesti esim. reissuvihossa tai Wilmassa, vaikka siitä olisi jutellen sovittu tapaamisissa tai soittaen. Opettaja huomioi kuljetusoppilaan tarvitsemat järjestelyt. Tukiopetus ei saa kasvattaa kuljetuskustannuksia. Tukiopetusten kirjaaminen Opettaja kirjaa tukiopetukset päiväkirjaansa. Sekä tehostetun että erityisen tuen oppilailla tukiopetukset kirjataan lisäksi Wilmaan. 5.1.5.1 Pidennetty oppivelvollisuus Pidennetyn oppivelvollisuuden mukaan opiskelevan oppilaan huoltajien ja esiopetuksen henkilöstön kanssa sovitaan siirtopalaveri, jossa käydään läpi oppilaan oppihistoria ja pidennettyyn oppivelvollisuuteen johtaneet asiat. Siirtopalaveriin osallistuu myös koulun oppilashuollon edustajat. Siirtopalaverin jälkeen suunnitellaan yhdessä huoltajien ja asiantuntijoiden kanssa oppisisällöt ja yhteistyön muodot.