1 SAARIJÄRVEN KAUPUNKI HENKILÖSTÖKERTOMUS 2015 Yhteistyöryhmä 18.04.2016 Kaupunginhallitus xx.xx.2016 / Liite xx Kaupunginvaltuusto xx.x.2016 / Liite xx
2 Sisällysluettelo 1. HENKILÖSTÖMÄÄRÄ JA RAKENNE... 4 1.1 Henkilöstömäärä vastuuryhmittäin henkilötyövuosina (HTV)... 4 1.2. Henkilöstömäärä 31.12.2015... 5 1.3 Vakanssien muutos/vakinaistaminen toimialoittain vuonna 2015... 6 1.4 Palvelussuhdelajit vastuuryhmittäin... 7 1.5 Henkilöstön sukupuolijakauma 31.12.... 8 1.6 Ikärakenne... 8 1.7 Ikäjakauma... 8 1.8 Eläköityminen... 9 1.9 Eläkkeelle siirtyminen (ennuste)... 9 1.10. Henkilöstön vaihtuvuus... 10 2. PALKKAUSJÄRJESTELMÄ, PALKKAKUSTANNUKSET JA KESKIANSIOT... 11 2.1 Palkkausjärjestelmä... 11 2.2 Palkkakustannukset... 11 2.3 Keskiansiot... 16 3. POISSAOLOT... 17 3.1 Terveysperusteiset poissaolot kalenteripäivinä... 17 3.2. Terveysperusteisten poissaolojen pituudet... 18 3.3. Terveysperusteisten poissaolojen kustannukset... 18 3.4. Terveysperusteiset poissaolot / htv... 20 3.5. Lomautukset ja muita poissaoloja... 20 4. TYÖAJAN JAKAUTUMINEN... 21 5. TYÖVOIMAKUSTANNUKSET JA HENKILÖSTÖINVESTOINNIT... 22 6. HENKILÖSTÖ SOPIMUSALOITTAIN JA PALKKAHINNOITTELULIITTEITTÄIN... 23 7. VEROTUSKUNNAT... 23 8. HENKILÖSTÖN KEHITTÄMINEN JA TYÖHYVINVOINTI... 24 8.1 Työkykyä ylläpitävä toiminta (tyky)... 24 8.2 Työsuojelu/työsuojelutoimikunta... 24 8.3 Yhteistyöryhmä... 26 8.4 Henkilöstökoulutus... 27 8.5 Työntekijän muistaminen... 27 8.6 Tasa-arvosuunnitelman toteutuminen... 27
3 SAATTEEKSI Saarijärven kaupungin menestystekijät henkilöstön näkökulmasta ovat henkilöstön joustava käyttö, hyvinvointi työssä, motivoiva johtaminen, hyvä johtamiskulttuuri, yrittäjyysmyönteinen asenne, tavoitteisiin sitoutunut ja aktiivinen henkilöstö, oikea henkilöstön määrä ja oikeuden mukainen työnjako. Henkilöstökertomuksen tarkoituksena on tarjota kaupungin luottamushenkilöille ja viranhaltijajohdolle tietoa henkilöstön määrästä, rakenteesta, työajan käytöstä, työvoimakustannuksista sekä henkilöstön hyvinvoinnista ja työkyvystä. Henkilöstökertomuksen tunnusluvut kattavat kuntaan palvelussuhteessa olevan henkilöstön. Tunnusluvuissa ei näin ollen ole mukana luottamushenkilöt ja asiantuntijat (kokouspalkkiot, ansionmenetyskorvaukset, asiantuntijapalkkiot). Henkilöstökertomus on muun henkilöstöhallinnon raportoinnin ohella keskeinen väline kuvattaessa ja seurattaessa henkilöstön tilaa ja kehitystä. Se on käyttökelpoinen henkilöstöhallinnon työväline. Tärkeämpää kuin tarkastella yksittäisiä lukuja, on seurata kehitystä eri vuosina. Tiedot henkilöstökertomukseen on saatu kaupungin henkilöstöhallintajärjestelmästä. Henkilöstökertomuksen valmistelussa on otettu huomioon Kuntatyönantajan uudet suositukset henkilöstöraportoinnista. Keskus- ja henkilöstöhallinto
4 1. HENKILÖSTÖMÄÄRÄ JA RAKENNE 1.1 Henkilöstömäärä vastuuryhmittäin henkilötyövuosina (HTV) Vuonna 2015 palvelussuhteessa ollut henkilöstö muunnettuna henkilötyövuosiksi (htv) teki yhteensä 431,86 htv. Vastaava luku vuonna 2014 oli 436,45 htv eli vähennystä muodostui yhteensä -4,59 henkilötyövuotta (näissä luvuissa ei ole mukana kansalaisopiston määräaikaisia sivutoimisia tuntiopettajia). Vuodesta 2011 henkilötyövuosien määrä on vähentynyt -23,43 henkilötyövuotta. HTV VASTUURYHMITTÄIN 2011-2015 2011 2012 2013 2014 2015 muutos 2014-2015 HTV % Kaupunginhallitus 44,66 58,66 58,50 55,53 54,90-0,63-1,1 % Kehittäminen ja hallinto * 5,11 22,07 21,60 20,59 24,58 3,99 19,4 % Kiinteistöt ja maankäyttö 8,96 8,89 9,01 7,86 7,60-0,26-3,3 % Hallinnon tukipalvelut 30,59 27,70 27,89 27,08 22,72-4,36-16,1 % Sivistyslautakunta 249,53 237,63 231,03 232,76 228,50-4,26-1,8 % Perusopetus ja lukio 118,92 116,21 114,41 113,64 111,24-2,40-2,1 % Varhaiskasvatus 119,00 112,44 108,02 110,65 107,52-3,13-2,8 % Muut ** 11,61 8,98 8,60 8,47 9,74 1,27 15,0 % Viitasalo-opisto 11,04 9,37 9,01 8,89 9,07 0,18 2,0 % Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta 28,06 28,99 29,55 30,74 30,18-0,56-1,8 % Ympäristölautakunta 9,64 9,00 10,29 9,53 11,00 1,47 15,4 % Tekninen lautakunta 112,36 109,36 108,17 98,00 96,61-1,39-1,4 % Kunnallistekniikka, viemärit 11,98 12,72 10,97 8,99 12,19 3,20 35,6 % Tekninen tukipalveluyksikkö 100,38 96,64 97,20 89,01 84,42-4,59-5,2 % Ravitsemispalvelut 48,78 45,57 46,05 39,55 35,91-3,64-9,2 % Siivoustoimi 25,27 24,92 24,62 22,17 23,90 1,73 7,8 % Kiinteistönhoito 15,29 15,00 12,72 13,50 13,85 0,35 2,6 % Kunnossapito 11,04 11,15 13,81 13,79 10,76-3,03-22,0 % Jätelautakunta 0,00 0,54 0,80 1,00 1,60 0,60 60,0 % YHTEENSÄ 455,29 453,55 447,35 436,45 431,86-4,59-1,1 % Kansalaisopiston ma. tuntiopettajat 59,67 56,63 55,71 53,15 51,94-1,21-2,3 % KAIKKI YHTEENSÄ 514,96 510,18 503,06 489,60 483,80-5,80-1,2 % *) sis. työllistämistukivaroin palkattuja 18,82 htv **) sis. siv.toimen ja kansalaisopiston hallinnon Henkilötyövuodella (HTV) tarkoitetaan täyttä työaikaa tekevän henkilön koko vuoden työskentelyä. Osa-aikainen henkilö muutetaan henkilötyövuodeksi osa-aikaprosenttiaan vastaavasti (esim. osa-aikaisuus 50 %, koko vuoden työssä = 0,5 htv). Osa-aikaisuus lasketaan työajasta. Vain osan vuotta palvelussuhteessa olleen työ lasketaan suhteessa koko vuoden työaikaan (esim. työssä 1.3-31.5. = 92/365 = 0,25 htv). Henkilötyövuoden määrä on aina enintään yksi, jolloin normaalin työajan ylittävää työaikaa ei oteta laskennassa huomioon.
5 1.2. Henkilöstömäärä 31.12.2015 Saarijärven kaupungin palveluksessa oli 31.12.2015 yhteensä 513 henkilöä. Arviointipäivän mukainen henkilöstömäärä on vähentynyt vuoteen 2014 verrattuna yhteensä 22 henkilöllä. Vakituisen henkilöstön määrä oli 357, vähennystä vuoteen 2014 oli 20 henkilöä. Kansalaisopiston sivutoimisten tuntiopettajien määrä 31.12.2015 oli 81 henkilöä. Henkilöstömäärä pysyi samassa tasossa edelliseen vuoteen verrattuna. Tehtyjä henkilötyövuosia kertyi 53,15 htv. Henkilötyövuosina vähennys oli -1,21 htv vuoteen 2014 verrattuna.. Henkilöstömäärään vaikuttivat mm. panostukset pitkäaikaistyöttömien työllistämiseen ja elokuussa aloittanut Elevaattorihanke. Tukityöllistetyn henkilöstön määrä oli vuoden viimeisenä päivänä 20 henkilöä, kun vuotta aikaisemmin vastaava määrä oli 12 henkilöä. 400 Vakituisen henkilöstön määrä 31.12. 392 394 387 377 350 henkilöä 357 2011 2012 2013 2014 2015 vuosi
6 1.3 Vakanssien muutos/vakinaistaminen toimialoittain vuonna 2015 Tehtiin seuraavat nimikkeen muutokset: Hallinnon tukipalvelut yksi työsuunnittelijan toimi muutettiin asiakasneuvojan toimeksi Opetus yksi luokanopettajan virka muutettiin erityisluokanopettajan viraksi Varhaiskasvatus yksi vastaavan ryhmäperhepäivähoitajan toimi muutettiin päivähoitajan toimeksi yksi ryhmäperhepäivähoitajan toimi muutettiin päivähoitajan toimeksi yksi lastenhoitajan toimi muutettiin päivähoitajan toimeksi kaksi aluejohtajan virkaa muutettiin päivähoidon johtajan viroiksi Kirjasto informaatikon virka muutettiin kirjastonhoitajan toimeksi Tekninen tukipalveluyksikkö yksi kokin toimi muutettiin ravitsemistyöntekijä-laitoshuoltajan toimeksi kolme ravitsemistyöntekijän tointa muutettiin kokin toimiksi yksi ravitsemistyöntekijän toimi muutettiin ravitsemistyöntekijä-laitoshuoltajan toimeksi kaksi laitoshuoltajan tointa muutettiin laitoshuoltaja-ravitsemistyöntekijän toimiksi yksi siivoojan toimi muutettiin laitoshuoltaja-ravitsemistyöntekijän toimeksi yksi vahtimestarin toimi muutetaan kiinteistönhoitajan toimeksi Perustettiin seuraavat virat/toimet: Opetus kolme koulunkäyntiohjaajan tointa Varhaiskasvatus yksi lastentarhanopettajan toimi Lakkautettiin seuraavat virat/toimet: Kehittäminen yksi kehittämispäällikön virka Sivistyslautakunnan hallinto yksi hallintosihteerin toimi Opetus yksi lehtorin virka kaksi luokanopettajan virkaa Varhaiskasvatus kaksi perhepäivähoitajan tointa yksi aluejohtajan virka Tekninen tukipalveluyksikkö kaksi kokin tointa yksi ravitsemistyöntekijän toimi yksi siivoojan toimi yksi seka- ja aputyöntekijän toimi
7 1.4 Palvelussuhdelajit vastuuryhmittäin Vakinaisessa palvelussuhteessa 31.12.2015 oli 70 % henkilöstöstä ja määräaikaisessa palvelussuhteessa 26 %. Määräaikaista henkilöstöä oli yhdeksän (9) henkilöä enemmän tarkastelupäivän tilanteessa kuin vuotta aikaisemmin. Kehittämisessä ja hallinnossa määräaikaisesta henkilöstöstä 20 henkilöä oli työllistämistukivaroin palkattuja. HENKILÖSTÖMÄÄRÄT/PALVELUSSUHDELAJIT yhteensä VASTUURYHMITTÄIN Va Sij Ma Muut 2015 2014 oppisop Kaupunginhallitus 34 0 21 0 55 54 Kehittäminen ja hallinto * 3 21 24 18 Kiinteistöt ja maankäyttö 8 8 8 Hallinnon tukipalvelut 23 23 28 Sivistyslautakunta 202 13 12 0 227 235 Perusopetus ja lukio 101 5 9 115 113 Varhaiskasvatus 91 7 3 101 113 Muut ** 10 1 11 9 Musiikkiopiston johtokunta 7 1 11 19 19 Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta 22 1 4 27 32 Ympäristölautakunta 8 3 11 11 Tekninen lautakunta 83 3 1 4 91 103 Kunnallistekniikka, viemärit 10 10 10 Tekninen tukipalveluyksikkö 73 3 1 4 81 93 Ravitsemispalvelut 33 1 34 39 Siivoustoimi 21 2 1 1 25 27 Kiinteistönhoito 10 1 2 13 15 Kunnossapito 9 9 12 Jätelautakunta 1 1 2 1 YHTEENSÄ 357 19 52 4 432 455 Kansalaisopiston ma.tuntiopettajat 81 81 80 KAIKKI YHTEENSÄ 357 19 133 4 513 535 Henkilöstömäärät 31.12.2015 palvelussuhdelajeittain. *) työllisyys 20 hlöä **) sis. sivistystoimen hallinto, kansalaisopiston hallinto
8 1.5 Henkilöstön sukupuolijakauma 31.12. Saarijärven kaupungin henkilöstö on naisvaltaista. Vuoden vaihteessa 2015 koko henkilöstöstä oli naisia 70 %. Samana ajan kohtana vakituisesta henkilöstöstä naisten osuus oli 76 %. PALVELUSSUHDE 31.12.2015 Naiset Miehet Yhteensä Muutos % ed.vuodesta Vakinaiset 272 85 357-5,31 % Määräaikaiset 88 68 156-1,28 % joista työllistettyjä 8 12 20 joista kansalaisopiston 41 40 81 sivutoimisia tuntiopettajia Yhteensä 360 153 513-4,11 % 1.6 Ikärakenne Saarijärven kaupungin vakituisen henkilöstön keski-ikä 31.12.2015 oli 51,8 vuotta. Miesten keski-ikä oli 52,8 vuotta ja naisten 51,9 vuotta. Koko henkilöstön keski-ikä oli 50,1 vuotta. 1.7 Ikäjakauma Vakituisessa palvelussuhteessa olevasta henkilöstöstä 48 % kuului ikäryhmään 50-59 -vuotiaat. Ikäryhmään 40-49 -vuotiaat kuului 24 % henkilöstöstä. Ikäryhmässä 60-vuotiaat ja sitä vanhemmat vakituisesta henkilöstöstä oli 19 %, josta 65-vuotiaita tai yli oli kaksi (2) henkilöä. 180 Ikäjakauma 170 160 140 120 100 80 60 85 64 Määrä 40 20 0 31 5 2 alle 30 30-39 40-49 50-59 60-64 65 ja yli Ikäkaudet
9 1.8 Eläköityminen Vuonna 2015 vanhuuseläkkeelle jäi 19 henkilöä ja osa-aikaeläkkeelle siirtyi kolme (3) henkilöä. Työkyvyttömyyseläkkeelle jäi yksi henkilö ja osatyökyvyttömyyseläkkeelle kaksi (2) henkilöä. Osa-aikaeläkkeellä oli vuoden lopussa yhteensä 17 henkilöä, joista osatyökyvyttömyyseläkkeellä oli 10 henkilöä. 1.9 Eläkkeelle siirtyminen (ennuste) Ennusteen mukaan vanhuuseläkkeelle vuoden 2020 loppuun mennessä siirtyisi 25 % vakituisesta henkilöstöstä. Kaupunginhallitus 8 % Sivistyslautakunta 26 % Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta 27 % Ympäristölautakunta 50 % Tekninen lautakunta 31 % Eläke-ennuste 2016-2020 2016 2017 2018 2019 2020 yht. Kaupunginhallitus 1 1 0 0 1 3 Kehittäminen ja hallinto Kiinteistöt ja maankäyttö Tukipalvelut 1 1 1 Sivistyslautakunta 14 11 7 9 11 52 Perusopetus ja lukio 7 9 5 5 2 Varhaiskasvatus 7 2 2 4 7 Muut 2 Viitasalo-opisto 0 Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta 1 1 2 2 6 Ympäristölautakunta 2 1 1 4 Tekninen lautakunta 8 5 3 7 3 26 Kunnallistekniikka, viemäri 1 1 Tekninen tukipalveluyksikkö 7 5 2 7 3 Ravitsemispalvelut 2 3 3 1 Siivoustoimi 2 2 1 1 1 Kiinteistönhoito 1 1 2 1 Kunnossapito 2 1 Jätelautakunta Kaikki yhteensä 23 20 12 19 17 91 Eläke-ennustelaskelman pohjana on käytetty Kevalta saatua henkilökohtaisen eläkeiän laskelmataulukkoa sekä syksyllä 2013 henkilöstölle tehtyä eläköitymiskartoitusta.
10 1.10. Henkilöstön vaihtuvuus Vakinaisen henkilöstön tulovaihtuvuus ja lähtövaihtuvuus on laskettu vuoden 2015 aikana työsuhteeseen tulleiden ja työsuhteesta lähteneiden (ei eläkkeelle siirtyneet) henkilöiden lukumäärinä. Henkilöiden lukumäärät on suhteutettu edellisen vuoden lopun vakinaisen henkilöstön lukumäärään (31.12.2014 vak. 377 henkilöä). Päättyneissä on yksi (1) palvelussuhde, jonka päättymispäivämäärä 31.12.2015. Tämä palvelussuhde on vielä mukana henkilömäärissä 31.12.2015. Vakinaiset vaihtuvuus lkm % Alkaneet palvelussuhteet 8 2,1 % Päättyneet palvelussuhteet 5 1,3 % Päättyneet palvelusuhteet: - irtisanoutui 5 henkilöä Eläkkeelle siirtyi 20 henkilöä. 31.12.2015 vakinaisen henkilöstön määrä oli 355 henkilöä.
2. PALKKAUSJÄRJESTELMÄ, PALKKAKUSTANNUKSET JA KESKIANSIOT 11 2.1 Palkkausjärjestelmä Palkka muodustuu tehtäväkohtaisesta palkasta (perusteena tehtävien vaativuus), henkilökohtaisesta lisästä (perustuu työssä suoriutumiseen ja ammatinhallintaan), työkokemus- tai muusta vuosisidonnaisesta lisästä, työkorvauksista, muista sopimusten mukaisista lisisä, palkkioista ja korvauksista sekä mahdollisesta tulospalkkiosta. Virka- ja työehtosopimuksissa on palkkahinnoittelut, joissa on todettu peruspalkat eli tehtäväkohtaiset vähimmäispalkat. Paikallisesti harkitaan tehtäväkohtaisen palkan suuruus ottaen huomioon tehtävien vaativuus, kunnan palkanmaksuvara sekä alueen työmarkkinatilanne ja yleinen palkkataso. Tehtävän vaativuuden arvioinnissa käytettävät yleiset vaativuustekijät on määritelty sopimuksissa. Henkilökohtaista osaamista ja suoriiutumista arvioidaan kehityskeskusteluissa. Työaikakorvauksia maksetaam epämukavalta työajalta (ilta, yö, viikonloppu, arkipyhä, varallaolo) sekä lisäja ylityöalalta. 2.2 Palkkakustannukset KVTES jaksotyöaikauudistus toteutettiin 1.6.2015 lukien. Palkkoja korotettiin (eräissä kohdin liitteissä 4 ja 5) ja toteutettin palkkahinnoitteluliitteiden (liitteet 1, 2, 7 ja 8) uudistaminen sekä sopimustekstejä muutettiin 1.7.2015 lukien. Palkantarkistukseen 1.7.2015 lukien varattu korotus käytettiin kokonaan keskitetysti sopijaosapuolten sopimalla tavalla, joten 1.7.2015 lukien KVTES:ssa ei ollut palkkojen yleiskorotusta tai paikallista järjestelyerää. Vuoden 2015 sopimusmuutosten kustannusvaikutus oli keskimäärin 0,3 % KVTES-palkkasummasta. TS (tekninen henkilöstö) ja TTES (tuntipalkkaiset) palkkoja korotettiin 1.7.2015 lukien 0,3 %:n suuruisella yleiskorotuksella. OVTES palkkojen yleiskorotus oli 1.7.2015 lukien 0,4 %. Maksetut bruttopalkat (ei sis.investointeja) vuonna 2015 olivat yhteensä 14 150 863 euroa. Sijaisten ja määräaikaisessa palvelussuhteessa olleiden palkat olivat 1 029 677 euroa. Työllistämistukivaroin palkattujen palkkasumma oli 412 458 euroa. Vuodesta 2014 kokonaispalkkasumma (ei sis. inve-palkkoja) oli pienentynyt vajaat 5 000 euroa eli -0,03 %. Investointikohteiden palkkasumma oli 126 949 euroa, mikä oli -14,9 % vähemmän kuin vuonna 2014. Kaupungin panostus työllistämiseen nosti palkkasummaa lähes 240 000 euroa.
VASTUURYHMÄT / VASTUUALUEET 12 TP TA TOT muutos % 2014 2015 2015 2014-2015 KEHITTÄMINEN JA HALLINTO Työllisyys vakinaiset, määräaikaiset, harjoittelijat, oppisopimus 30 594 28 569 55 975 työllistetyt 121 787 226 897 360 306 sijaiset: vuosiloma,sairaus, perhepoliittinen,koulutus Kehittäminen vakinaiset, määräaikaiset, harjoittelijat, oppisopimus 30 313 20 988 21 839 sijaiset: vuosiloma,sairaus, perhepoliittinen,koulutus - - Viranhaltijajohto vakinaiset, määräaikaiset, harjoittelijat, oppisopimus 339 222 326 408 319 226 sijaiset: vuosiloma,sairaus, perhepoliittinen,koulutus - - - - - Keskusvaalilautakunta vakinaiset, määräaikaiset, harjoittelijat, oppisopimus 4 750 4 000 6 430 YHTEENSÄ vakinaiset, määräaikaiset, harjoittelijat, oppisopimus 404 879 379 965 403 470-0,3 työllistetyt 121 787 226 897 360 306 195,8 sijaiset: vuosiloma,sairaus, perhepoliittinen,koulutus - KEHITTÄMINEN JA HALLINTO YHTEENSÄ 526 666 606 862 763 776 45,0 KIINTEISTÖT JA MAANKÄYTTÖ Metsät vakinaiset, määräaikaiset, harjoittelijat, oppisopimus 4 892 4 798 4 947 sijaiset: vuosiloma,sairaus, perhepoliittinen,koulutus Muut kiinteistöt vakinaiset, määräaikaiset, harjoittelijat, oppisopimus - 423 sijaiset: vuosiloma,sairaus, perhepoliittinen,koulutus Tontti- ja karttapalvelut vakinaiset, määräaikaiset, harjoittelijat, oppisopimus 101 144 97 060 94 923 sijaiset: vuosiloma,sairaus, perhepoliittinen,koulutus - Maankäyttö ja kaavoitus vakinaiset, määräaikaiset, harjoittelijat, oppisopimus 114 957 119 686 118 999 sijaiset: vuosiloma,sairaus, perhepoliittinen,koulutus Asuntopalvelut vakinaiset, määräaikaiset, harjoittelijat, oppisopimus 200 922 230 542 207 108 työllistetyt 12 625 sijaiset: vuosiloma,sairaus, perhepoliittinen,koulutus - 11 336 YHTEENSÄ vakinaiset, määräaikaiset, harjoittelijat, oppisopimus 421 915 452 086 426 400 1,1 työllistetyt 12 625 sijaiset: vuosiloma,sairaus, perhepoliittinen,koulutus - 11 336 - KIINTEISTÖ JA MAANKÄYTTÖ YHTEENSÄ 434 540 452 086 437 736 0,7
13 VASTUURYHMÄT / VASTUUALUEET TP TA TOT muutos % 2014 2015 2015 2014-2015 HALLINNON TUKIPALVELUT YHTEENSÄ vakinaiset, määräaikaiset, harjoittelijat, oppisopimus 841 066 719 745 699 717-16,8 työllistetyt 14 562 5 325-63,4 sijaiset: vuosiloma,sairaus, perhepoliittinen,koulutus 8 558 2 161-74,7 2 869 HALLINNON TUKIPALVELUT YHTEENSÄ 867 055 719 745 707 203-18,4 SIVISTYSLAUTAKUNTA Hallinto vakinaiset, määräaikaiset, harjoittelijat, oppisopimus 63 717 97 000 96 791 sijaiset: vuosiloma,sairaus, perhepoliittinen,koulutus Kansalaisopisto vakinaiset, määräaikaiset, harjoittelijat, oppisopimus 411 947 379 922 423 296 sijaiset: vuosiloma,sairaus, perhepoliittinen,koulutus 564 10 622 10 000 6 556 Päivähoito / Varhaiskasvatus vakinaiset, määräaikaiset, harjoittelijat, oppisopimus 2 387 552 2 846 550 2 447 745 työllistetyt 26 010 sijaiset: vuosiloma,sairaus, perhepoliittinen,koulutus 165 988 129 411 327 190 302 563 Perusopetus ja lukio vakinaiset, määräaikaiset, harjoittelijat, oppisopimus 4 452 924 4 578 029 4 437 439 työllistetyt 14 124 sijaiset: vuosiloma,sairaus, perhepoliittinen,koulutus 205 539 157 328 134 199 67 000 149 429 YHTEENSÄ vakinaiset, määräaikaiset, harjoittelijat, oppisopimus 7 316 140 7 901 501 7 405 271 1,2 työllistetyt 40 134 sijaiset: vuosiloma,sairaus, perhepoliittinen,koulutus 371 527 287 303-22,7 472 011 77 000 458 548-2,9 SIVISTYSLAUTAKUNTA 8 199 812 7 978 501 8 151 122-0,6 MUSIIKKIOPISTON JOHTOKUNTA YHTEENSÄ vakinaiset, määräaikaiset, harjoittelijat, oppisopimus 267 773 284 606 268 321 0,2 työllistetyt sijaiset: vuosiloma,sairaus, perhepoliittinen,koulutus 1 500 31 309 31 507 0,6 MUSIIKKIOPISTON JOHTOKUNTA 299 082 286 106 299 828 0,2
14 VASTUURYHMÄT / VASTUUALUEET TP TA TOT muutos % 2014 2015 2015 2014-2015 KULTTUURI- JA VAPAA-AIKALAUTAKUNTA Kirjasto vakinaiset, määräaikaiset, harjoittelijat, oppisopimus 232 246 224 136 209 143 työllistetyt 603 2 137 sijaiset: vuosiloma,sairaus, perhepoliittinen,koulutus 1 471 7 365 Kulttuuritoimi vakinaiset, määräaikaiset, harjoittelijat, oppisopimus 34 877 45 190 44 978 sijaiset: vuosiloma,sairaus, perhepoliittinen,koulutus Museo vakinaiset, määräaikaiset, harjoittelijat, oppisopimus 180 860 145 000 168 436 työllistetyt 28 196 7 000 596 sijaiset: vuosiloma,sairaus, perhepoliittinen,koulutus Vapaa-aikapalvelut vakinaiset, määräaikaiset, harjoittelijat, oppisopimus 348 805 435 946 412 798 työllistetyt 24 526 1 242 sijaiset: vuosiloma,sairaus, perhepoliittinen,koulutus 11 184 4 450 5 814 35 581 24 422 YHTEENSÄ vakinaiset, määräaikaiset, harjoittelijat, oppisopimus 796 788 850 272 835 355 4,8 työllistetyt 53 325 7 000 3 975-92,5 sijaiset: vuosiloma,sairaus, perhepoliittinen,koulutus 12 655 4 450 13 179 4,1 35 581 24 422-31,4 KULTTUURI- JA VAPAA-AIKALAUTAKUNTA 898 349 861 722 876 931-2,4 YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA Hallinto ja viranomaispalvelut vakinaiset, määräaikaiset, harjoittelijat, oppisopimus 228 320 191 469 241 784 työllistetyt 22 933 43 050 37 307 sijaiset: vuosiloma,sairaus, perhepoliittinen,koulutus 3 864 3 700 3 271 Maaseutupalvelut vakinaiset, määräaikaiset, harjoittelijat, oppisopimus 152 908 154 822 157 448 sijaiset: vuosiloma,sairaus, perhepoliittinen,koulutus 7 600 Suunnittelu ja kehittäminen vakinaiset, määräaikaiset, harjoittelijat, oppisopimus 23 511 sijaiset: vuosiloma,sairaus, perhepoliittinen,koulutus YHTEENSÄ vakinaiset, määräaikaiset, harjoittelijat, oppisopimus 381 228 346 291 422 743 10,9 työllistetyt 22 933 43 050 37 307 62,7 sijaiset: vuosiloma,sairaus, perhepoliittinen,koulutus 3 700 3 271 3 864 7 600 YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA 408 025 400 641 463 321 13,6
15 VASTUURYHMÄT / VASTUUALUEET TP TA TOT muutos % 2014 2015 2015 2014-2015 TEKNINEN LAUTAKUNTA Kunnallistekniikkapalvelut vakinaiset, määräaikaiset, harjoittelijat, oppisopimus 152 497 137 581 177 540 työllistetyt sijaiset: vuosiloma,sairaus, perhepoliittinen,koulutus Vesi- ja viemärilaitos vakinaiset, määräaikaiset, harjoittelijat, oppisopimus 118 702 133 948 116 426 työllistetyt sijaiset: vuosiloma,sairaus, perhepoliittinen,koulutus Tekninen tukipalveluyksikkö, tuottaja vakinaiset, määräaikaiset, harjoittelijat, oppisopimus 2 072 608 2 042 031 1 937 432 työllistetyt 24 796 5 545 sijaiset: vuosiloma,sairaus, perhepoliittinen,koulutus 87 065 75 776 151 776 33 331 25 000 27 374 YHTEENSÄ vakinaiset, määräaikaiset, harjoittelijat, oppisopimus 2 343 807 2 313 560 2 231 398-4,8 työllistetyt 24 796 5 545-77,6 sijaiset: vuosiloma,sairaus, perhepoliittinen,koulutus 87 065 75 776 151 776 74,3 33 331 25 000 27 374-17,9 TEKNINEN LAUTAKUNTA YHTEENSÄ 2 488 999 2 414 336 2 416 093-2,9 JÄTELAUTAKUNTA YHTEENSÄ vakinaiset, määräaikaiset, harjoittelijat, oppisopimus 32 887 42 177 16 053-51,2 sijaiset: vuosiloma,sairaus, perhepoliittinen,koulutus 18 800 JÄTELAUTAKUNTA 32 887 42 177 34 853 6,0 KEHITTÄMINEN JA HALLINTO YHTEENSÄ 526 666 606 862 763 776 45,0 KIINTEISTÖ JA MAANKÄYTTÖ YHTEENSÄ 434 540 452 086 437 736 0,7 HALLINNON TUKIPALVELUT YHTEENSÄ 867 055 719 745 707 203-18,4 SIVISTYSLAUTAKUNTA YHTEENSÄ 8 199 812 7 978 501 8 151 122-0,6 MUSIIKKIOPISTON JOHTOKUNTA YHTEENSÄ 299 082 286 106 299 828 0,2 KULTTUURI- JA VAPAA-AIKALAUTAKUNTA YHTEENSÄ 898 349 861 722 876 931-2,4 YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA YHTEENSÄ 408 025 400 641 463 321 13,6 TEKNINEN LAUTAKUNTA YHTEENSÄ 2 488 999 2 414 336 2 416 093-2,9 JÄTELAUTAKUNTA 32 887 42 177 34 853 6,0 KAIKKI PALKAT YHTEENSÄ 14 155 415 13 762 176 14 150 863-0,03 vakinaiset, määräaikaiset, harjoittelijat, oppisopimus 12 806 482 13 290 203 12 708 728-0,8 työllistetyt 290 163 276 947 412 458 42,1 sijaiset: vuosiloma,sairaus, perhepoliittinen,koulutus 575 100 85 426 487 826-15,2 483 668 109 600 541 851 12,0 ed. yhteensä 14 155 413 13 762 176 14 150 863 INVESTOINNIT 149 153 126 949-14,89 KAIKKI PALKAT YHTEENSÄ 14 304 568 14 277 812-0,19
16 Yllä esitetyn taulukon tiedot on saatu kirjanpidon raporttin palkkavieneistä. Taulukko ei sisällä asiantuntijapalkkioita, kokouspalkkiota eikä ansionmenetyskorvauksia. Palkkasummiin ei myöskään ole laskettu mukaan palkkojen sosiaalivakuutusmaksuja (v. 2015 noin 24 %.) Maksetuista palkoista naisten osuus oli 71 % ja miesten osuus 29 %. Palkkojen jakautuminen naisten ja miesten kesken on pysynyt samana edelliseen vuoteen verrattuna. Kokonaispalkkakustannukset vuonna 2015 olivat yhteensä 17 711 816 euroa, josta palkkojen sosiaalivakuutusmaksujen osuus oli 3 428 093 euroa. Lisäksi maksettiin eläkelaitokselle eläkemenoperusteisia maksuja 1 204 846 euroa ja Varhemaksuja (laskutusperusteinen) 131 344 euroa. Eläkeperusteinen maksu maksetaan niistä maksussa olevista eläkkeistä, jotka ovat karttuneet jäsenyhteisön palveluksessa ennen vuotta 2005. Varhaiseläkeperusteinen Varhe-maksu maksetaan työntekijän jäädessä ensimmäistä kertaa työkyvyttömyyseläkkeelle, yksilölliselle varhaiseläkkeelle, työttömyyseläkkeelle tai kuntoutustuelle eli alkavat saada määräaikaista työkyvyttömyyseläkettä. 2.3 Keskiansiot Keskiansiot laskettiin joulukuun 2015 ansioista. Laskenta tehtiin vakituisesta kuukausipalkkaisesta henkilöstöstä (ei sis. TTES:n piiriin kuuluvia) kokoaikatyön palkan pohjalta. Vakituisen henkilöstön tehtäväkohtaisen palkan (ns. peruspalkka) keskiarvoksi muodostui 2343 euroa/kk. Naisten tehtäväkohtaisen palkan keskiarvo oli 2269 euroa/kk ja miesten osalta vastaava keskiarvo oli 2621 euroa/kk. Keskimääräinen kokonaispalkka oli 2741 euroa/kk. Vuonna 2014 keskimääräinen kokonaispalkka oli 2739 euroa. Kokonaispalkkaan ei ole laskettu mukaan lomarahaa, työvuorokorvauksia eikä lisä- ja ylityökorvauksia.
17 3. POISSAOLOT 3.1 Terveysperusteiset poissaolot kalenteripäivinä Sairauspoissaoloja kertyi vuonna 2015 yhteensä 5344 kalenteripäivää eli 11 kpv/htv. Vuodesta 2014 sairauspoissaolopäivät olivat vähentyneet 686 kalenteripäivää, henkilötyövuosiksi muunnettuna vähennys tekee 1,9 htv. Sairauspoissaolot 2015 2014 (ei sis. tapaturmista aiheutuneita poissaoloja) sairpvt HTV kpv/htv sairpvt HTV kpv/htv Kaupunginhallitus 542 54,9 9,9 399 55,5 7,2 Kehittäminen ja hallinto * 151 24,6 6,1 78 20,6 3,8 Kiinteistöt ja maankäyttö 38 7,6 5,0 17 7,9 2,2 Hallinnon tukipalvelut 353 22,7 15,5 304 27,1 11,2 Sivistyslautakunta 2705 228,5 11,8 3066 232,8 13,2 Perusopetus ja lukio 1337 111,2 12,0 987 113,6 8,7 Varhaiskasvatus 1334 107,5 12,4 1760 110,7 15,9 Muut ** 34 9,7 3,5 319 8,5 37,7 Musiikkiopiston johtokunta 48 9,1 5,3 19 8,9 2,1 Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta 312 30,2 10,3 139 30,7 4,5 Ympäristölautakunta 79 11,0 7,2 78 9,5 8,2 Tekninen lautakunta 1534 96,6 15,9 1990 99,0 20,1 Kunnallistekniikka, viemärit 15 12,2 1,2 280 10,0 28,0 Tekninen tukipalveluyksikkö 1519 84,4 18,0 1710 89,0 19,2 Ravitsemispalvelut 590 35,9 16,4 625 39,6 15,8 Siivoustoimi 602 23,9 25,2 701 22,2 31,6 Kiinteistönhoito 267 13,9 19,3 225 13,5 16,7 Kunnossapito 60 10,8 5,6 159 13,8 11,5 Jätelautakunta 0 1,6 0,0 YHTEENSÄ 5220 431,9 12,1 5691 436,5 13,0 Kansalaisopiston ma.tuntiopettajat 124 51,9 2,4 339 53,2 6,4 KAIKKI YHTEENSÄ 5344 483,8 11,0 6030 489,6 12,3 Korostettuna ne työyksiköt, joissa sairauspoissaolopäivien määrä lisääntyi henkilötyövuotta kohden verrattuna edelliseen vuoteen. Työtapaturmia sattui 10 kappaletta, mikä on kuusi tapaturmaa vähemmän kuin edellisenä vuotena. Työtapaturmista johtuvia poissaoloja kertyi yhteensä 61 kalenteripäivää. Sattuneista tapaturmista kaksi oli sellaisia työtapaturmia, joista ei aiheutunut työstä poissaolopäiviä. Tapaturmista viisi sattui varhaiskasvatuksessa, kolme sivistystoimessa ja kaksi tilapalvelussa. Terveysperusteisia poissaoloja oli vuonna 2015 yhteensä 5405 kalenteripäivää, mikä on 892 kalenteripäivää (2,44 htv) vähemmän kuin vuotta aikaisemmin.
18 3.2. Terveysperusteisten poissaolojen pituudet Sairauspoissaolojen lukumäärämuutokset edelliseen vuoteen verrattuna: yksi (1) poissaolopäivä vähennystä 36 poissaolokertaa 2 3 poissaolopäivää lisäystä 16 poissaolokertaa 4 10 poissaolopäivää lisäystä kaksi poissaolokertaa 11 60 poissaolopäivää lisäystä yhdeksän poissaolokertaa 61 90 poissaolopäivää vähennystä yhdeksän poissaolokertaa 91 180 poissaolopäivää lisäystä yksi poissaolokerta yli 180 poissaolopäivää vähennystä kolme poissaolokertaa Terveysperusteiset poissaolot kpl Kalenteripvt muutos % % teoreett. euroa % palkka- (kaikki) 2015 2014 2015 2014 kpl työ- kustannuked.vuodesta ajasta sista 1 pv 266 302 266 302-12 % 0,2 % 2-3 pv 229 213 577 553 8 % 0,3 % 4-10 pv 139 137 801 902 1 % 0,5 % 11-60 pv 97 88 2456 2119 10 % 1,4 % 61-90 pv 5 14 349 981-64 % 0,2 % 91-180 pv 6 5 775 494 20 % 0,4 % yli 180pv 1 4 181 946-75 % 0,1 % Yhteensä 743 763 5405 6297-3 % 3,1 % 345 747 2,4 % Keskimäärin / henkilötyövuosi 11,17 12,86 715 muutos% Em. poissaoloista erikseen kpv - sairauslomat 735 753 5344 6030-11 % 3,0 % - tapaturmat, ammattitaudit 8 10 61 267-77 % 0,0 % 3.3. Terveysperusteisten poissaolojen kustannukset Sairaus- ja tapaturmista aiheutuneiden poissaoloajan palkkoja maksettiin yhteensä 345 747 euroa eli keskimäärin 715 euroa/htv. Vastaava luvut olivat vuonna 2014 poissaoloajan palkat 385 557 euroa, 787 euroa/htv. Terveysperusteisten poissaolojen palkkakustannukset alenivat noin 10 %.
19 Terveysperusteisten poissaoloaikojen palkat vastuuryhmittäin /vuosi 200 000 150 000 100 000 50 000 0 2011 2012 2013 2014 2015 Kaupunginhallitus Viitasalo-opisto Ympäristö- lautakunta Sivistys- lautakunta Kulttuuri- ja vapaa- aika-lautakunta Tekninen lautakunta Sairaudesta ja tapaturmasta johtuneelta poissaoloajalta työntekijöille maksetut bruttopalkat. Kaaviossa on yhdistetty kaupunginhallituksen alle kehittäminen ja hallinto, kiinteistöt ja maankäyttö sekä hallinnon tukipalvelut. 420 000 Terveysperuteisten poissaolopalkkojen kehitys vuosina 2009-2015 euroa 400 000 380 000 395 657 405 281 380 461 385 557 360 000 340 000 338 793 337 923 345 747 320 000 300 000 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Kaaviossa ilmoitetaan työntekijöille sairaus- tai tapaturma-ajoilta maksetut poissaoloajan bruttopalkat. Terveysperusteisten poissaolojen ajalta aiheutuneet palkkamenot, sijaisten palkat mukaan luettuna, olivat vuonna 2015 yhteensä 498 531 euroa ilman sosiaalivakuutusmaksuja. Vuonna 2014 vastaava euromäärä oli 549 903 euroa. Tältä osin palkkakustannukset laskivat noin 10 %.
20 Terveysperusteisista poissaoloista työnantajalle aiheutuneet nettokustannukset olivat yhteensä 506 810 euroa (huomioitu työnantajan sosiaalivakuutusmaksut). Terveysperusteiset poissaolot sairaus- ja tapaturma, sijaisten palkat 157 784 sairaus- ja tapaturma-ajan palkat 345 747 yht. 503 531 sosiaalikulut 23,039 % 118 274 621 805 Kelan- ja vakuutusyhtiöiden korvaukset -114 995 Terveysperusteisista poissaoloista aiheutunut kokonaiskustannus (netto) 506 810 3.4. Terveysperusteiset poissaolot / htv Terveysperusteisten poissaolopäivien määrä henkilötyövuosiksi muunnettuna oli vuonna 2015 14,6 htv. Määrä väheni lähes kahden henkilötyövuoden verran edelliseen vuoteen verrattuna. 2011 2012 2013 2014 2015 - sairauslomat keskim.kpv/ htv 11,1 10,3 11,9 12,3 11,0 - tapaturmat, ammattitaudit keskim.kpv/ htv 0,4 0,8 0,8 0,5 0,1 Terveysperusteisten poissaolopäivien lukumäärä tehtyä henkilötyövuotta kohti. Vakinaisesta henkilöstöstä 38 %:lla ei ollut lainkaan sairaudesta johtuvia työstä poissaoloja vuonna 2015. Vastaava luku edellisenä vuotena oli 37 %. 3.5. Lomautukset ja muita poissaoloja Henkilö lukumäärä Lomautukset ja muita poissaoloja kpv Naiset Miehet Yhteensä Lomautukset 831 17 1 18 Vuorotteluvapaat 1920 10 1 11 Opintovapaat, omaehtoinen opiskelu 677 5 0 5 Perhevapaat 4074 54 6 60 Säästökeinovapaat, palkattomat 589 93 7 100 Vuoden aikana poissaoloajoilta kertyneet poissaolojaksojen kalenteripäivät yhteensä. Pidetyt poissaolot on eritelty naisten ja miesten kesken sekä yhteensä (vuosi/henkilö).
21 4. TYÖAJAN JAKAUTUMINEN Työajan jakautuminen tunnit työpäivää % teoreettisesta 1000 % (ei opettajat) säännöllisestä euroa Palkkakustannuksista Kalenterivuoden päivät (365 tai 366) - vähennetään lauantait, sunnuntait, työaikaa lyhentävät arkipyhät = Teoreettinen säännöllinen vuosityöajasta vuosityöaika (työpäiviä) 662 727 87 266 9 337 (rahapalkka) Vähennetään työpäivinä: - Vuosilomat ja muut lomat 83 474 11 548 13 % 1 244 13 % - Terveysperusteiset poissaolot 23 198 3 356 4 % 348 4 % - Perhevapaat 12 028 1 682 2 % 30 0 % - Koulutus 3 491 477 1 % 45 0 % - Muut palkalliset poissaolot 2 470 338 0 % 28 0 % - Muut palkattomat poissaolot 24 940 3 448 4 % - 0 % - Vapaana annetut työaikakorvaukset 8 356 1 143 1 % 93 1 % + Rahana korvatut lisä- ja ylityöt 2 874 0 % = Tehty vuosityöaika 507 644 77 % % teoreettisesta Työajan jakautuminen työpäivää 1000 % opettajat säännöllisestä euroa Palkkakustannuksista Kalenterivuoden päivät (365 tai 366) - vähennetään lauantait, sunnuntait, työaikaa lyhentävät arkipyhät - vähennetään koulutyön keskeytysaika (pl. Laskennallinen vuosiloma ja veso-päivät) = Teoreettinen säännöllinen vuosityöajasta vuosityöaika (työpäiviä) 19 973 4 927 (rahapalkka) Vähennetään työpäivinä: - Laskennallinen vuosiloma-aika 2 532 13 % 428 9 % - Vuosiloma (rehtorit) 135 1 % 41 1 % - Terveysperusteiset poissaolot 681 3 % 93 2 % - Perhevapaat 588 3 % 11 0 % - Koulutus 343 2 % 55 1 % - Muut palkalliset poissaolot 304 2 % 31 1 % - Muut palkattomat poissaolot 1 377 7 % - 0 % = Tehty vuosityöaika 14 013 70 % Laskelmassa ei ole mukana kansalaisopiston määräaikaisia sivutoimisia tuntiopettajia. Palkkakustannukset eivät sisällä työnantajan maksamia eläkevakuutus- ja muita sosiaalivakuutusmenoja.
22 5. TYÖVOIMAKUSTANNUKSET JA HENKILÖSTÖINVESTOINNIT Työvoimakustannukset kattavat työnantajan omalle henkilöstölle maksamat korvaukset tehdystä työstä. Palkkoihin lasketaan kaikki tehdyn ja ei-tehdyn työajan palkat ja korvaukset, joista maksetaan työnantajan sosiaalivakuutusmaksut. Sosiaalivakuutusmaksut on sisällytetty työvoimakustannuslukuihin. vuosi 2015 1000 euroa Työvoimakustannukset yhteensä 17 712 josta 1) Palkat yhteensä 14 278 josta - Vuosiloma-ajanpalkat 1 342 - Terveysperusteisten poissaolojen palkat, netto 257 (Kelan ja vakuutusyhtiön korvarvaukset vähennetty) - Perhevapaiden palkat, netto 179 - Muut lakisääteisten/sopimus- 11 perusteisten poissaolojen palkat 2) Työnantajan eläke- ja muut sosiaalivakuutusmaksut 3 428 Henkilöstöinvestoinnit - Työterveyshuolto, netto 80 - Koulutus ja muu kehittäminen 173 josta - koulutusajan palkat 110 - koulutuspalvelut 63
6. HENKILÖSTÖ SOPIMUSALOITTAIN JA PALKKAHINNOITTELULIITTEITTÄIN Henkilöstö (mukana kaikki) jakautui seuraavasti eri virka- ja työehtosopimusten piiriin: KVTES 50 %, josta perhepäivähoitajien (kotona hoitavat) liitteeseen kuului 6 % OVTES 38 %, josta kansalaisopiston tuntiopettajien liitteeseen kuului 40 % Tekniset 9 % Tuntites 3 % 23 KVTES Vakituisen henkilöstön jakautuminen palkkaliitteittäin % 99TAE010 Hinnoittelun ulkopuoliset, sopimuspalkka 4 99TAE020 Hinnoittelun ulkopuoliset, kokonaispalkka 2 Liite 1 Eräissä hallinnon asiantuntijatehtävissä, toimistoalan tehtävissä ja ICT alan tehtävissä sekä sisäisessä palvelutoiminnassa toimiva henkilöstö 15 Liite 2 Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelun henkilöstö 7 Liite 3 Terveydenhuollon hoitohenkilöstö - Liite 4 Sosiaalihuollon henkilöstö, sosiaali- ja terveyshuollon peruspalveluhenkilöstö ja lääkehuollon henkilöstö alle 1 Liite 5 Päivähoidon henkilöstö, koulun hoito-, ohjaus- ja kasvatustyön eräät ammattitehtävät sekä päiväkodin johtajien, lastentarhanopettajien ja kolmiperhepäivähoitajien työaikaa koskevat erityismääräykset 42 Liite 6 Ruokapalveluhenkilöstö 14 Liite 7 Lomituspalveluhenkilöstö - Liite 8 Muiden alojen palveluhenkilöstö 10 Liite 12 Kotona hoitavat perhepäivähoitajat 6 7. VEROTUSKUNNAT 31.12.2015 vakituisessa palvelussuhteessa olevasta henkilöstöstä 84 % oli Saarijärveläisiä ja muualla asuvia oli loput 16 %. Naisista 15 % asui muualla. Muualla kuin Saarijärvellä kirjoilla olevat jakautuivat seuraavasti (vakituinen henkilöstö): Jyväskylä 28 Äänekoski 11 Karstula 6 Kannonkoski 4 Uurainen 3 Vakituisesta henkilöstä Keiteleellä, Kokkolassa, Konnevedellä, Lieksassa, Multialla ja Ähtärissä oli kussakin kunnassa kirjoilla yksi vakituinen Saarijärven kaupungin työntekijä. Koko henkilöstöstä muualla kirjoilla olevia oli 21 %, josta naisten osuus oli 65 %.
8. HENKILÖSTÖN KEHITTÄMINEN JA TYÖHYVINVOINTI 24 8.1 Työkykyä ylläpitävä toiminta (tyky) Saarijärven kaupunki järjestää kaupungin työntekijöille vapaa-aikatoimen toteuttamana työkykyä ylläpitävää toimintaa sekä kuntoremonttikursseja yhdessä työterveyshuollon kanssa. Kaupunki varaa vuosittain määrärahan tykytoimintaan. Aarresaaren tykystä osallistujat maksoivat kauden toiminnasta 60 euron omavastuuosuuden. Tykyryhmät kokoontuivat yhteensä 30 kertaa syksy- ja kevätkauden aikana. Ohjattuun ryhmään osallistuessaan tykyläinen on saanut käydä uimassa ja saunassa ryhmän jälkeen ilman eri korvausta. Lisäksi jokainen tykytoimintaan osallistuja on saanut käyttää kauden aikana 30 omatoimista kuntosali tai uinti kertaa oman valintansa mukaan. Tykyryhmiä oli keväällä 8 kpl, joista yksi oli ulkoryhmä, yksi vesiliikuntaryhmä ja yksi äijäryhmä. Kaupungin työntekijöitä osallistui kevätkaudella tykyyn 86 henkilöä. Syyskaudella 2015 ryhmiä oli yhteensä 9 kpl, joista yksi ulkoryhmä, yksi vesiliikuntaryhmä, yksi äijä ryhmä ja 55+ tykyryhmä. Kaupungin työntekijöitä osallistui syyskaudella tykyyn 98 henkilöä. Uutena aloitettiin 55 + tyky, joka on tarkoitettu yli 55-vuotiaille työntekijöille ja ryhmäsä on vähän rauhallisempi tahti kuin muissa tykyissä. Ulkotykyssä liikuttiin ulkona välillä välineillä jumpaten ja välillä lenkillä. Vesiliikuntatykyssä vesijuostiin ja jumpattiin vedessä välineillä ja ilman. Äijätyky oli miehille tarkoitettu ryhmä, missä jumpattiin välineillä, käytiin kuntosalilla ja vedessä. Muissa tykyissä jumpattiin liikuntasalissa välineillä ja ilman, käytiin muutaman kerran kauden aikana kuntosalilla ja altaassa. Henkilökohtaisessa ohjauksessa keväällä sekä syksyllä oli neljä henkilöä. Keväällä ohjauksia oli yhteensä 28 kpl ja syksyllä 29 kpl. Kaupunki kustansi 50 % henkilökunnan uimahalli- ja kuntosalikäynneistä sekä yleisistä ohjatuista liikuntaryhmistä Aarresaaressa edellyttäen, että henkilö käyttää maksuvälineenä saldo-korttia. Kaupungin työntekijöille varattiin kaksi latukorttia Kusiaismäen ensilumen ladulle. 8.2 Työsuojelu/työsuojelutoimikunta Kunnallisen alan työsuojelu- ja työympäristösopimus on ns. yhteistoimintasopimus, joka koskee kaikkia kuntia ja kuntayhtymiä sekä niiden palveluksessa olevia viranhaltijoita ja työntekijöitä. Työsuojelu- ja työympäristötyön tarkoituksena on työnantajan ja henkilöstön yhteistoiminnan avulla kehittää suunnitelmallisesti työympäristöä, työyhteisöjen henkistä työhyvinvointia sekä työn turvallisuutta ja terveellisyyttä. Työsuojelusta vastaa työsuojelutoimikunta, jonka toimintaa ohjaa työsuojelun toimintaohje. Työsuojelutoimikunnan toimintakausi on neljä vuotta. Työsuojelusopimuksessa sovitaan työ-suojeluvaltuutettujen ja varavaltuutettujen määristä sekä näiden ajankäytöstä. Työsuojelutoi-mikunnassa käsitellään koko henkilöstöä koskevat työsuojeluun ja työterveyshuoltoon liittyvät asiat. Työsuojelutoimikunnan jäsenmäärä toimintakaudella 2014 on ollut 8 jäsentä. Toimikuntaan kuuluu työsuojelupäällikkö, työnantajan edustajajäsen (tsp vara), sihteeri, kaksi työsuojeluvaltuutettua ja heille varajäsenet neljä kappaletta sekä kolme työsuojelutoimikunnan jäsentä ja heille yksi varajäsen. Työterveyshuolto saa kutsun työsuojelutoimikunnan kokouksiin. Työsuojelutoimikunta piti vuonna 2015 neljä kokousta, joissa käsiteltiin 29 pykälää. Työsuojeluun liittyvinä asioina käsiteltiin: työsuojelusopimuksen hyväksyminen, työsuojelutoimikunnan käyttösuunnitelma 2015, työsuojelutoimikunnan toimintasuunnitelma vuodelle 2015, työnantajan korvaushakemus työterveyshuollon kustannuksista vuodelta 2014 (Kela), toimintakertomus vuodelta 2014, koulutuskatsaus 2014, koulutussuunnitelma 2015, sairaus- ja tapaturmatilasto 2014, työterveyshuollon työpaikkaselvitykset, työsuojelupäällikön viranhaltijapäätökset, aluehallintoviraston työsuojelutarkastukset, työsuojeluvaltuutettujen työpaikkakäynnit, vuoden 2015 talousarvio.
25 Työterveyshuolto sisältää lakisääteisen työterveyshuollon, ennaltaehkäisevän ja työkykyä ylläpitävän toiminnan. Tähän kuuluu mm. työpaikkaselvitykset, terveystarkastukset, ensiapuvalmiuden kartoitus ja suunnittelu, tietojen anto ja ohjaus työpaikalla sekä yhteistoiminta työpaikan kanssa. Työterveyshuolto tekee työpaikkaselvityksiä ja osallistuu työolojen seurantaan, arviointiin ja sairauksien ennalta ehkäisyyn yhdessä työsuojelutoimikunnan kanssa. Toimintakauden aikana työsuojeluvaltuutetut ovat suorittaneet työpaikoille tarkastuksia, joihin osallistuivat mahdollisuuksien mukaan myös työsuojelupäällikkö ja työterveyshuolto. Työpaikkakäyntien avulla pyritään ylläpitämään työntekijöiden terveyttä sekä työ- ja toimintakykyä. Työterveyshuolto toteutti työpaikkakäyntejä seuraaviin yksikköihin 2015: Linnan koulu 24.11.2015, Uimahalli 30.9.2015, Yläkoulu 30.9.2015, Lukio 30.9.2015, Herajärven koulu 30.9.2015, Uimahalli 7.10.2015, Kolkanlahti 22.10.2015, Nuppula 12.8.2015, Saarijärven koulukeskus kiinteistönhoito 20.5.2015, Kiinteistöhoito uimahalli 19.5.2015, Pikku-Mäntylä 28.4.2015, Tenavala rppk Lannevesi 18.3.2015, Muksula rppk 19.3.2015, Lanneveden esikoulu 18.3.2015, Kiinteistönhoitajat kaupunfintalo 10.3.2015, Kiinteistönhoitajat Serviisi 10.3.2015, Puuhala Kalmari 5.2.2015, Pikkula Kalmari 5.2.2015, Metsäkulman päiväkoti 23.1.2015, Paavolan päiväkoti 9.1.2015. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueen työpaikkatarkastuskohteita oli yhteensä yhdeksän (9). Näistä kahdeksan (8) kohdistui sivistystoimen eri kohteisiin ja yksi (1) kaupungin talon hallintoon. Työsuojelutoimikunnan kautta järjestettyjä kuntoutuksia toteutui kaksi kappaletta. Toinen oli suunnattu esimiesten TYK-kuntoutukseen ja toinen esimiesten stressinhallintaryhmään. Saarijärven kaupungin kiinteistöjen sisäilmasto-ongelmien selvityksiin ja hoitotoimenpiteisiin saatiin työsuojelutoimikunnan menoihin käytettäväksi asiantuntijapalveluihin 50 000 euroa sekä koneiden ja laitteiden vuokriin 57 000 euroa. Asiantuntija palveluihin käytettiin 33 803 euroa ja koneiden ja laitteiden vuokriin 85 811 euroa. Asiantuntijapalveluita käytettiin Peltoahon, Pikku-Mäntylän ja Kalmarin koulun sisäilmasto-ongelmien tutkimiseen. Päiväkoteihin, koulukeskukseen ja viherkouluille vuokrattiin sisäilmapuhdistimia. Vuokratut laitteet toimittivat Sandbox Oy, Oy Sonesta Ab ja Sterimat. Uimahallille ja kaupungintalon aulaan hankittiin defibrillaattorilaitteet. Saarijärven kaupungilla on käytössä aktiivisen puutumisen malli pitkittyneessä ja usein toistu-vissa sairauspoissaoloissa ja puheeksiottolomake. Käytössä on myös häirinnän ja epäasiallisen kohtelun hallinnan toimintamalli. Molemmat lomakemallit löytyvät Saarijärven kaupungin intrasta. Ohjeistukset erityislasien eli ns. näyttöpäätelasien sekä optisesti hiottujen suojalasien (metal-lityöt) hankkimisesta työnantajan kustannuksella löytyvät myös Saarijärven kaupungin intrasta. Kansalaisopiston järjestämille ensiapukursseille Saarijärven kaupungin työntekijät osallistuivat seuraavasti: Hätäensiapu ea-kurssien kertaus (4 h) 11.3.2015 varhaiskasvatus 2 hlöä Ensiavun peruskurssi, EA1 (16 h) 11-18.4.2015 varhaiskasvatus 1 hlö Ensiavun peruskurssi, EA1 (16 h) 21-28.11.2015 varhaiskasvatus 2 hlöä Ensiavun peruskurssi, EA1 (16 h) 22.10-2.11.2015 ravitsemispalvelut 6 hlöä, siivouspalvelut 4 hlöä ja varhaiskasvatus 1 hlö
26 8.3 Yhteistyöryhmä Työnantajan ja henkilöstön yhteistoiminnan perustana ovat kunta-alan sopimusten lisäksi kaupungin henkilöstöohjelma sekä yhteistoimintasopimus. Yhteistoimintaelimenä toimii yhteistyöryhmä, johon kuuluu neljä (4) työnantajan edustajaa sekä kahdeksan (8) ammattijärjestöjen nimeämää edustajaa. Yhteistyöryhmä piti vuonna 2015 yksitoista (11) kokousta. Yhteistyöryhmä kävi varhaiskasvatushenkilöstöä koskevat yhteistoimintamenettelyt keväällä 2015. Yhteistoimintamenettelyn johdosta pidettiin yhteensä kuusi (6) kokousta. Yhteistoimintaneuvotteluissa päädyttiin siihen, että vakinaiselle henkilöstölle voidaan edelleen tarjota työtä, työpisteissä tulee jonkin verran muutoksia. Työkykyarvio tullaan tekemään kuudelle (6) työntekijälle yhdessä työterveyshuollon kanssa. Varhaiskasvatuksen toiminnan muutoksesta johtuva lomautus- tai irtisanomisuhka saattaa koskea enintään neljää työntekijää aikaisintaan 1.8.2015. Mikäli varhaiskasvatuksessa ilmenee lisätyövoiman tarvetta, työtä on ensisijaisesti tarjottava heille. Lisäksi koulunkäyntiohjaajien töitä on tarjottava varhaiskasvatushenkilöstölle, huomioiden koulutus ja työkyky. Ravitsemispalveluhenkilöstöä koskevat yhteistoimintamenettelyt pidettiin syksyllä 2015. Kokouksia pidettiin yhteensä kolme (3). Ravitsemispalveluiden sopeuttamistarve on kaksi vuotta 2016 2017. Nyt käytiin neuvottelut vuoden 2016 säästötavoitteista ja tarvittaessa käydään ensi syksynä uudet yt-menettelyt, jotka kohdistuvat vuoteen 2017. Tavoitteena on pysyvä viiden (5) henkilötyövuoden säästö ravitsemispalveluissa. Säästötavoite pyritään saavuttamaan vapaaehtoisjärjestelyin esim. vuorotteluvapaa, lyhennetty työviikko tai mahdolliset eläkejärjestelyt. Mikäli vapaaehtoisjärjestelyin ei saavuteta tarvittavaa säästötavoitetta, työnantajan on turvauduttava ravitsemispalveluhenkilöstön lomautuksiin. Lomautustarve on maksimissaan 23 lomautuspäivää työntekijää kohden. Yhteistyöryhmä kokoontui loppuvuodesta 2013 talouden vakauttamistoimenpiteistä johtuvista yhteistoimintaneuvotteluissa. Yhteistoimintaneuvotteluissa päädyttiin yksimieliseen ratkaisuun henkilöstömenojen vähentämisestä eläköitymisiä hyödyntämällä. Henkilöstövähennysten tavoitteet vuosina 2014-2016 ovat yhteensä 36,2 henkilötyövuotta ja menojen vähennys vuonna 2016 on yhteensä 1,37 miljoonaa euroa. henkilöstövaikutus 2014-2016 tulosvaikutus [tuhatta ] 2014 2014 2015 2015 2016 tavoite toteuma tavoite toteuma tavoite Hallintokunnat yhteensä -36,2 280 290 858 839 1378,5 ympäristö ja tekninen toimi -9,4 108 124 253 317 363 sivistys -22 143 137 469 389 842 hallinto, tukipalvelut -4,8 29 29 136 133 174 Talouden vakauttamistoimenpiteet 2014-2016, YT-menettely 2013. TVA-kehittämistyöryhmä sai valmiiksi uuden tehtävän vaativuuden arviointijärjestelmän, koskien KVTES:n sopimuspiiriin kuuluvaa henkilöstöä. Kaupunginhallitus on hyväksynyt yhteistyöryhmän esityksen 30.11.2015 ja uusi tehtävän vaativuuden arviointijärjestelmä otettiin käyttöön heti kaupunginhallituksen hyväksymisen jälkeen.
27 8.4 Henkilöstökoulutus Työnantaja luo edellytyksiä ja tukee henkilöstön aktiivista kehittämistä järjestämällä ajankohtaista koulutusta. Henkilöstön koulutus tukee tavoitekortin toteutumista osaamiskartoituksen kautta. Henkilöstön koulutuksen tulee myös koskea tasapuolisesti koko henkilöstöä, huomioiden henkilöstön tarpeet. Koulutuksia järjestetään myös seutukunnallisesti. Omaehtoista opiskelua tuetaan myöntämällä palkattomia virkavapauksia. Koulutussuunnitelma vahvistetaan vuosittain talousarvion hyväksymisen yhteydessä. Koulutusmäärärahat on varattu vastuualueiden ja tulosyksiköiden talousarvioihin. 8.5 Työntekijän muistaminen Henkilöstön muistamisessa noudatetaan kaupunginhallituksen 10.12.2007 hyväksymää ohjetta: Henkilöstön ja luottamushenkilöiden merkkipäivien huomioonottamisesta. Kaupungin työntekijää muistetaan rahalahjalla hänen täyttäessään 50 vuotta (6 /v omassa kunnassa). Lisäksi työntekijää muistetaan rahalahjalla pitkäaikaisesta 20, 30, 35 ja 40 vuoden palvelusta. Työntekijää muistetaan myös eläkkeelle jäädessä. 8.6 Tasa-arvosuunnitelman toteutuminen Tasa-arvosuunnitelma sisältää seuraavat osat: rekrytointi, kehittymismahdollisuudet, työaika ja palkkaus. Tasa-arvosuunnitelman toteutumista seurataan henkilöstöraportoinnin yhteydessä. Uusia rekrytointeja kokonaisuudessaan on ollut vähän. Rekrytoinneissa on noudatettu tasa-arvosuunnitelman periaatteita ja tältä osin tasa-arvosuunnitelman tavoitteet ovat toteutuneet. Henkilöstöllä on ollut yhdenvertaiset kehittymismahdollisuudet sukupuolesta riippumatta. Työnantaja on käyttänyt joustavia työaikajärjestelyjä tasapuolisesti huomioiden työntekijän henkilökohtaisia tilanteita. Työajanseuranta ei ole kaikissa yksiköissä koko henkilöstön osalta yhdenvertaisessa tilanteessa. Samassa työssä palkkausperusteet ovat yhdenvertaiset sekä miehillä että naisilla.